1 (11) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä 30.9.2015 Käsittelijä Antti Hänninen Hakemusnumero 101886 Hakemustyyppi Uusi Diaarinumero EURA 2014/3000/09 02 01 01/2015/KESELY Puhelinnumero 0295024661 Hankekoodi Tila Täydennettävänä 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Visio-säätiö Organisaatiotyyppi Säätiö Jakeluosoite Rentontie 7 Postinumero 43100 Tilinumero (IBAN) FI1110523000103654 WWW-osoite http://www.visiosaatio.fi Hankkeen yhteyshenkilön nimi NIEMINEN PEKKA TAPANI Yhteyshenkilön sähköpostiosoite pekka.nieminen@saarijarvi.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ý Vain yksi hakija 3 Hankkeen perustiedot Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus 1633418-7 Puhelinnumero 050-3592541 Postitoimipaikka Saarijärvi BIC NDEAFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Toiminnanjohtaja Yhteyshenkilön puhelinnumero 0400-809013 Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Hankkeen julkinen nimi 3D paja Alkamispäivämäärä 1.1.2016 Päättymispäivämäärä 31.12.2018 Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Hanketyyppi Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä
2 (11) 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Saarijärven seudulla kuten koko maassa nuorisotyöttömyys lisääntyy voimakkaasti. Nuoret toisen asteen koulutuksen saaneet henkilöt eivät löydä koulutustaan vastaavaa työtä ja tilapäiset eri alojen pätkätyöt eivät pidä yllä eivätkä lisää heidän ammattitaitoaan. 3 D paja - hankeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven työpajojen kanssa yhteistyössä työpajatoiminta, jossa työttömänä olevat toisen asteen ammatillisen koulutuksen saaneet ja vailla toisen asteen ammatillista koulutusta olevat henkilöt pääsevät tutustumaan 3 D mallintamiseen, 3 D tulostukseen, kuvantamiseen, kuvankäsittelyyn, videotallenteiden tekemiseen sekä sosiaalisen median hyödyntämiseen markkinoinnissa. Hankkeessa kehitetty toimintamalli tullaan juurruttamaan osaksi seutukunnan työpajojen toimintaa hankkeen aikana. Hankkeessa vuosina 2016-2018 toteutetaan 6-8 tutustumisjaksoa 5-10 henkilön ryhmille jakautuen Saarijärven ja Kyyjärvi-Karstula pajoille. Tutustumisjakso tullaan toteuttamaan 6 kk työkokeilu jaksoina. Hankkeeseen palkattu ohjaaja vastaa lähiopetuksesta 2-3 pv /vko/paja, loppuosa 2-3-pv /vko on omaehtoista tutusmista ja harjoittelua 3D pajan sisällön mukaisiin tehtäviin työpajoilla joko itsenäisesti tai pienryhmissä. Kukin 6 kk työkokeilujakso valmentautujalle sisältää: 1. Ohjatun tutustumisen 3 D mallintamisen, tulostukseen, kuvantamiseen, kuvankäsittelyyn sekä harjoittelun sosiaalisen median hyödyntämisestä markkinoinnissa. 2. Harjoitustyön 3. Lopputyön 4. Jatkosuunnitelman laatimisen valmentautujalle koulutukseen tai harjoitteluun yrityksissä. Hankkeen avulla kehitetyillä työpajoilla nuoret pääsevät tutustumaan tämän päivän ja tulevaisuuden työelämään ja näin hakeutumaan omaa ammattitaitoaan kehittävään koulutukseen ja työllistymään ammattitaitoisempina nykypäivän yrityksiin. Hankkeessa kehitettyä 3 D pajatoimintaa juurrutetaan peruspajatoimintaan eri aloilla toimivilla käsityövaltaisilla pajoilla tuotesuunnittelussa. Samalla se tuo mahdollisuuden aivan uusien toimintojen kehittämiseksi työpajoille. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä 3 D Workshop 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä 3D-workshop project Youth unemployment is strongly increasing in both Saarijärvi area and the whole of Finland. Young people with an upper secondary education are unable to find work matching their educational background and temporary work in different fields is not ideal for sustaining or adding to their professional expertise. The aim of the 3D-workshop is to develop and pilot a workshop method in which unemployed with or without upper secondary vocational education will have a possibility to familiarize themselves with 3D-modelling, 3D-printing, imaging, image processing, compiling videos and utilizing social media in marketing. The workshop will be carried out in cooperation with Saarijärvi and Kyyjärvi-Karstula workshops. The operations model gained from the workshop will also be implemented to the local workshops during the project. From six to eight introductory work trial periods will be carried out between 2016 and 2018 for groups of five to ten in both Saarijärvi and Karstula-Kyyjärvi workshops. Each period of work trial will last for six months. The instructor hired for the project is in charge for contact lessons for two to three days a week per workshop. The remaining two to three days a week will contain both independent learning and practicing at the workshops either independently or in small groups.
3 (11) Each work trial period contains: 1. Supervised learning in 3D-modelling, 3D-printing, imaging, image processing, compiling videos and utilizing social media in marketing 2. Project work 3. Diploma work 4. A follow-up plan for education or practical training at a company The workshops will give the young people an opportunity to familiarize themselves with both today s and the future working life and thus enable them to apply for education that will improve their professional expertise and help them find employment. The 3D-workshop method will be embedded into the basic workshop practices of crafts product design in different fields. At the same time, the method will enable development of whole new functions in the local workshops 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys on suuri ja yhä kasvava ongelma Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven alueella. Nuorille sekä työttömäksi jääneille henkilöille ei ole tarjolla koulutustaan vastaavaa työtä ja alueella on muutenkin vähäisesti avoimia työpaikkoja. Alueella toimii useita työpajoja (4 kpl), joiden toiminta on pääsääntöisesti keskittynyt perinteisiin metalli-, puu- ja rakennusalojen sekä kädentaitojen osaamiseen. Tänä päivänä työpajojen tulisi tukea ja kerryttää myös modernia osaamista, jota työtön henkilö pystyy soveltamaan jo aiempaan koulutukseensa tai tulevaisuuden työssään. 3D-mallinnus ja tulostaminen ovat yksi esimerkki tällaisesta osaamisesta. Nuorten ja vanhempienkin työttömien henkilöiden kiinnostus työpajoja kohtaan kasvaa nykyaikaisten menetelmien hyödyntämisen myötä ja ne voivat myös motivoida osaamisensa täydentämiseen esim. jatkokoulutukseen hakeutumalla. Hankkeessa modernisoidaan Saarijärven, Karstulan työpajojen toimintamuotoja tuomalla 3D-mallinnus ja tulostaminen osaksi työpajojen olemassa olevia toimintoja. Hanketta on valmisteltu yhdessä Saarijärven kaupungin työllisyydenhoitoyksiköstä vastaavan hallintojohtaja Satu Autiosalon, Karstulan kunnanjohtajan Eino Nissisen ja Kyyjärven sivistystoimenjohtajan Maija-Liisa Immosen sekä Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulun kanssa. Saarijärven seutukunnalla nuorten työttömyys on jatkuvassa nousussa. Samoin alueen asukkaiden yhä suurempi ikääntyminen, koska nuorta väkeä ei seutukunnalle saada työpaikkojen puutteen vuoksi. Seutukunnalla toimii useita työpajoja, joiden toiminta on keskittynyt pääsääntöisesti perinteisiin ja osaksi vanhentuneisiin käsityöaloihin. Nämä eivät kiinnosta nuorta hakeutumaan pajoille. Monilla nuorilla on myös olemassa oleva toisen asteen koulutus mutta alan työtehtäviä ei seutukunnalta löydy. Saatu koulutus vanhenee lyhyessä ajassa työelämässä tapahtuvan kehityksen myötä. Tämän seurauksena nuoret ajautuvat pitkiin työttömyysjaksoihin, joita voidaan hetkellisesti katkaista lyhyillä eri alojen pätkätöillä, mutta pysyvää ja pitkäaikaisempaa työtä ei löydy. Syntyy uusi toistuvaistyöttömyyden sukupolvi. Vuoden 2015 aikana seutukunnalla on herännyt keskustelu työpajojen kehittämisestä vastaamaan tämän päivän työelämän tarpeita. Pohjoisen Keski-Suomen kuntien seutujohtoryhmä käsitteli keväällä hankehakemusta (Työpajat 2020) työpajojen modernisoimiseksi mutta piti esitettyä hakemusta liian suurpiirteisenä,josta johtuen tätä hanketta on kehitetty konkreettisemmaksi. Seutukunnalle aiemmin rahoitetut hankkeissa ei suoranaisesti puututtu työpajojen kehittämiseen, mutta esimerkiksi Visio-säätiön aiemmin hallinnoimilla hankkeilla kehitettyjä ryhmätoiminta voidaan hyödyntää myös tämän hankkeen osalla. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään mm Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry:n hallinnoima Paikko hankkeen
kehittämää työpajojen oppimisen tunnistamista. 4 (11) 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? 3D pajat hankkeen tarkoituksena on luoda vetovoimainen pajatoiminta, josta työttömän olevat kiinnostuvat ja pääsevät kokeilemaan tämän päivän todellista työelämää. Samalla saadaan ehkäistyä myös yhteiskunnasta eriytymistä työttömien osalta lisäämällä sosiaalista kanssakäymistä sekä ohjaaman heitä alalle, josta he voivat löytää itseään kiinnostavan työn. Hankkeen tavoitteena on kehittää nykyajan työelämää vastaavia työpajoja Pohjoiseen Keski-Suomeen. Hankkeessa tehtävän yritysyhteistyön kautta järjestetään nuorilleja vanhemmille työttömänä oleville henkilöille harjoittelu- ja työkokeilupaikkoja, joissa he voivat itsenäisesti kokeilla ja soveltaa oppimaansa. Yhtenä tavoitteena on myös saada seutukunnan yrittäjät kiinnostumaan oman toimintansa kehittämisestä yhteistyössä nuorten ja osaavien työntekijöiden kanssa. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Hankkeella laajennetaan työpajan toimintamuotoja modernein ja digitaalisin keinoin vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden työelämän haasteita. Työpajojen toiminta on jäänyt huomattavasti jälkeen nykyajan työelämän tasosta. Niinpä työpajoista on tullut enemmänkin sosiaalisia kuntoutuspaikkoja kuin oikeaan työelämään ja koulutukseen ohjaavia paikkoja. 3 D pajoilla nuoret pääsevät tutustumaan tulevaisuuden työpaikkoihin ja pystyvät hyödyntämään samalla omia vahvuuksiaan kuten atk taitojaan sekä sähköisen viestinnän taitojaan. Saadaan työttömänä olevat toisen asteen koulutuksen saaneet ja koulutusta vailla olevat henkilöt aktivoitumaan omien työtaitojensa kehittämiseen Työpajojen toimintaa monipuolistamalla sekä nykyaikaistamalla kehitetään yhteistyötä seutukunnan pajojen ja yritysten välillä. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Nuoret alle 29 vuotiaat ilman koulutusta olevat sekä toisen asteen koulutuksen saaneet pääasiassa työttömät henkilöt. Yli 29 vuotiaat toisen asteen koulutuksen saaneet pitkittyvän työttömyysuhan alla olevat henkilöt sekä työn kautta ammattiin oppineet työttömät henkilöt, joilla olisi mahdollisuus työllistyä nykyaikaistamalla omaa ammattitaitoaan. Työpajojen ohjaajat. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Saarijärven seutukunnan nuorten työpajat sekä yritykset ja 3 D koulutusta tarjoavat oppilaitokset Seutukunnan yritysjärjestöt ja kunnat. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? 3D-mallinnukseen opastaminen ja harjoittelu: Luodaan 3D-työpaja Saarijärvelle ja Karstulaan. Työpajassa opastetaan 3D-ohjelmien käyttämiseen, 3 D tulostamiseen, kuvantamiseen, kuvankäsittelyyn ja sosiaalisen median hyödyntämistä markkinoinnissa sekä yritystoiminnan perusteisiin. Hankkeeseen palkatut ohjaajat opastavat 5 pv/vko, jonka lisäksi käyttöä harjoitellaan itsenäisesti työpajalla harjoitustehtävien avulla. 1. Rekrytoidaan hankehenkilöstö 1.1.2016-31.1.2016 sekä perustetaan hakkeelle ohjausryhmä. a. Hankevastaava jonka tehtäviin kuuluvat hankkeen ohjaajan tehtävien lisäksi hallinnolliset tehtävät. Vastata hankkeeseen tulevan kohderyhmän valinnasta yhdessä työllisyyden hoidosta vastaavien tahojen kanssa. Yritysyhtesityö sekä
5 (11) mahdollisten harjoittelupaikkojen hakeminen kohderyhmille. Työpajaverkosto yhteistyö ja työpajojen informointi hankkeen tilanteesta. Muu hankkeen sidosryhmäyhteistyö. b. Hanketyöntekijä, joka vastaa kohde ryhmän ohjaamisesta 3 D pajoilla sekä kohderyhmälle annettavan ohjauksen sisällön kehittäminen yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Yritysyhteistyö oman kuntansa osalta sekä mahdollisten harjoittelupaikkojen hakeminen kohderyhmille. 2. Työpajojen toimintaan osallistuu 5-10 hengen ryhmiä, jotka valitaan yhdessä seudun työllisyyden hoidosta vastaavien henkilöiden ja etsivän nuorityön kanssa. Ryhmiä koko hankeajalla olisi 4-5. 3D pajoille tulevat henkilöt olisivat koko ohjaus- ja harjoittelujakson pajoilla työkokeilussa (max 6 kk). Työpajajakson aikana tehtävät harjoitustyöt ja mahdollinen jakson lopussa oleva lopputyö arvioidaan ja opinnot tunnistetaan jatko-opiskelua varten. Kohderyhmälle tarjotaan mahdollisuus tutustua jakson aikana jatko-opiskelumahdollisuuksiin. Työpajajaksoon kuuluu myös pajan kautta yrityksille tehtäviä harjoitustöitä. Harjoitustöinä voivat olla pienimuotoiset 3 D suunnitelmat esimerkiksi kappaletuotantoon tai vastaavaan 3 D mallintamiseen 4-5 ryhmää ajalla 1.3.2016-31.12.2017 3. 1.1.2017-31.1.2018 hankkeessa opittua 3D-mallinnusta aletaan sulauttamaan pysyväksi osaksi kaikkea työpajatoimintaa. 3D-mallinnuksen mahdollisuutta tuotaisiin esiin kaikessa työpajatyöskentelyssä esim rakennus- ja puuosastoilla tuotteita suunnitellessa. 3D mallinnus tuo myös mahdollisuuden luoda aivan uusi toimialoja työpajatoimintaan. Aloitetaan hankkeen kirjallisen yhteenvedon ja pienimuotoisen oppaan luominen työpajoille. 4. 1.1.-31.1.2018 laaditaan hankkeen loppuraportti ja viimeistellään hankkeessa suunniteltu opas työpajoille 3 D mallintamisen mahdollisuuksista työpajatoiminnassa. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeen avulla saadaan kohderyhmä kiinnostumaan oman ammattitaitonsa kehittämisestä sekä digivalmiuksienssa parantamisesta. Työpajat pystyvät tarjoamaan nuorille matalan kynnyksen tutustumispaikan ja sitä kautta opiskelupolun 3 D maailmaan. Samalla työpajat kehittyvät vastaamaan tämän päivän työelämän vaatimuksia digivalmiuksiaan parantamalla ja näin työpajojen ja yritysten yhteistoimintaa nuorten työllistymisessä pystytään lisäämään. Lyhyellä aikavälillä saadaan nuoret kiinnostumaan uudesta alasta ja pitkällä aikavälillä kynnys hakeutua opiskelemaan madaltuu. Lyhyellä aikavälillä pajoille saadaan uusia toimintamuotoja, jotka vastaavat paremmin nykypäivän työelämän vaatimuksia ja pitkällä aikavälillä työpajoille luodaan uusia työtoimintamuotoja joilla pystytään jatkossa hankkimaan rahoitusta palveluja tuottamalla yhteistyössä yritysten kanssa. Seutukunnan työpajat tulevat näin kehittymään ja säilyttämään asemansa toimijoina nuorten osaamisen kehittämisessä.
6 (11) 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeella syntyy työpajoja joissa 3 D mallinnus on arkipäiväistynyt osaksi työpajojen toimintaa ja sen soveltamista jatketaan seudun työpajoissa. Tuloksia ja kokemuksia jaetaan eri verkostojen kuten Keski-Suomen työpajayhdistyksen kautta. Hankkeen loppuvaiheessa jaetaan hankkeen tuloksista kirjallinen yhteenveto sekä opas käytettäväksi työpajoilla. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa ý Kyllä Ei Ennakkoa haetaan ( ) 25 000,00 Perustele ennakon tarve Uuden hankkeen käynnistämisvaiheessa syntyvät kulut sekä kahden ensimmäisen kuukauden palkkakulut. Kustannusmalli Flat rate 17 % palkkakustannuksista A Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset 177 400 2 Ostopalvelut 10 500 3 Muut kustannukset 0 4 Flat rate 30 159 Kustannukset yhteensä 218 059 5 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 218 059 Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus 163 544 75 2 Kuntien rahoitus 52 334 24 3 Muu julkinen rahoitus 2 181 1 4 Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä 218 059 100 B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset ja niiden rahoitus (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä 218 059 Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä 218 059 8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Kuntaraha päätökset toimiteen tammikuun 2016 aikana. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Ei rahoitusta muilta rahoittajatahoilta 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Taiko hanke S20019: Osaamo: Haettavalla hankkeella kehitetään 3 d pajat osaksi Taiko hankkeen osaamoa. Taikohankkeen Osaamo osiolla kotaan ohjausverkosto alueen työpajatoimijoista. Heidän tietämystään ja osaamistaan
7 (11) kehitetään sekä luodaan yhteinen oppimisympäristö, jonka tarkoituksena on varmistaa ohjaajaverkoston osaamisen jatkuvuus. Hankkeen kohderyhmälle pystytään näin tarjoamaan suunnitelmallinen ja ammattitaitoinen oppimisen kehittyminen. Paikko hanke S11893. Hankkeen avulla on tunnistettu oppimisympäristöt Pohjoisen Keski-Suomen työpajoilla. Lähtökohtana on ollut että pajoilla tehtyjä töitä ja eri toimintoja verrataan alojen opintosuunnitelmiin ja näin voidaan osa valmentautujien tekimistä suoritteista hyväksi lukea jatko-opinnoissa. Hanke jatkaa AVI:n rahoituksella kehitettyjen työkalujen levittämistä. Tehdään oppimisympäristön tunnistus myös 3 D pajoilla. Jyväskylän Yliopiston hallinnoima Jyväskylä Game Lab hanke S20003 joka toimisi jatkopolkuna 3 D pajajakson jälkeen niille jotka haluavat kehittää ammattitaitoaan pelien suunnittelussa. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) OKM:n rahoittamat hankkeet pajojen perustoiminnan tukemiseksi. Pajapojat hanke ( Visio-säätiö hankenumero LSSAVI/6159/07.03.10/2014) Hankkeen avulla on palkattu 3 työvalmentajaa ja yksi yksilöohjaaja Saarijärven työpajoille. Pajoille juurrutetaan uutta toimintaa haettavan hankkeen avulla. 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Keski-Suomi Seutukunnat Saarijärven-Viitasaaren Kunnat Karstula, Saarijärvi, Kyyjärvi Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Visio-säätiö on toiminut 3:n eri ESR rahotteisen 5:n eri kansallisella rahoituksella (RAY, työvoimapoliittinen avustus) tuotettujen hankkeiden hallinnoijana vuodesta 2002 lähtien. Lisäksi säätiö on ollut hakekumppanina useassa eri ESR ja RAY:n hankkeessa mm. kansainvälisessä ELWARE hankkeessa. Säätiöllä on hankehallinnoinnista sekä hankkeiden taloushallinnosta vahva kokemus. Säätiö on toiminut vuodesta 2002 työpajojen (OKM työpajarahoituksella) hallinnoijana kolmessa eri pajassa (Saarijärvi, Pylkönmäki, Kannonkoski)ja omaa näin vahvan asiantuntijuuden työpajatoiminnan järjestämisessä. Lisäksi säätiö on hoitanut vuodesta 2009 lähtien yrityksissä tapahtuvaa työvalmennusta Saarijärvellä ja Karstulassa. 11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Riittävän pätevien ohjaajien puute määrällisesti Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Tehdään tiivistä yhteistyötä 3 D mallinnusta opettavien oppilaitosten kanssa
8 (11) 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Hankkeen ohjausryhmä muodostetaan seuraavasti: - mukana olevien kuntien työllisyydenhoidosta vastaavat henkilöt - mukana olevien kuntien yritysjärjestöjen edustajat - alueen kehittämisyhtiöiden edustajat SSYP, Karstulan Kehittämisyhtiö - Te toimiston edustaja - oppilaitosten edustajat POKE /JamK - työpajojen edustajat - hallinnoijan edustaja - rahoittajan edustaja (ELY) 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista 12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä Henkilöstömäärä Yritysten lukumäärä Mikroyritys 15 Pieni yritys 10 Keskisuuri yritys 2 Suuryritys Yhteensä 27 12.2 Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan, naisten määrä eriteltynä Työttömät (ml. pitkäaikaistyöttö mät) Yleissivistävässä / ammatillisessa koulutuksessa olevat Työssä olevat (ml. yrittäjät) 12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Yhteensä Alle 25-vuotiaita 30 0 5 10 45 25-29-vuotiaita 15 0 4 5 24 30-54-vuotiaita 10 0 10 2 22 Yli 54-vuotiaita 2 0 3 5 Yhteensä 57 0 22 17 96 Joista naisia 20 0 4 6 30 Yhteensä Lähiopetuspäiviä 9 200 Etäopetuspäiviä 1 000 Tukityöllistämispäiviä Ohjaus- tai konsultointipäiviä 800 Muita henkilötyöpäiviä 480 Yhteensä 11 480 12.4 Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, 30-54-vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta, naisten määrä eriteltynä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
9 (11) Osallistujat ilman perusasteen (ISCED 1) koulutusta 12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden lukumäärä, naisten määrä eriteltynä Alemman perusasteen (ISCED 1) ja ylemmän perusasteen (ISCED 2) koulutuksen suorittaneet Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeisen (ISCED 4) koulutuksen suorittaneet Korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5 to 8) suorittaneet Yhteensä Alle 30-vuotiaita 0 30-54-vuotiaita 0 Yli 54-vuotiaita 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 joista naisia 0 Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat joista naisia Yhteensä 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Kyllä Ei Perustelu Varsinaista ulkopuolista analyysia ei ole tehty. Alueellinen analyysi tehty hakijan toimesta perustuen työllisyystilastoihin sekä sukupuolinäkökulmaan työpajojen pitkäaikaisseurannassa, josta ilmenee pajoille ohjautuvien nuorten sukupuolijakauma. Nuorten työttömyys koskee määrällisesti enemmän miehiä kuin naisia, mutta hankkeessa toimenpiteet ovat suunnattu sekä miehille että naisille. Huomioidaan tasapuolisesti sekä naiset että miehet työpajan sisällön kehittämisessä. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen eri vaiheissa: toimenpiteiden ja toteutuksen suunnittelussa, vaikuttavuuden arvioinnissa sekä seurannassa ja raportoinneissa. Jatkopolkusuunnittelussa on huomioitu myös vahvasti sukupuolinäkökulma. Hankkeen päätavoite on työllistää ja ohjata koulutukseen sekä naisia että miehiä riippuen alueen työttömien määrästä ja sukupuolesta, eli päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolinäkökulma huomioidaan kuitenkin hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa.
10 (11) 14 Liitteet Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Vaikutuksen kohde Perustelu Ekologinen kestävyys Hankkeeseen tulevilla nuorilla monella on ympäristöalan perustutkinto suoritettuna. Lisäkoulutuksella he pystyvät suunnittelemaan entistä paremmin esim. viheralueiden ja luonnon Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4 käyttöä. Hankkeella ei merkittävää vaikutusta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 Hankkeeessa maukana olevien henkilöiden 1 osaamisen kehityksellä voi olla vaikutusta. Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 Hankkeeseen tulevilla nuorilla monella on ympäristöalan perustutkinto suoritettuna. Lisäkoulutksella he pystyvät suunnittelemaan entistä paremmin esim viheralueiden ja luonnon 2 käyttöä. Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 Hankkeella ei merkittävää vaikutusta. Hankkeeessa maukana olevien henkilöiden 1 osaamisen kehityksellä voi olla vaikutusta. Natura 2000 -ohjelman kohteet Hankkeella ei nähdä olevan vaikutusta tähän. Taloudellinen kestävyys Materiaalit ja jätteet 1 Hankkeella ei merkittävää vaikutusta. Hankkeeessa maukana olevien henkilöiden 2 osaamisen kehityksellä voi olla vaikutusta. Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 Hankkeella ei merkittävää vaikutusta. Hankkeeessa maukana olevien henkilöiden 2 osaamisen kehityksellä voi olla vaikutusta. Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 Hankkeessa mukana olevien henkilöiden osaamisen kehittymisellä on vaikutusta elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. Osaavan työvoima on alueen yritysten 5 voimavara Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 Hankkeella kehitetään ns aineettomia palveluita joissa tuotteena sähköisesti siirrettäviä kuvia ja 7 suunitelmia. Liikkuminen ja logistiikka 6 Etätyönä tehtävät työt vähentävät liikkumista työmatkojen osalta. Työtehtävät voivat löytyä pitkienkin välimatkojen takaa, mutta eivät vaadi 8 varsinaista matkustamista Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 5 Osaamisen kehittymisen ja henkilöiden 7 työllistymisen kautta hyvinvointi kasvaa Tasa-arvon edistäminen 2 Hankkeen kautta eri sukupuolta olevat henkilöt voivat tasapuolisesti hakeutua jatkopoluille: oppilaitoksiin opiskelemaan ja työharjoitteluun 4 yrityksiin eri aloille. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 Hankkeessa huomioidaan tasapuolisesti kaikki yhteiskunnalliset ja kulttuuriset taustat ja pyritään kehittämään yhdenvertaisuutta 5 edelleen. Kulttuuriympäristö 1 Hankkeella ei merkittävää vaikutusta 1 kulttuuriympäristöön Ympäristöosaaminen 2 Hankkeella ei merkittävää vaikutusta. Hankkeeessa maukana olevien henkilöiden 2 osaamisen kehityksellä voi olla vaikutusta. Verotodistus Reskisteriote säätiö Kuntaraha hakemus Saarijärvi Kuntaraha hakemus Kyyjärvi Kuntaraha hakemus Karstula
11 (11) Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus Lomake jätetään järjestelmässä viranomaiskäsittelyyn Katso-tunnistautuneena roolilla EURA 2014 - asiointi/nimenkirjoittaja. Tämä korvaa perinteisen allekirjoituksen. Paperilomaketta ei allekirjoiteta käsin eikä sitä lähetetä postitse viranomaiselle
Hakijan taustalomake 1 (6) Hakijan nimi Visio-säätiö Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Kuntarahoitus Jakeluosoite Rentontie 7 Hakijan yhteyshenkilö NIEMINEN PEKKA TAPANI De minimis -tuki-ilmoitus Y-tunnus 1633418-7 Postinumero 43100 Yhteyshenkilön puhelinnumero 050-3592541 Organisaatiotyyppi Säätiö Postitoimipaikka Saarijärvi Yhteyshenkilön sähköpostiosoite pekka.nieminen@saarijarvi.fi 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei 2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita? Kyllä ý Ei Hankkeen kustannusarvio Kustannusmalli ý Flat rate 17 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista Flat rate 40 % palkkakustannuksista Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan A Hankkeen kustannukset ý Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina.
1 Palkkakustannukset 2 (6) Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk Hankevastaava/ohjaaja Kokoaikainen 36 41 250 45 000 3 750 90 000 Hanketyöntekijä/ohjaaja Kokoaikainen 36 40 058 43 700 3 642 87 400 1Yhteensä 72 81 308 88 700 7 392 177 400 Kustannusten perustelut Hankevastaavan tehtäviin kuuluvat hankkeen hallinnolliset tehtävät ohjaajan tehtävien lisäksi. Hankevastaava vastaa yhdessä sidosryhmien kanssa hankkeeseen hakeutuvien nuorten kartoituksesta sekä heidän hankeaikaisesta jatkopolkujen rakentamisesta. Vastaa yhdessä hankkeen ohjaajan kanssa harjoitusohjelman kehittämisestä laajemmalle pajakentälle. Lisäksi hankevastaava vastaa pääsosin yritysyhteistyöstä paikallisten yritysten sekä heidän kattojärjestöjen kanssa. Hanketyöntekijä/ohjaaja vastaa kohderyhmien käytännön ohjaamisesta 3 D aiheeseen sekä jatkokoulutuksen suunnittelusta kohderyhmille sekä kehittää harjoitusohjelmaa sellaiseksi, että sitä voidaan jatkossa hyödyntää laajemmalla alueella pajakenttää. Lisäksi ohjaaja hankkii erilaisia harjoitustöitä ja kohteita kohderyhmille. 2 Ostopalvelut Kustannus Ostopalveluna hankittavat lyhytkestoiset lisäkoulutukset sekä kohderyhmälle tarvittavat ohjelmistot 5 000 5 000 500 10 500 2 Yhteensä 5 000 5 000 500 10 500 Kustannusten perustelut Lisäkoulutuksilla täydennetään ohjauksessa olevien henkilöiden osaamista esimerkiksi yritystoiminnan osalta. Lisäksi lyhtykestoisia koulutuksia voidaan järjestää syventämään varsinaista 3 D mallinnusta koskevaa ohjausta tai 3 D tulostusta koskevaa ohjausta. 3 Muut kustannukset Kustannus 3 Yhteensä 0 0 0 0 Kustannusten perustelut 4 Flat rate Kerroin 17.00 % 13 823 15 079 1 257 30 159 4 Yhteensä 13 823 15 079 1 257 30 159
1-4 Hankkeen kustannukset 1-4 Yhteensä 3 (6) 100 131 108 779 9 149 218 059 5 Tulot Tulot 5 Yhteensä 0 0 0 0 Nettokustannukset yhteensä Yhteensä 100 131 108 779 9 149 218 059 B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) 6 Kuntien kustannukset Kustannus 6 Yhteensä 0 0 0 0 Kustannusten perustelut 7 Muut julkiset kustannukset Kustannus 7 Yhteensä 0 0 0 0 Kustannusten perustelut 6-7 Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset 6-7 Yhteensä 0 0 0 0
A + B Kustannukset yhteensä A + B Yhteensä Hankkeen rahoitussuunnitelma A Rahoitus hankkeen kustannuksiin 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus 1 Yhteensä 4 (6) 100 131 108 779 9 149 218 059 75 098 81 584 6 862 163 544 2 Kuntien rahoitus 2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 24 031 26 107 2 196 52 334 2.1 Yhteensä 24 031 26 107 2 196 52 334 2.2 Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 2.2 Yhteensä 0 0 0 0 2.1-2.2 Kuntien rahoitus yhteensä 2.1-2.2 Yhteensä 24 031 26 107 2 196 52 334 3 Muu julkinen rahoitus 3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 1 002 1 088 91 2 181 3.1 Yhteensä 1 002 1 088 91 2 181
3.2 Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus 5 (6) Rahoitus 3.2 Yhteensä 0 0 0 0 3.1-3.2 Muu julkinen rahoitus yhteensä 3.1-3.2 Yhteensä 1 002 1 088 91 2 181 4 Yksityinen rahoitus 4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 4.1 Yhteensä 0 0 0 0 4.2 Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 4.2 Yhteensä 0 0 0 0 4.1-4.2 Yksityinen rahoitus yhteensä 4.1-4.2 Yhteensä 0 0 0 0 1-4 Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä 1-4 Yhteensä 100 131 108 779 9 149 218 059 B Erikseen raportoitavien osallistujien palkkakustannusten rahoitus 5 Kuntien rahoitus 6 Muu julkinen rahoitus
5-6 Erikseen raportoitavat rahoituserät yhteensä 5-6 Yhteensä 6 (6) 0 0 0 0 A + B Rahoitus yhteensä A + B Yhteensä 100 131 108 779 9 149 218 059