1 / 2011 tulevaisuus Parasta yhdistelmää etsimässä Puu on täynnä mahdollisuuksia Metsäteollisuuden näkymät Kiinassa
2 > BOTNIA Echo 01/11 Sisältö Sir James Cropper ja sadan vuoden kumppanuus s. 10 Professori Markku Wilenius katsoo tulevaisuuteen s. 44 Päätoimittaja: Saija Tuomikoski saija.tuomikoski@botnia.com 1 / 2011 Echo on Botnian asiakaslehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa englanniksi, kiinaksi, saksaksi ja suomeksi. Toimitusneuvosto: Jyrki Yrjö-Koskinen Mikael Lagerblom Tom Nickull Saija Tuomikoski Markku Ruokanen Toimitus: Botnia ja Recommended Finland (Heikki Hakala, Eeva Kekäläinen, Niko Kilkki, Terhi Kivikoski-Hannula, Päivi Rikala, Arja Rintamäki ja Markku Ruokanen) Ulkoasu: Recommended Finland Paino: Savion Kirjapaino Paperi: Kannet: Galerie Art Silk 250 g/m 2 Sisäsivut: Galerie Art Silk 130 g/m 2 ISSN 1795-1089 (painettu) ISSN 1795-1097 (verkkojulkaisu) Mihin maailma on menossa, Teija Tiilikanen? s. 20 Tämän lehden aineistoa voi julkaista uudestaan Botnian luvalla. 3 Pääkirjoitus: Luottamus kantaa sukupolvesta toiseen 4 Tempo: Kuulumisia, tapahtumia ja nimityksiä 10 James Cropper & sadan vuoden kumppanuus Korkealaatuisista erikoispapereistaan tunnettu James Cropper Plc on käyttänyt suomalaista sellua jo yli sadan vuoden ajan. 16 Echosysteemi: Luova ajattelu on menestyjän tunnusmerkki Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara rohkaisee kansainväliseen innovaatiotoimintaan. 20 Fokus: Mihin maailmamme on menossa? Ulkopoliittisen Instituutin johtaja, tohtori Teija Tiilikaisen mukaan alkanut vuosikymmen on suurten muutosten aikaa. 24 Suurlähettiläs Botnian Kemin tehtaalla vieraillut Kiinan suurlähettiläs Huang Xing ylistää suomalaista metsäteollisuutta. 28 Luonnonkuidut ovat osa elämäämme Kokenut kuitujen ostojohtaja Diego Borello kertoo, että tyypillinen kuluttaja kohtaa Ahlstromin laajan valikoiman tuotteita useita kertoja päivässä. 30 Fibres of success Neljä botnialaista kertoo omasta näkökulmastaan, miten uusi asiakaslupaus Fibres of success näkyy heidän työssään. 35 Reaktio: Mäkäräisen peesissä Onko suomalaisesta metsäklusterista ketteräksi ja innolla asetettuihin tavoitteisiin pyrkiväksi? 36 Innovaatiot viitoittavat Glatfelterin tietä menestykseen Komposiittikuituihin erikoistuneen Glatfelterin Vladimir Maier odottaa innolla Botnian tulevaa RFID-teknologian käyttöönottoa. 38 Puu on täynnä mahdollisuuksia Yhteistyösuhteista ja kehityksestä vastaava Hans Sohlström kertoo, miten UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden. 42 Biojalostamon renessanssi Sellutehdas on nykyaikainen biojalostamo, joka hyödyntää puuraaka-aineensa sataprosenttisesti. 44 Näköaloja globaaliin tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkija Markku Wilenius luotaa globaaleja megatrendejä ja niiden mukanaan tuomia muutoksia. 48 Parasta yhdistelmää etsimässä Kumpi on parempi, paperi vai digitaalisuus? Sanoma Groupin Sven Heistermannin mielestä olennaisempi kysymys on, miten luoda voimakkaita elämyksiä kuluttajille. 50 Monien mahdollisuuksien BCTMP Monipuolinen BCTMP-sellu soveltuu vaativien lopputuotteiden raaka-aineeksi. 52 Korvessa kaupungin kupeessa Hengähdämme hetkeksi Nuuksion kansallispuistossa vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta. 56 Koillisväylä tunnettiin ennen kuin löydettiin Suomalaissyntyinen Adolf Erik Nordenskiöld purjehti ensimmäisenä Aasian pohjoispuolitse Atlantilta Tyynellemerelle. 60 Merihistorian aarteet: Kronometri 1700-luvun jälkipuolella merenkulussa käyttöönotettu kronometri mullisti navigoinnin.
BOTNIA Echo 01/11 > 3 Pääkirjoitus LUOTTAMUS kantaa sukupolvesta toiseen On tunnettu tosiasia, että suhdannevaihtelut ovat selluteollisuudessa huomattavan jyrkkiä. Vuonna 2010 Botnia teki hyvän tuloksen. Taantuma oli ohi. Tämän ja ensi vuoden näkymät markkinoilla ovat kohtalaiset, eikä suuria muutoksia kysynnän ja tarjonnan tasapainossa ole odotettavissa. Meidän asemaamme lujittaa osaltaan myös emokonsernimme Metsäliiton kannattavuuden suotuisa kehitys. Hyvät asiakassuhteet säilyvät vahvoina niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Jokainen suomalainen tuntee sanonnan kaveria ei jätetä. Tähän ajatukseen vedotaan suomalaisessa yhteiskunnassa usein myös meidän päivinämme. Se kuvaa hyvin myös Botnian suhdetta omiin kumppaneihinsa. Silloin, kun suhdannetilanne on asiakkaidemme kannalta haastava, olemme halunneet auttaa heitä vaikeiden aikojen yli. Kerran toisensa jälkeen olemme saaneet havaita, että tällainen toimintatapa ei ole suinkaan jäänyt yksisuuntaiseksi. Todellisessa kumppanuudessa on mielestämme kyse juuri siitä, että parhaat ratkaisut muuttuviin tilanteisiin haetaan yhdessä ja rinnakkain, toinen toistaan tukien. Se, mikä lyhytjänteisesti tarkastellen voi tuntua uhraukselta, on lopulta usein omiaan edistämään molempien osapuolten menestystä liiketoiminnassaan. Kestävä kumppanuus edellyttää aina lujaa keskinäistä luottamusta. Luottamus ei synny hetkessä, vaan se vaatii vuorovaikutusta ja aikaa. Monissa tämänkin lehden artikkeleissa on toistunut viesti hyvien henkilösuhteiden ratkaisevasta merkityksestä. Ei ole harvinaista, että samat henkilöt ovat istuneet pöydän vastakkaisilla puolilla jopa vuosikymmeniä. Kun side on muodostunut ajan myötä riittävän vahvaksi, vaikeimmatkin vastoinkäymiset kyetään kohtaamaan yhdessä ja jatkamaan tulevaisuuden rakentamista yhteistuumin. Sellainen side kestää ehyenä myös silloin, kun henkilöt vaihtuvat. Tietoisuus tästä antaa erinomaiset lähtökohdat syyskuussa aloittavan seuraajani, Ari Harmaalan, työlle. (Lue lisää nimityksestä tämän lehden Tempo-osiosta sivulla 4.) Pitkäaikaiset, vahvaan luottamukseen nojaavat asiakkuudet muodostavat sen graniittisen peruskallion, jolla Botnian kilpailukyky lepää nyt ja tulevaisuudessa. Vankka jalansijamme perinteisillä markkina-alueilla on ja pysyy, ja samaan aikaan kasvumme Aasiassa jatkuu. Muita menestystekijöitämme ovat monipuolinen ja laadukas tuoteportfoliomme, modernit tuotantolaitokset, joita kehitetään systemaattisin investoinnein, sekä edistykselliset logistiikkaratkaisut. Innovatiivisen asiakkuusajattelun ja erinomaisen tietotaidon kannalta keskeisessä roolissa ovat hyvät ja motivoituneet ihmiset arvoketjun kaikissa vaiheissa. He ja heidän edustamansa Botnian henki muodostavat luottamuksen ja menestyksen ytimen. Jyrki Yrjö-Koskinen Senior Vice President, Sales and Marketing
4 > BOTNIA Echo 01/11 Ajankohtaista teksti NIKO KILKKI kuvat JERE HIETALA, PEKKA KIIRALA, jorma vänttinen JA SHUTTERSTOCK tempo Ari Harmaala on Botnian uusi myynti- ja markkinointijohtaja sekä johtoryhmän jäsen Ari Harmaala on nimitetty Botnian myynti- ja markkinointijohtajaksi sekä Botnian johtoryhmän jäseneksi 1.9.2011 alkaen. Harmaala on aikaisemmin toiminut Metso Paper Chinan toimitusjohtajana. Hän tulee Botnian organisaatioon Jyrki Yrjö-Koskisen seuraajaksi ja raportoi toimitus johtaja Ilkka Hämälälle. Yrjö-Koskinen jatkaa Senior Adviserina vuoden 2011 loppuun asti, jolloin hän jää eläkkeelle. Harmaalan taustana on vahva kokemus Aasian markkinoista, takana on 19 Aasian vuotta. Tavoitteenamme on palvella kaikkia asiakkaitamme siten, että toimittamamme tuotteet ja palvelut luovat parhaan mahdollisen lisäarvon heille ja heidän liiketoiminnalleen, Ari Harmaala linjaa tulevaa tehtäväänsä. Jakamalla kokemukseni Aasian markkinoista ja bisneksen tekemisestä siellä, uskon pystyväni auttamaan eurooppalaisia asiakkaita ymmärtämään paremmin kasvavien markkinoiden toimintaa ja toisaalta toimimaan Aasiassa edelleen luotettavana toimittajana ja liikekumppanina. Oma kokemukseni konetoimittajana varmaankin auttaa uuden tehtävän oppimisessa, Ari Harmaala kertoo taustastaan. < Ari Harmaala
BOTNIA Echo 01/11 > 5 Jakamalla kokemukseni Aasian markkinoista uskon pystyväni auttamaan eurooppalaisia asiakkaita ymmärtämään paremmin kasvavien markkinoiden toimintaa ja toisaalta toimimaan Aasiassa edelleen luotettavana kumppanina. Nimityksiä myynnissä ja markkinoinnissa Jaakko Anttila on nimitetty myyntijohtajaksi helmikuussa 2011 toimipaikkanaan Espoo, josta hän siirtyy Wiesbadenin myyntikonttoriin 1.8.2011 alkaen. Bertrand Lamarque on nimitetty myyntijohtajaksi Botnian Wiesbadenin myyntikonttoriin 1.7.2011 alkaen. Jenny Liu on nimitetty myyntipäälliköksi Botnian Shanghain myyntikonttoriin helmikuussa 2011. Tuomo Niemi on nimitetty lopputuoteasiantuntijaksi Botnian tekniseen asiakaspalveluun 1.8.2011 alkaen. Mikael Lagerblom Botnia Pulps GmbH:n toimitusjohtajaksi Mikael Lagerblom on nimitetty Botnia Pulps GmbH:n toimitusjohtajaksi 1.9.2011 alkaen. Lagerblomin toimipaikka on Wiesbadenissa Saksassa ja hän raportoi myynti- ja markkinointijohtajalle. Lagerblom seuraa tehtävässään Eero Mäntylää, joka jatkaa myyntijohdon erityistehtävissä kevääseen 2012 asti, jolloin hän jää eläkkeelle. < Mikael Lagerblom
6 > BOTNIA Echo 01/11 Ajankohtaista tempo Myyntijohtaja Harri Vertaselle vastuu Kiinan ja Kaakkois-Aasian myynnistä Harri Vertanen nimitettiin myyntijohtajaksi Botnian Shanghain myyntikonttoriin helmikuussa 2011. Kesäkuun alusta hänelle siirtyi vastuu Shanghain konttorista ja Kiinan ja Kaakkois-Aasian myynnistä. Harrilla on kokemusta seitsemäntoista vuoden ajalta Kiinan ja Aasian markkinoista. Hän on toiminut kotimaan lisäksi eri suomalaisyhtiöiden palveluksessa voimalaitosmyyjänä ja voimalaitosaluejohtajana Kiinassa, Singaporessa, Australiassa ja muun muassa yhteistyössä japanilaisten kauppahuoneiden kuten Itochun kanssa. Harrilla on vankka kokemus tekniikasta, termodynamiikasta, rahoituksesta sekä ympäristö- ja lakiasioista. Hänen koulutustaustansa on kone- ja energiatekniikan insinööri. Harri on opiskellut kiinan kielen EU Junior Managers Program -tutkinnon. Ajatus on luoda pitkäaikaiset ja läheiset yhteydet sopimusasiakkaisiimme ja vahvistaa asiakkaiden luottamusta Botniaan alan tärkeänä toimijana. Toivon myös, että asiantuntemukseni ja aiempi kokemukseni tuottaa lisäarvoa asiakkaillemme. Energia-alan vankasta kokemuksesta sekä kaupan ja lakiasioiden käytännön tuntemuksesta on varmasti paljon hyötyä tehtävässäni Botnialla, toteaa Harri Vertanen. Harri Vertanen
BOTNIA Echo 01/11 > 7 Botnia FIT optimoi paperinvalmistuksen Esko Pekuri tuaalista paperia. Käytämmekin ohjelmaa päivittäin asiakastapaamisten yhteydessä. Tehokaksikko Botnia FITissä (Furnish Improvement Tool) on kaksi osaa: selluvertailu ja jauhatuksen optimointi. Näistä selluvertailu on erinomainen työkalu esitutkimusvaiheessa alustavien kuituvalintojen tekemiseen. Selluvertailu on erityisen hyödyllinen, kun halutaan tarkastella eri raakaaineiden vaikutusta johonkin tiettyyn paperin ominaisuuteen kuten bulkkiin tai opasiteettiin, Esko Pekuri sanoo. Jauhatuksen optimoinnin avulla Botnian asiakkaille avautuu uskomaton määrä mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen paperinvalmistukseen. Botnia FIT simuloi paperin jauhatuksen rakentamisen. Pystymme muut- Botnia FIT -mallinnusohjelman avulla Botnian tekninen asiakaspalvelu löytää paperille juuri halutut ominaisuudet ja kustannustehokkaimmat ratkaisut jo ennen, kuin paperia on valmistettu. Mallinnusohjelman sydämessä sykkii Botnialle vuosien varrella kertynyt valtava tietomäärä jauhatuksista, seossuhteista ja eri sellujen testauksista. Teknisen asiakaspalvelun lopputuoteasiantuntija Esko Pekuri kertoo, että Botnia FIT mahdollistaa laboratoriotulosten luotettavan simuloinnin. Botnia FITillä voimme periaatteessa valmistaa virtamaan mallinnuksessa komponentteja, jauhatus- ja energiamääriä, täyteaineita sekä seossuhteita. Tämän jälkeen voimme tarkastella näiden muutosten vaikutusta paperin ominaisuuksiin ja kustannuksiin, Pekuri kertoo. Botnia FIT tekee kustannuslaskennan paperikoneja energiatietojen pohjalta. Tällä hetkellä ohjelma sisältää yli 50 kuitutuotteen tiedot. Mallinnus perustuu vektorien analytiikkaan. Kun seostetaan kahta komponenttia keskenään ja väliin laitetaan täyteainetta, toteutuma on enemmän kuin pelkkä keskiarvo. Näin asiakas saa muutosten ennakointiin totuudenperäisiä suuntaviivoja, Esko Pekuri sanoo. Ohjelma mallintaa yksikerrosrakenteisen, päällystämättömän paperin. Botnia FITiä on käytetty erityisesti hienopaperi- ja erikoispaperiasiakkaiden tuotteiden optimointiin. Tuloksia välittömästi Yksi helppokäyttöisen ohjelman pääeduista on sen nopeus. Esko Pekuri uskoo, että Botnia FIT tulee korvaamaan suurimman osan aikaa vievistä laboratoriojauhatuksista ja -arkkitestauksista. Mallinnuksia voidaan tehdä saman tien asiakaskäynneillä. Asiakas näkee välittömästi, miten jonkin osa-alueen muuttaminen tulee vaikuttamaan paperin ominaisuuksiin ja kustannuksiin. Toistuvaa laboratoriotyötä ei siis enää tarvita jokaisen muutoksen testaamiseen. Asiakkaat ovat ottaneet Botnia FITin innolla vastaan. Sen reaaliaikaisuus sekä selkeä numeerinen ja graafinen tulostieto kustannussäästömahdollisuuksista herättää takuulla mielenkiintoa, Pekuri sanoo. Jauhatuksen optimoinnin avulla Botnian asiakkaille avautuu uskomaton määrä mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen paperinvalmistukseen.
8 > BOTNIA Echo 01/11 Ajankohtaista tempo Joutsenon sellutehdas edelläkävijä energiatehokkuudessa Botnian Joutsenon tehtaasta tulee Suomen ensimmäinen sellutehdas, jonka tuotanto on normaalioloissa täysin hiilidioksidineutraalia. Tämä on mahdollista vuoden 2012 aikana valmistuvan uuden kaasutuslaitoksen ansiosta. Laitos valmistaa puun kuoresta kaasua meesauunin polttoaineeksi. Botnian kaikkien neljän kemiallista valkaistua sellua valmistavan tehtaan energiaomavaraisuus on erittäin korkea, ja ne saavat lähes kaiken energiansa sivutuotteena sellun raaka-aineena käytetystä puusta. Osana tehtaiden kemikaalien talteenottoa olevat meesauunit kuitenkin tarvitsevat polttoaineekseen kaasua, joka on yleensä maakaasua. Pian Joutsenossa maakaasua ei tulla enää tarvitsemaan ja tehtaan normaaliajossa ei synny lainkaan uusiutumattomista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia. Kaasutuslaitoksen käyttöön kuorta syntyy sellunvalmistusprosessin alkupäässä, kun raaka-ainepuu kuoritaan ennen hakettamista. Joutsenon tehtaalla ei aikaisemmin ole ollut sivutuotteena syntyvälle kuorelle omaa käyttökohdetta, vaan se on myyty poltettavaksi muualla. Siksi tehdas oli luonteva sijoituspaikka kaasutuslaitokselle. Energiaomavaraisuutta ja raaka-ainetehokkuutta Sellutehtailla on aivan erityinen merkitys Suomen pyrkiessä EU:n asettamiin tiukkoihin uusiutuvan energian tavoitteisiin vuoteen 2020 mennessä. Tänä päivänä suurin osa maamme uusiutuvasta energiasta tuotetaan sellun valmistusprosessin sivutuotteena. Esimerkiksi Joutsenon tehtaan energiaomavaraisuus on huippuluokkaa, parhaimmillaan yli 200 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että tehdas tuottaa oman tarpeensa lisäksi energiaa Lappeenrannan kokoisen kaupungin lämmittämiseen. Joutsenon tehtaan energiatehokkuus paranee kaasutuslaitoksen käyttöönoton myötä entisestään, kun sen tuottamaa ylijäämälämpöä pystytään hyödyntämään kaasutettavan kuoren kuivattamiseen. Ratkaisun merkitystä lisää myös fossiilisten polttoaineiden jatkuva hintojen nousu. Sen lisäksi, että laitos lisää tehokkuuttamme, sen mukanaan tuoma positiivinen imago hiilidioksidineutraalina tehtaana on vähintään yhtä arvokasta, Joutsenon tehtaanjohtaja Henrik Söderström kertoo tyytyväisenä uudesta kaasutuslaitoksesta.
BOTNIA Echo 01/11 > 9 Vuoden 2012 aikana valmistuvan uuden kaasutuslaitoksen ansiosta Botnian Joutsenon tehtaasta tulee Suomen ensimmäinen sellutehdas, jonka tuotanto on normaalioloissa täysin hiilidioksidineutraalia.
10 > BOTNIA Echo 01/11 Teksti Heikki Hakala Kuvat Pekka Kiirala James Cropper Plc tuottaa korkealaatuisia tuotepakkauksia kansain välisesti tunnetuille huippubrändeille, kuten Bulgari, Fendi ja Selfridges. Premiumluokan tuotteen täytyy olla myös sellaiseen paketoitu.
BOTNIA Echo 01/11 > 11 James Cropper & sadan vuoden kumppanuus Brittiläinen James Cropper aloitti paperinvalmistuksen 165 vuotta sitten. Suomalaista sellua hienostuneista tuotteistaan tunnettu yhtiö on käyttänyt jo yli sadan vuoden ajan. Perheyrityksen nykyjohto juhlisti taannoisella Suomen-vierailulla pitkää yhteistä taivalta, joka jatkuu vireänä edelleen.
12 > BOTNIA Echo 01/11 Cumbrian kreivikunnan Burnesidessa Luoteis- Englannissa tehtiin paperia jo 1700-luvulla. Vuonna 1845 muuan James Cropper perusti nimeään kantavan yhtiön jatkamaan paperintuotantoa samalla paikalla. Mark Cropper, perustajan jälkeläinen kuudennessa polvessa, otti vastaan yhtiön hallituksen puheenjohtajuuden isältään Sir James Cropperilta viime kesänä. He vierailivat tammikuussa Suomessa, poikkeuksellisen pitkän yhteistyön juurilla. Arkistossamme olevat asiakirjat osoittavat, että olemme ostaneet sellua Kaukaasta ainakin vuodesta 1908, Sir James kertoo. Joutsenon tehtaan sellua olemme käyttäneet viimeistään vuodesta 1909. Olen arvellut, että kauppasuhde juontaa todellisuudessa vielä kauemmas, 1800-luvun loppuvuosiin saakka, mutta siitä ei ole toistaiseksi löytynyt dokumentteja. Oli niin tai näin, yhteytemme tänne on syntynyt jo ennen Suomen itsenäistymistä 1917. Vielä ensimmäisinä vuosinaan yhtiö ei joutunut miettimään, mistä se sellunsa hankkisi. Burnesidessa paperia nimittäin valmistettiin lumpuista. Koska raaka-aineen laatu vaihteli, siitä tuotettu paperi saattoi ajoittain olla väriltään jokseenkin epämääräistä. James Cropper ratkaisi asian tavalla, jota ei ole sittemmin jouduttu katumaan. Kehitettiin menetelmä, jolla voitiin valmistaa värillistä paperia, Mark Cropper sanoo. Kun paperiin tuotiin jo valmistusvaiheessa mukaan eri värisävyjä, virheet peittyivät. Värillisen paperin kysyntä kasvoi nopeasti, ja ajan myötä juuri siitä muodostui se tekijä, josta James Cropper maailmalla erityisesti tunnetaan. Suurenmoista väriloistoa Sir James Cropper (vas.), Mark Cropper ja Patrick Willink vierailivat tammikuussa Suomessa. Se, mitä Mark Cropper yhtiön värillisistä erikoispapereista kertoo, kuulostaa niihin vihkiytymättömän korvissa miltei uskomattomalta: Burnesiden tehtaalla tuotetaan vuosittain paperia noin 3 000 eri sävyssä. Pelkästään mustan eri vivahteita syntyy 40 erilaista. Viikossa syntyy noin 150 eriväristä paperilaatua. Neliömassaltaan ne vaihtelevat 70 grammasta aina 450:een, jopa 500 grammaan. Kyse on harvinaisesta erityisosaamisesta. Koko maailmassa on Mark Cropperin mukaan viidestä kymmeneen korkealaatuiseen värilliseen paperiin erikoistunutta valmistajaa. En epäröi sanoa, että valmistamme luksusta, Mark Cropper toteaa. Asiakkaamme ovat erittäin vaativia. Tuotteemme ovat heille räätälöityjä, usein uniikkeja. Toimitamme hyvinkin pieniä tilauksia,
BOTNIA Echo 01/11 > 13 alkaen kahdesta tonnista, kun vuosituotantomme on noin 45 000 tonnia. Cropperin paperia käytetään muun muassa ensiluokkaisissa kirjelomakkeissa, yritysten vuosikertomuksissa ja taideteosten passepartout-kehyksissä. Arkistointiominaisuuksiltaan paperi täyttää Yhdysvaltain kongressin kirjaston standardit, jotka tunnetaan maailman tiukimpina. Tuotepakkaukset ovat eräs tärkeimmistä Cropperin konvertoitujen erikoispapereiden sovellusalueista. Viimeistään nyt käy selväksi, että olemme tekemisissä todellisten luksustuotteiden kanssa. Useimpia asiakkaita Mark Cropper ei ymmärrettävästi voi mainita nimeltä, mutta jo sellaiset brändit kuin Bulgari, Alfred Dunhill, Fendi, Krug ja Selfridge s puhuvat puolestaan. Myös esimerkiksi premium-luokan matkapuhelimille tai viskimerkeille korkeatasoisella pakkauksella voi olla tuotteen hintapositioinnin kannalta merkittävä rooli, Suomen-vierailulle osallistunut operatiivinen johtaja Patrick Willink mainitsee. Perheyhtiön menestys sukupolvesta toiseen perustuu Mark Cropperin mukaan jatkuvaan uudistumiseen. Uudistumiskyky elinvoiman ytimessä Mihin on perustunut 165-vuotiaan yrityksen menestys sukupolvesta toiseen? Mark Cropper korostaa jatkuvan uudistumisen merkitystä. Yhtiön toimintatavalle on ollut ominaista pyrkimys luoda uutta ja onnistua yhä paremmin.
14 > BOTNIA Echo 01/11 Tämä ei ole rajoittunut vain tuotteisiin, vaan koskee koko liiketoiminta-ajattelua. Modernisointiin on panostettu systemaattisesti koko ajan, Mark Cropper sanoo. Yhtiömme on tehnyt merkittäviä ja pitkäjänteisiä investointeja huippuluokan koneisiin ja laitteisiin. Se on merkinnyt myös tuotantokapasiteetin olennaista kasvua. Vaikka James Cropper Plc tunnetaan ennen kaikkea korkealaatuisista erikoispapereistaan, niiden rinnalle ovat vuosien saatossa tulleet ensin konvertoidut tuotteet, joihin kuuluvat muun muassa luksustuotteiden pakkausmateriaalit, sekä tekniset kuitutuotteet. Vuonna 1984 perustetulla tytäryhtiöllämme Technical Fibre Products Ltd:llä (TFP) on ollut strategisesti tärkeä rooli, joka on ollut omiaan suojaamaan konsernia paperiteollisuudelle perinteisesti niin tyypillisiltä voimakkailta suhdannevaihteluilta. TFP:n kehittämää ja tuottamaa tuote kirjoa voi luonnehtia lievästi sanoen kiehtovaksi. Jos käyttää hieman mielikuvitusta, osa tuoteryhmistä ja niiden sovelluksista voi viedä ajatukset tieteisfantasioihin. TFP:n tuotteet ovat erilaisiin kuitujen ja sidosaineiden yhdistelmiin perustuvia mattoja ja kalvoja, joita voidaan hyödyntää hyvin monenlaisiin tarkoituksiin. Esimerkkeinä sovelluksista voidaan mainita lujitemuovin eli komposiitin pintakäsittely, palo- ja lämpöeristys sekä energian varastointi. Mark Cropperin mukaan TFP:n tuotteita käytetään muun muassa uuden sukupolven taisteluhävittäjissä. Hienoimmatkaan koneet ja laitteet eivät voisi tuottaa maailmanluokan tuoteinnovaatioita ilman osaavia ihmisiä. Meillä on onni olla houkutteleva työnantaja. Pystymme rekrytoimaan todellisia ammattilaisia, jotka asennoituvat työhönsä ylpeydellä ja sitoutuvat yhtiöön hyvin vahvasti, Mark Cropper sanoo. Patrick Willink kertoo yhtiön taannoin palkinneen pitkäaikaisia työntekijöitään. 40 vuotta työsuhteessa olleita oli 25 henkeä ja 30 vuotta työskennelleitä 60. Kaksikymmenvuotinen työura Cropperin palveluksessa oli 120 työntekijällä. Erityissuhde Suomeen Monelle yritykselle pitkä historia voi olla taakka. James Cropper Plc on aina osannut ammentaa traditiostaan uutta elinvoimaa. Yhtiömme tarinasta on nähty vasta alku, Mark Cropper sanoo. Meillä on erittäin suorituskykyiset ja joustavat tuotantolaitokset. Henkilöstömme osaaminen on poikkeuksellisen suvereenia. Valmistamme tuotteita, joiden kysyntä ei seuraavaan sataan vuoteen ole ainakaan vähenemässä. Mark Cropper nostaa esille myös yhtiön vankan sitoutumisen kestävään kehitykseen ja energiatehokkuuteen, johon liittyvissä ratkaisuissa se on ollut edelläkävijä 1970-luvulta alkaen. Isoisäni huolehti aikanaan itse sellunhankinnasta ja matkusti Suomessa sen vuoksi, mutta myös siksi, että suomalainen puunjalostusteollisuus on pitkään ollut edistyksen kärjessä. Yhteys Suomeen on siis merkinnyt paitsi erinomaisia raaka-aineita, myös tuoreita ajatuksia. Tämä matka on osoittanut, että niin on myös 2010-luvulla. Sir James pitää satavuotista kumppanuutta tärkeänä osoituksena siitä, miten suuri arvo pitkäjänteisellä yhteistyöllä voi molemmille osapuolille parhaimmillaan olla. Olen aina pitänyt tätä liikesuhdetta suuressa arvossa. Vuosikymmenten saatossa side Suomeen on kaiken aikaa vahvistunut. Kyse ei ole ollut vain liiketoiminnasta, vaan jostakin paljon syvemmästä. Yhtiömme on säilyttänyt riippumattomuutensa yli puolitoista vuosisataa. En voi olla liittämättä sitä pienen maanne sankarilliseen ja menestyksekkääseen taisteluun omasta itsenäisyydestään, Sir James sanoo. Sakari Pappilaa, joka on johtanut Botnian agentuuria Britanniassa, Sir James luonnehtii yhtiönsä suurimmaksi ystäväksi, josta on tullut myös perheen ystävä. Voisi arvella, että pitkä suhde Botniaan ja Suomeen jatkuu lämpimänä myös Mark Cropperin aikana. Olen ollut vilpittömästi vaikuttunut kaikesta siitä, mitä olen suomalaisten isäntien opastuksella nähnyt, mutta myös siitä vieraanvaraisuudesta, josta olin aiemmin niin paljon kuullut. Kyse on paljon enemmästä kuin hyvästä liikesuhteesta kyse on ystävyydestä. Tällaiset henkilökohtaiset kontaktit ovat juuri se, mikä tekee elämästä elämisen arvoisen. Mark Cropper kertoo saaneensa kutsun Suomeen hirvimetsälle. Kenties seuraava vierailu tapahtuu niissä merkeissä.
BOTNIA Echo 01/11 > 15 Kuningattaren edustaja Cumbriassa Sir James Cropper (s. 1938) on Cumbrian kreivikunnan Lord-Lieutenant. Tehtävä juontaa juurensa kuningas Henrik VIII:n kaudelta 1540-luvulta ja sen luonne oli alkujaan sotilaallinen. Nykyisin Lord-Lieutenant on lähinnä seremoniallinen kunniavirka, johon hallitsija nimittää ansioituneen henkilön, muodollisesti eliniäksi. Lord-Lieutenant toimii hallitsijan henkilökohtaisena edustajana kreivikuntansa alueella ja vastaa muun muassa kuninkaallisten vierailujen järjestämisestä sekä toimii niiden isäntänä. Hän hoitaa yhteyksiä alueelle sijoitettuihin puolus tusvoimien joukkoosastoihin ja voi myös jakaa hallitsijan myöntämiä kunniamerkkejä ja muita huomion osoituksia. Lisäksi hänen rooliinsa kuuluu muodollinen asema kreivikunnan oikeuslaitoksen esimiehenä sekä tiettyjä alueen verohallintoon liittyviä tehtäviä. Kuningatar myönsi vuodenvaihteessa Sir Jamesille ansioistaan Kuninkaallisen Viktorian Ritarikunnan komentajan arvon (Knight Commander of the Royal Victorian Order). Yhteys Suomeen on paitsi raakaaineiden, myös ajatusten vaihtoa.
16 > BOTNIA Echo 01/11 Echosysteemi Teksti Heikki Hakala Kuvat Pekka Kiirala JA SHUTTERSTOCK Kansallisen innovaatio politiikan keskeisenä tehtävänä on etsiä vastauksia kysymykseen, millä osaamisen alueilla Suomi voi tuottaa lisäarvoa globaalisti.
BOTNIA Echo 01/11 > 17 Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara: Luova ajattelu on menestyjän tunnusmerkki Globalisaatio ilmenee pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaaran mukaan ylikansallisina virtoina, joissa ideat, osaaminen, teknologia, tuotteet ja palvelut, rahoitus ja lähes kaikki muutkin tuotannontekijät liikkuvat kansallisvaltioiden rajoista riippumatta. Tulevaisuuden menestyjiä ovat innovaattorit. Osaamis- ja arvoverkostot yhdistävät Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin pääjohtajan Veli-Pekka Saarnivaaran mukaan erilaisia toimijoita maailmanlaajuisiksi arvoketjuiksi. Yritysten ja alueiden menestys riippuu niiden kyvystä asemoitua globaaleihin verkostoihin ja tuottaa valitsemassaan roolissa muita enemmän lisäarvoa. Vain ylivertaista lisäarvoa tuottava yritys, alue tai yhteisö on vakavasti otettava kumppani, joka houkuttelee puoleensa muita toimijoita kaikkialta maailmasta, Saarnivaara sanoo. Suomessa innovaatiopolitiikan peruskysymys on hänen mielestään se, millä osaamisen alueilla maa kykenee tuottamaan lisäarvoa globaaleissa arvoverkostoissa ja kehittymään kohteena, johon kannattaa investoida päästäkseen osalliseksi tuosta osaamisesta. Suomen tulee osaltaan vaikuttaa globaaleihin virtoihin ja houkutella niitä puoleensa. Sisään tulevat virrat vaurastuttavat maatamme enemmän kuin maasta ulos virtaavat investoinnit, jotka nekin rakentavat maatamme hyödyttäviä verkostoja. Innovaatiopolitiikkamme onnistumista mittaavat Suomeen tulevien investointien, osaajien ja yritysten määrät. Näillä mittareilla Suomi sijoittuu Saarnivaaran mielestä nykyisin kansainvälisissä vertailuissa suhteellisen heikosti. Menestymme globaaleilla osaaja- ja investointimarkkinoilla vain rakentamalla itsellemme strategisiin valintoihin, huippuluokan osaamiseen ja kilpailukykyiseen innovaatioympäristöön perustuvan tunnetun ja arvostetun brändin.
18 > BOTNIA Echo 01/11 Innovatiiviset yritykset tekevät Suomessa moniin muihin EU-maihin verrattuna keskimääräistä useammin yhteistyötä asiakkaidensa kanssa. Innovaatiotoiminta on meillä markkinalähtöistä, markkinoiden avaamiin mahdollisuuksiin tarttuvaa innovointia. Arvoketjujen Saarnivaara sanoo ohjautuvan asiakkaista ja kuluttajista kohti tuottajia ja kehittäjiä, ei päinvastoin. Innovaatiopolitiikan on mukauduttava innovaatiotoiminnan muutokseen ja annettava sille lisää vauhtia. On kiinnitettävä huomiota yhteistyön laatuun ja syvällisyyteen sekä edistettävä markkinoiden syntymistä innovatiivisille ratkaisuille. Moderni innovaatiopolitiikka painottaa enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä käyttäjien ja kehittäjien yhteisen kehitystyön vahvistamista. Erityisesti käyttäjälähtöisten palveluinnovaatioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa Suomella on vielä parantamisen varaa, Saarnivaara toteaa. Huomiota vaatii esimerkiksi julkisen sektorin tuottavuuden kasvattaminen palveluita ja niin sanottua palvelukyvykkyyttä kehittämällä. Kysynnästä ja käyttäjistä se lähtee Innovaatiotoiminta ei pääjohtaja Saarnivaaran mukaan enää noudata perinteistä keksimisen logiikkaa. Sen sijaan että uusille tuotteille ja keksinnöille etsittäisiin asiakkaita, etsitään yhä useammin asiakkaille uusia ratkaisuja. Maailmassa, jossa suuri osa teknologioista on saatavissa markkinoilta, kilpailukyky perustuu usein kykyyn oivaltaa asiakkaiden, kuluttajien ja kansalaisten tarpeet ennen kilpailijoita ja tarjota niitä vastaavia tuotteita ja palveluja, hän sanoo. Kaikkialla maailmassa eturivin yritykset ovat ottaneet kuluttajat ja asiakkaat mukaan tuotekehitykseen. Yritykset jopa työstävät yhdessä käyttäjien kanssa aiemmin tunnistamattomia tarpeita ja vaikuttavat siten kokonaan uudenlaisten markkinoiden syntymiseen. Erilaiset avoimen ja julkisen innovaatiotoiminnan muodot valtaavat jalansijaa perinteisen suljetun innovaatio toiminnan rinnalla. Politiikan tulee Saarnivaaran mielestä luoda edellytyksiä avoimien innovaatioympäristöjen syntymiselle. Yksilöt ja yhteisöt innovaatioiden takana Innovaatioiden tuottaminen on pääjohtaja Saarnivaaran mukaan viime kädessä yksilöiden varassa. Innovatiivisuus perustuu yksilöiden osaamiseen ja luovuuteen, mutta on myös yhteydessä selkeisiin tavoitteisiin ja ongelmanasetteluun. Innovaatio edellyttää järjestelmällistä työskentelyä ongelman parissa ja riittävästi tietoa ilmiöstä, asiakkaista, teknologioista, patenteista, aikaisemmista ratkaisuista ja toimintatavoista, Saarnivaara sanoo. Innovaatiot vaativat myös työnjakoa sekä riittävän tilan ja ajan varaamista innovaattoreille. Tämä on puolestaan suuri haaste johtamiselle. Innovaatioille hedelmällinen toimintaympäristö on Saarnivaaran mukaan sellainen, jossa erilaisen taustan omaavat yksilöt työskentelevät samojen ongelmien parissa. Innovaatioyhteisöt voivat olla tiiviitä, päivittäin kokoontuvia tiimejä tai verkostomaisesti toimivia löyhempiä yhteisöjä.
BOTNIA Echo 01/11 > 19 Innovaatioille otollinen ympäristö vaatii johtamiselta paljon, sanoo Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara. Innovaatioyhteisöjen menestys perustuu osaamisen ja tiedon jakamiseen sekä kykyyn yhdistää erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja. Innovaatiot syntyvät yhä useammin eri osaamisalueiden rajapinnoilla. Kansainvälisyys on voimavara Yhä useammin innovaatioyhteisöt ja -keskittymät ovat kansainvälisiä. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen muodostuu globaaleja tietämysyhteisöjä, joiden jäsenet ovat missä päin maailmaa tahansa. Myös yritykset turvautuvat innovaatiotoiminnassaan entistä enemmän avoimiin yhteisöihin, Saarnivaara sanoo. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että innovaatiotoiminta keskittyy ja hakeutuu alueille ja paikkoihin, joissa on riittävästi innovaatiotoiminnan edellytyksiä. Kansallisten innovaatiojärjestelmien sijasta Saarnivaara kehottaa kiinnittämään huomio ta innovaatioiden ekosysteemeihin ja innovaatiokeskittymiin, jotka ovat paikallisesti ja alueellisesti kiinnittyneitä, mutta samalla globaalisti verkottuneita. Niissä yhdistyvät hedelmällisellä tavalla tarve ja ideat sekä niiden toteuttamiseksi tarvittavat kyvyt. Tällaisten ekosysteemien dynamiikka perustuu yhteisöihin, joissa vallitsee yhteistyön, tiedon ja ideoiden jakamisen ja riskinottohalukkuuden kulttuuri. Globaaleja haasteita vastaavan modernin innovaatiopolitiikan on Saarnivaaran mukaan oltava laaja-alaista ja kokonaisvaltaista. Yksittäiset ja erilliset politiikkatoimenpiteet eivät riitä varmistamaan innovaatiotoiminnan edelläkävijyyttä ja sen myötä kansallista tuottavuuden kasvua ja kilpailukykyä. Menestystekijöiden keskinäinen riippuvuus Laaja-alaisen innovaatiopolitiikan toteuttamisen avain käsitteenä Veli-Pekka Saarnivaara pitää systeemisyyttä. Systeemisyys viittaa kokonaisvaltaisesti eri ilmiöiden yhteen kytkeytymiseen ja keskinäisiin riippuvuuksiin, hän sanoo. Yhden prosessin tai toiminnon muuttaminen edellyttää yleensä siihen liittyvien muiden prosessien vastaavaa kehitystä. Esimerkiksi uusien tietoteknisten järjestelmien täysimääräinen hyödyntäminen on yleensä mahdollista vain toimintatapoja uudistamalla. Kokonaisvaltainen näkemys on välttämätöntä esimerkiksi ympäristöongelmien ratkaisemisessa, julkisten palvelujen tehostamisessa ja alueellisten innovaatiokeskittymien rakentamisessa. Laajavaikutteisiin uudistuksiin tähtäävä kehitystyö on Saarnivaaran mukaan tehtävä valtakunnallisesti yhtenäisten standardien pohjalta. Oma käsitykseni on, että yritykset, jotka oivaltavat aidon innovatiivisuuden merkityksen ja kykenevät luomaan sille otolliset edellytykset, ovat keskeisiä tulevaisuuden tekijöitä. Nykyään etsitään räätälöityjä ratkaisuja. Kyvyllä oivaltaa asiakkaan, kuluttajan tai kansalaisen tarpeet on kilpailukyvyn kannalta olennainen arvo.
20 > BOTNIA Echo 01/11 Fokus Teksti Heikki Hakala Kuvat Pekka Kiirala Mihin maailmamme on menossa? Ulkopoliittisen Instituutin johtaja, tohtori Teija Tiilikainen vastaa. Alkanut vuosikymmen on arvostetun ulkopolitiikan tuntijan mukaan murrosvaihe, jonka aikana globaalijärjestelmän muutos jatkuu, kansainväliset instituutiot uudistuvat ja keskeiset maat kuten Yhdysvallat ja Kiina rakentavat kumppanuuksiaan uudelleen. Eurooppa puolestaan on suurten valintojen edessä. Globaalien valtasuhteiden muutos, moninapaistuminen sekä jo pidempään jatkunut yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan roolin kasvu ovat Ulkopoliittisen Instituutin johtajan, tohtori Teija Tiilikaisen mukaan nykyisen kansainvälisen yhteistyön keskeisiä muutostrendejä. Perinteisten, valtioiden välisten monenkeskisten järjestöjen asema vaikeutuu. Suuntauksena on vaikutusvallan liukuminen joustavampiin, epävirallisiin tai ainoastaan harvojen valtioiden muodostamiin instituutioihin. Euroopan unionin kannalta on hyvin mielenkiintoista nähdä, kuinka hyvin se pystyy käyttämään muutostilanteessa vaikutusvaltaansa ja tehostamaan yhteistä ulkopolitiikkaansa, Tiilikainen sanoo. Talouskriisi on kiihdyttänyt maailmantalouden rakennemuutosta ja kehittyvien markkinoiden suhteellisen painoarvon vahvistumista. On ilmeistä, että tämä suuntaus jatkuu. Samaan aikaan tuotannon ja kulutuksen painopiste jatkaa siirtymistään transatlanttiselta akselilta kohti Aasiaa ja kehittyviä talouksia. Kilpailun kiristyessä myös protektionismin riski kasvaa. Suomen kaltaisen maan on Tiilikaisen mukaan tärkeää löytää oikeat keinot tukea avointa ja sääntöihin perustuvaa maailmantaloutta ja vahvistaa samalla nousevien talouksien rakentavaa osallistumista kansainvälisen yhteisön toimintaan. Maailmantalouden rakenteelliset muutokset ovat viime vuosina koskettaneet voimakkaimmin Euroopan ja Yhdysvaltojen suhdetta Aasiaan. Yritysten toiminta on jatkanut kansainvälistymistään ja tuotantoketjun vaiheita on hajautettu eri maihin. Uhka ja mahdollisuus Euroopalle Euroopan unioni, sen jäsenmaat sekä muut kehittyneet maat kohtaavat Teija Tiilikaisen mielestä kasvaneen kilpailun erityisen haastavassa tilanteessa. Julkisen talouden velka on monissa maissa noussut korkeaksi. Talouskriisin jälkeiseen elvytykseen on sijoitettu suuria summia, eikä pelimerkkejä mahdollisen uuden taantuman hoitamiseen juuri ole, Tiilikainen sanoo. Myös ikääntymisestä johtuva huoltosuhteen heikkeneminen rasittaa julkista taloutta. Kun kehittyneet maat eivät voi kilpailla kustannuksilla, talouskasvun ylläpitäminen riippuu entistä enemmän niiden kyvystä säilyttää teknologinen etumatka suhteessa kehittyviin talouksiin. Tähän tilanteeseen liittyy sekä merkittäviä uhkia että mahdollisuuksia. Keskeisenä vaarana on protektionismin ja poliittisen nationalismin kasvu. Kansainvälisestä kaupasta ja myös kehittyvistä markkinoista riippuvaisena maana laajamittainen protektionismi vaikuttaisi hyvin haitallisesti.