VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2011-2015

KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOISEN ALUEEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi

2 SISÄLTÖ sivu 1 JOHDANTO 3 2 PERIAATTEET, TAVOITTEET JA LINJAUKSET 3 3 SISÄLTÖALUEET 4 3.1 ITSENÄINEN ELÄMÄ 3.1.1 Asuminen 4 3.1.2 Perhe-elämä 5 3.1.3 Kommunikointi ja tiedonsaanti 6 3.1.4 Liikkuminen 7 3.2 YHTEISKUNNALLINEN OSALLISUUS JA OSALLISTUMINEN 7 3.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 8 3.4 LIIKENNEPALVELUT 8 3.5 VARHAISKASVATUS JA KOULUTUS 9 3.6 TYÖLLISTYMINEN SEKÄ TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA 10 3.7 TERVEHDYNHOITO JA KUNTOUTUS 11 3.8 SOSIAALITURVA 11 3.9 OIKEUDENMUKAISUUS, TURVALLISUUS JA KOSKEMATTOMUUS 13 3.10 KULTTUURI JA VAPAA-AIKA 13 3.11 VAMMAISTEN HENKIOLÖIDEN KOHTAAMA SYRJINTÄ 14 4 HANKKEET 14 5 VAMMAISJÄRJESTÖILLE TEHDYN KYSELYN TULOKSET 15 6 VAMMAISPOLIITTISEN OHJELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI 17

3 1. JOHDANTO Kauhavan vammaisneuvosto on 14.9.2009 tehnyt esityksen Kauhavan kaupunginhallitukselle, että se käynnistäisi vammaispoliittisen ohjelman päivittämisen ja asettanut työryhmän sen toteuttamiseksi. Kaupunginhallitus on 11.1.2010 valinnut edustajansa tähän työryhmään. Vastaavasti Evijärven kunnanhallitus on valinnut edustajansa työryhmään 30.3.2010 ja Lappajärven kunnanhallitus 10.5.2010. Työryhmä on toiminut ohjelmaa laatineen vammaisneuvoston sihteerin tukena. Vammaispoliittinen ohjelma käsittää Kuntayhtymä Kaksineuvoisen yhteistoiminta-alueen eli Evijärven, Kauhavan ja Lappajärven kunnat. Alueella vaikuttaville vammaisjärjestöille on lähetetty kysely vammaispoliittisen ohjelman laatimiseen liittyen. Paikallislehdissä oli lisäksi tiedotus siinä tarkoituksessa, että joku yksittäinen vammainen henkilö haluaa vastata kyselyyn. Kyselyn tulokset esitellään ohjelman lopussa. Ohjelman laatimiseksi on oltu yhteydessä moniin eri tahoihin, kuten teknisiin - ja sivistystoimiin, kirjastoihin, kansalaisopistoon, perusterveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen, työ- ja elinkeinotoimeen ja liikuntatoimeen. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen vammaispoliittisen ohjelman teossa on noudatettu vuosille 2010-2015 tehdyn valtakunnallisen vammaispoliittisen ohjelman sisältöä kunnalliselle taholle tarpeellisilta osin sovellettuna. Ohjelma kulkee nimellä Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Sari Loijas on ollut esittelemässä ohjelmaa Kauhavalla 26.10.2010. 2. PERIAATTEET, TAVOITTEET JA LINJAUKSET Vammaispolitiikan keskeisiä periaatteita ovat henkilöiden yhteiskunnallinen osallisuus ja yhdenvertaisuus sekä oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Periaatteet on kirjattu hallituksen vammaispoliittiseen selontekoon vuodelta 2006. Ihmisoikeuksien näkökulma korostuu nykyään aiemman lääketieteellisen ja hoidollisen näkökulman sijaan. Tavoitteena on turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen yhteiskunnallinen asema, millä tarkoitetaan yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja syrjimättömyyttä. Tavoite sisältää mm: - Vammaisten hyvinvoinnin edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn - Laadukkaiden, vaikuttavien ja helposti saavutettavien vammaispalveluiden turvaamisen koko yhteistoiminta-alueelle - Hinta-laatusuhteiltaan kestävien vammaispalveluiden tarjoamisen - Riittävän, osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön turvaaminen vammaispalveluihin Vammaisten oman tahdon ja mielipiteen kunnioittaminen, yksilöllisyys ja valinnanvapaus ovat nykyaikaisen vammaispolitiikan kulmakiviä. Tavoitteena on myös lisätä myönteistä asennoitumista vammaisiin ihmisiin sekä heidän kykyihinsä ja panokseensa yhteiskunnassa. Tarvittaessa tulee käyttää myönteistä erityiskohtelua.

4 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen vuosille 2010-2015 laaditun strategian toiminta-ajatus on hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen. Vammaispoliittiseen ohjelman keskeisen tavoitteena on sen varmistaminen, että tämä tavoite toteutuu myös vammaisten henkilöiden osalta. Vammaispoliittisen ohjelman perustana on Yhdistyneitten Kansakuntien Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, Euroopan neuvoston Vammaispoliittinen ohjelma sekä Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO vuosille 2010-2015. 3. SISÄLTÖALUEET Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) vuosille 2010-2015. Suomen hallitus haluaa turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukaisen aseman yhteiskunnassa puuttumalla epäkohtiin konkreettisin korjaus- ja kehittämistoimenpitein. Ohjelman avulla halutaan luoda kestävää ja vastuullista vammaispolitiikkaa. Vammaispoliittisessa ohjelman tavoitteet on kiteytetty seuraaviksi tavoitekokonaisuuksiksi: 1. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioinnin edellyttämien säädösmuutosten valmistelu ja voimaansaattaminen. 2. Vammaisten henkilöiden sosioekonomisen aseman parantaminen ja köyhyyden torjunta. 3. Erityispalvelujen ja tukitoimien saatavuuden ja laadun varmistaminen maan eri puolilla. 4. Yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen vahvistaminen ja lisääminen. 5. Vammaistutkimuksen vahvistaminen, tietopohjan lisääminen sekä laadukkaiden ja monipuolisten menetelmien kehittäminen vammaispolitiikan toteuttamisen ja seurannan tueksi. Vammaispoliittisessa ohjelmassa on listattu vammaisten yhteiskunnallisen osallisuuden mahdollistamiseksi yhteensä 14 sisältöaluetta, jotka vaativat toimenpiteitä epäkohtien korjaamiseksi. Nämä sisältöalueet ovat seuraavat: 1. Itsenäinen elämä 2. Yhteiskunnallinen osallisuus ja osallistuminen 3. Rakennettu ympäristö 4. Liikennepalvelut 5. Koulutus 6. Työ 7. Terveys ja kuntoutus 8. Sosiaaliturva 9. Turvallisuus ja koskemattomuus 10. Kulttuuri ja vapaa-aika 11. Syrjintä 12. Tietopohjan vahvistaminen

5 13. Vammaispolitiikan resurssien kestävyys 14. Kansainvälinen yhteistyö Kunnallisessa vammaispoliittisessa ohjelmassa työryhmä on päättänyt keskittyä kymmenen ensimmäisen kohdan käsittelyyn Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella. Kunkin sisältöalueen kohdalle on määritelty tavoite, siitä vastuullinen taho, toiminnan ajoitus, rahoitus ja seurannan mittarit. 3.1 ITSENÄINEN ELÄMÄ Asumisen esteettömyys ja turvallisuus sekä saavutettavat ja toimivat palvelut ovat keskeisiä itsenäisen elämän edellytyksiä. Myös nykyaikaisen tieto- ja viestintäteknologian pitäisi olla vammaisten käytettävissä samassa tavalla kuin muiden kuntalaisten. Kaikille sopivan suunnittelun (design for all) periaate asunnoissa, ympäristössä, palveluissa ja tuotteissa helpottaisi vammaisten päivittäistä elämää ja ehkäisisi jälkikäteiskorjauksia. Asumisratkaisuissa tulee löytää tasapaino turvallisuuden ja omatoimisuusedellytysten välillä. Kaikille sopivan suunnittelun lisäksi tarvitaan yksilöllisiä ja oikea-aikaisia erityisratkaisuja ja -palveluja mm. asumisessa, liikkumisessa, kommunikoinnissa, tiedonsaannissa ja asioinnissa. Tavoitteena on eri ikäkausina toteutuva, muiden kuntalaisten kanssa tasavertainen elämä. 3.1.1 A s u m i n e n Asuinalueiden kaavoituksessa ja sen suunnittelun ohjauksessa tulee huomioida esteettömyys. Kunnallisessa asunto-ohjelmassa tulee huomioida vammaispoliittinen näkökulma sekä vammaisten ihmisten edustus. Julkisessa ja korjausrakentamisessa tulee toteuttaa rakentamismääräysten esteettömyys- ja turvallisuussäännöksiä. Samat periaatteet tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida kaikessa uudis- ja korjausrakentamisessa. Vaikeavammaisten asuntojen yksilöllinen muutostöiden toteuttaminen mahdollistaa kotona asumisen ja lisää omatoimisuutta. Vuoden 2011 alusta lähtien voimassa ollut kotikuntalaki takaa pitkäaikaisessa laitoshoidossa tai asumisyksikössä olevien valintaoikeuden kotikuntaan. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle muuttopäivästä lähtien, mutta vastuu hoito- ja hoivapalvelujen kustannuksista säilyy aiemmalla kotikunnalla. Kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten asunto-ohjelmatyöryhmä on laatinut ehdotuksen, jonka mukaan laitoshoitoa vähennetään kehitysvammalaitoksissa niin, että Suomessa pitkäaikaispaikoilla on vuoden 2015 lopussa enintään 500 henkilöä, kun toukokuussa 2009 heitä oli noin 2000 henkilöä. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on laatinut kehitysvammaisten asumisen alueellisen suunnitelman vuosille 2010-2015. Suunnitelmassa mainitaan Lappajärvelle rakennettava vammaisten asumispalveluyksikkö. Alkuvuodesta 2011 on saatu päätös 15-paikkaisen asumispalveluyksikön ARA-rahoituksesta. Uuteen yksikköön siirtyvät Evijärven asuntolan asukkaat sekä asukkaita Eskoosta, muista asumisyksiköistä ja kotoa. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen tulee järjestämään yksikön toiminnan. Muutakin pienimuotoista ryhmäasumista sekä tuettua asumista tullaan tarvitsemaan alueelle ohjelmakaudella. Mielenterveyskuntoutujia ja fyysisesti vaikeavammaisia henkilöitä asuu tällä hetkellä sekä yhteistoiminta-alueella että sen

6 ulkopuolella kunnallisissa yksiköissä ja yksityisiltä palveluntuottajilta ostetuissa asumispalveluissa. Vastuullinen: Kaavoituksessa, asunto-ohjelmassa, julkisessa rakentamisessa sekä vaikeavammaisten asunnon muutostöissä toteutetaan esteettömyysja turvallisuusmääräyksiä. Kehitysvammaisten asumisyksikkö Lappajärvellä käynnistyy, ja muita tarpeellisia asumismuotoja kehitetään. Ympäristölautakunnat, Lappajärven kunta, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Lappajärven asumisyksikkö vuonna 2013. Rahoitus: Osassa ei erillisrahoitusta, kuntarahoitus, Asuntorahasto, vammaispalvelulaki yksityisissä vaikeavammaisten muutostöissä Seurannan mittarit: Julkiset rakennukset ja ympäristö ovat esteettömiä. Tarjolla on riittävästi muita asumismahdollisuuksia vaikeavammaisille ja kehitysvammaisille 3.2.1 P e r h e e l ä m ä Vammaisilla ihmisillä on muiden tavoin oikeus parisuhteeseen, perhe-elämään ja vanhemmuuteen. Vammaista perheenjäsentä ei saa erottaa perheestään palvelutarpeen perusteella ilman hänen ja perheen omaa valintaa. Vammaisten tulee saada riittävät ja oikea-aikaiset tukitoimet kotona asumisen mahdollistamiseksi silloin, kun hän haluaa asua omassa kodissaan. Oman valinnan mukaisen perhe-elämän mahdollistaminen Vastuullinen: Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Rahoitus: Palveluista aiheutuvat kustannukset käytettävien lakien perusteella Seurannan mittarit: Tarkoituksenmukaiset palveluketjut 3.1.3 K o m m u n i k o i n t i j a t i e d o n s a a n t i Tieto- ja viestintäjärjestelmien tulee olla kaikkien vammaisryhmien saavutettavissa. Palvelujen saatavuus, laatu ja riittävyys tulee olla tarpeen mukaista. Pohjanmaan Näkövammaiset tuottavat alue- ja paikallislehdet äänilehtinä, jotka perusturva ostaa tarvitseville. Suurennettua tekstitystä sekä selkokielistä materiaalia on jonkin verran lainattavissa alueen kirjastoista. Selkokielistä tiedotusta tulee lisätä erityisesti sosiaali- ja terveyshuollossa. Perinteinen tiedotustapa tulee säilyttää sähköisen viestinnän ohella. Kuulo- ja puhevammaisten tulkkipalvelut on 1.9.2010 lähtien siirretty kunnilta Kelalle. Näkö-, kuulo- ja puhevammaisten sekä selkokieltä tarvitsevien kommunikoinnin ja tiedonsaannin parantaminen Vastuullinen: Kunnan hallintokunnat, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Rahoitus: Äänilehdet ostopalveluna, lisäkustannukset eritystiedottamisesta Seurannan mittarit: Tarpeenmukaiset viestintä- ja kommunikointimahdollisuudet

7 3.1.4 L i i k k u m i n e n Vaikeavammaisilla henkilöillä on subjektiivinen oikeus vähintään 18 yhdensuuntaiseen, jokapäiväiseen elämään liittyvään matkaan kuukaudessa linja-autotaksan mukaisen omavastuuosuuden ylittävältä osin lähialueilla. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella on vuonna 2010 noin 400 kuljetuspalvelun saajaa. Vuonna 2011 käynnistyy kutsuohjattu palveluliikennekokeilu Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella liikennöiden arkipäivisin. Palvelu on kaikkien käytettävissä. Vammaiset henkilöt voivat käyttää palveluliikennettä, mutta myös oikeus yksilölliseen kuljetuspalveluun tulee säilyä. Kutsuohjatun palveluliikenteen vakiinnuttaminen Vastuullinen: Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, alueen kunnat Kuljetuspalvelut jatkuva, palveluliikennekokeilu 1.6.2011-31.5.2014, jatkuu sen jälkeenkin Rahoitus: Vammaispalvelulaki, ELY-rahoitus Seurannan mittarit: Tasavertaiset liikkumismahdollisuudet muiden kuntalaisten kanssa 3.2 YHTEISKUNNALLINEN OSALLISUUS JA OSALLISTUMINEN Jokaisella 18 vuotta täyttäneellä on oikeus äänestää valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä. Myös vammaisilla henkilöillä tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet äänestämiseen, vaaleissa ehdokkaaksi asettumiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Äänestyspaikalla tapahtuvan äänestyksen tulee olla ensisijainen ja kotiäänestyksen toissijainen tapa. Osa vammaisista henkilöistä tarvitsee informaatiota hänelle ymmärrettävässä muodossa, kuten selkokielellä tai suurennetulla tekstillä. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen äänestyspaikat ovat saadun tiedon mukaan esteettömät. Muuhunkin yhteiskunnalliseen toimintaan ja osallistumiseen tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet. Oikeus itseä koskevaan päätöksentekoon, oman tahdon ja mielipiteen ilmaisuun ja oman edun valvontaan tulee kuulua kaikille kuntalaisille. Joskus vammainen tarvitsee tukea oman tahdon ilmaisemiseen. Esteettömyys, saavutettavuus, turvallisuus ja kohtuuhintaisuus tekevät yleisistä palveluista käytettäviä myös vammaisille henkilöille. Silti erityispalvelujakin tarvitaan silloin, kun yleispalvelut eivät ole mahdollisia tai riittäviä. Yhteiskunnallisen toiminnan ja vaikuttamisen edellytyksiä ovat itsemääräämisoikeus, esteettömyys elinympäristössä ja liikkumisessa, tiedonsaanti- ja viestintämahdollisuudet sekä osallisuutta tukevat palvelut, välineet, laitteet ja tukitoimet. Tasa-arvo, täysi osallisuus ja osallistuminen Vastuullinen: Keskusvaalilautakunnat äänestyksen osalta, muut hallintokunnat asiayhteyden mukaan Rahoitus: Ei merkittävää erillisrahoitusta Seurannan mittarit: Vammaisten osallisuus ja osallistuminen toteutuvat tasavertaisesti muiden kanssa

8 3.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Vammaisille ihmisille esteetön ympäristö on kaikenlaisen osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edellytys. Esteetön ympäristö palvelee kaikkien kuntalaisten tarpeita. Asuin- ja elinympäristön suunnittelulla ja rakentamisella on tärkeä merkitys vammaisten itsenäisen elämän sujumiselle. Rakennetun ympäristön ja liikkumisen esteet syrjivät vammaisia ihmisiä, koska heillä ei silloin ole pääsymahdollisuutta kaikkiin paikkoihin muiden kuntalaisten tavoin. Esteitä aiheuttavat mm. raskaat ovet, liian pieni tila apuvälineen kanssa liikkumiseen, opasteiden puuttuminen tai epäselvyys, portaat, hissittömyys, huono akustiikka tai valaistus ja pintojen tasoerot. Rakennetun ympäristön esteettömyys ja saavutettavuus lisääntyy Kunta-yhtymä Kaksineuvoisen alueella. Tavoite edistää vammaisten ja myös vanhusten turvallisuutta sekä tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyä. Kaikille sopivan suunnittelun (Design for all/dfa) edistämisen tulee ottaa yleiseksi periaatteeksi kaikessa ympäristön sekä julkisessa uudis- ja korjausrakentamisessa. Esteettömyyskartoituksen laatiminen Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kuuden keskustaajaman kulkuväylistä ja julkisista rakennuksista on tarpeen. Vastuullinen: Vammaisneuvosto, ympäristölautakunnat, rakennuttajat Rahoitus: Hissiasennukset vaativat erillisrahoituksen Seurannan mittarit: Merkittävät esteet Kuntayhtymä Kaksineuvoisen keskustaajamien kulkuväylissä sekä julkisessa rakennuksissa ovat vähentyneet 3.4 LIIKENNEPALVELUT Liikkumisvapaus on säädetty perustuslaissa, mutta vammaisten liikkumismahdollisuus ei toteudu tasavertaisesti muiden kuntalaisten kanssa. Julkisista liikennevälineistä etenkin linja-autot ovat useimmiten liikuntaesteisten ulottumattomissa. Kauhavan aseman ratapiha on vuoden 2010 aikana rakennettu esteettömäksi, joten pyörätuolillakin junaan pääsy onnistuu junahissiä käyttäen. Sekä rautatie- että linja-autoliikenteen henkilöstöllä on apua tarvitsevien avustamisvelvollisuus, kuten myös lento- ja meriliikenteessä. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella vuonna 2011 alkava palveluliikenne tulee osaltaan parantamaan vammaisten liikkumismahdollisuuksia yksilöllisen kuljetuspalveluoikeuden ohella. Kuljetuspalveluiden maksujärjestelmä vaatii uudistamista. Vammaisten henkilöiden tulee nykyistä enemmän voida käyttää myös julkisia joukkoliikennepalveluita. Heidän toivotaan ottavan käyttöön tuleva palvelu-liikennemahdollisuus. Palveluliikenne ja taksiautojen maksujärjestelmän automatisointi toteutetaan. Vastuullinen: Kuljetuspalvelujen osalta Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, liikennöitsijät osaltaan Palveluliikenne otetaan käyttöön 1.6.2011 alkaen Rahoitus: Perusturva ja palveluliikennekokeilun osalta ELY-keskus Seurannan mittarit: Liikkumismahdollisuudet parantuvat

9 3.5 VARHAISKASVATUS JA KOULUTUS Vammaiset ja muut erityslapset saavat päivähoitopaikan integroidusti perhepäivähoidossa, ryhmäperhepäivähoidossa taikka päiväkodissa yksilöllisen tarpeen mukaan. Tarvittaessa ryhmäkokoa pienennetään tai lapselle järjestetään henkilökohtainen avustaja. Varhaiserityiskasvatuksen suunnittelijan ja kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut ovat erityislasten, heidän vanhempiensa ja päivähoidon henkilöstön käytettävissä. Jokaisella lapsella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen sekä yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti myös muuta opetusta. Lähikouluperiaatteen mukainen koulunkäyntimahdollisuus ei aivan kaikille vammaisille lapsille ole mahdollista. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella on Pihlajapuiston erityiskoulu Kauhavan ja Kortesjärven erityisoppilaille sekä oman alueen erityisoppilaille pienryhmät Alahärmän, Evijärven ja Ylihärmän Kirkonkylän kouluissa. Lappajärvellä erityislapset integroidaan yleisopetukseen, mutta käytössä on erityisopettajan palvelut. Kyseisissä luokissa opiskelevat ovat lähinnä kehitysvammaisia tai lapsia, joille on diagnosoitu erilaisia oppimisvaikeuksia. Mukautettua opetusta annetaan Kauhavan Kirkonkylän ala-asteella sekä yläasteella. Muilla paikkakunnilla mukautettu opetus tapahtuu joko pienryhmissä tai integroidusti normaaliopetuksessa. Aisti- ja liikuntavammaiset lapset käyvät lähikouluissa saaden tarvitsemaansa yksilöllistä tukea. Siitä, pitäisikö opetuksen olla erillistä vai mahdollisimman pitkälle integroitua yleisopetukseen, vallitsee erilaisia käsityksiä. Vammaispoliittinen ohjelma linjaa tavoitteeksi niin pitkälle ulottuvan yleisopetukseen integroimisen kuin mahdollista, mutta pitää myös yksilölliseen harkintaan perustuvaa erityisopetusta välttämättömänä. Perusopetuksen aikana erityisen asiantuntija-avun saaminen tulee olla mahdollista eri vammaisryhmien oppilaille myös koulun ulkopuolisilta asiantuntijatahoilta. Kaikille vammaisille ja erityislapsille tulee löytyä heidän kiinnostuksensa ja kykynsä mukainen jatko-opintomahdollisuus ammatillisessa koulussa, lukiossa ja korkeakoulussa. Yleensä vammaiset nuoret tarvitsevat jatko-opinnoissa erilaista tukea, kuten opintojen mukautusta, apuvälineitä, henkilökohtaista apua, tulkkausta, kuljetuspalveluita yms. Kehitysvammaisten nuorten jatko-opinnot voivat tapahtua ammattiopisto Luovin Alavuden tai Eskoon yksiköissä, Lehtimäen opistossa tai Eskoon Kaarisillan yksikössä. Lisäksi tarvittaisiin paikallinen pieni yksikkö vaikeimmin kehitysvammaisille nuorille. Kaikkien oppilaitosten ympäristöineen tulee olla esteettömiä. Vastuullinen: Perusopetus integroidaan mahdollisimman pitkälle yleisopetukseen, mutta erityisopetus tulee olla lasten ja nuorten käytettävissä heidän tarpeidensa mukaan. Vammaisten lasten ja nuorten tarvitsema erityisasiantuntemus järjestään kehitysvammaisille, autismin kirjoon kuuluville, näkö- ja kuulo-vammaisille sekä muille vammaisille. Koulun opettajien, opinto-ohjauksen, Eskoon ja sosiaalityön tuki peruskoulun jälkeisten opintojen suunnittelussa ja opintososiaalisen tuen järjestelyissä on itsestään selvää. Kaikki vammaiset ja erityisnuoret hakeutuvat jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen peruskouluissa tehdään esteettömyys-kartoitus. Sivistystoimet, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, esteettömyyden osalta

10 tekniset lautakunnat, koulujen esteettömyyskartoitus peruskoulujen osalta vuoteen 2014 mennessä Rahoitus: Koulun tukitoimien osalta sivistystoimet, esteettömyyskartoituksen osalta erillisrahoitus Seurannan mittarit: Kaikki peruskouluikäiset saavat kykynsä mukaisen integroidun ja erityisopetuksen sekä jatko-opintopaikan. 3.6 TYÖLLISTYMINEN SEKÄ TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA Jokaisella on perusoikeus työhön ja toimeentulon hankkimiseen. Vammaisten työllistyminen on aina ollut muita vaikeampaa. Vain noin 20 % vammaisista arvioidaan olevan työelämässä. Työelämästä syrjäytyminen pitkäksi aikaa tai kokonaan jättää vammaisen tulotason alhaiseksi ja sitä kautta yhteiskunnallisen osallisuuden heikoksi. Palkallinen työ on osallisuuden ja taloudellisen itsenäisyyden perusedellytyksiä. Työvoimapoliittiset tukitoimet eivät ole olleet riittäviä vammaisten henkilöiden työllistymiseksi. Joillekin vammaisryhmille sopiva tuettu työllistyminen on levinnyt vain joillekin paikkakunnille ja pieni osa vammaisista on päässyt siitä osalliseksi. Kauhavalla Tuetun työllistymisen yhdistys on voinut järjestää osa-aikatyötä muutamille kehitysvammaisille. Tuettu työ sopisi mainiosti myös mielenterveyskuntoutujille. Kehitysvammaisille on Kaksineuvoisen alueella kunnallista työ- ja päivätoimintaa Alahärmän ja Lappajärven toimintakeskuksissa sekä Matinrannan toimintatalossa. Mielenterveyskuntoutujille päivätoimintaa järjestetään kunnallisena toimintana Evijärvellä, Kauhavalla, Lappajärvellä ja Ylihärmässä sekä erikoissairaanhoidon järjestämänä Ruusupuussa Kauhavalla. Osalle vammaisista osa-aikatyö olisi hyvä vaihtoehto. Työllistymisen esteitä tulisi poistaa ja lieventää työvoimahallinnon tukityöllistämismahdollisuuksin. Työvoimahallinnolla on käytettävissä erilaisia tukimuotoja, joiden avulla vammaisia voidaan työllistää määräaikaisesti. Työpaikoilla voidaan tehdä työolosuhteiden järjestelyjä siihen kohdennetun tuen avulla. Työpaikalla voivat olla tarpeen yksilölliset mukautustoimet, kuten esteiden poistot, apuvälineet ja henkilökohtainen apu. Työterveyshuolto ja ammatillinen kuntoutus auttavat vammaisten selviytymistä ja jaksamista työelämässä. Valtakunnallinen vammaispoliittinen ohjelma on ottanut kantaa termiin vajaakuntoinen ja vaatinut termin poistoa vammaisten työkykyä leimaavana. Vammainen henkilö voi omassa ammatissaan ja työssään olla hyvinkin ammattitaitoinen, vaikka hänellä olisi jokin vamma. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja sen alueen kunnat eivät syrji virkaan tai toimeen hakevaa henkilöä vammaisuuden perusteella, jos hänellä on tehtävään vaadittava pätevyys. Vammaisia voidaan palkata virkaan tai toimeen myös osa-aikaisesti. Alueen kuntien toivotaan noudattavan samaa periaatetta. Tuetun työllistymisen mallia pyritään laajentamaan joihinkin toimintakeskuksissa työskenteleviin vammaisiin.

11 Luovutaan paikallisesti jo ennen asiaa koskevaa lakimuutosta vajaakuntoinen -termistä kaikissa niissä tilanteissa, joissa sen käyttö nykyisen lainsäädännön mukaan ei ole välttämätöntä. Vastuullinen: Työ- ja elinkeinotoimet, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Rahoitus: Työvoimahallinnon tukityöllistämisrahoitukset, tuettuun työhön kuntaja RAY-rahoitus, työ- ja päivätoiminnassa perusturva ja terveydenhuolto Seurannan mittarit: Vammaisten työllistymismahdollisuudet ovat parantuneet. 3.7 TERVEYDENHOITO JA KUNTOUTUS Kaikilla kuntalaisilla on oikeus tarvitsemiinsa terveyspalveluihin. Perusterveydenhuollossa ei välttämättä ole riittävää vammaisuuteen liittyvää erityisosaamista, erityisesti harvinaisiin vammaisryhmiin kuuluvilla henkilöillä. Vammaisten tulee päästä asianmukaisiin, vamman edellyttämiin jatkotutkimuksiin ja -hoitoihin. Kuntoutus eri muodoissaan on monille vammaisille toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toimintamuoto. Se tukee kaikkien ikäryhmien osallisuutta, koulunkäyntiä, opiskelua, työskentelyä ja itsenäistä elämää. Kuntoutuksen lainsäädäntö on hajanaista, ja sitä sisältyy Kelan, työvoimahallinnon, terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja vakuutuksen lainsäädäntöön. Vammaisen ohjautuminen hänelle kuuluvaan kuntoutukseen vaatii palveluohjauksellista neuvontaa. Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista on velvoite laatia tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma yhdessä terveydenhuollon ja potilaan kesken. Lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyvät myös vammaisten tarvitsemat apuvälineet liikuntaesteen, näön, kuulon, hengityselinvaivojen, kommunikoinnin ym. vammojen vuoksi. Seinäjoen keskussairaalan alueellinen apuvälinekeskus vastaa apuvälineistä alueellaan. Erityisosaamista vaativat apuvälinearviot tehdään Seinäjoella, muuten terveyskeskuksen kuntoutuksessa. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella toimii kuntoutustyöryhmä, jossa on edustus kaikilta terveysasemilta ja joka koordinoi vammaisten kuntoutustoimintaa. Korostetaan vammaisen ja myös vammautumisen tai vamman pahenemisen ehkäisemiseksi varhaisvaiheen terveydenhoidollisen avun ja kuntoutuksen saamista. Kuntoutuksen keinoin pyritään ihmisen toimintakyvyn ja työkyvyn paranemiseen, säilymiseen ja itsenäiseen suoriutumiseen. Kuntoutusta järjestävillä viranomaisilla ja yhteistöillä on yhteistyövelvollisuus. Vastuullinen: Perusterveydenhuolto ja keskussairaala, erityisasiantuntemusta antavat tutkimus- ja hoitoyksiköt Rahoitus: Ei erillisrahoitusta Seurannan mittarit: Toimiva terveydenhoito ja oikea-aikainen kuntoutus 3.8 SOSIAALITURVA Kaikilla suomalaisilla on oikeus perustulon turvaan. Työn pitäisi olla toimeentulon ensisijainen lähde. Sosiaaliturva on tukena eri elämäntilanteissa silloin, kun työstä tuleva

12 toimeentulo ei ole mahdollista tai riittävää. Käytännössä erityisesti vaikeavammaiset voivat olla niukan sosiaaliturvan eli peruskansaneläkkeen antaman toimeentulon varassa koko elämänsä. Sosiaaliturvan taso on valtakunnallisesti säädetty niin, että kunnallisesti siihen ei yleisesti ottaen voi vaikuttaa. Kansaneläkkeeseen 1.3.2011 alkaen tullut takuueläke parantaa pienituloisten vammaisten toimeentuloedellytyksiä pieneltä osin. Kelan myöntämät vammaistuet lapsille, nuorille ja aikuisille sekä eläkettä saavan hoitotuen tulee kaikkien siihen oikeutettujen saada. Varsinkin eläkettä saavan alin hoitotuki on jäänyt joiltakin ikäihmisiltä hakematta ja saamatta. Toimeentulotuki on viimesijainen tuki sellaisessa tilanteessa, kun välttämättömät menot ylittävät nettotulot kuukaudessa. Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Vammaispalvelulain mukaisia subjektiivisia oikeuksia ovat vaikeavammaisille: - kuljetuspalvelut - palveluasuminen - asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet - henkilökohtainen apu - päivätoiminta työikäisille Määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia ovat: - kuntoutusohjaus - sopeutumisvalmennus - päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, joita terveydenhuolto ei järjestä - ylimääräiset vaatekustannukset - erityisravintokustannukset Vammaispalvelulain mukaisia palveluja haettaessa niiden tarpeen selvittäminen tulee aloittaa viimeistään seitsemäntenä päivänä yhteydenotosta kunnan viranomaiseen. Päätös on tehtävä yleensä kolmen kuukauden kuluessa. Palvelusuunnitelma tulee tehdä ilman aiheetonta viivytystä. Palvelusuunnitelmassa, jonka laatimiseen osallistuvat vammainen itse sekä hänen lähipiirissään olevat tai työskentelevät henkilöt, määritellään keskeiset tukitoimet ja palvelut. Suunnitelma tarkistetaan määräajoin tai tarvittaessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijat informoivat asiakkaitaan tukien ja palveluihin hakemisesta silloin, kun asiakkaat ovat lakien mukaan niihin oikeutettuja. Palveluohjaus/palveluohjauksellinen työote otetaan käyttöön vammaispalveluissa. Vastuullinen: Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Rahoitus: Kunkin lain mukainen rahoitus sosiaali- ja terveystoimesta taikka Kelasta Seurannan mittarit: Oikeutetut tuet ja palvelut ovat vammaisten käytössä

13 3. 9 OIKEUDENMUKAISUUS, TURVALLISUUS JA KOSKEMATTOMUUS Jokaisella on oikeus saada asiansa tarvittaessa käsitellyksi tuomioistuimessa, niin myös tulla kuulluksi ja saada perusteltu päätös. Kaikilla on myös oikeus koskemattomuuteen ja turvallisuuteen sekä yksityiselämän suojaan. Valtakunnallisen vammaispoliittisen ohjelman mukaan vammaisten oikeusturva toteutuu usein puutteellisesti. Turvallisuuteen ja koskemattomuuteen liittyvät puutteet ovat erityisen vakavia, koska vammaisten henkilöiden riski joutua väkivallan ja hyväksikäytön uhriksi on muita suurempi. Vammaiset lapset voivat joutua kiusatuiksi lasten keskuudessa. Osalla vammaisryhmistä on muita heikommat mahdollisuudet hälytyksen tekemiseen tai vastaanottamiseen kriisi- ja onnettomuustilanteissa. Alueen vammaisten ja myös vanhusten asuntoloissa ja palvelutaloissa sekä hoitokodeissa turvallisuussuunnitelmat ovat kunnossa ja määräaikaiset harjoitukset toteutettu. 3.10 KULTTUURI JA VAPAA-AIKA Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen kunnissa on tarjolla monenlaista kulttuuri- ja vapaaajan toimintaa. Liikunta-, urheilu-, taide- matkailu- ja kirjastopalveluja on Evijärvellä, Kauhavan kaikissa keskuksissa (Alahärmässä, Kanta-Kauhavalla, Kortesjärvellä ja Ylihärmässä) sekä Lappajärvellä. Aiheeseen voidaan lukea myös eri seurakuntien järjestämät tilaisuudet, tapahtumat ja muu toiminta. Vammaiset henkilöt osallistuvat muiden tavoin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintoihin palvelun käyttäjinä tai tuottajina. Heidän osallistumisensa ei kuitenkaan ole aina mutkatonta. Esteenä voivat olla tilojen ja ympäristöjen esteellisyys, liikkumisvaikeudet, informaatiotapojen puutteet jne. Koulukeskusten tilat ovat pääosin esteettömiä, mutta eivät välttämättä kaikkien alaasteiden tilat. Järvilakeuden kansalaisopistolla on lukuisia harrastusryhmiä ja -mahdollisuuksia eri puolilla Kaksineuvoisen aluetta. Erityisryhmille suunnattuja liikuntaryhmiä on muutamia, kuten sydänsairautta ja reumaa sairastaville. Kehitysvammaisille on taidepiiri Kanta- Kauhavalla ja teatteriryhmä Lappajärvellä. Kehitysvammaisille on varattu alennuslippuja kansalaisopiston ryhmiin osallistumiseen. Ns. ystävän kortin avulla kehitysvammainen pääsee osallistumaan erilaiseen maksulliseen harrastustoimintaan, tapahtumiin ja tilaisuuksiin siten, että vammainen maksaa omat kulunsa, mutta hänen tukihenkilönsä/ avustajansa pääsee maksutta. Palveluntarjoajan kanssa on tehty asiaa koskeva sopimus. Kauhavan-Härmäin Kehitysvammaisten Tuki ry:n ja Kauhavan kaupungin liikuntatoimen yhteistyössä toteuttamana erityislasten liikuntakerho toimii Härmän kuntokeskuksessa. Erityislapset tarvitsisivat myös uimakoulua. Esteettömiä kuntoratoja ja laavuja on muutama tai sellaista suunnitellaan alueella. Alueen kirjastoihin on esteetön pääsy. Ne tarjoavat isotekstisiä kirjoja, äänikirjoja sekä selkokielisiä kirjoja niitä tarvitseville. Vammaisten tulee ensisijaisesti päästä osallistumaan kaikille tarkoitettuihin kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintoihin. Myös eri vammaisryhmille kohdistettuja toimintoja tarvitaan täydentämään yleisiä palveluja. Erityisliikunnanohjauksen saanti olisi tarpeen vammaisille ihmisille. Erityispalveluja järjestettäessä tulee ottaa

14 huomioon se, että palvelut eivät eristä liiaksi vammaisia. Tieto- ja viestintäteknologia voivat auttaa joitakin vammaisryhmiä kulttuuripalvelujen hyödyntämisessä, esimerkiksi kirjaston käytössä. Vammaisilla henkilöillä tulee niin halutessaan olla mahdollisuus toimia myös seurakunnissa tai toimia itse kulttuurin tekijöinä. Vastuullinen: Sivistyslautakunnat, vapaa-ajan lautakunnat Rahoitus: Erityisjärjestelyistä lisäkustannuksia Seurannan mittarit: Vammaiset voivat osallistua kulttuuripalveluihin yhdenvertaisesti muiden kanssa, tarvittaessa positiivisin erityisjärjestelyin 3.11 VAMMAISTEN HENKILÖIDEN KOHTAAMA SYRJINTÄ Ketään ei ilman hyväksyttävää perustetta saa asettaa eri asemaan vammaisuuden tai muun henkilöön kohdistuvan syyn perusteella. Syrjinnästä on kysymys silloin, kun yksilöä tai ryhmää kohdellaan eri tavoin muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Syrjintä voi olla välillistä, jos neutraali kohtelu, menettely tai käytäntö johtaa syrjivään lopputulokseen. Sellaisia ovat mm. esteelliset tai saavuttamattomat rakennukset, palvelut ja tietoteknologian käyttöesteet. Syrjintä voi olla myös moniperusteista, mikä tarkoittaa henkilöön vammaisuuden lisäksi muustakin syystä kohdistuvaa syrjintää. Kysymys voi olla esimerkiksi vammaiseen naiseen tai vammaiseen maahanmuuttajaan kohdistuvasta syrjinnästä. Syrjintä ei ole missään muodossa hyväksyttävää. Vaikka yhteiskunnan arvoja asenneilmasto on avartunut, välillistä syrjintää esiintyy edelleen. Syrjinnän kaikkien muotojen vastustaminen ja yleisiin asenteisiin vaikuttaminen kaikilla mahdollisilla tavoilla. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulee ohjata lapsia ja nuoria kohtaamaan erilaisuutta osana normaalia elämää. Vammaisten yhdenvertaisuutta ja heillä olevien kykyjen käyttöä tulee korostaa. Kunnissa toimivien kunnan ja valtion eri hallinalojen työntekijöitten ja luottamushenkilöiden tulee tunnistaa mahdollinen välitön tai välillinen vammaisten syrjintä ja torjua se toimialueellaan. Myös yksityisten palveluntuottajien on noudatettava yhdenvertaista kohtelua kaikkia kohtaan. Tarvittaessa tulee kuitenkin käyttää vammaisten positiivista erityiskohtelua. Vastuullinen: Kaikki hallintokunnat Rahoitus: Ei erillisrahoitusta Seurannan mittarit: Yhdenvertaisuuden taso on noussut 4. HANKKEET Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ja Keski-Suomen osaamiskeskuksen yhteinen henkilökohtaisen avun keskus eli HAVU-hanke kehittää henkilökohtaisen avun toimintaa vuosina 2009-2011.

15 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelma Kasteen osahankkeena toimii Eskoon hallinnoima Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan vammaispalveluhanke, joka kehittää: - vammaispalvelujen palvelurakennetta ja palvelukokonaisuutta - palveluohjausta ja palvelusuunnittelua - yksilöllistä asumista - vammaisalan osaamista Kuntayhtymä Kaksineuvoisen osallistuu hankkeeseen palveluohjauksen ja palvelusuunnittelun osalta. Hanke ajoittuu vuosille 2010-2012. 5. VAMMAISJÄRJESTÖILLE TEHDYN KYSELYN TULOKSET Vammaispoliittisen ohjelman laatimista varten asetetun työryhmän toimesta on tehty kysely, jolla on haluttu selvittää alueella vaikuttavien vammaisjärjestöjen mielipiteitä. Aihealueina kyselyssä olivat itsenäinen elämä, yhteiskunnallinen osallisuus ja osallistuminen, ympäristö, liikennepalvelut, koulutus ja opiskelu, työ, terveys ja kuntoutus, sosiaaliturva, turvallisuus sekä kulttuuri ja vapaa-aika. Lisäksi tiedusteltiin järjestöjen mielipiteitä vammaisten syrjinnästä omalla paikkakunnalla. Kyselyitä lähetettiin 27 kpl ja vastauksia tuli yhteensä 10 kpl eli vastausprosentti oli 37 %. Itsenäiseen elämään vaikuttavia asioita tiedusteltiin asumisen, perhe-elämän, liikkumisen ja tiedonsaannin näkökulmista. Valtaosa vastaajista koki vammaisten tarpeiden huomioimisen asumisen kannalta tyydyttäväksi (50 % vastauksista) ja välttäväksi (50 %). Osa vastaajista oli sitä mieltä, että asumispalveluita ei alueella ole tarjolla riittävästi eikä niistä ole tietoa saatavilla. Muutenkin kommunikointi ja tiedonsaanti koettiin puutteelliseksi, erilaisista vaihtoehdoista tai tukimuodoista ei tiedoteta vastaajien mielestä riittävästi. 70 % vastaajista vastasi tiedon kulkevan välttävästi tai huonosti. Perheiden palvelut ja tuki koettiin suurelta osin tyydyttäväksi (50 %). Osallisuuteen ja osallistumiseen vaikuttavia asioita arvioitiin myös, kuten rakennettua ympäristöä ja liikennepalveluita. Vastaukset näkyvät kuviossa 1. Kuvio 1. Palveluiden saatavuus ja tarkoituksenmukaisuus.

16 Koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia pidettiin vastaajien keskuudessa hyvinä (20 %) ja tyydyttävinä (50 %) sekä lisäksi melko yhdenvertaisina samanikäisten kanssa. Samoin työskentelymahdollisuuksia arvioitiin tyydyttäviksi (50 %) ja yhdenvertaisiksi. Tuettuja työja harjoittelupaikkoja toivottiin lisää. Seuraavasta kuviosta selviävät mielipiteet terveyteen ja kuntoutukseen liittyvistä palveluista (kuvio 2.). Esimerkiksi seitsemän vastaajaa kymmenestä koki, että terveyskeskuksen palvelut toimivat hyvin tai tyydyttävästi, kolmen mielestä välttävästi. Enemmistö vastaajista (7) koki Kelan palvelujen toimivan tyydyttävästi. Kuvio 2. Palveluiden kokeminen terveyskeskuksessa, erikoissairaanhoidossa ja Kelassa. Sosiaaliturvan tasoa pidettiin yleisesti ottaen tyydyttävänä (20 %) tai välttävänä (40 %). Vastaajien mielestä jonkin etuuden tai palveluiden saaminen vaatii kohtuuttomasti omaa asioiden selvittelyä. Palveluita on osattava vaatia, jotta niitä saa, kirjoitti eräs vastaaja. Kehitettäviä asioita löytyi paljon, mm. kuljetuspalvelut, tiedotus, yleinen neuvonta ja yhteistyö, omaishoidon tuki ja sen saaminen sekä avustajien saatavuus. Avustajien kohdalla painotettiin nimenomaan luotettavuutta ja alalle soveltuvaa koulutusta. Kysyttäessä turvallisuuteen ja koskemattomuuteen liittyvistä riskeistä, mainittiin vastauksissa kolmen tärkeimmän joukkoon taloudellinen hyväksikäyttö, turvalaitteet ja syrjäytyminen. Syrjäytymisen koettiin johtuvan mm. sivukylien huonoista kulkuyhteyksistä, internet-yhteyden puuttumisesta tai yksinäisyydestä. Vastauksissa toivottiin osallistumismahdollisuuksia erilaisiin kulttuuri- ja vapaaajantapahtumiin muun yleisön mukana. Suurimpina esteinä osallistumiselle koettiin ihmisten ennakkoluulot ja syrjintä, tapahtumapaikan puutteelliset rakenteet (luiskat, kynnykset, portaat) sekä avustajien puute. Omat läheiset mahdollistivat yleensä tapahtumiin osallistumisen. Viimeisenä teemana oli vammaisten kohtaama syrjintä tai eriarvoinen kohtelu kuntalaisten ja viranomaisten keskuudessa. Lähes puolet vastaajista (40 %) oli kokenut sekä kuntalaisten että viranomaisten taholta jonkinasteista syrjintää, mutta saman verran vastaajista oli saanut myös positiivista erityiskohtelua osakseen. Erityiskiitokset ansaitsivat hyvät naapurit, kirjaston henkilökunta sekä seurakunta.

17 6. VAMMAISPOLIITTISEN OHJELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella toimii kaksi vammaisneuvostoa, Kauhavalla ja Lappajärvellä. Vammaisneuvoston tehtävänä on edistää ja seurata kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten henkilöiden kannalta. Se voi tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asioista, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden elämisessä ja suoriutumisessa. Vammaisneuvostojen tulee seurata vammaispoliittisen ohjelman toteutumista. Se voi puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin ja tehdä esityksiä epäkohtien korjaamiseksi ohjelman voimassaoloaikana. Vammaispoliittinen ohjelman päivitetään vuonna 2015-2016. Lisätiedot Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:18. www.stm.fi. Henkilökohtaisen avun keskuksen kehittämishanke. HAVU-hanke, www.eskoo.fi Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueellinen suunnitelma 2010 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Strategia 2010-2015, www.kaksineuvoinen.fi Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010-2017. Suomen Vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010-2015, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4, www.stm.fi Valtioneuvoston selonteko vammaispolitiikasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:9, www.stm.fi Vammaiskaste-hanke 2010-2012. www.eskoo.fi