Uusimaa 2050 väestöprojektion toteutumisen arviointi (tiivistelmä) Timo Aro Rasmus Aro Susanna Haanpää
RAPORTIN SISÄLTÖ 1.Analyysin tausta ja toteuttaminen 2.Alue- ja väestörakenteen tulevaisuuskuva muutostrendien perusteella koko maassa ja Uudellamaalla 3.Uudenmaan tulevaan väestökehitykseen vaikuttavat osatekijät 4.Uusimaa 2050 väestöprojektioiden toteutumisen arviointi LIITTEET Uudenmaan muuttoliikeanalyysit kunnittain 2
1. Analyysin tausta ja toteuttaminen
Raportin lähtökohtana viisi vaihtoehtoista Uusimaa 2050 - väestöprojektiota 01 VAHVA KESKITTYVÄ KASVU (VO) Voimakas väestönkasvu. Yli 0,8 % vuodessa. Kasvu ei jakaudu tasaisesti, vaan keskittyy pääkaupunkiseudulle, KUUMA-kuntiin ja Porvoon seudulle. 2,2 miljoonaa asukasta vuonna 2050. Väestö kasvaisi kolmanneksella (34,4 %) vuoteen 2050 mennessä. 02 VAHVA KASVU KAIKKIIN KESKUKSIIN (V1) Voimakas väestönkasvu. Yli 0,8 % vuodessa. Kasvu jakautuu tasaisemmin kaikkiin maakunnan keskuksiin. Pääkaupunkiseudun kasvu jää maltillisemmaksi. 2,2 miljoonaa asukasta vuonna 2050. Väestö kasvaisi kolmanneksella (33,6 %) vuoteen 2050 mennessä. 03 KOHTALAINEN KESKITTYVÄ KASVU (V2) Uudenmaan väestönkehitys ei ole yhtä voimakasta kuin 2013-2015. Väestönkasvu asettuu 0,6-0,8 %:in välille. Väestönkasvu keskittyy vahvasti pk-seudulle, KUUMA-kuntiin ja Porvoon seudulle. 2,1 miljoonaa asukasta vuonna 2050. Väestö kasvaisi noin kolmanneksella (31,7 %) vuoteen 2050 mennessä 4 04 KOHTALAINEN HAJAUTUVA KASVU (V3) Uudenmaan kasvu on kohtalaista, mutta hajautuu tasaisesti ympäri Uuttamaata pääkaupunkiseudun kustannuksella. Kasvun hajautuminen perustuu johonkin pääkaupunkiseudun pullonkaulaan. 2,1 miljoonaa asukasta vuonna 2050. Väestö kasvaisi neljänneksellä (27,8 %) vuoteen 2050 mennessä. 05 EI KASVUA Maan sisäinen muuttoliike Uudellemaalle tyrehtyy, jolloin maahanmuutto ja luonnollinen väestönlisäys ovat ainoat maakunnan asukaslukua lisäävät tekijät. Uudenmaan sisäinen väestönkehitys eriytyisi. 1,8 miljoonaa asukasta vuonna 2050. Väestö kasvaisi vain kymmeneksellä (10,1 %) vuoteen 2050 mennessä
Uusimaa 2050 väestöprojektioiden toteutumisen arvioinnin taustalla on jokaiselle Uudenmaan kunnalle tehty väestö- ja muuttoliikeanalyysi 2010-luvun kehityksestä ja MDI:n oma kunnittainen väestöennuste 5
2. Alue- ja väestörakenteen tulevaisuuskuva koko maan ja Uudenmaan osalta
Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit koko maan ja Uudenmaan näkökulmasta 1. Kaupungistuminen ja keskittyminen 4. Väestöllinen eli demografinen käänne 7. Monipaikkaisuus ja vastavirrat 2. Liikenne ja saavutettavuus, sujuvat ja nopeat yhteydet 5. Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen 8. Digitalisaatio 3. Alueliikkuvuus 6. Alueen omiin vahvuuksiin perustuva kehittäminen 9. Villit kortit Alue- ja väestökehityksen muutostrendit aiheuttavat eriasteisia syy- ja seuraussuhteita alueiden kehitykseen ja ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Muutostrendit vaikuttavat tällä hetkellä aluerakenteeseen yhdessä ja erikseen enemmän keskittävästi kuin tasoittavasti. Muutokset ilmenevät kaikilla aluetasoilla eri mittakaavassa: maakunta-, seutukunta- ja kuntatasolla sekä jopa kuntien osa-alueiden tasolla.
3. Uudenmaan tulevaan väestönkehityksen vaikuttavat osatekijät
Uudenmaan määrällinen ja suhteellinen väestönlisäys vuosina 2000-2017 Uudenmaan vuosittainen väestönlisäys on ollut keskimäärin 15 400 henkilöä vuosina 2010-2017 (kuvio 1). Uudenmaan väestönlisäys on ollut keskimäärin 1,1 % vuodessa vuosina 2010-2017 (kuvio 2.) Uudenmaan väestönlisäys on ylittänyt väestöskenaarion vahvan kasvun keskimääräisen kasvun (0,8 %) lähtökohdan joka vuosi vuoden 2005 jälkeen (kuvio 2.) 20000 18000 16000 14000 12000 14618 14272 11468 12616 16064 15227 17642 16079 14764 17637 16750 18708 18183 17797 18225 16855 1,4 1,2 1 0,8 1,06 1,03 0,81 0,70 0,67 0,88 1,06 1,11 1,20 1,07 0,97 1,09 1,15 1,19 1,13 1,05 1,11 1,06 10000 9944 9536 0,6 8000 6000 0,4 4000 0,2 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Suhteellinen väestönmuutos Kuvio 1. Uudenmaan määrällinen väestönlisäys vuosina 2000-2017 Kuvio 2. Uudenmaan ja koko maan suhteellinen väestönlisäys vuosina 2008-2017 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Uudenmaan luonnollinen väestönlisäys ja kokonaisnettomuutto vuosina 2000-2017 Uudenmaan väkiluku kasvoi noin 120 000 henkilöllä luonnollisen väestönlisäyksen ansiosta vuosina 2000-2017. Luonnollinen väestönlisäys on vähentynyt tasaisesti finanssikriisin jälkeen (kuvio 3) Uudenmaan kokonaisnettomuutto oli noin 157 400 henkilöä vuosina 2000-2017. Uudenmaan muuttovoitosta kuntien välisen nettomuuton osuus 43 % ja nettomaahanmuuton 57 %. Kuntien välinen nettomuutto on ylittänyt nettomaahanmuuton vuosina 2015-2017 (kuvio 4.) 8000 16000 7500 14000 7000 12000 6500 10000 6000 8000 5500 6000 5000 4000 4500 2000 4000 200020012002 2003200420052006 2007200820092010 2011201220132014 201520162017 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Kuvio 3. Uudenmaan luonnollinen väestönlisäys vuosina 2000-2017 Kuvio 4. Uudenmaan kuntien välinen nettomuutto ja nettomaahanmuutto vuosina 2000-2017 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Uudenmaan väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2017 Uudenmaan vuotuinen väestönvaihtelu on ollut noin 10 000 henkilöstä yli 18 000 henkilöön Uudenmaan väestönlisäyksestä luonnollisen väestönlisäyksen osuus on alentunut tasaisesti. Kuntien välisen nettomuuton osuus on vaihdellut merkittävästi. Nettomaahanmuuton merkitys on ollut keskeinen finanssikriisin jälkeen 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 472 2158 2294 7899 5981 2986 2537 731 1503 3810 947 1957 4597 3112 6062 2828 6736 3130 6153 5497 7334 2412 1887 2178 7693 6993 7858 3123 4254 4802 5019 5980 5949 6700 5901 7804 4000 2000 0 6247 6133 6188 6676 7086 6849 7518 7174 7776 7514 7380 7238 6656 6761 6388 5887 5117 4520 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Kuvio 5. Uudenmaan väestönkehitys osatekijöittäin 2000-2017 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Uudenmaan kuntien väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2015-2017 Uusimaa sai väestönlisäystä noin 53 000 henkilöä vuosina 2015-2017: väestönlisäyksestä 29,4 % tuli luonnollisesta väestönlisäyksestä, kuntien välisestä nettomuutosta 38,7 % ja nettomaahanmuutosta 32 % Uudenmaan 26 kunnasta sai väestönlisäystä 14 kuntaa viimeisen kolmen vuoden aikana. Kaikki väestönkehityksen osatekijät olivat positiivisia kahdeksassa kunnassa (Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Sipoo, Tuusula ja Vantaa Luonnollinen väestönlisäys ja kuntien välinen nettomuutto olivat negatiivisia yhdeksässä kunnassa. Nettomaahanmuutto oli positiivinen kaikissa kunnissa 12 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Taulukko 1. Uudenmaan kuntien väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2015-2017 Kunta Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestönlisäys yhteensä Askola 60-127 1-66 Espoo 5293 4244 4110 13647 Hanko -179-372 49-502 Helsinki 5078 11876 5891 22845 Hyvinkää 24 44 317 385 Inkoo -14-94 31-77 Järvenpää 544 1464 176 2184 Karkkila -94-5 29-70 Kauniainen -52 172 53 173 Kerava 292-322 308 278 Kirkkonummi 504 136 323 963 Lapinjärvi -31-71 26-76 Lohja -192-671 32-831 Loviisa -297-142 60-379 Myrskylä -23-4 11-16 Mäntsälä 150-26 65 189 Nurmijärvi 531-153 204 582 Pornainen 63-89 0-26 Porvoo 92-154 482 420 Pukkila -13-67 6-74 Raasepori -354-607 99-862 Sipoo 108 1088 73 1269 Siuntio 68-197 50-79 Tuusula 293 13 143 449 Vantaa 3483 4796 4216 12495 Vihti 190-279 145 56 UUSIMAA 15524 20453 16900 52877
Uudenmaan kuntien eri väestönkehityksen osatekijöiden vaikutus 2015-2017 Positiivisen väestönlisäyksen kunnat 2015-2017 Negatiivisen väestönlisäyksen kunnat 2015-2017 Vihti Vantaa Tuusula Sipoo Porvoo Nurmijärvi Mäntsälä Kirkkonummi Kerava Kauniainen Järvenpää Hyvinkää Helsinki Espoo -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Siuntio Raasepori Pukkila Pornainen Myrskylä Loviisa Lohja Lapinjärvi Askola Hanko Karkkila Inkoo -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Kuvio 17. Uudenmaan väestönlisäystä saaneiden kuntien kasvun jakautuminen (%) väestönkehityksen osatekijöihin vuonna 2015-2017 Kuvio 18. Uudenmaan väestöään menettäneiden kuntien kasvun jakautuminen (%) väestönkehityksen osatekijöihin vuonna 2015-2017 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Uudenmaan nettomuutto seuduittain vuosina 2008-2016 Uusimaa sai muuttovoittoa yhteensä 47 seudulta ja kärsi muuttotappiota 19 seudulle vuosina 2008-2016 Uusimaa sai muuttovoittoa yli 2 000 henkilöä seitsemältä seudulta (Oulun, Tampereen, Jyväskylän, Turun, Vaasan, Lappeenrannan ja Kotka- Haminan seudut) ja yli 1 000 henkilöä kuudelta seudulta (Joensuun, Kajaanin, Kuopion, Kouvolan, Rovaniemen ja Kemi-Tornion) Uusimaa kärsi merkittävää muuttotappiota lähiseuduilleen: yli 2 000 henkilöä Riihimäen seudulle, noin 1 000 henkilöä Hämeenlinnan seudulle ja -755 henkilöä Salon seudulle Seutukunta Nettomuutto 2008-2016 Riihimäen -2137 Hämeenlinnan -1030 Salon -755 Forssan -218 Åboland-Turunmaan -195 Pohjois-Lapin -136 Joutsan -131 Sisä-Savon -125 Mariehamns stad -123 Tunturi-Lapin -117 Kemi-Tornion 1107 Rovaniemen 1215 Kouvolan 1223 Kuopion 1438 Kajaanin 1507 Joensuun 1771 Kotka-Haminan 2031 Lappeenrannan 2169 Vaasan 2304 Turun 2971 Jyväskylän 4332 Tampereen 5242 Oulun 5613 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Kuvio 6 ja kartta 1. Uudenmaan nettomuutto seuduittain vuosina 2008-2016
+78 hlöä päivässä Kaupunkialueiden väkiluku on kasvanut yhteensä 508 000 henkilöllä 1.1.2000-31.12.2017 välisenä aikana. Väestönlisäys on ollut keskimäärin 28 217 hlöä vuodessa, 2 351 henkilöä kuukaudessa ja 78,4 henkilöä vuorokaudessa.
5 707 Kaupunkialueiden väestönlisäys oli yhteensä 5 707 onnibussillista (1 Onnibussi=89 hlöä) väestöä 1.1.2000-31.12.2017. Puolet (51 %) väestönlisäyksestä kohdistui Helsingin seudulle, kolmasosa (31 %) Tampereen, Turun ja Oulun seuduille ja 14 % Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Seinäjoen ja Joensuun seuduille
Keitä istuu Helsingin seudun Onnibussissa 2000-2017 (yksi Onnibussi=100 matkustajaa) Tulomuuttajien ikärakenne 12,2 % lasta (0-14) 32,1 % nuorta (15-24) 31,1 % nuorta aikuista (25-34) 22,5 % aikuisväestöä (35-64) 2,2 % eläkeläistä (yli 64) Muuttovoitosta (+94 119) 10,2 % Oulun seudulta 10,1 % Tampereen seudulta 9,0 % Jyväskylän seudulta 9,0 Turun seudulta 5,7 Vaasan seudulta 56 % muilta seuduilta Väestönkehityksen osatekijät 43,6 % luonnollinen väestönlisäys 27 % kuntien välinen nettomuutto 29,4 % nettomaahanmuutto Tulomuuttajien rakenne (2014-2016) 56,7 % työllisiä, 13,8 % opiskelijoita, 9,2 % työttömiä ja 20,3 % muita 27,5 % korkea-asteen koulutus Työllisten tulomuuttajien keskitulot 33069 ja muiden 7738 Muuttotappiosta (-15 937) 35,5 % Riihimäen seudulle 21,2 % Porvoon seudulle 12,9 % Hämeenlinnan seudulle 9,5 % Raaseporin seudulle 6,8 % Salon seudulle 14,1 % muille seuduille
Uudenmaan nettomuuton ikärakenne vuosina 2008-2017 Uudenmaan muuttovoitot painottuvat kahteen ikäryhmään: nuoriin 15-24 vuotiaisiin ja 25-34 vuotiaisiin nuoriin aikuisiin sekä pieneen muuttovoittoon yli 75-vuotiaista. Vuosi 2015 oli ensimmäinen vuosi, jolloin Uusimaa sai enemmän muuttovoittoa 25-34 vuotiaista nuorista aikuisista kuin 15-24 vuotiaista nuorista Kaikista muista ikäryhmistä Uusimaa kärsii muuttotappiota (!) 32527 25403 4245 3741 3822 3108 3070 2848 2306 3363 3171 3111 2477 2664 2948 3203 3313 3350 2019 1775 1657 1739-517 -1428-2332 -8700-3148 434 Alle 15 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75-2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 15-24 -vuotiaat 25-34 -vuotiaat Kuvio 7. Uudenmaan nettomuutto ikäryhmittäin 2008-2017 Kuvio 8. Uudenmaan nettomuutto 15-24 ja 25-34 vuotiaiden ikäryhmissä 2008-2016 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Uudenmaan nettomuutto työmarkkina-aseman ja koulutuksen mukaan 2014-2016 Uusimaa hyötyy merkittävästi muuttajien rakenteesta työmarkkina-aseman mukaan: Uusimaa sai noin 15 000 henkilöä muuttovoittoa työllisistä muuttajista vuosina 2014-2016 (kuvio 9.)Uudenmaan lisäksi työllisistä sai pientä muuttovoittoa vain Pirkanmaa (noin 600 hlöä) Uusimaa hyötyy merkittävästi myös muuttajien rakenteesta koulutusrakenteen mukaan: Uusimaa sai korkeaasteen tutkinnon suorittaneista muuttovoittoa noin 8 000 henkilöä vuosina 2014-2016. Uudenmaan muuttovoitot korkea-asteen tutkinnon suorittaneista kohdistuvat erityisesti 25-34 vuotiaisiin nuoriin aikuisiin (kuvio 10.) 16000 14000 12000 14943 3500 3000 2797 3152 10000 8000 6000 4000 2000 0 249 1692 2246 777 2500 2000 1500 1000 500 679 1684 2102 1196 1332 1301 1465-2000 -4000 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset -2458 Eläkeläiset Muu* 0 Netto 2014 Netto 2015 Netto 2016 Vain perusaste Keskiaste Korkea-asteen koulutus Kuvio 9. Uudenmaan nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan 2014-2016 Kuvio 10. Uudenmaan nettomuutto koulutusasteen mukaan 2014-2016 Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta
Työllisten korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen maakunnittain viisi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen 2017 Uusimaa sai noin 8 000 henkilöä muuttovoittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneista: muuttovoitosta noin 75 % tuli 25-34 vuotiaista nuorista aikuisista. Uudellamaalla oli 23,1 AMK-opiskelijaa 1 000 asukasta kohden, joka on 4:nneksi vähiten kaikista maakunnista. Uudellamaalla AMKtutkinnon suorittaneista työllisistä 87 % työskenteli Uudellamaalla viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Luku oli ylivoimaisesti korkein alueiden joukossa (kuvio 11.) Uudellamaalla oli 28,4 yliopisto-opiskelijaa 1 000 asukasta kohden. Uudellamaalla yliopistotutkinnon suorittaneista 86 % työskenteli Uudellamaalla viisi vuotta valmistumisen jälkeen (kuvio 12.). Lisäksi Uusimaa keräsi noin 90 % toiseen maakuntaan työn perässä muuttaneiden muuttovirroista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Työskentelee opiskelumaakunnassa Muuttanut toiseen maakuntaan Työskentelee opiskelumaakunnassa Muuttanut työn perässä toiseen maakuntaan Kuvio 11. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten sijoittuminen 5 vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen maakunnittain Kuvio 12. Yliopistotutkinnon suorittaneiden työllisten sijoittuminen 5 vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen maakunnittain
Uudenmaan muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä 2014-2016 Muuttoliikkeen laskennallisessa tulokertymässä huomioidaan kaikkien alueen tulo- ja lähtömuuttajien yhteenlasketut tulot (valtionveronalaiset-, kunnallisveronalaiset-, yrittäjä- ja pääomatulot). Uusimaa hyötyi muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta LASKENNALLISESTI yhteensä noin 750 miljoonaa euroa vuosina 2014-2016 eli keskimäärin noin 250 miljoonaa euroa vuodessa Uudenmaan muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli +154 euroa asukasta kohden vuodessa vuosina 2014-2016. Vain Ahvenanmaan tulokertymä oli asukasta kohden suurempi. Uudenmaan lisäksi muuttoliikkeestä hyötyivät taloudellisesti Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi, joiden yhteenlaskettu hyöty oli yhteensä noin 151 miljoonaa euroa vuosina 2014-2016 eli keskimäärin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta Kartta 2. Uudenmaan ja muiden maakuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä asukasta kohden 2014-2016
4. Uusimaa 2050 väestöprojektioiden toteutumisen arviointi
MDI:n väestöennuste 2018-2040 ja oletukset MDI:n toteuttama väestöennuste on trendeihin pohjautuva dynaaminen väestöennuste, joka huomio jokaisen ikäluokan vanhenemisen ja tämän perusteella ikärakenteen muutosten vaikutuksen. Väestönkehitys perustuu kolmeen osatekijään: 1) luonnolliseen väestönlisäykseen (syntyvyys kuolleisuus), kuntien väliseen nettomuuttoon ja nettomaahanmuuttoon. Väestöennustetta tarkastellessa on hyvä huomioida, että ennuste perustuu jo tapahtuneisiin muutoksiin, jotka voivat myös muuttua tulevaisuudessa. Tämä taas vaikuttaa suoraan tulevaan väestönkehitykseen. Miten syntyvyys on laskettu? Syntyvyys perustuu alueen 15-49 vuotiaiden naisten määrään, joka kerrotaan ikäryhmittäisillä erikoishedelmällisyysluvulla. Hedelmällisyyslukuina on käytetty yli 50 000 asukkaan alueilla alueen omaa hedelmällisyyslukua, ja pienemmillä seuduilla taas on käytetty Uudenmaan maakunnan hedelmällisyyslukua ilman pääkaupunkiseutua. Lisäksi tästä hedelmällisyysluvusta ja KUUMA-kuntien hedelmällisyysluvusta on vähennetty -5 %, sillä kyseisillä alueilla syntyvyys on vasta viime vuosina kääntynyt laskuun, kun muulla alueella syntyvyys on laskenut jo pidemmän aikaa. Laajemman alueen hedelmällisyyslukua käytetään satunnaisvaihtelun välttämiseksi. Ikäryhmissä 15-30 -vuotiaat on käytetty edeltävän vuoden hedelmällisyyslukua ja yli 30 vuotiaiden ikäluokissa kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa. Syntyvyydessä tapahtuneet muutokset selittävät merkittävästi eroja eri ennusteissa. Miten kuolleisuus on laskettu? Kuolleisuus on laskettu jokaiselle ikäluokalle perustuen vuosien 2010-2017 kuolemanvaaroihin viisivuotisikäluokissa. Kuolemanvaara perustuu Uudellaamaalla kuolleisiin suhteessa vastaavan ikäluokkaan vuosien 2010-2017 aikana. Uudenmaan arvoa on käytetty satunnaisvaihtelun välttämiseksi. Ikäryhmien 0-19 -vuotiaat ja yli 80-vuotiaat kuolemanvaarat ovat kuitenkin koko maan arvoja, sillä satunnaisvaihtelu on erittäin suurta näissä ikäryhmissä. Kuolleisuuden laskelmissa on huomioitu odotettavissa oleva eliniän kasvu, joka on laskettu Tilastokeskuksen kuolemanvaarojen muutokseen perustuvasta aineistosta vuosina 2018-2040. Miten kuntien välinen muuttoliike on laskettu? Kuntien välinen nettomuutto on laskettu alueen tulo- ja lähtömuuton perusteella vuosien 2010-2017 aikana. Tulevan muuttoliikkeen oletetaan pysyvän volyymiltaan vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2010-2017. Muuttoliikkeen vaikutus on laskettu jokaiselle ikäryhmälle viisivuotisikäryhmittäin, ja muuttoalttiimmissa ikäluokissa eli joissa muuttoliikkeen volyymi on suurinta, muuttoliike on laskettu yksivuotisikäryhmissä. Muuttoliikkeen ikä- ja sukupuolirakenteen oletetaan pysyvän samana koko ajanjakson ajan. Miten nettomaahanmuutto on laskettu? Kansainvälinen muuttoliike on laskettu alueen maahanmuutosta ja maastamuutosta vuosien 2010-2017 aikana. Oletuksena on, että nettomaahanmuuton volyymi, ikä- ja sukupuolirakenne säilyy vastaavana koko ajanjakson ajan. Vuosi 2016 on jätetty kokonaan huomiotta Suomeen suuntautuneen epätavallisen voimakkaan maahanmuuton vuoksi vuonna 2015, joka näkyy vasta vuoden 2016 tilastoissa. Nettomaahanmuutto on laskettu viisivuotisikäryhmiin jokaiselle ikäryhmälle sillä oletuksella, että siirtolaisuus jakautuu tasaisesti jokaiselle ikäluokalle viisivuotisryhmän sisällä.
Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) väestöennuste vuosiksi 2018-2040 1550000 1500000 1450000 1400000 1350000 1300000 + 314 440 asukasta vuosien 2018-2040 aikana eli 13 671 asukasta vuodessa 1250000 1200000 1150000 1100000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 MDI:n ennuste Tilastokeskus 2015 Uudenmaan liiton väestöprojektiot vahva kasvu +26 % suhteellinen väestönlisäys Kuvio 13. MDI:n väestöennuste 2018-2040 pääkaupunkiseudun kunnille Lähdeaineisto: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; syntyvyys; kuolleisuus; väestöennuste 2015-2040; muuttoliike ja väestönmuutokset
KUUMA alueen (10 kuntaa) väestöennuste vuosina 2018-2040 365000 360000 355000 350000 345000 340000 335000 330000 325000 320000 315000 310000 305000 300000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 MDI:n ennuste Tilastokeskus 2015 Uudenmaan liiton väestöprojektiot vahva kasvu + 21 000 asukasta vuosien 2018-2040 aikana +7 % suhteellinen väestönlisäys Kuvio 14. MDI:n väestöennuste 2018-2040 KUUMA-alueen kunnille Lähdeaineisto: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; syntyvyys; kuolleisuus; väestöennuste 2015-2040; muuttoliike ja väestönmuutokset
Lohjan alueen (Lohja, Karkkila ja Siuntio) väestöennuste vuosina 2018-2040 70000 67000 64000 61000 58000-5 000 asukasta vuosien 2018-2040 aikana 55000 52000 49000 46000 43000-8 % suhteellinen väestönlisäys 40000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 MDI:n ennuste Tilastokeskus 2015 Uudenmaan liiton väestöprojektiot vahva kasvu Kuvio 15. MDI:n väestöennuste 2018-2040 Lohjan-alueen kunnille Lähdeaineisto: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; syntyvyys; kuolleisuus; väestöennuste 2015-2040; muuttoliike ja väestönmuutokset
Loviisan alueen väestöennuste vuosina 2018-2040 19000 18500 18000 17500 17000 16500 16000 15500 15000 14500 14000 13500 13000 12500 12000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 MDI:n ennuste Tilastokeskus 2015 Uudenmaan liiton väestöprojektiot vahva kasvu -3 250 asukasta vuosien 2018-2040 aikana -18,3% suhteellinen väestönlisäys Kuvio 16. MDI:n väestöennuste 2018-2040 Loviisan -alueen kunnille Lähdeaineisto: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; syntyvyys; kuolleisuus; väestöennuste 2015-2040; muuttoliike ja väestönmuutokset
Porvoon alueen väestöennuste vuosina 2018-2040 65000 64000 63000 62000 61000 60000-1 200 asukasta vuosien 2018-2040 aikana 59000 58000 57000 56000 55000-2,1 % suhteellinen väestönlisäys 54000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 MDI:n ennuste Tilastokeskus 2015 Uudenmaan liiton väestöprojektiot vahva kasvu Kuvio 17. MDI:n väestöennuste 2018-2040 Porvoon -alueen kunnille Lähdeaineisto: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; syntyvyys; kuolleisuus; väestöennuste 2015-2040; muuttoliike ja väestönmuutokset
Raaseporin alueen väestöennuste vuosina 2018-2040 46000 44000 42000 40000 38000 36000 34000-11 000 asukasta vuosien 2018-2040 aikana 32000 30000 28000 26000 24000-26 % suhteellinen väestönlisäys 2018-2040 22000 20000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 MDI:n ennuste Tilastokeskus 2015 Uudenmaan liiton väestöprojektiot vahva kasvu Kuvio 18. MDI:n väestöennuste 2018-2040 Raaseporin -alueen kunnille Lähdeaineisto: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; syntyvyys; kuolleisuus; väestöennuste 2015-2040; muuttoliike ja väestönmuutokset
Arviot väestöprojektioista 1. Vahva keskittyvä kasvu (V0): Uudenmaan väestönlisäys on ylittänyt väestöprojektion pohjana olevan 0,8 %:in vuositason joka vuosi vuodesta 2005 lähtien ja 1 %:in tason joka vuosi vuodesta 2011 lähtien. Nykyistä suurempi kasvu edellyttäisi kokonaishedelmällisyysasteen nousua ja muuttovoittojen kasvua sekä maan sisältä että maan rajojen ulkopuolelta. Avoimet kysymykset liittyvät asuntomarkkinoihin ja asumiseen liittyviin preferensseihin, kaupungistumiseen, pendelöintiin ja kansalliseen maahanmuuttopolitiikkaan. Skenaarion toteutuminen vaikuttaa todennäköiseltä 2010-luvun aikana tapahtuneen kehityksen sekä alue- ja väestönkehityksen muutostrendien perusteella. 2400000 2100000 1800000 1500000 1200000 900000 600000 300000 0 Uudenmaan asukasluvun kehitys V0. 2015-2050 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 2041 2042 2043 2044 2045 2046 2047 2048 2049 2050 PK-seutu KUUMA-seutu Raaseporin Lohjan Loviisan Porvoon Kuvio 19. Vahvan keskittyvän kasvun skenaarion asukasluvun kehitys seuduittain vuosina 2015-2050 30
Arviot väestöprojektioista 2. Vahva kasvu kaikkiin keskuksiin(v1): Uudenmaan väestönlisäys on ylittänyt väestöprojektion pohjana olevan 0,8 %:in vuositason joka vuosi vuodesta 2005 lähtien ja 1 %:in tason joka vuosi vuodesta 2011 lähtien. Vaihtoehdon toteutumisen edellytyksenä on ns. Nurmijärvi-ilmiö 2,0 eli pääkaupunkiseudun kasvupaine suuntautuu 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen tavoin enemmän KUUMA kuntiin ja laajemmalle vaikutusalueelle. Ilmiö liittyy ensisijaisesti kuntien väliseen nettomuuttoon aktiivi-ikäisen osalta, joka taas heijastuu syntyvyyteen. Avoimet kysymykset liittyvät asuntotuotannon monimuotoisuuteen, nuorten aikuisten asumiseen liittyviin preferensseihin sekä sujuvaan ja nopeaan liikkumiseen. Skenaarion toteutuminen on osittain mahdollista vuosien 2015-2018 kehityksen perusteella, mutta kasvu hajautuu oletettavasti vain osaan pk-seudun ulkopuolisista kunnista ja keskuksista 2400000 2100000 1800000 1500000 1200000 900000 600000 300000 0 Uudenmaan asukasluvun kehitys v1. 2015-2050 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 2041 2043 2045 2047 2049 PK-seutu KUUMA-seutu Raaseporin Lohjan Loviisan Porvoon Kuvio 20. Vahva kasvu kaikkiin keskuksiin skenaarion asukasluvun kehitys seuduittain vuosina 2015-2050 31
Arviot väestöprojektioista 3. Kohtalainen keskittyvä kasvu (V2): Väestöprojektion pohjana on 0,6-0,8 %:in vuosittainen väestönkasvu, joka vastaa 2000-luvun alun tasoa Uudellamaalla. Väestönlisäys on ylittänyt vuodesta 2005 lähtien joka vuosi em. tason. Projektion toteutuminen edellyttäisi kokonaishedelmällisyysasteen säilymistä alhaisella tasolla sekä maan sisäisten ja ulkomaisten muuttovirtojen vähenemistä nykyiseen verrattuna erityisesti pääkaupunkiseudun osalta. Alueen vetovoiman väheneminen edellyttäisi pullonkaulojen syntymistä asuntotuotantoon ja asuntomarkkinoille, koulutustarjontaan, työpaikkakehitykseen, liikenneyhteyksiin, sujuvaan liikkumiseen jne. Skenaarion toteutuminen ei vaikuta todennäköiseltä 2010-luvun kehityksen perusteella eikä alue- ja väestönkehitykseen liittyvien muutostrendien osalta. 2400000 2100000 1800000 1500000 1200000 900000 600000 300000 0 Uudenmaan asukasluvun kehitys v2. 2015-2050 PK-seutu KUUMA-seutu Raaseporin Lohjan Loviisan Porvoon Kuvio 21. Kohtalainen keskittyvä kasvu keskuksiin skenaarion asukasluvun kehitys seuduittain vuosina 2015-2050 32
Arviot väestöprojektioista 3. Kohtalainen hajautuva kasvu (V3): Väestöprojektion lähtökohtana on, että pääkaupunkiseudun kasvun esteeksi nousee jokin merkittävä pullonkaula esimerkiksi asunnontuotannossa, kaavoituksessa, liikennesuunnittelussa jne. Tämän vuoksi pääkaupunkiseudun kuntien kasvu jää vähäisemmäksi kuin vahvan kasvun skenaariossa. Kasvu hajautuu tasaisesti koko Uudenmaan alueelle pääkaupunkiseudun kustannuksella. Skenaarion toteutuminen edellyttäisi pääkaupunkiseudun muutto-, sijainti- ja paikkavetovoiman merkittävää heikkenemistä nykyiseen verrattuna. Lisäksi toteutuminen edellyttäisi kaupungistumis- ja keskittymiskehityksen merkittävää tasoittumista sekä kääntymistä vastavirroksi kaupungeista ulospäin. Skenaarion toteuminen edellyttäisi lisäksi pysyviä muutoksia asuntoja työmarkkinoiden osalta sekä seutukeskusten vetovoiman merkittävää kasvua ja imua nykyiseen verrattuna. Skenaarion toteutuminen ei vaikuta todennäköiseltä 2010-luvun kehityksen perusteella eikä alue- ja väestönkehityksen muutostrendien perusteella. 2400000 2100000 1800000 1500000 1200000 900000 600000 300000 0 Uudenmaan asukasluvun kehitys v3. 2015-2050 PK-seutu KUUMA-seutu Raaseporin Lohjan Loviisan Porvoon Kuvio 22. Kohtalainen hajautuva kasvu keskuksiin skenaarion asukasluvun kehitys seuduittain vuosina 2015-2050 33
Arviot väestöprojektioista 4. Ei kasvua (V4): Projektion oletuksena on, että maan sisäinen muuttoliike Uudellemaalle muualta maasta tyrehtyy, jolloin maahanmuutto ja luonnollinen väestönlisäys ovat ainoat maakunnan asukaslukua lisäävät tekijät. Muuttoliikkeen tyrehtyessä myös luonnollinen väestönlisäys heikkenee, joka taas hidastaa asukasmäärän kasvua. Skenaarion toteutuminen edellyttäisi koko Uudenmaan vetovoimaisuuden merkittävää heikkenemistä. Ei kasvua vaihtoehdon toteutuminen edellyttäisi kaupungistumisen kääntymistä merkittäväksi vastavirroiksi, työpaikkakehityksen kääntymistä negatiiviseksi, liikenneinvestointien merkittävää vähenemistä, asuntomarkkinoiden täydellistä jäykistymistä ja maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä rajoitteita. Skenaarion toteutuminen ei vaikuta todennäköiseltä 2010- luvun kehityksen perusteella eikä alue- ja väestönkehityksen muutostrendien perusteella. Uudenmaan asukasluvun kehitys 2015-2050 (V4) 2000000 1800000 1600000 1400000 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 PK-seutu KUUMA-seutu Raaseporin Lohjan Loviisan Porvoon Kuvio 23. Ei kasvua skenaarion asukasluvun kehitys seuduittain vuosina 2015-2050 34
Kiitos! mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI