ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Lausunto kunnallisvalitusta koskevassa asiassa diaarinro 00463/15/2206 LAUSUNNON ANTAJA Savon koulutuskuntayhtymä yhtymähallitus ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE Asianajaja Mirja Latola Asianajotoimisto Krogerus Oy Kirkkokatu 13, 90100 Oulu puh. 029 000 2400, faksi 029 000 2401 m i r j a. l a t o l a @ k r o g e r u s. c o m VALITTAJA Karl-Erik Hasa Oinaslammentie 3 70900 Toivala 1 (7)
LAUSUNTO : 1 VAATIMUKSET Savon koulutuskuntayhtymä (jäljempänä "Sakky" tai "koulutuskuntayhtymä") pyytää, että hallinto-oikeus hylkää valittajan valituksen kokonaisuudessaan. 2 PERUSTEET Savon koulutuskuntayhtymän pedagoginen johtaja Esa Juvosen 9.12.2014 tekemä viranhaltijapäätös ( 49), jolla Liisa Kääriäinen on nimitetty koulutuspalveluiden koulutuspäällikön virkaan, ei ole perustuslain 125 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain vastainen taikka muutoinkaan virheellinen. Viranhaltijapäätöksessä tarkoitetun viran täyttämisessä noudatettu menettelytapa on ollut oikea. Valituksen kohteena olevassa viranhaltijapäätöksessä on ollut kysymys kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (jäljempänä "viranhaltijalaki") 37 :n tarkoittamasta viranhaltijan uudelleensijoittamisesta. Viranhaltijalain 2 luvun 4 :n 3 momentin mukaan virkasuhteeseen ottaminen ei edellytä julkista hakumenettelyä mm. silloin, kun kyse on taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotun viranhaltijan ottamisesta toiseen virkasuhteeseen. Tämän vuoksi viranhaltijapäätöksen kohteena olevaa virka on täytetty ilman julkista hakumenettelyä. Virkaan on nimitetty viranhaltija, jonka aiemmin hoitama virka on päätetty lakkauttaa koulutuskuntayhtymän organisaatiouudistuksen seurauksena. Virkaan nimitetyllä viranhaltijalla on viranhaltijalain 2 luvun 6 :n mukainen kelpoisuus kyseiseen virkaan. Viranhaltijalla on myös kyseisen viran edellyttämä perustuslain 125.n tarkoittama taito, kyky ja kansalaiskunto. 3 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 3.1 Asiaselostus Savon koulutuskuntayhtymässä on käyty yhteistoimintaneuvottelut valtion rahoitusleikkausten aiheuttamien säästötoimenpiteiden sekä Sakkyn organisaatiorakenneuudistuksen henkilöstövaikutuksista. Yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet 20.10.2014. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen Sakky on päättänyt uudistaa organisaatiotaan siten, että osa tehtävistä on lakkautettu tai yhdistetty muihin tehtäviin. Organisaatiorakenteen uudistuksen yhteydessä jaettiin koulutustoiminta koulutuspalveluiden ja työelämäpalveluiden tulosalueisiin. Näiden tulosalueiden toiminta jaettiin seuraaviin palveluja tuottaviin osaamisalueisiin: Biotalous, Liikenne, Teollisuus, Rakentaminen, Hyvinvointi, Liiketalous, Matkailu ja ravitseminen, 2 (7)
Valmentava ja monikulttuurisuus, Oppisopimus sekä Lukio. Osaamisalueita johtavat koulutuspäälliköt, joiden määrä vaihtelee osaamisalueittain. Osaamisalueiden henkilöstötarve mitoitettiin vastaamaan opiskelijamääriä ja saatavaa rahoitusta. Osaamisalueiden henkilöstön nimikkeitä, toimenkuvia ja palvelussuhteiden ehtoja muutettiin koulutuksen järjestäjän perustehtävän hoitamisen tehostamiseksi. Organisaatiorakenteen muutoksen yhteydessä osa vanhoista viroista lakkautettiin ja perustettiin uutta organisaatiota vastaavat uudet virat. Edellä mainituista toimenpiteistä seurasi henkilöstön vähennystarve siten, että Sakkyllä oli viranhaltijalain 8 luvun 37 :n tai työsopimuslain 7 luvun 3 :n tarkoittama taloudellinen ja tuotannollinen peruste henkilöstön irtisanomisiin ja osa-aikaistamisiin. Irtisanomisen vaihtoehtona osa henkilöstöstä voitiin sijoittaa uusiin tehtäviin. Osa viranhaltijoista siirrettiin uuteen virkaan viranhaltijalain 24 :n perusteella. Yhteistoimintaneuvottelujen päättymisen jälkeen koulutuskuntayhtymässä käynnistettiin ns. neuvottelumenettely kaikkien niiden esimiesasemassa olevien viranhaltijoiden kanssa, joiden virkasuhteeseen edellä esitetyt toimenpiteet vaikuttivat siten, että heidän tehtävänsä vähenivät olennaisesti ja pysyvästi niin, että koulutuskuntayhtymällä oli viranhaltijalain 37 :n tarkoittama taloudellinen ja tuotannollinen peruste heidän virkasuhteensa irtisanomiseen. Jokaisen irtisanomisuhan kohteena olleen viranhaltijan kanssa käytiin kahdenkeskiset neuvottelut, joissa heille esitettiin irtisanomisen vaihtoehtona mahdollisesti tarjottavat uudet virka- tai työsuhteiset tehtävät. Tässä tilaisuudessa kaikki viranhaltijat saivat esittää oman näkemyksensä toiseen virkaan tai toimeen sijoittamisesta. Viranhaltijoille kerrottiin, että uudelleensijoittaminen tehdään viranhaltijalain 37 :n edellyttämällä tavalla ja viranhaltijalle tarjotaan ensisijaisesti sellaista tehtävää, joka lähinnä vastaa hänen aiempaa tehtäväänsä ja joka vastaa hänen ammattitaitoaan ja kykyään ja jonka kelpoisuusehdot hän täyttää. Neuvottelumenettelyn jälkeen jokaiselle uuteen tehtävän sijoitettavalle viranhaltijalle varattiin vielä tilaisuus tulla kuulluksi ennen sijoittamista koskevan viranhaltijapäätöksen tekemistä. Myös valittaja kutsuttiin kuulemistilaisuuteen ennen hänen uudelleensijoittamista koskevaa päätöksentekoa. Kuulemistilaisuudessa kerrottiin valittajalle se, että hänen aiempi virkansa lakkaa, minkä vuoksi koulutuskuntayhtymällä on viranhaltijalain 37 :n tarkoittama taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperuste. Irtisanomisen sijasta valittajalle kuitenkin tarjottiin työsuhteista tehtävää. Koulutuskuntayhtymässä ei ole järjestetty viranhaltijalain 2 luvun 4 :n tarkoittamaa julkista hakumenettelyä niiden uusien virkojen osalta, jotka koulutuskuntayhtymä oli velvollinen täyttämään sijoittamalla virkoihin irtisanomisuhan kohteena olevia viranhaltijoita. Koulutuskuntayhtymässä ei ole järjestetty myöskään epävirallista ns. sisäistä hakua, vaan uudelleensijoittamisten perusteita on arvioitu viranhaltijalain 37 :n edellyttämällä tavalla ottamalla huomioon kaikki ne irtisanomisuhan kohteena olevat viranhaltijat, joiden ammattitaitoa ja kykyä kukin avoinna oleva uusi virka vastaa. Uudelleensijoittamisen perusteita on tämän henkilöpiirin sisällä arvioitu vertaamalla kunkin viranhaltijan entisen tehtävän ja uuden viran edellyttämiä tehtäviä, vastuita, opiskelijamääriä, opintoaloja sekä toimipaikkojen määriä. Lisäksi arvioitiin uudelleensijoitettavan viranhaltijan ammattitaitoa ja kykyä suhteessa uuden viran 3 (7)
asettamiin vaatimuksiin. Perusteista on lisäksi keskusteltu jokaisen viranhaltijan kanssa edellä esitetyllä tavalla. Valituksen kohteena olevaan biotalouden osaamisalueen koulutuspäällikön virkaan nimitettiin viranhaltijalain 37 :n perusteella Liisa Kääriäinen jäljempänä esitetyillä perusteilla. Koulutuskuntayhtymä tarjosi valittajalle viranhaltijalain 37 :n edellyttämällä tavalla irtisanomisen vaihtoehtona työsuhteista työtä. Hasalle tarjottiin hänen ammattitaitoaan ja kykyään sekä entisiä tehtäviä vastaavaa metsäopetuksen kehittämistehtävää. Valittaja on 8.12.2014 ilmoittanut ottavansa kyseisen tehtävän vastaan ja hänet on 16.12.2014 tehdyllä viranhaltijapäätöksellä nimitetty metsäopetuksen erityisasiantuntijaksi. Tämän tehtävän tarkoituksena on mm. turvata metsäkoneopetuksen jatkuminen koulutuskuntayhtymässä sekä metsäalan opetuksen kehittäminen, vahvistaminen ja kasvattaminen koko valtakunnan tasolla. Valittajalla on tämän tehtävän edellyttämä erityisosaaminen sekä yhteistyösuhteet. 3.2 Valituksen kohteena olevan viranhaltijapäätöksen perusteet Biotalouden osaamisalue muodostettiin yhdistämällä metsätalouden sekä maatilatalouden ja puutarhatalouden opintoalat Muuruveden, Toivalan ja Kuopion yksiköissä. Biotalouden koulutuspäällikön tehtäviin kuului näiden edellä mainittujen opintoalojen opetuksen ja muun toiminnan organisointi ja esimiehenä toimiminen talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Koulutuspäällikön uuteen virkaan nimitettiin Liisa Kääriäinen, joka oli aiemmin toiminut maatilatalouden ja puutarhatalouden opintoalojen koulutuspäällikkönä Muuruveden ja Kuopion yksiköissä. Opiskelijamäärä näillä opintoaloilla oli vuonna 2014 yhteensä 229 opiskelijaa. Valittajan vastuulle oli aiemmin kuulunut metsätalouden sekä luonto- ja ympäristöalojen opintoalat Toivalan yksikössä.. Opiskelijamäärä tässä yksikössä oli vastaavana aikana 49 ja lisäksi sopimuskoulutuksessa oli 50 opiskelijaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän opiskelijoita. Luonto- ja ympäristöalan koulutus siirtyi matkailu- ja ravitsemisalan osaamisalueeseen. Biotalouden osaamisalueen koulutuspäällikön tehtävää tarjottiin viranhaltijalain 37 :n perusteella Liisa Kääriäiselle, jonka aiempi virka tulisi organisaatiouudistuksessa lakkaamaan. Kääriäisen vastuulla aiemmin olleiden maatilatalouden ja puutarhatalouden koulutusalojen opiskelijamäärät olivat selvästi suuremmat kuin valittajan vastuulla olleiden koulutusalojen opiskelijamäärät. Lisäksi Hasan vastuulla olleet koulutusalat jakautuivat organisaatiouudistuksessa edellä esitetyllä tavalla osittain biotalouden ja osittain majoitus- ja ravitsemisalan osaamisalueisiin. Tämän vuoksi biotalouden koulutuspäällikön uusi virka vastasi lähinnä Liisa Kääriäisen aiempia virkatehtäviä sekä hänen ammattitaitoaan ja kykyään. Lisäksi Kääriäisellä oli uuden viran edellyttämä kelpoisuus sekä perustuslain 125 :n edellyttämä taito, kyky ja kansalaiskunto eli hän oli tehtävään sopiva. Koulutuskuntayhtymä ei ole ollut velvollinen tekemään julkisessa hakumenettelyssä noudatettava ansiovertailua, koska kysymys on ollut viranhaltijalain 37 :n tarkoittamasta uudelleensijoittamisesta. Viranhaltijalain 37 velvoittaa työnantajan 4 (7)
sijoittamaan irtisanomisen kohteena olevan viranhaltijan toiseen virkasuhteeseen, mihin tämä voidaan ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa taikka ottamaan sellaiseen työsuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä, tai kouluttaa uusiin tehtäviin. Viranhaltijalaissa ei ole määritelty sitä, millä perusteilla uudelleensijoittamista koskeva päätös on tehtävä, mikäli irtisanomisuhan kohteena on useita viranhaltijoita, jotka ovat 37 :n tarkoittaman työn uudelleensijoittamisvelvollisuuden kohteena. Koulutuskuntayhtymä on edellä esitetyllä tavalla ilmoittanut ne yleiset periaatteet, joita noudattaen uudelleensijoittaminen tehdään. Viranhaltijalaissa ei ole säädetty myöskään irtisanomisjärjestystä. Irtisanomisjärjestyksestä ei ole määräyksiä myöskään kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) viranhaltijoiden osalta. Valittajan viittaamaa työehtosopimusmääräys koskee vain työsuhteessa olevia työntekijöitä. Julkinen hakumenettely ei olisi ollut muutoinkaan tarkoituksenmukaista, koska koulutuskuntayhtymä oli viranhaltijalain 37 :n edellyttämällä tavalla velvollinen nimittämään virkaan koulutuskuntayhtymän palveluksessa olevan viranhaltijan, joka oli irtisanomisuhan kohteena. Koulutuskuntayhtymä ei siis olisi voinut valita virkaan ulkopuolista hakijaa, vaikka tämä olisi ollut julkisen hakumenettelyn edellyttämän ansiovertailun perusteella ansioitunein. Sisäisestä hakumenettelystä ei ole mitään määräyksiä lainsäädännössä, vaan ainoa hakemenettely on viranhaltijalain 2 luvun 4 :n mukainen julkinen hakumenettely. Koulutuskuntayhtymällä ei siten ole ollut velvollisuutta järjestää ns. sisäistä hakuakaan uusien virkojen täyttämiseksi, vaan uudelleensijoittaminen on voitu toteuttaa koulutuskuntayhtymän päättämällä tavalla. Koska julkista hakumenettelyä ei tarvitse noudattaa uudelleensijoittamisen yhteydessä, ei koulutuskuntayhtymä ole ollut velvollinen suorittamaan ansiovertailua. Vertailuvelvoite liittyy julkiseen hakumenettelyyn. Nyt nimitysperusteena on ollut palvelussuhteen jatkumisen turvaaminen viranhaltijalain 37 :n edellyttämällä tavalla eli olennaista on se, että uudelleensijoitettu henkilö täyttää kyseisen viran kelpoisuusvaatimukset. 3.3 Valittajan esittämistä väitteistä Valittajan väite siitä, että valittajaa ja Liisa Kääriäistä ei olisi kohdeltu tasapuolisesti, ei pidä paikkaansa. Koulutuskuntayhtymä on ottanut huomioon molempien henkilöiden aikaisemmat tehtävät ja arvioinut ensinnäkin sitä, kumman tehtävää uusi virka lähinnä vastaa. Tässä arvioinnissa ratkaisevaa on ollut se, että Liisa Kääriäisen entiset tehtävät eli maatilatalouden ja puutarhatalouden koulutuspäällikön tehtävät ovat kokonaisuudessaan siirtyneet koulutuspalveluiden biotalouden koulutuspäällikön virkatehtäviin. Sen sijaan valittajan tehtävistä vain metsätalouden koulutusta koskevat tehtävät ovat kuuluneet biotalouden osaamisalueeseen, kun luonto- ja ympäristöalojen koulutus siirtyi majoitus- ja ravitsemusalan osaamisalueeseen. Tämän lisäksi Kääriäisen vastuulla olleiden koulutusalojen oppilasmäärät ovat suuremmat. 5 (7)
Valittaja ja Kääriäinen ovat molemmat täyttäneet uuden viran kelpoisuusehdot, mutta kokonaisarvioinnin perusteella Liisa Kääriäinen on katsottu sopivammaksi uuteen virkaan johtuen siitä, että Kääriäisen vastuulla olleilla koulutusaloilla on suurempi painoarvo uudessa virassa, minkä lisäksi Kääriäinen hallitsee koulutuspäällikön tehtävään olennaisena kuuluvan taloussuunnittelun ja seurannan suhteessa alan koulutuksen organisointiin, josta osoituksena oli maatalous-puutarha-alan huomattavasti talousarviota parempi taloudellinen tulos vuodelta 2014. Sitä vastoin Hasan vastuulla olleen metsätalouden opetuksen tulos oli tappiollinen. Valittaja uudelleen sijoitettiin metsäalan erityisasiantuntijan työsuhteiseen tehtävään. Tämä tehtävä vastaa tarjolla olleista uusista tehtävistä lähinnä valittajan entistä tehtävää sekä hänen ammattitaitoaan ja kykyään. Valittajan väite siitä, että hänen ikänsä taikka sukupuolensa olisi vaikuttanut uudelleensijoittamista koskevaan ratkaisuun, ei pidä paikkaansa. Valittajaa ei ole asetettu eriarvoiseen asemaan iän taikka sukupuolen perusteella. Valittajan ja virkaan nimitetyn Liisa Kääriäisen välisessä ansioituneisuudessa ei ole sellaisia olennaisia eroja, joiden perusteella olisi katsottava, että päätös olisi tehty epäasiallisin tai syrjivin perustein. Valittaja ei ole esittänyt syrjintäväitteille mitään asiallisia perusteita eikä hän ole osoittanut, että viranhaltijapäätöksen perusteella olisi syntynyt syrjintäolettama. Joka tapauksessa koulutuskuntayhtymä on osoittanut, että viranhaltijapäätös on perustunut hyväksyttäviin seikkoihin. Koulutuskuntayhtymä on sijoittanut koulutuspäälliköiden virkoihin myös valittajaa vanhempia henkilöitä sekä tasapuolisesti miehiä ja naisia. Ketään ei ole asetettu eriarvoiseen asemaan hänen ikänsä tai sukupuolensa perusteella. Viranhaltijapäätös ei ole ollut syrjivä myöskään sen vuoksi, ettei koulutuspäälliköiden uusia virkoja laitettu ns. sisäiseen hakuun. Valittajan väite siitä, että korkeimpien viranhaltijoiden virat olisivat olleet ns. sisäisessä haussa, ei pidä paikkaansa. Koulutuskuntayhtymän organisaation ylätasolla tehtiin olennaisia uudistuksia, minkä seurauksena tulosaluejohtajien ja toimialajohtajien virkoja (yhteensä 8 virkaa) ei voitu täyttää samalla tavoin viranhaltijalain 37 :n mukaista uudelleensijoittamisvelvollisuutta noudattaen. Tämän vuoksi koulutuskuntayhtymä päätti laittaa kyseiset virat julkiseen hakuun. Sen sijaan valituksen kohteena oleva koulutuspäällikön virka ja muut koulutuspäälliköiden organisaatiouudistuksen yhteydessä perustetut uudet virat käsittävät pääosin samoja tehtäviä kuin lakkautettavissa koulutuspäällikköjen viroissa oli ollut. Säästötavoitteiden mukaisesti organisaatiouudistuksessa vähennettiin koulutuspäällikköjen virkoja edellä esitetyllä tavalla yhdistämällä koulutusaloja ja niihin liittyviä tehtäviä, minkä vuoksi uudelleensijoittamisvelvollisuutta ei olisi voitu ohittaa käyttämällä julkista hakumenettelyä. KVTES VIII luvun 4 :n irtisanomisjärjestystä koskevat määräykset eivät koske viranhaltijaa, vaan ainoastaan työsuhteessa olevaa työntekijää. Myöskään viranhaltijalaissa ei ole määrätty irtisanomisjärjestyksestä. Tämän vuoksi esim. 6 (7)
virkasuhteen kestolla ei ole merkitystä arvioitaessa uudelleensijoittamista koskevaa päätöksentekoa. Koulutuskuntayhtymän esittämät perusteet Liisa Kääriäisen nimittämistä koskevalle viranhaltijapäätökselle ovat olleet riittävät ottaen huomioon sen, että kysymys on ollut viranhaltijalain 37 :n tarkoittamasta uudelleen sijoittamisesta eikä julkisen hakumenettelyn perusteella tehdystä nimityspäätöksestä. Koulutuskuntayhtymä katsoo, ettei se ole ollut velvollinen tekemään valittajan väittämää ansiovertailua valittajan ja Kääriäisen kesken. Siinäkin tapauksessa, että valittajan ja Kääriäisen ammattitaitoa ja kykyä sekä muita seikkoja olisi vertailtava valittajan esittämällä tavalla, on arvioinnissa huomioitava myös uuteen virkaan kuuluvat työtehtävät ja niiden painottuminen eri koulutusaloille. Myöskään valittajan esittämillä hänen ja Liisa Kääriäisen ansiovertailuun liittyvillä yksityiskohdilla ei ole merkitystä arvioitaessa viranhaltijapäätöksen laillisuutta. Tämän vuoksi koulutuskuntayhtymä ei tässä lausunnossaan ota kantaa niihin väitteisiin, joiden perusteella valittaja katsoo olleensa ansioituneempi Liisa Kääriäiseen verrattuna. Siinäkin tapauksessa, että kyse olisi ollut julkisesta hakumenettelystä, koulutuskuntayhtymällä olisi harkintavaltansa puitteissa voinut valita virkaan Kääriäisen edellä esitetyillä perusteilla. Valituksen kohteena on Liisa Kääriäisen nimittämistä koskeva viranhaltijapäätös. Koska kyse ei ole ollut julkiseen hakumenettelyyn perustuvasta nimityspäätöksestä, valittaja ei voi vaatia, että hänet nimitettäisiin uuteen virkaan. Valittaja ei ole valittanut siitä päätöksestä, jolla hänet on irtisanomisen vaihtoehtona nimitetty metsätalouden erityisasiantuntijan tehtävään. 4 SUULLINEN KÄSITTELY Koulutuskuntayhtymä katsoo, että suullisen käsittelyn järjestäminen asiassa on tarpeetonta. Valittaja ei ole ilmoittanut, minkä vuoksi sen toimittaminen on tarpeen ja mitä selvitystä hän aikoo esittää suullisessa käsittelyssä. 5 ASIAKIRJAT Oulussa, 17 päivänä huhtikuuta 2015 7 (7)
SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAATI Mirja Latola asianajaja, Oulu 8 (7)