summa 32012 MCI PALVELUN TARJOAA TALOUSHALLINTOLIITON JÄSEN Työntekijästä yrittäjälle pelivaraa 3 Arvonlisävero kiristyy 6 Tilitoimistojen hyvät tavat
pääkirjoitus Pienissä yrityksissä tulevaisuus Viime aikojen uutiset ovat kertoneet suomalaisten pörssiyhtiöiden yt-menettelyistä ja väen tuntuvista vähentämisistä. Globaali talous ja kilpailu yhdistettynä talouden taantumaan on myrkkyä monille suuyrityksille. Pienten yritysten merkitys työllistäjänä on kasvanut jatkuvasti. Suomessa on yhteensä 263 000 yritystä, joista pieniä mikroyrityksiä on 246 000 kappaletta. Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät 62 prosenttia työvoimasta ja niiden liikevaihto on yhteensä yli 335 miljardia euroa. Pienet yritykset ovat tärkeitä koko Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin sekä työllisyyden kannalta. Siksi niiden pärjääminen parhaalla mahdollisella tavalla on tärkeää meille kaikille. Tilitoimisto toimii useimmiten pienyritysten talouskumppanina tärkeässä roolissa auttamalla ja tukemalla yrittäjää talousosaamisellaan. Osaavien tilitoimistojen käytöllä varmistetaan osaltaan niin yrittäjän kuin koko suomalaisen yritystoiminnankin kilpailukykyä. Yrittäjän kannattaa käydä osaavan tilitoimistonsa kanssa läpi, ovatko esimerkiksi lakisääteisen kirjanpito- ja muun palvelun lisäksi yrittäjälle tarpeelliset talouden suunnittelun ja ohjauksen palvelut käytössä ja miten tilitoimisto voisi palvella näissä asioissa. Yrittäjän parhaaksi. Julkaisija Taloushallintoliiton Julkaisut Oy yhteistyössä Suomen Taloushallintoliitto ry:n kanssa Päätoimittaja Juha Ahvenniemi Toimitus MCI Press Oy, Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki Painosmäärä 5 300 kpl Paino Libris Oy ISSN 1795-4800 Juha Ahvenniemi Toimitusjohtaja Taloushallintoliitto SISÄLTÖ 3/2012 3 6 8 Muista arvonlisäveron kiristyminen Tilitoimistoilla on yhteiset hyvät tavat Kaksin aina kaunihimpi Kokopäiväisen työntekijän palkkaaminen on yrittäjälle suuri investointi.
MCI LAKI & VERO Markku Ojala, Taloushallintoliiton asiantuntija Muista arvonlisäveron kiristyminen Arvonlisävero kiristyy prosenttiyksiköllä kaikkien prosenttien osalta ensi vuoden alussa. Muutos on jälleen muistettava hinnoittelussa, sopimuksissa ja laskutuksessa. Pääsääntö on, että uutta veroprosenttia käytetään, kun tavara tai palvelu on luovutettu 1.1.2013 tai sen jälkeen. Lisäksi on muistettava, että esimerkiksi ennakkomaksujen ja keskeneräisten palvelujen osalta on olemassa omat verokiemuransa. Ennen vuodenvaihdetta saaduista ennakkomaksuista vero suoritetaan nykyisen, alemman arvonlisäveroprosentin mukaan, jos tavaraa tai palvelua ei ole tuolloin vielä luovutettu. Keskeneräisistä palveluista vero maksetaan luovutushetken mukaisesti ja korkeamman veroprosentin mukaan, jos palvelu valmistuu ja se tosiasiallisesti luovutetaan vasta ensi vuoden puolella. Tämä pätee myös vuokraustoimintaan, jossa oikea arvonlisäveroprosentti määräytyy vuokrajakson päättymishetken mukaan. Jos vuokramaksujakso on esimerkiksi 1.12.2012 31.1.2013 ja vuokra saadaan vuodenvaihteen jälkeen, vero maksetaan 24 prosentin mukaan. s Vapaaehtoista eläketurvaa vasta 68-vuotiaana Hallituksen talousarvioesityksen mukaan vapaaehtoisen lisäeläketurvan maksujen verovähennysoikeus kiristyy ensi vuoden alussa. Vähennysoikeuden edellytykseksi on tulossa, että uusissa sopimuksissa eläkeoikeus alkaa vasta 68-vuotiaana. Muutos ei koske takautuvasti vanhoja sopimuksia. Vastaava ikärajan korotus on tulossa pitkäaikaissäästämiseen tarkoitettujen ps-tilien sopimuksiin. s Työnantajille ohituskaista Kelaan Kela on avannut työnantajille oman palvelunumeron, työnantajalinjan. Se palvelee suomen kielellä arkisin klo 9 16 numerossa 020 692 235. Puhelinpalvelussa vastataan nopeisiin kysymyksiin, jotka koskevat palkkatietojen ilmoittamista eri etuuksiin ja työnantajalle myönnettävän etuuden käsittelyvaihetta. Työterveyshuoltoon liittyvissä kysymyksissä soitto pitää suunnata Kelan aluetoimistoon. s summa Työntekijästä YRITTÄJÄLLE PELIVARAA 32012 PALVELUN TARJOAA TALOUSHALLINTOLIITON JÄSEN 3 Arvonlisävero kiristyy 6 Tilitoimistojen hyvät tavat Anna palautetta lehdestä ja voita iphone! Samalla voit antaa aihe-ehdotuksia ja vaikuttaa lehden sisältöön. Vastaa heti lyhyeen kyselyyn osoitteessa www.mcipress.fi /summa Vastaaminen on helppoa. 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /summa. 2. Merkitse numerosarja 2715 3. Tämän jälkeen pääset lukija - kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Ja sitten vain onnea arvontaan! Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua! Arvottava palkinto on n. 850 euron arvoinen iphone. Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2013. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Veronumero tuli käyttöön Syyskuussa tai sen jälkeen aloitetuilla uusilla rakennustyömailla pitää työntekijän kuvallisessa kulkuluvassa olla uusi tunniste, veronumero. Vanhoilla työmailla tunniste tulee olla käytössä viimeistään 1.3.2013. Veronumero löytyy jokaisen verokortista ja ennakkoverolipusta, mutta vain rakennusalan työntekijöiden nimet ja veronumerot rekisteröidään julkiseen rekis - teriin (http://www.vero.fi/veronumerorekisteri). Työnantaja voi tilata veronumerot keskitetysti toimittamalla Verohallintoon työntekijöidensä henkilötunnukset. s SUMMA 3/2012 3
LAKI & Vero TIESITKÖ? että veronpalautukset vuoden 2011 verotuksesta maksetaan? Km-korvaukset jyrän alle EDUSKUNNAN KÄSITELTÄVÄNÄ on esitys verovapaan kilometrikorvauksen alentamisesta ensi vuoden alusta lähtien. Esityksen mukaan korvaus on ollut liian runsas aiheutuneisiin kustannuksiin nähden. Korvaus laskisi nykytasosta parilla sentillä, mutta yli 15 000 kilometriä työajoa vuodessa ajavilla verovapaa korvaus lähes puolittuisi nykyisestä. Tältä osin lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vasta vuoden 2014 alusta. Pitkiä työmatkoja ajavat saavat siis vielä vuoden aikaa totutella tulevaan. s 1. joulukuun 5. päivä, kun saajana on yksityishenkilö 2. joulukuun 7. päivä, kun saajana on osakeyhtiö, jonka tilikausi on päättynyt 31.12.2011 3. jos Verohallinnolla ei ole tiedossa pankkitiliä, palautus maksetaan maksuosoituksena, josta saaja saa ilmoituksen palautuksen lunastamista varten. Palautus tulee noin viikko edellämainittuja päiviä myöhemmin. Tilinumeron voi ilmoittaa Verohallinnolle osoitteessa www.suomi.fi tai kirjallisesti verotoimistoon. Yle-vero tulee ensi vuonna 2013 YLE-vero korvaa televisiolupamaksut ensi vuoden alusta lähtien. Yksityishenkilöillä Yle-vero on 0,68 prosenttia henkilön ansio- ja pääomatulojen yhteismäärästä, kuitenkin enintään 140 euroa. Se tulee maksettavaksi 40 000 euron vuosituloilla. Alle 50 euron suuruista veroa ei panna maksuun. Vero on henkilökohtainen ja esimerkiksi kahden vanhemman perheessä vero on enimmillään yhteensä 280 euroa. Veron maksamiseen ei vaikuta se, onko perheessä televisiota tai käyttääkö se muutoin Ylen palveluja. Myös osakeyhtiöltä peritään Yle-vero, kun sen verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa. Vero on tuolloin 140 euroa ja verotettavan tulon 50 000 euroa ylittävältä osin peritään lisäksi 0,35 prosenttia tulon määrästä. Vero on kuitenkin enintään 3 000 euroa. Yle-vero on osakeyhtiön tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno. Avoimille yhtiöille ja kommandiittiyhtiöille ei määrätä Yle-veroa osakeyhtiöiden tavoin. Yhtiömiehet maksavat veron henkilökohtaisessa verotuksessaan myös yhtiön tulo-osuudesta. Yhtiömiehet eivätkä myöskään yksityisyrittäjät voi vähentää Yle-veroa tuloverotuksessa yritystoiminnan menona. Yle-vero sisältyy vuoden 2013 alusta alkaen automaattisesti verokortin ennakonpidätysprosenttiin tai ennakonkannossa maksuunpantuun määrään. Erillistä maksulippua ei verosta siis lähetetä. Viestintävirasto palauttaa syksyn ja ensi kevään aikana asiakkailleen tv-lupamaksut siltä osin kuin ne on maksettu jo vuodelta 2013. Suoraveloitusasiakkaille palautukset maksetaan automaattisesti pankkitilille ja muilta asiakkailta Viestintävirasto pyytää pankkitilinumerot kirjeellä myöhemmin. Palautukset koskevat noin 200 000 kotitaloutta Suomessa. s 4 SUMMA 3/2012
Asuntolainojen korkovähennysoikeus alenee Ensi vuodelta toimitettavassa verotuksessa asuntolainan koroista voi vähentää 80 prosenttia eli vähennyskelpoinen osuus kapenee viidellä prosenttiyksiköllä nykyisestä. Ensi vuoden jälkeen vähennysoikeus kapenee edelleen viidellä prosenttiyksiköllä siten, että vuodesta 2014 lähtien asuntolainan korkoja voi vähentää verotuksessa enää 75 prosenttia. s Maksa turvallisesti tutustu maksukorttiohjeisiin Maksukorttien turvallisesta käytöstä löytyy tietoa uusilta nettisivuilta osoitteessa www.korttiturvallisuus.fi. Sivustoa ovat olleet yhteistyössä rakentamassa muun muassa pankit ja poliisi. Sivustolle on koottu internetissä aiemmin hajallaan ollut tieto turvallisesta maksukorttien käytöstä. s 61,2 Seuraamusmaksu laittomasti maassa oleskelevan palkkaamisesta Elokuun alusta lähtien työnantajalle on voitu määrätä seuraamusmaksu, jos tämä on ottanut työhön EU:n ulkopuolelta tulleen laittomasti maassa oleskelevan henkilön. Seuraamusmaksu on vähintään 1 000 ja enimmillään 30 000 euroa. Seuraamusmaksun määrää Maahanmuuttovirasto. s oli äänestysprosentti edellisissä kuntavaaleissa. Seuraavan kerran kuntavaaleissa äänestetään 28.10.2012. Työttömyysvakuutusmaksu irtautuu tapaturmavakuutuksesta Eduskunta on hyväksynyt lakiehdotuksen, jonka mukaan työttömyysvakuutusmaksu maksettaisiin ensi vuoden alusta alkaen työnantajien ja palkansaajien hallinnoimalle Työttömyysvakuutusrahastolle. Tällä hetkellä työnantaja maksaa nämä palkan sivukulut tapaturmavakuutusmaksun kanssa tapaturmavakuutusyhtiölle. Vastaisuudessa rahastolle annettaisiin maksetuista palkoista myös oma vuosi-ilmoitus. s SUMMA 3/2012 5
Tilitoimistoilla on yhteiset hyvät tavat Teksti: Outi Mäkiniemi Tilitoimistot saivat kesäkuussa uuden hyvän tavan ohjeistuksen, toimialastandardin, jolla autetaan alan toimijoita tuottamaan laadukasta palvelua ja oikeaa tietoa asiakkaille ja viranomaisille. Uusi ohjeistus antaa auktorisoiduille tilitoimistoille paljon uusia työkaluja, joilla auttaa pk-yrityksiä menestymään paremmin. Taloushallinto ja kirjanpito toimialana eivät ole lailla säädeltyjä, vaan toimiala on vapaa kilpailulle. Alan yritysten toimialajärjestö, Suomen Taloushallintoliitto, on jo vuosikymmenten ajan laatinut suosituksia ja ohjeita siitä, miten tilitoimistoalalla tulisi asiakkaiden toimeksiantoja hoitaa. Taloushallintoliiton yhteydessä toimiva Tili-instituuttisäätiö on auktorisoinut ja valvonut tilitoimistoja yli 30 vuoden ajan. Taloushallintoliiton puheenjohtaja Leena Rekola-Nieminen muistuttaa, että kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluiden tuottamisessa pelisääntöjen noudattaminen ja laadun varmistaminen ovat tärkeitä. Tilitoimiston asiakkaille ja muille sidosryhmille on tärkeää tunnistaa ne palveluntarjoajat, jotka toimivat alan standardien mukaan, Rekola-Nieminen toteaa. Pelisääntöjen mukaan toimiminen helpottaa ja tehostaa raportointia ja mahdollistaa sen, että asiakaspalvelussa voidaan keskittyä asiakkaan kokeman hyödyn lisäämiseen. Näin tili- 6 SUMMA 3/2012
toimisto voi tarjota muun muassa räätälöidympää tietoa yrityksen kannattavuudesta tai rahan riittävyydestä ja antaa parempia eväitä tulevaisuuden suunnitteluun, Rekola-Nieminen kertoo. Parempaa palvelua Hyvän tavan noudattamista tukevat uudistetut TAL-laatutyökalut, jotka auttavat liiton jäsentoimistoja toimimaan helpommin ja entistä tehokkaammin pelisääntöjen mukaisesti. Yhdenmukaiset ja selkeät toimintatavat tilitoimistossa luovat tasaisempaa laatua ja selkeyttävät palvelua. Yhteisillä julkisilla pelisäännöillä edistetään koko toimialan avoimuutta, toiminnan läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta, Leena Rekola-Nieminen toteaa. Yhteiset pelisäännöt asettavat riman kaikille alan toimijoille. Toimialastandardi on julkinen dokumentti, johon myös asiakkaat voivat tutustua. Tärkeitä apuvälineitä ovat muun muassa tietoturvaan, tilinpäätösten laadintaan, dokumentointiin ja muuhun tietojen ylläpitoon sekä toiminnan laadunvarmennukseen liittyvät ohjeet. Kun tilitoimisto noudattaa toimialastandardia, kaikki tilitoimistossa toimivat samalla tavalla. Näin palvelun laatu ei muutu, vaikka kirjanpitäjä vaihtuisi. Myös sisäiset työjärjestelyt helpottuvat, kun toimintatavat ovat samat. Asiakas näkee toimialastandardin käyttöönoton tilitoimistossaan esimerkiksi siinä, että kesä- ja sairauslomien aikana ei tule niin paljon kyselyjä tuuraajalta, Rekola-Nieminen sanoo. Toimialastandardi tulee varmasti selkeyttämään asioita ja nopeuttamaan poikkeustilanteiden hoitoa. Mistä tunnistaa laadukkaan tilitoimiston? Taloushallintoliiton luomat julkiset pelisäännöt helpottavat yrittäjää ja auttavat tunnistamaan laadukkaan tilitoimiston. Taloushallintoliiton jäseniltä saa toimialastandardin mukaista palvelua ja Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen -merkki auttaa erottamaan auktorisoidut, valvotut toimijat. Taloushallintoliiton verkkosivuilta löytyvät myös yritysten omistajille ja päättäjille räätälöidyt sivut, joihin kannattaa tutustua, kun on ostamassa palveluja tilitoimistolta tai pohtii taloushallintonsa järjestämistä. Ostajan oppaan avulla voit tarkistaa, onko ostamasi palvelu ajan tasalla ja miten voisit hyötyä lisäpalveluista. s Palvelun laatu ei muutu, vaikka kirjanpitäjä vaihtuisi. Toimialastandardin historia Taloushallintoalan hyvien käytäntöjen kirjalliset ohjeet ja suositukset ovat kehittyneet noin 30 vuoden ajan. 1968 Kirjanpitotoimistojen Liitto perustettiin 10.6.1968. 1973 Kirjanpitolaki uudistui: se salli tietotekniikan käytön kirjanpidossa. 70-luvun loppu Yhtenäistilijärjestelmä (YTJ) toi mukanaan laajat ohjeistukset kirjanpitoon sekä tilikarttamallin. 1980 Tili-instituuttisäätiö perustettiin. 1981 Ensimmäiset 101 KLT-kirjanpitäjää valmistuivat. 1981 Ensimmäiset 72 tilitoimistoa auktorisoitiin. 80-luvun alku Yleiset sopimusehdot yleistyvät. 1988 Hyvä tilitoimistotapa -ohjeistus julkaistiin ensimmäisen kerran (tase-erittely, liitetietomalli sekä tilinpäätösmuistio olivat olemassa jo 80-luvun ensimmäisellä puoliskolla). 1996 KL-96 yleiset sopimusehdot julkaistiin. 1998 Hyvä tilitoimistotapa -ohjeistus uudistettiin. 2004 KL2004 yleiset sopimusehdot uudistettiin. 2005 Kirjanpitotoimistojen Liiton uudeksi nimeksi tuli Taloushallintoliitto. 2005 Hyvä tilitoimistotapa -ohjeistus uudistettiin. Taloushallintoliiton puheenjohtaja Leena Rekola-Nieminen. 2012 Taloushallintoliiton toimialastandardi TAL-STA julkistettiin 5.6.2012. SUMMA 3/2012 7
PORUKASTA PUHTIA YRITYKSELLE Jokainen yksinyrittäjä tietää, että vapauden varjopuolena on ympärivuorokautinen yksinäinen vastuu yrityksen toiminnasta. Jos liiketoiminnan suunnitelmat muuttuvat tai kaiken tekeminen itse ei enää tunnu mielekkäältä, on aika harkita apuvoiman palkkaamista. Hyvä työntekijä on investointi, joka parhaimmillaan maksaa itsensä takaisin moninkertaisena. 8 SUMMA 3/2012
LISÄARVOA Teksti: Salla Peltonen Ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen tulee ajankohtaiseksi, kun alun perin yhden henkilön pyöritettäväksi aiotun yrityksen liikeidea lähtee lentoon. Yrittäjä saattaa kokea, ettei pärjää yksin, jos kysyntä kasvaa ja markkinoille nousee uusia, liikeideaa kopioivia kilpailijoita. Toinen tyypillinen tilanne on yrittäjän työtaakan kasvaminen kohtuuttoman suureksi. Kasvua tavoittelevan yrittäjän on hyvä miettiä aluksi omaa toimenkuvaansa yrityksessä. Mitä haluan tehdä itse? Missä olen parhaimmillani? Mitkä asiat antaisin mielelläni jonkun toisen hoidettaviksi? Ulkopuolisen avun palkkaaminen luo yrittäjälle mahdollisuuden järjestellä työtehtäviä uudelleen ja keskittyä itse omimpaan osaamisalueeseensa. Myös vapaapäivien ja lomien suunnittelu helpottuu, kun joku toinen voi pyörittää yritystä omistajan vetäessä henkeä. Apuvoiman palkkaamisen myötä yrittäjän sairauspoissaolokaan ei enää tarkoita liiketoiminnan keskeytymistä. Uusi työntekijä tuo aina uutta osaamista yritykseen. Parhaimmillaan se tarkoittaa yrittäjälle motivoitunutta kumppania ja sparraajaa, jonka kanssa kehittää yrityksen toimintaa eteenpäin. Tuoreiden näkökulmien lisäksi uusi työntekijä tuo mukanaan myös omat kontaktinsa, joiden kautta yrittäjälle saattaa avautua jatkossa esimerkiksi uusia asiakkuuksia tai liiketoimintamahdollisuuksia. Verkot veteen edullisesti Uuden työntekijän etsimisessä kannattaa käyttää aikaa ja nähdä vaivaa, jottei tulisi tehneeksi jatkossa hankaluuksia ja lisäkustannuksia aiheuttavia virhevalintoja. Rekrytointiin on monia, myös kustannuksiltaan erilaisia vaihtoehtoja. Yksinkertaisimmillaan napakan työpaikkailmoituksen voi laittaa esimerkiksi liikkeen ikkunaan, kassalle tai nettisivuille. Oikea henkilö saattaa löytyä myös omasta tuttavapiiristä tai osa- aikainen tuntityöntekijä alueen oppilaitoksista. Sosiaalisen median palvelut, kuten LinkedIn tai Facebook ovat niin ikään varteenotettavia keinoja laittaa sana kiertämään ja löytää potentiaalisia työntekijäehdokkaita kustannuksitta. Vuokraus on vaihtoehto Työvoiman vuokraaminen on yksi vaihtoehto reagoida tilapäisen työvoiman tarpeeseen ja myös mahdollisuus yrittäjälle kokeilla työnantajana toimimista. Vuokraamalla apuvoimaa saa nopeasti ja kohtuullisen vähällä vaivalla. Vuokrasuhteessa työntilaaja johtaa ja valvoo työntekijän työtä, mutta vuokraajayritys vastaa työntekijän palkka- ja sosiaaliturvakuluista sekä lomajärjeste lyistä. Työntekijä on arvokas investointi Kokopäiväisen työntekijän palkkaaminen on yrittäjälle suuri investointi, jonka pitäisi tuottaa vuodessa palkkaamisesta aiheutuneita kokonaiskuluja huomattavasti enemmän, jottei palkkaus tuottaisi tappiota. Uudesta työntekijästä aiheutuvien kustannusten kattaminen tarkoittaa käytännössä liikevaihdon ja myyntikatteen kasvattamista. Toisaalta yrittäjä voi ajatella tinkivänsä voitosta ainakin alkuun, jos uuden työntekijän palkkaaminen tuo merkittävää hel- Uusi työntekijä tuo aina uutta osaamista yritykseen. Kerralla riittävästi työvoimaa Liiketoiminnan kasvaessa riihimäkeläinen kampaamoyrittäjä Satu Vaara ei tyytynyt kampaajatuoliensa vuokraamisen, vaan hän on vuosien varralla palkannut neljä uutta työntekijää. Ei kannata palkata vain yhtä työntekijää. Jos työntekijä esimerkiksi sairastuu, joutuu tällöin tekemään yksin kahden ihmisen työt, Vaara kertoo. Neljä työntekijää riittää jo pyörittämään arkea niin, että yhden poissa ollessa muut kolme voivat hoitaa hänen työnsä. Nyt parturi-kampaamo Kauniissa ja Rohkeissa työvoimaa riittää myös loma- ja flunssakausien aikana, eikä Vaaran tarvitse itse aina joustaa kiiretilanteiden tullen. SUMMA 3/2012 9
Tukea työntekijän palkkaamiseen Mitä työntekijän palkkaaminen maksaa? Esimerkki mukailtu Pauli Vahteran kirjasta Yrittäminen on kaunein tapa ottaa vastuu omasta elämästä (2011, s. 208) Vuosipalkka (12 x 2 500 ) 30 000 Lomaraha 1 250 Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut (n. 22 %) 6 600 Työterveyshuolto/vuosi 300 Työtila (10 m², 10 eur/ m²/kk) 1 200 Laitteet (tietokone, puhelin) 3 000 Työhön liittyvä tarpeisto (esim. vaatteet, työkalut) 2 000 Kulut/1. vuosi yhteensä 44 350 Tässä esimerkissä työnantajan maksettavaksi tulisi palkan lisäksi 48 % muita kuluja vuodessa. Lisäksi on huomioitava päivät, jolloin työntekijä on poissa loman, sairastumisen tai muun syyn vuoksi. Työnantaja voi saada Työ- ja elinkeinotoimistosta palkkatukea työttömän henkilön palkkauskustannuksiin. Palkkatuki on tarkoitettu ensisijaisesti alle 25-vuotiaiden, vajaakuntoisten, pitkäaikaistyöttömien tai maahanmuuttajien työllistämiseen. Vuonna 2012 palkkatuen perustuen määrä on 31,36 euroa päivässä, ja sitä maksetaan pääsääntöisesti enintään kymmenen kuukauden ajalta. Yrityksille myönnetään palkkatukea lähtökohtaisesti vain toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen perusteella, mutta esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen tukea voi saada määräaikaisellakin sopimuksella. Oppisopimuksella työllistävälle työnantajalle maksetaan lisäksi koulutuskorvausta työssä oppimisen ohjauksesta aiheutuneisiin kustannuksiin enintään 350 euroa kuukaudessa. Yrittäjä voi harkita myös työharjoittelijan tai työelämävalmennettavan työllistämistä, mikä on harjoittelun järjestäjälle täysin maksutonta. Vaikka harjoittelijaa ei koskaan saa jättää yksin selviytymään työtehtävistään, harjoittelun järjestäminen on yrittäjälle hieno mahdollisuus saada ilmaista ja parhaimmillaan hyvin innostunutta apuvoimaa sekä toteuttaa sosiaalista vastuutaan yhteiskunnassa. s potusta omiin työaikoihin ja mahdollisuuksiin pitää lomaa. Palkanmaksun lisäksi työnantajan on huolehdittava välillisistä työvoimakuluista, kuten sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuista. Välillisten työvoimakulujen suuruus on keskimäärin reilut 20 prosenttia palkasta. Myös työsopimuksen huolellinen laatiminen on tärkeä osa työntekijän palkkaamista. Palkan lisäksi työnantajan on huolehdittava välillisistä työvoimakuluista. Tuottavan työajan osuus vaihtelee Työntekijää palkattaessa on syytä huomioida, ettei kokoaikainenkaan työntekijä ole työnantajan käytettävissä liikevaihdon kasvattamiseen sata prosenttia vuosityöajastaan. Vuosilomien ja sairauspoissaolojen lisäksi tulevat vanhempainvapaat, koulutuspäivät ja palkalliset vapaapäivät. Vähintään kuukauden kestäneissä työsuhteissa työnantaja on velvollinen maksamaan sairauslomalla olevalle työntekijälle täyttä palkkaa sairastumispäivän lisäksi yhdeksän päivän ajalta. Monissa työehtosopimuksissa sairausajan palkanmaksukausi on sovittu lain edellyttämää huomattavasti pidemmäksi. Palkallisen vuosiloman pituus on yleisimmin 30 vuorokautta ja lomaraha 50 prosenttia loma-ajan palkasta. Kustannuksia aiheutuu myös mahdollisista työvaatteista, -tilasta ja -laitteista, työntekijän kouluttamisesta sekä työterveyshuollosta. Sairaanhoidon sisältävä työterveyshuolto maksaa työntekijää kohden keskimäärin vajaat 200 euroa vuodessa, josta Kansaneläkelaitos korvaa työnantajalle noin puolet. Palkkauskustannusten ja työntekijän tuottaman työpanoksen laskemiseen saa asiantuntevaa apua esimerkiksi omalta kirjanpitäjältä. Henkilöstösivukulut pienyrityksessä Työeläkevakuutus (työnantajan keskimääräinen osuus, jos työntekijä alle 53-vuotias) 17,35 % Sosiaaliturvamaksu 2,12 % Työttömyysvakuutus 0,8 % Tapaturmavakuutus (minimi vähäriskisessä työssä 0,3) 1 % Yhteensä 21,27 % Lisätietoa: Vahtera, Pauli. Yrittäminen on kaunein tapa ottaa vastuu omasta elämästä. 2011. www.finlex.fi www.kela.fi www.yrittajat.fi www.yrityssuomi.fi www.tilastokeskus.fi 10 SUMMA 3/2012
KOLUMNI Pauli Vahtera Yrittäjän paras kaveri Yrittäjä elää yhteisöllisyyden keskiössä. Liiketoiminta ei ole mahdollista ilman asiakkaita. Parhaat asiakkaat tulevat yhä uudestaan. Asiakkuus on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Joskus se vie ystävyyteen asti. Sana kiertää. Siellä on ystävällisin palvelu. Siellä on paras osaaminen. Siellä pidetään sovitusta kiinni. Yhteisöllisyys on parasta markkinointia, mitä yrittäjä voi saada. Yhteisöllisyys ei ole Facebook-klikkauksia. Se on tosielämän arkea. Parhaiten yhteisöllisyyden voiman näkee kesäisin kauppatoreilla. Mansikkakauppias, joka jurnuttaa hiljaisena mansikkarovioidensa takana ei päivässä montaa litraa myy. Mansikkakauppias, joka juttelee jokaisen asiakkaansa kanssa muutaman sanan tai enemmän, saa ostajat pyörimään kauppapaikan ympärillä kuin mehiläiset mansikkamaalla kukinta-aikaan. Asiakkaat ovat kauppiaan perhe. Yritysperheen perustamiseen menee vuosia. Monelle ensimmäiset asiakkaat ovat omia mummoja ja vaareja. Koulu- ja opiskelukaverit ovat tärkeä toimeksiantojen lähde. On helpompi ostaa tutulta kuin ventovieraalta. Joskus tätä voidaan sanoa hyvä veli -verkostoksi tai korruptioksi. Näin ihmismieli toimii. Yrittäjä on myös toisten yrittäjien ja yritysten asiakas. Yrityksen työntekijäksi on helpompi palkata oman perheen jäsen, sukulainen tai ystävän lapsi. Kesätyöt menevät suhteilla, sanotaan. Opiskelukaveri esittää yrittäjäkaverilleen lastaan kesätöihin. Se on parempi suositus kuin netissä tullut tuntemattoman kirjoittama hakulomake. Yhteisöllisyys avaa ovet, muttei pidä niitä auki. Jos torikauppias myy asiakkaalleen pilaantuneita mansikoita, ei asiakas tule toista kertaa, vaikka kuinka oltaisiin iloisena keskusteltu. Hyvä sana leviää, pahat sanat leviävät nopeammin. Yhteisöllisyys on takuu hyvästä työstä. Aikaisemmin, kun talojen rakentajat asuivat kyläyhteisöissä, he tekivät laadukasta työtä, koska asuivat asiakkaidensa lähellä vuosikymmenien ajan. Ei ollut hometaloja. Tänään rakentajat tulevat eri puolilta maailmaa, on kiire ja rakennusyhtiöiden omistajat kasvottomia sijoittajia. Yhteisöllisyyden puute johtaa kalliisiin rakennusvirheisiin. Vaan kuka on yrittäjän paras kaveri. Hyvä kirjanpitäjä. Tunne siitä, että on olemassa kirjanpitäjä, jolle voi soittaa koska tahansa, tuo turvallisen olon. Kirjanpitäjä näkee numeroista, missä mennään. Hän antaa yrittäjälle opastusta, mitä pitäisi tehdä. Hädässä kaveruus tunnetaan. Juuri silloin kun yrittämisessä on kaikkein vaikeinta tarvitaan luotettava kaveri. Hyväkin kirjanpitäjä tarvitsee joskus taustatukea. Siihen tehtävään sopii kirjanpitäjän paras kaveri, tilintarkastaja. Näin kutoutuu nanoyritysten verkosto. Yhteisöllisyys avaa ovet, muttei pidä niitä auki. Pauli Vahtera on vuosikymmenten hioma taloushallinnon huippuammattilainen. Hänellä on taito katsoa yrittäjyyttä ja taloushallintoa yhtä aikaa läheltä ja kaukaa. Juuri siksi hänen tarkkanäköiset oivalluksensa puhuttelevat. SUMMA 3/2012 11
LUOTETTAVAN www.taloushallintoliitto.fi Auktorisoidut tilitoimistot noudattavat Taloushallintoliiton alalle luomaa toimialastandardia, jonka tarkoituksena on minimoida asiakkaan riskit ja taata laadukas palvelusuhde. Millaisia vaihtoehtoja ON tarjolla, kun pohdit talousohjauksen kehittämistä? Plussat + Optimoit rahankäyttöäsi. + Saat ehdotuksia liiketoimintasi kehittämiseen. + Et kehitä firmaasi yksin. + Tiedot koko ajan, mikä on yrityksesi taloudellinen tilanne. + Kuulet heti, jos jokin liiketoimintasi osa-alue ei ole kannattava. + Liiketoimintasi kannattaa paremmin, kun asetat sille selkeitä numeerisia tavoitteita. Miinukset - Joudut etsimään kirjanpitäjän, joka ymmärtää liiketoimintaasi. - Joudut toimittamaan säännöllisesti myyntisi tiedot kirjanpitäjällesi, jotta hän pystyy ennustamaan täsmällisesti. - Joudut varaamaan aikaa säännöllisille tapaamisille. Tutustu oppaaseen osoitteessa www.taloushallintoliitto.fi/tilitoimistot