EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2018 COM(2018) 178 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tullialan tietotekniikkastrategiasta FI FI
1. JOHDANTO Komissio muistutti 21. joulukuuta 2016 antamassaan tiedonannossa (tiedonanto hallinnoinnin kehittämisestä) 1, että unionin tullikoodeksin (UTK) 2 perustavoitteena on luoda koko unioniin saumattomat ja tehokkaat tullimenettelyt, joissa hyödynnetään digitaalisten työkalujen tuomia mahdollisuuksia. Tullista on tarkoitus tehdä täysin paperiton. Tavoitteena on helpottaa laillista kaupankäyntiä ja antaa samalla tullihallinnoille työkalut vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen. Tiedonannossaan hallinnoinnin kehittämisestä komissio linjasi haasteet, joita komissio ja jäsenvaltiot kohtaavat pyrkimyksissään ottaa käyttöön kustannustehokkaita tietotekniikkaratkaisuja unionin tullilainsäädännön tukemiseksi kaikkialla EU:ssa. Näihin haasteisiin vastaamiseksi komissio ehdotti, että tullialan verkkojen ja tietokantojen arkkitehtuuria, hallintaa ja rahoitusta sekä niiden yhteyttä muihin EU:n verkkoihin tarkastellaan uudelleen. Se myös ehdotti, että seuraavaa monivuotista rahoituskehystä valmisteltaessa arvioidaan, millaista lisäarvoa ja mahdollista pitkän aikavälin hyötyä olisi pysyvän rakenteen perustamisesta tietoteknologisen infrastruktuurin hallinnointiin, mukaan lukien mahdollisuudet synergioiden luomiseen nykyisten virastojen kanssa. Neuvosto käsitteli asiaa vuonna 2017 ja antoi 7. marraskuuta 2017 asiasta uudet päätelmät, joissa komissiota ja jäsenvaltioita kehotettiin panemaan täytäntöön unionin tullikoodeksiin liittyvä tietotekniikan työohjelma ensisijaisena tavoitteena ja tarkastelemaan yksityiskohtaisemmin tullin tietotekniikkajärjestelmien kehittämistä ja käyttöä koskevia uusia lähestymistapoja. Toukokuussa 2017 neuvosto oli kuitenkin jo pyytänyt komissiota raportoimaan 3 vuoden 2017 loppuun mennessä siitä, miten pysyvän rakenteen mahdollisen käyttöönoton arviointi edistyy. Tämä nimenomainen kehotus on nähtävä osana muita neuvoston komissiolle ja jäsenvaltioille osoittamia kehotuksia 4 kehittää kattava strategia tullin tietotekniikkajärjestelmiä varten. Neuvosto kehotti "laatimaan strategian tullin tietotekniikkajärjestelmien rakennetta, kehittämistä ja rahoitusta varten ottaen huomioon komission ja jäsenvaltioiden velvoitteet kehittää EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon edellyttämiä tietotekniikkajärjestelmiä." (vuoden 2017 loppuun mennessä) "kehittämään tullin tietotekniikkajärjestelmiä varten kattavan keskipitkän ja pitkän aikavälin strategian unionin tullikoodeksin tehokkaan täytäntöönpanon mahdollistamiseksi ja täysin digitaalisen tullin kehittämiseksi yksittäisten järjestelmien tuoman lisäarvon pohjalta sekä harkitsemaan pysyvän rakenteen käyttämistä tietoteknisen infrastruktuurin hallinnoinnissa ottaen samalla huomioon jo kehitetyt tai käyttöön otetut tietotekniikkajärjestelmät. " 1 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle EU:n tulliliiton ja sen hallinnoinnin kehittämisestä, COM(2016)813 final. 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013 (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1). 3 Neuvoston päätelmät EU:n tulliliiton ja sen hallinnoinnin kehittämisestä, 7585/1/17 UD 82 ENFOCUSTOM 83. 4 Neuvoston päätelmät tullialan rahoituksesta, 7586/17 UD 83 ENFOCUSTOM 84. 1
Tämä kertomus on komission vastaus neuvoston kehotukseen raportoida, kuinka neuvoston ehdottaman pysyvän rakenteen harkinta edistyy. Se sisältää myös selvityksen siitä, miten UTK:n täytäntöönpanoon liittyviä jatkotoimia nykyisin toteutetaan. Lisäksi kertomuksella pyritään pohjustamaan tulevia keskusteluja monivuotisesta rahoituskehyksestä osoittamalla, kuinka oleellista EU-tason rahoitus on tullin tietotekniikkajärjestelmien kehittämiselle ja toiminnalle. Vastauksena neuvoston kehotukseen kehittää kattava keskipitkän ja pitkän aikavälin strategia tullin tietotekniikkajärjestelmien toteuttamista varten, komissio viimeistelee parhaillaan analyysiä, jonka pohjalta se laatii ehdotuksensa seuraavan sukupolven rahoitusohjelmista ja erityisesti taatakseen EU-tason tuen tulli- ja verotusalan tietotekniikkajärjestelyille. Analyysin tulokset vaikuttavat myös strategisiin vaihtoehtoihin. Ehdotukset olisi annettava vuoden 2018 aikana, ja ne esitellään seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelun yhteydessä. 2. EU:N TULLIJÄRJESTELMÄ EU on merkittävä kauppa-alue, joka on riippuvainen tulliliiton alueelle tuotavien ja sieltä vietävien tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta, mikä täydentää tavaroiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Vuonna 2016 tuonnin ja viennin yhteisarvo oli noin 3,5 biljoonaa euroa, mikä korostaa kaupankäynnin ja saumattomasti toimivan tulliliiton merkitystä EU:n vauraudelle. Tuonti- ja vienti-ilmoituksia (SAD hallinnollinen yhtenäisasiakirja) tehtiin lähes 300 miljoonaa. Sillä, miten kauan tavaroiden käsittelyyn kuluu tullissa ja miten nopeita ja luotettavia kyseiset prosessit ovat, on erittäin suuri merkitys tuottavuudelle ja kilpailukyvylle. Tutkimukset ovat osoittaneet, että 10 prosenttia lyhyempi passitus- ja käsittelyaika tullissa voi kasvattaa kaupankäyntiä 2,5 5 prosenttia, mikä korostaa hyvin suunniteltujen ja ripeiden tullivalvontamenettelyjen merkitystä. 5 6 EU on jo vahvassa asemassa sen ansiosta, että menneinä vuosina tullimenettelyjä on vahvistettu ja uudenaikaistettu yhteisvoimin. EU:n asemaa pyritään lujittamaan edelleen jatkamalla työtä UTK:n ja sen täytäntöönpanon parissa. 5 OECD Trade Policy Papers nrot 21, 42, 118, 144 ja 150 ja 157 ja Djankov, S.,Freund, C. & Pham Cong S. :"Trading on Time", World Bank / Doing Business, 2006 ja 2008 raportti, 2008, muutettu 2010 6 Hummels, D. :Time as a Trade Barrier, Working Paper,Purduen yliopisto, USA, 2001 2
EU:n tullilainsäädäntö on unionin tullikoodeksissa (ja siihen liittyvissä säädöksissä; ks. myös tietotekniikan työohjelma 7 ), ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa, mikä kuvastaa EU:n yksinomaista toimivaltaa tässä asiassa. Tulliviranomaiset noudattavat samoja perussääntöjä, ja kaikki jäsenvaltiot ovat riippuvaisia toistensa osallisuudesta tulojen kantamiseen ja sääntelyn mukaiseen suojeluun. Tämä keskinäinen riippuvuus edellyttää tiivistä yhteistyötä. Tällä hetkellä tullialan tietojärjestelmät ja tullipolitiikka EU:ssa pohjautuvat sähköistä tullijärjestelmää koskevaan päätökseen 8, jonka neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät vuonna 2008, ja UTK:n säännöksiin. Sähköistä tullijärjestelmää koskevassa päätöksessä määritellään perusperiaatteet, joiden puitteissa jäsenvaltiot ja komissio yhdessä kehittävät, toteuttavat ja käyttävät tullitoimintaa tukevia järjestelmiä. Näillä järjestelmillä hallinnoidaan erilaisia tullimenettelyjä, kuten ilmoitusten käsittelyä, tavarakuljetuksia ja hallintojen välisiä tietovirtoja. Niihin kuuluu myös joitakin yhteisiä tietokantoja. Juuri tällaiset sähköisen tullitoiminnan käytännöt ovat johtaneet tullien tietoteknisten järjestelmien kehittymiseen nykyiselle tasolle. Ne ohjaavat myös niiden 17 eri aloitteen viimeistelytyötä, jotka on vahvistettu UTK:hon liittyvässä työohjelmassa 9. Käytännöt 7 Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/578, annettu 11 päivänä huhtikuuta 2016, unionin tullikoodeksissa säädettyjen sähköisten järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa koskevan työohjelman vahvistamisesta (EUVL L 99 15.4.2016, s. 6), jolla korvattiin aiempi työohjelma, joka oli vahvistettu 29 päivänä huhtikuuta 2014 annetussa komission täytäntöönpanopäätöksessä 2014/255/EU (EUVL L 134, 7.5.2014, s. 46 53). 8 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 70/2008/EY, tehty 15 päivänä tammikuuta 2008, paperittomasta tullin ja kaupan toimintaympäristöstä (EUVL L 23, 26.1.2008, s. 21). 9 Liitteessä 1 on luettelo UTK:hon liittyvän työohjelman tietotekniikkajärjestelmistä. 3
perustuvat näkemykseen, jonka mukaan tietoteknologiset elementit jakautuvat unionin vastuulle kuuluviin ja muihin kuin unionin vastuulle kuuluviin osiin, jotka yhdessä muodostavat tietoteknologisen kokonaisuuden. Komissio kehittää sovittuja unionin vastuulla olevia osia, jotka rahoitetaan Tulli 2020 -ohjelmasta 1011. Nämä unionin vastuulla olevat osat voidaan toteuttaa komission käyttämän keskitetyn mallin mukaan, tai niitä voidaan hyödyntää jäsenmaiden hallinnoimissa hajautetuissa järjestelmissä. Järjestelmien välinen viestintä kaikkialla unionissa tapahtuu yhteinen tietoliikenneverkko / yhteinen järjestelmien rajapinta - järjestelmänä (CCN/CSI) tunnetun unionin vastuulla olevan verkon osan välityksellä. Komission hallinnoimat Euroopan laajuiset ja keskitetyt tulliliiton järjestelmät koostuvat noin 30:stä toisiinsa kytkeytyvästä järjestelmästä, joissa keskeistä on turvallisuus ja tehokkuus. Nämä järjestelmät ovat saatavilla yli 99-prosenttisesti, niiden vuotuiset kustannukset ovat 70 miljoonaa euroa, ja ne tukevat kaupankäynnin edistämiseen tarvittavia nopeita tullimenettelyjä. Vuonna 2017 järjestelmien välillä vaihdettiin noin 500 miljoonaa viestiä. Muiden kuin unionin vastuulle kuuluvien osien kehitys, hallinnointi ja rahoitus kuuluu jäsenvaltioille. Unionin vastuulle kuulumattomia osia ovat myös EU-tasolla suunniteltujen hajautettujen järjestelmien luonnolliset elementit. Näiden osien on oltava UTK:n säännösten mukaiset. Tämän kehyksen avulla on vuosien varrella rakennettu korkeatasoinen tietotekninen kokonaisuus. Se on käyttövalmis, tarkoituksenmukainen ja perustuu siihen, että EU-tason resursseja osoitetaan riittävästi niihin unionin vastuulle kuuluviin osiin, joista jäsenvaltiot ovat riippuvaisia. Se on myös riippuvainen siitä, että jäsenvaltiot rahoittavat osansa tietoteknisestä kokonaisuudesta ja erityisesti muista kuin unionin vastuulle kuuluvista osista. 3. HAASTEET Vaikka tietotekniikkaa on tähänkin mennessä käytetty merkittävästi nykyisten tullimenettelyjen tukemiseen, UTK:n avulla voidaan parantaa edelleen integraatiota ja edistää mahdollisten tehokkuushyötyjen saavuttamista. Tämä johtuu menettelyiden samanaikaisesta yksinkertaistamisesta ja digitalisaatiosta, joka on oleellista tullin täysimittaisen integraation saavuttamiseksi koko EU:ssa. Lisäksi täytäntöönpanosta koituu kustannuksia, joita on tarkasteltava suhteessa hyötyihin parasta mahdollista toteutusmekanismia valittaessa. 3.1. Hallinnointi ja arkkitehtuuri Tietoteknologisen työn hallinnointi perustuu useisiin toistensa kanssa vuorovaikutuksessa toimiviin elimiin, joita ovat komissio, jäsenvaltiot ja kaupan alan sidosryhmät, erityisesti tullipoliittinen ryhmä (CPG), sähköisen tullitoiminnan koordinointiryhmä (ECCG), kaupan alan yhteydenpitoryhmä (TCG), yrityspoliittinen ryhmä (BCG), riskienhallintastrategian täytäntöönpanon koordinaatioryhmä (RIMSCO) ja Tulli 2020 -ohjelmakomitea. 10 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1294/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin tullitoimintaa kaudella 2014 2020 koskevan toimintaohjelman (Tulli 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 624/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12 2013, s. 209). 11 Rahoitusta saadaan myös petostentorjunnan tietojärjestelmästä (AFIS). 4
UTK:n täytäntöönpano on osoittanut, että tullin tietotekniikkajärjestelmien kehittäminen ja täytäntöönpano koko EU:ssa vaatii aikaa ja vaivaa. Tehtävän luonnetta havainnollistavat monenlaiset hybridijärjestelyt, joissa jotkut jäsenvaltiot joko ottavat käyttöön keskitettyjen järjestelmien paikallisia versioita (usein taustalla on huoli vuorovaikutuksesta kansallisten järjestelmien ja painopistealojen kanssa) tai suosivat sitä, että EU:n tasolla kehitetään unionin vastuulle kuulumattomille osille yhteisiä ratkaisuja, joita vain kyseiset jäsenvaltiot käyttäisivät (usein taustalla ovat kustannuksiin liittyvät näkökohdat). Täytäntöönpanon haasteita lisää vielä se, että UTK:lla pyritään parantamaan edelleen tullin tietotekniikkajärjestelmien integraatiota ja yhteentoimivuutta muun muassa lisäämällä tietoteknologisten järjestelmien tietoelementtien ja prosessien standardisaatiota. Tässä yhteydessä jäsenvaltioille ei ole tarjolla rakenteellista mekanismia, joka auttaisi täytäntöönpanotyössä. Pyrittäessä löytämään pitkän aikavälin ratkaisuja tullin tarpeisiin on otettava huomioon tavoite palvelujen entistä laajemmasta yhteentoimivuudesta hallintojen välillä, jotta edistyneestä data-analytiikasta saataisiin kaikki odotettavissa oleva hyöty. Tätä hallinnonalojen rajat ylittävää näkemystä tulevaisuuden tietoteknologiapolitiikasta tukee digitaalistrategia 12, jonka tavoitteena ovat yhteiset tietotekniset palvelut ja ratkaisut. Hallinnoinnissa ja arkkitehtuurissa on huomioitava myös jatkuvasti ja nopeasti kehittyvät teknologiat, kuten lohkoketjutekniikka ja muut innovaatiot, jotka saattavat hyvinkin vaikuttaa huomattavasti pitkällä aikavälillä toteutettaviin tietoteknologiarakenteisiin ja niiden parhaisiin toteutusmekanismeihin. Tämän vuoksi hallinnoinnin edellytyksenä on, että tullin tietoteknisen kokonaisuuden yleisarkkitehtuuri on selkeä ja hyväksytty, sillä vain tällä tavoin voidaan varmistaa koko rakenteen yhtenäisyys. Jäsenvaltiot ovat esittäneet asiaan liittyviä näkemyksiään tulevaisuuden haasteista sekä komission että neuvoston työryhmissä vuonna 2017. Tämä kertomus pohjautuu tuona aikana käytyihin keskusteluihin ja määrittelee nykytilanteen. 3.2. Rahoituskysymykset ja -resurssit 3 2 1 EU:n taso (unionin vastuulla olevat osat) Tietoteknisten järjestelmien kehittäminen ja käyttäminen voi olla kallista. Komissiolla on käytettävissään noin 380 miljoonaa euroa Tulli 2020 -ohjelmaa varten kaudella 2015 2020, mikä korostaa UTK:hon liittyvien tietoteknisten hankkeiden laajuutta ja kunnianhimoisuutta sekä EU:n tähänastisia investointeja tullihallintoja tukevien tietoteknologiajärjestelmien toteuttamiseen ja käyttämiseen. Komissio käyttää näitä varoja erittäin tarkasti valvotussa rakenteessa, johon kuuluu ulkopuolisten toimeksisaajien verkosto ja jäsenvaltioiden kanssa solmittuja yhteistyösopimuksia. Komission nykyinen malli on siis optimoitu, ja ulkopuolisten toimeksisaajaryhmien johtaminen on siinä keskeisessä roolissa. Näillä varoilla kehitetään uusia järjestelmiä ja hallinnoidaan olemassa olevia keskitettyjä järjestelmiä ja verkkoja, joiden tueksi toteutetaan erillisiä tietokeskuksia yhteistyössä komission tietotekniikan pääosaston (PO DIGIT) ja verotuksen ja tulliliiton pääosaston (PO TAXUD) kanssa. Sitä mukaa kun tietoteknologian merkitys tullipolitiikan täytäntöönpanossa kasvaa, myös komission palvelujen keskeinen merkitys kasvaa sekä keskeisten järjestelmien toiminnan ylläpitämisessä, millä viitataan EU-lainsäädännön 12 Euroopan digitaalistrategia, KOM(2010) 245 lopullinen, annettu 19.5.2010 ja oikaistu 26.8.2010. 5
toimeenpanoon liittyvän päivittäisen reaaliaikaisen toimintavastuun hoitamiseen, että jäsenvaltioiden työn koordinoinnissa. Toimiakseen hyvin järjestely vaatii riittäviä resursseja ja jäsenvaltioiden välistä tiivistä yhteistyötä. 3 2.2 Jäsenvaltioiden taso (muut kuin unionin vastuulle kuuluvat osat) Jäsenvaltioiden näkökulmasta tietoteknologisten toimien hinta on merkittävä huolenaihe. Monet ovat huolissaan kansallisista osista, jotka luodaan 28 kertaa, joten niiden arvo on veronmaksajille vähäistä kustannusten moninkertaistumisen vuoksi. Lisähaastetta joillekin jäsenvaltioille aiheuttaa se, että ne ovat riippuvaisia kaupallisista toimijoista, joilta ne eivät riittämättömän ostovoimansa vuoksi saa hyviä tarjouksia. Myös rahoituskysymyksistä on erilaisia näkemyksiä, koska jäsenvaltioiden vienti- ja tuontimäärät ovat erisuuruisia, mikä Tämä näkyy kielteisenä kustannus-hyötyanalyyseissä, kun ne perustuvat pelkästään kansallisiin näkökohtiin. Lisäksi kauppavirrat unioniin ja sieltä pois keskittyvät tyypillisesti tiettyihin paikkoihin, vaikka kaikki jäsenmaat saavat osuuden (20 prosenttia) tulleista keräämiensä varojen pohjalta. Lähes 80 prosenttia kaikista tuontiilmoituksista annetaan kolmessa jäsenvaltiossa. Tämä vaikuttaa myös jäsenvaltioiden ajatteluun. Lisäksi monet tullihallinnot huomauttavat, etteivät ne hyödy täysin 20 prosentin osuudesta, jonka on tarkoitus kattaa perintäkustannukset. On selvää, että jäsenvaltioiden erillinen ja koordinoimaton toiminta aiheuttaa todennäköisesti merkittävästi enemmän kustannuksia kuin keskitettyjen tai edes komission ja jäsenvaltioiden yhteistyössä kehittämien hajautettujen järjestelmien tuottaminen. Komission teettämissä tutkimuksissa onkin käynyt ilmi, että tarjolla on huomattavia säästöjä, jos jäsenmaiden yhteistyöaste kehityksessä, hallinnoinnissa ja ylläpidossa on 35 53 prosenttia ja jos yhteistyössä on mukana vähintään kymmenen jäsenvaltiota 13. Asiaa mutkistaa se, että jäsenvaltiot käyttävät erilaisia liiketoimintamalleja kansallisten osien tuottamiseen ja että jäsenvaltiot ovat eri asemassa aiempien sukupolvien järjestelmien painoarvon suhteen. Joissain jäsenvaltioissa on merkittävä määrä talon sisäistä asiantuntemusta, kun taas toiset turvautuvat todennäköisemmin ulkopuolisiin palveluntarjoajiin. 3.3. Politiikkarajoitteet Näitä haasteita tarkasteltaessa on otettava huomioon, että UTK:hon ja sen työohjelmaan liittyvien järjestelmien ja niiden arkkitehtuurin valmistumisella on kiire. Vaikka valtaosa työstä valmistuu vuoteen 2020 mennessä, pieni osa uusista järjestelmistä saadaan käyttöön vasta sen jälkeen. Näihin lukeutuvat tietyt laajennukset ja olemassa olevien järjestelmien päivitykset. Mitä todennäköisimmin työ jatkuu vuoteen 2025 saakka, millä varmistetaan, että rakenne on kokonaisvaltainen, kaikkiin jäsenvaltioihin täysin integroitu ja kaikki järjestelmät kattava. Ottaen huomioon, kuinka suuri merkitys nykyisellä tietoteknisellä kokonaisuudella on tulliliiton päivittäiselle toiminnalle, on tärkeää, että valittu kehitystapa on sellainen, että tullimenettelyihin kohdistuvat riskit jäävät mahdollisimman pieniksi. Tämänhetkinen kokonaistilanne UTK:n täytäntöönpanossa, mukaan lukien siihen liittyvät tietotekniikkajärjestelmät ja niiden toteutusaikataulu, määritellään komission hiljattain antamassa kertomuksessa unionin tullikoodeksin täytäntöönpanosta ja komissiolle siirretyn 13 Strategiakehys EU:n tietoteknologisten tullijärjestelmien toteuttamiseksi yhteistyössä (maaliskuu 2014). 6
delegoitujen säädösten antamisvallan käyttämisestä unionin tullikoodeksin 284 artiklan mukaisesti 14. 4. YHTENÄISTETYN TULLILIITON TIETOTEKNOLOGIASKENAARIO Jäsenvaltioiden kanssa käydyissä keskusteluissa on ensisijaisesti noussut esiin, että EU:n tullihallintojen tietotekniikkastrategian olisi perustuttava visioon tulevaisuudesta ja digitaalisten tullimenettelyjen pitkän aikavälin tavoitteista, joita olisi hyödynnettävä meneillään olevassa työssä. Keskusteluissa on myös korostettu sitä, että tulliviranomaisten on tarjottava tehokkaita ja vaikuttavia tullipalveluita ja että sovittuja sääntöjä sovelletaan johdonmukaisesti ja yhtenäisesti kaikkialla unionissa. Tämän päämäärän saavuttamiseksi tullitarkastusten on perustuttava digitalisaation ja tietovirtojen entistä parempaan valjastamiseen, mikä luo entistä tehokkaampia riskiperusteisia tarkastusmenetelmiä. Tämä voi mahdollistaa tulliviranomaisten resurssien kohdentamisen ja järkevässä käytössä vähentää lailliseen kaupankäyntiin liittyvää hallinnollista taakkaa ja yksinkertaistaa sitä koskevaa dataa. Tullin asema on keskeinen myös monien muiden luonteeltaan rajatylittävien toimintapolitiikkojen kannalta, ja sitä voidaan hyödyntää positiivisten synergioiden aikaansaamiseksi yleisen sääntelyvalvonnan osalta tulevaisuuden skenaariossa, joka perustuu tietoteknisten järjestelmien väliseen vankkaan yhteentoimivuuteen ja yhteenliitettävyyteen sekä koordinoituihin valvontatapoihin. Looginen tavoite on, että lopulta käytössä olisi yksi keskitetty asiointipiste, jonka avulla voisi ihannetapauksessa ottaa yhteyttä kaikkiin eri hallinnollisiin toimijoihin ja jonka tukena olisi yhtenäinen sääntelynvalvontarakenne. Tällainen toimintaympäristö edellyttää monenlaisten tietojen laajamittaista vaihtoa tulliviranomaisten, muiden asiaan liittyvien viranomaisten ja sääntelyvirastojen ja - yksiköiden välillä. Se edellyttää myös, että yhtenäistettyyn valvontaan tähtääviä lähestymistapoja, jotka ovat pääosin riskiperusteisia ja perustuvat laajaan tuntemukseen kaupankäynnin keskeisten toimijoiden riskeistä ja valmiuksista, tuetaan hyödyntämällä järjestelmällisesti edistynyttä data-analytiikkaa ja mahdollisesti muita innovatiivisia teknologioita. Jäsenvaltioiden antamat lausunnot viittaavat siihen, että tullialan tietotekniikkajärjestelmät tulevat olemaan kustannustehokkaita, toimintavarmoja ja luotettavia sekä erittäin tärkeitä toimintapolitiikkojen onnistumisen kannalta. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmiä on voitava mukauttaa muuttuviin teknologioihin ja liiketoimintamalleihin. On myös tärkeää saavuttaa synergioita jo käytössä olevien asiaan liittyvien Euroopan laajuisten tietotekniikkajärjestelmien kanssa. On myös selvää, että komission ja jäsenvaltioiden on tehtävä läheistä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että asiantuntemus hyödynnettäisiin parhaalla tavalla ja resurssit mahdollistaisivat sekä kustannustehokkaiden tietotekniikkaratkaisujen kehittämisen että hallinnoinnin. 14 COM(2018) 39 final, 22.1.2018. 7
5. MAHDOLLISIA VAIHTOEHTOJA PYSYVÄKSI RAKENTEEKSI Pelkkää nykyisen mallin hienosäätöä lukuun ottamatta kaikki liiketoimintamalliin tehtävät muutokset vievät aikaa, etenkin jos se vaatii uusien rakenteiden perustamista. Merkittävien muutosten tekeminen nykyisiin menettelyihin saattaa hankaloittaa UTK:n lyhyen ja keskipitkän aikavälin tietotekniikkahankkeiden toteutusta, mikä olisi erittäin epätoivottavaa eikä noudattaisi neuvoston yksiselitteistä lausuntoa UTK:n täytäntöönpanon asettamisesta etusijalle. Tämä vahvistaa näkemystä siitä, että nykyisessä ajattelussa olisi keskityttävä pitkän aikavälin hankkeiden toteutukseen. Lyhyellä aikavälillä komission on siis jatkossakin noudatettava sähköistä tullijärjestelmää koskevan päätöksen, UTK:n ja Tulli 2020 -ohjelman sääntöjä. Sen vuoksi se on vahvistanut tullialan tietotekniikan parissa työskenteleviä yksiköitään, jotta ne voivat hoitaa UTK:n tietoteknologiahankkeiden kaltaiset merkittävät toimet, ja EU:n vuosittaiset menot ovat noin 70 miljoonaa euroa. Yksiköiden vahvistus tarkoittaa verotuksen ja tulliliiton pääosaston henkilöstön lisäämistä ja uusien järjestelyjen tekemistä tietotekniikan pääosaston kanssa, jotta pääosastojen väliset synergiaedut olisivat mahdollisimman suuret. Vuoden 2020 jälkeinen kehitys riippuu kuitenkin siitä, mitä Tulli 2020 -ohjelman seuraajan suhteen päätetään. Alustava aikataulu uuden mallin ja sen osien määrittelylle esitetään liitteessä 2, rajoittamatta kuitenkaan tulevia päätöksiä sen rahoituksesta. Jos nykyistä mallia muutetaan, tähän mennessä käydyt keskustelut viittaavat siihen, että lupaavinta olisi käyttää yhteistä IT-järjestelmien palveluntarjoajaa tietyn yksikön tai viraston välityksellä taikka jotakin muuta yhteistyömenetelmää. Kyseisessä lähestymistavassa on kuitenkin otettava huomioon nykyiset tietotekniset järjestelyt. Periaatteessa yhteinen palveluntarjoaja voisi kehittää kokonaisia järjestelmiä, jotka luovutettaisiin jäsenvaltioiden tai komission käyttöön, tai tiettyjä tietoteknisen kehitystyön tai toimintojen osia (tasoja) tai se voisi myös olla vastuussa kaikesta kehitystyöstä ja kaikista toiminnoista. Jäljempänä esitetty kaavio kuvastaa näitä eri tasoja, joita ovat komission (PO TAXUD) IT-paketin keskeiset rakenteet. Tietoteknisen kokonaisuuden osien monimutkaisuus ja keskinäinen riippuvuus huomioon otettuna on selvää, että on vaikea arvioida, mitä toimintoja tai niiden osia yhteisen palveluntarjoajan tehtäväksi olisi mahdollista antaa. On myös selvää, että ne jakautuvat liiketoiminnasta riippumattomaan osaan (jäljempänä oranssilla) ja liiketoimintaa koskevaan osaan (jäljempänä vihreällä), millä voi olla vaikutusta sovellettaviin ratkaisuihin erityisesti mahdollisten politiikanalojen välisten synergioiden osalta. 8
Kokonaiskoordinointi, laadunvarmistus, laadunhallintajärjestelmä, tukipalvelut Turvallisuus Suunnittelun taso sidosryhmien hallinta, liiketoiminnalliset tarpeet, mallintaminen, käyttäjäkokemus, dokumentaatio, koulutus Sovellusohjelmiston taso uusien tietojärjestelmien kehittäminen Sovellusohjelmiston taso olemassa olevien tietojärjestelmien toiminta ja ylläpito Ohjelmiston taso tietokanta ja väliohjelmisto, valvonnan ja hälytyksenhallinnan työkalut Palvelinten ja tallennuksen taso palvelimet, tallennustila, käyttöjärjestelmät Datakeskusinfrastruktuurin taso palvelinhuoneet, sähkö, jäähdyttäminen, telineistö, kaapelointi, kulunvalvonta Verkkoinfrastruktuurin taso WAN & LAN Komission (PO TAXUD) IT-paketin tasot 5.1. Yhteinen tietotekniikkapalvelujen toimittaja Useita eri vaihtoehtoja on tarkasteltu, mutta toistaiseksi on pidättäydytty yksityiskohtaisen kustannus-hyötyanalyysin tekemisestä, sillä kunkin vaihtoehdon kattavuutta on vielä tutkittava tarkemmin huomioiden jäsenvaltioiden tähänastiset kannanotot ja huomautukset erityisesti Tallinnassa 28. 29. syyskuuta 2017 pidetyssä korkean tason seminaarissa sekä neuvoston 7. marraskuuta 2017 antamat päätelmät 15. Kaikissa todennäköisissä skenaarioissa tietotekniikkajärjestelmien kehittäminen ja käyttö edellyttäisivät, että komissio ja jäsenvaltiot jakavat asiaan liittyvän vastuun, ottaen huomioon niiden molempien toimivallan EU:n lainsäädäntöön ja sen täytäntöönpanoon liittyvä asioissa. Vaikka unionin vastuulla olevien ja muiden kuin unionin vastuulla olevien osien keskinäistä painotusta voitaisiinkin muuttaa, se ei ratkaisisi taustalla olevia ongelmia, paitsi jos kaikista järjestelmistä tulisi unionin vastuulle kuuluvia osia. Silloinkin heräisi kysymyksiä siitä, mikä rakenne soveltuisin parhaiten niiden toteutukseen ja kuinka se toimisi vuorovaikutuksessa kansallisten tullihallintojen ja lakien kanssa. Tältä pohjalta on keskusteltu käsitteestä "yhteinen tietotekniikkapalvelujen toimittaja", joka voisi periaatteessa tarjota kehityspalveluja ja jopa hallinnointi- ja ylläpitopalveluja sekä komissiolle että jäsenvaltioille. Ajatuksena on antaa tehtäviä kolmannelle osapuolelle, joka voisi suorittaa palveluita jäsenvaltioiden ja komission antaman rahoituksen turvin. Tämä varmistaisi kaikkien tietotekniikkajärjestelmien yhdenmukaisuuden, ja sen pitäisi myös johtaa kustannussäästöihin. Lisäksi komissio tai jopa jäsenvaltiot käytetystä oikeudellisesta rakenteesta riippuen voisivat mahdollisesti osoittaa kolmannelle osapuolelle tiettyjä operatiivisia tehtäviä ja toimia. Tällaisesta vaihtoehdosta todennäköisesti saatava lisäarvo syntyisi siitä, että kehitys-, hallinnointi- ja ylläpitotyön kustannukset olisivat saman palveluntarjoajan tarjoamana alhaisemmat verrattuna moninkertaisiin kustannuksiin, jotka aiheutuisivat kunkin jäsenvaltion erillisistä toimista. Tämän periaatteen todelliset vaikutukset riippuisivat tosin "yhteisen 15 Katso Ecofin-kokouksen esityslista, 7. marraskuuta 2017, nro 13623/17, ja A-kohtaa koskeva ilmoitus nro 13556/17 UD 240 neuvoston päätelmien hyväksymisestä. 9
tietotekniikkapalvelujen toimittajan" toimien laajuudesta sekä siitä, missä määrin järjestelmien mukauttamista kansallisiin tarpeisiin voitaisiin välttää lähestymistavan standardoinnin hyväksi. Järjestelmien reaaliaikainen saatavuus on pystyttävä takaamaan keskeytyksettä käytön ja ylläpidon osalta, joten toimia vastuulleen ottavan rakenteen olisi annettava takeet toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta kaikille asianomaisille jäsenvaltioille. Olennainen kysymys on, missä määrin kolmas osapuoli voisi ottaa vastuulleen järjestelmiä tai niiden osia, ja mikä on niiden yhteys muihin tietoteknologisen kokonaisuuden osiin. Periaatteessa yhteinen tietotekniikkapalvelujen toimittaja voisi olla EU-tasolla toimiva rakenne. Jos tällainen rakenne toteutuisi yhteisyrityksen muodossa, sen tehtävät ja hallinto olisivat huomattavan erilaiset. Se voisi myös olla eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän kaltaisen järjestelyn avulla perustettu yhteishankintaelin 16. 5.2. EU-tasolla toimiva rakenne Yksi mahdollinen ratkaisu edellä mainittuun haasteeseen olisi perustaa EU-tason rakenne, jonka vastuulla olisi erityisiä velvollisuuksia. Jäsenvaltioiden kanssa käydyissä keskusteluissa on ehdotettu yhtenä vaihtoehtona esimerkiksi uuden viraston perustamista, mutta tällä hetkellä ajatus ei saa jäsenvaltioilta riittävästi kannatusta. Tilannetta mutkistavat lisäksi huomattava epävarmuus EU:n tulevista rahoitusmahdollisuuksista sekä huolet siitä, että tämä lähestymistapa valitaan ilman selkeää käsitystä kyseisen tahon ja jäsenvaltioiden toimien välisestä yhteydestä, ottaen huomioon, että tullimenettelyt ovat näinkin pitkälti integroituja kaikkialla EU:ssa. Olisi myös mahdollista pyrkiä siirtämään komission toimia jo olemassa olevalle EU:n rakenteelle, kuten EU:n virastolle 17. Tällä hetkellä on olemassa vain yksi virasto, jonka toimeksianto kattaa laajamittaiset tietoteknologiset järjestelmät oikeus- ja sisäasioiden alalla: vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (eu-lisa). Sen toimeksianto ei kuitenkaan kata tullitoimintaa, ja tällä hetkellä se on täysin kiinni omassa toimeksiannossaan määriteltyjen järjestelmien toteuttamisessa. Mahdolliset synergiaedut tämän viraston kanssa vaatisivat due diligence -prosessin tarkkaa noudattamista erityisesti olemassa olevien tietotekniikkajärjestelmien suuren määrän, monimutkaisuuden ja käyttövalmiusasteen takia. Kyseistä vaihtoehtoa ei voi pitää toteuttamiskelpoisena lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, koska voimassa oleviin tullimenettelyihin kohdistuva riski olisi liian suuri. Riski kasvaa edelleen, kun UTK:n jäljellä olevat hankkeet saadaan päätökseen. Tässä vaiheessa pysyvän rakenteen käytöstä kuitenkin vasta keskustellaan, eivätkä jäsenvaltiot ole sopineet selkeästä lähestymistavasta sellaisen uuden rakenteen käyttöön, jonka tehtäväksi voitaisiin antaa osa tullialan IT-järjestelmien kehitystyöstä ja/tai hallinnointija ylläpitotyöstä. Tällä hetkellä jäsenvaltioissa keskitytään UTK:n vaativien hankkeiden toteutukseen, eikä tilaa juuri ole suurten muutosten omaksumiselle tavassa, jolla ne pyrkivät 16 Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1082/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19). 17 Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) käyttää jo koko Euroopan kattavia tullin tietoteknologiajärjestelmiä ja tukee siten tulliviranomaisten työtä tullialalla tapahtuvien petosten torjunnassa. OLAFilla tosin ei ole valtuuksia tai resursseja käyttää petostentorjunnan alan ulkopuolelle jääviä laaja-alaisia tietotekniikkajärjestelmiä. 10
saavuttamaan kyseisen tavoitteen. Monia näkökohtia on vielä selkeytettävä, minkä vuoksi on tehtävä lisätyötä due diligence -tavoitteen saavuttamiseksi. 5.3. Yhteistyöratkaisuja jäsenvaltioille Yhtenä vaihtoehtona on yrittää antaa pontta ajatukselle jäsenvaltioiden välisestä tiiviimmästä yhteistyöstä. Asiaa on tutkittu erittäin paljon, ja uudet aloitteet sekä tullin että verotuksen alalla viittaavat siihen, että tiiviimpi yhteistyö olisi aidosti kannattavaa. "Yhteistyöratkaisun" ajatuksena on, että jäsenvaltiot toimisivat yhdessä järjestääkseen muiden kuin unionin vastuulle kuuluvien osien suunnittelun, kehityksen ja toiminnan. Yhteistyöratkaisu olisi hallinnoinnin ja käytön osalta avoimempi ja hajautetumpi kuin virastotyyppinen ratkaisu. Siihen liittyvät kustannukset katettaisiin pääosin suoraan jäsenvaltioiden talousarvioista eikä EU:n talousarviosta, koska kyse on unionin vastuulle kuulumattomista osista. Yhteistyöratkaisu edellyttää selkeää näkemystä siitä, miten teetettävä työ sopii yhteen tullin tietoteknisen kokonaisuuden kanssa. Tässä asiassa UTK:hon liittyvä työohjelma (ja sähköistä tullijärjestelmää koskevan päätöksen mukainen monivuotinen strateginen suunnitelma MASP) toimii kehyksenä. Yhteistyön oleelliset haasteet liittyvät siihen, että varmistetaan joillekin tai kaikille jäsenvaltioille kuuluvien (tiukasti määriteltyjen unionin vastuulla olevien osien ulkopuolelle jäävien) toimien hallinnointi, asianmukaiset vastaukset hankintaprosessin oikeudellisiin ja käytännön kysymyksiin sekä tietotekniikka-arkkitehtuurin hyväksytyt ja toimivat säännöt. Tässä vaiheessa lähestymistavan mahdollisuuksia on testattava konkreettisen esimerkin avulla. Tässä mielessä meneillään olevasta saapumistiedonantoa, esittämistiedonantoa ja väliaikaista varastointia koskevasta UTK-hankkeesta saadaan arvokasta kokemusta, ja komissio tukee sitä edelleen antamalla asiantuntemusta ja rahoittamalla tiettyjä hallinnollisia näkökohtia, niiltä osin kuin se on mahdollista Tulli 2020 -ohjelman puitteissa. Tällä Belgian johtamalla hankkeella on edellytykset toimia mallina muille vastaavanlaisille hankkeille ja tarjota kustannustehokkaampi ratkaisu niille jäsenvaltioille, jotka parhaillaan pyrkivät viimeistelemään UTK:n edellyttämät kansalliset järjestelmänsä. Se voidaan viedä kehitysnäkökohtia pidemmälle, ja siinä voidaan hyödyntää kokemusta, jota on kertynyt vastaavia haasteita kokeneen verotusalan hankkeista. Neuvoston korkean tason työryhmän 11. lokakuuta 2017 käymissä keskusteluissa, jotka perustuivat Tallinnassa 28. ja 29. syyskuuta pidetyn seminaarin antiin, osapuolet olivat aiempaa yksimielisempiä yhteistyökysymyksen käsittelyn edistämisen tärkeydestä. Näiden kokemusten ja muista verotusalan vastaavista toimista saatavista kokemuksista riippuen tämä yhteistyömuoto saattaa hyvinkin kehittyä tärkeäksi osaksi tullialan tietoteknisten järjestelmien kokonaisuuden osien kehitystä (ja tietyissä tapauksissa ehkä jopa käyttöä). Se voisi olla osa "yhdistelmäratkaisua", joka tarjoaa erilaiset ratkaisut tietotekniikkajärjestelmien kokonaisuuden tietyille osille. 6. YKSITYISKOHTAISEMMIN TARKASTELTAVIA NÄKÖKOHTIA Neuvostossa lokakuussa 2017 käydyissä keskusteluissa ennakoidun "katalyyttiryhmän" työtä on pohdittava tarkemmin. Pohdintoihin pitäisi sisällyttää sekä yhteistyöpohjaisten ratkaisujen mahdollinen kehittäminen että innovatiiviset rakenteet jäsenvaltioiden tuomiseksi yhteen. Lisäksi olisi tarkasteltava yksityiskohtaisemmin perinteisempien virastotyyppisten 11
rakenteiden käyttöä sekä synergioita olemassa olevien virastojen ja tulevien aloitteiden kanssa. Ryhmän korkean tason tavoitteisiin olisi kuuluttava ainakin seuraavat: Digitaalisen tullitoiminnan visiota kehitetään edelleen. Määritellään vakaa hallintosuhde, liiketoiminnalliset tarpeet ja asianmukainen oikeudellinen kehys, jotta voidaan vastata tietoteknisten järjestelmien toteuttamiseen liittyviin haasteisiin muuttuvassa toimintapoliittisessa ympäristössä. Päätöksentekoprosessissa otetaan huomioon teknologiset innovaatiot. Kartoitetaan laajemman vuorovaikutuksen mahdollisuuksia muiden politiikanalojen kanssa digitaalistrategian puitteissa. Otetaan huomioon meneillään olevista yhteistyöaloitteista saatavat kokemukset ja analysoidaan niiden vaikuttavuutta. Luonnostellaan asianmukainen IT-arkkitehtuuri. Tuleva(t) toimitusmalli(t) laaditaan kustannus-hyötynäkökohtien perusteella "yhdistelmäratkaisuja" silmällä pitäen. 7. PÄÄTELMÄT Komission otettua asian käsittelyyn vuoden 2016 lopulla EU:n tullialan tietotekniikkajärjestelmien toteutuksen ja toiminnan tulevaisuudesta pidemmällä aikavälillä on käyty laaja-alaista keskustelua. Nykyisen tietotekniikkajärjestelmien toimitusmallin haasteet ja saavutukset tunnetaan laajalti. Yksimielisyyteen on päästy siitä, että työtä on jatkettava nykyisten rakenteiden puitteissa, jotta UTK:hon liittyvä kunnianhimoinen tietotekniikan työohjelma voidaan saattaa päätökseen. Nykyisten rakenteiden puitteissa on mahdollista hyödyntää olemassa olevia yhteistyöaloitteita kiinnostuneiden jäsenvaltioiden tukemiseksi sellaisten UTK:hon liittyvien järjestelmien osien toteutuksessa, jotka niiden on otettava käyttöön. Tämän aihepiirin kokemuksista on merkittävästi hyötyä keskusteltaessa yhteistyölähestymistavan tulevista mahdollisuuksista ja kehityksestä. Tullin tietotekniikkajärjestelmien tehokkaampaa ja toimivampaa kehitystä ja käyttöä edistävien vaihtoehtojen kartoittamisessa on edistytty. Työtä on kuitenkin jatkettava kaksitahoista lähestymistapaa soveltaen: yhtäältä on jatkettava ja parannettava nykyistä yhteistyötä ja toisaalta on luotava selkeästi erilaisia vaihtoehtoisia toimitusmalleja. Jäsenvaltioiden kiinnostus löytää tässä asiassa innovatiivisia ratkaisuja olisi myös huomioitava. Kaksitahoisessa lähestymistavassa on otettava huomioon digitaalistrategia ja yleinen kehityssuuntaus tietotekniikkapalvelujen ja -ratkaisujen jakamiseen toimialojen välillä. Koska tullialan tietoteknisten järjestelmien kokonaisuus on monimutkainen ja sillä on ensiarvoisen tärkeä merkitys tullimenettelyjen toiminnalle sekä jäsenvaltioissa että niiden välillä, vaikuttaa siltä, että minkä tahansa suuren muutoksen olisi oltava luonteeltaan 12
kehittyvä, ja olisi tärkeämpää pyrkiä löytämään useita yhdistelmäratkaisuja kuin yksittäinen kaikenkattava ratkaisu. Kuten jäsenvaltioiden kanssa käydyistä keskusteluista käy ilmi, seuraavaksi olisi perustettava kiinnostuneista jäsenvaltioista ja komissiosta koostuva "katalyyttiryhmä", joka tarkastelee tässä asiakirjassa esitettyjä kysymyksiä ja ryhtyy jatkotoimiin neuvoston 7. marraskuuta 2017 antamien päätelmien perusteella. "Katalyyttiryhmän" tavoitteena olisi luoda toteuttamiskelpoinen pitkän aikavälin skenaario ja laatia suunnitelma sen toteuttamiseksi, mukaan lukien mahdollisesti uudet "pilottihankkeet", muiden toimijoiden kanssa saavutettavia synergioita koskeva due diligence -työ sekä asianmukaiset oikeudelliset analyysit ja kustannus-hyötyanalyysit. Seuraavan sukupolven tulliohjelman valmistelujen ja neuvottelujen yhteydessä on otettava huomioon se, mitä Tulli 2020 -ohjelman rahoituksen ylittävät tulevaisuuden toimet merkitsevät EU-rahoituksen kannalta. Kaikessa tulevassa työssä on otettava huomioon oikeudellisen perustan mahdollinen kehitys, brexitin mahdolliset vaikutukset, kasvava paine varmistaa poikkialaisten ratkaisujen yhteentoimivuus, ratkaisujen jakaminen ja tietojen hyödyntäminen sekä tulevien vuosien teknologiainnovaatioiden merkitys. 13
Liite 1 Luettelo UTK:hon liittyvässä työohjelmassa määritellyistä 17 hankkeesta yleiskatsaus 1 UTK Rekisteröidyn viejän järjestelmä (REX) 2 UTK Sitovat tariffitiedot (STT) 3 UTK Tullipäätökset UTK Yhtenäinen käyttäjien hallintajärjestelmä ja digitaalinen allekirjoitus 4 (UUM&DS) 5 UTK Valtuutetut talouden toimijat (AEO) 6 UTK Talouden toimijoiden rekisteröinti- ja tunnistejärjestelmä (EORI 2) 7 UTK Surveillance 3 8 UTK Unioniaseman selvitys (PoUS) 9 UTK Uusi tietokoneavusteinen passitusjärjestelmä (NCTS) 10 UTK Automaattinen vientijärjestelmä (AES) 11 UTK Vakioitu tietojenvaihto (INF) erityismenettelyjä varten 12 UTK Erityismenettelyt 13 UTK Saapumistiedonanto, esittämistiedonanto, väliaikainen varastointi 14 UTK Kansalliset tuontijärjestelmät 15 UTK Keskitetty tulliselvitys tuonnissa (CCI) 16 UTK Vakuuksien hallinta (GUM) 17 UTK Tuontivalvontajärjestelmä (ICS 2) Luettelo UTK:hon liittyvässä työohjelmassa määritellyistä 17 hankkeesta hankekuvaukset 1. UTK Rekisteröidyn viejän järjestelmä (REX) Hankkeen tarkoituksena on saattaa käytettäväksi ajantasaista tietoa GSP-maihin sijoittautuneista rekisteröidyistä viejistä, jotka vievät tavaroita unioniin. Järjestelmä on Euroopan laajuinen ja siihen sisältyy myös EU:n talouden toimijoita koskevia tietoja GSPmaihin suuntautuvan viennin tukemiseksi. Vaadittavat tiedot syötetään järjestelmään vaiheittain 31. joulukuuta 2017 mennessä. 2. UTK Sitovat tariffitiedot (STT) Hankkeen tarkoituksena on päivittää nykyiset Euroopan laajuinen EBTI-3-järjestelmä ja Surveillance 2 -järjestelmä, jotta varmistettaisiin 14
a) EBTI-3-järjestelmän yhdenmukaisuus UTK:n vaatimusten kanssa, b) velvollisuus antaa enemmän ilmoituksissa olevia tietoja valvontaa varten, c) STT:n pakollisen käytön seuranta ja d) STT:n laajennetun käytön seuranta ja hallinnointi. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa otetaan ensin asteittain käyttöön toiminto UTK:ssa vaadittavan ilmoitusten tietosisällön vastaanottamiseksi (1. jakso) 1. maaliskuuta 2017 alkaen siihen asti, kun 10 ja 14 kohdassa luetellut hankkeet on pantu täytäntöön (viimeistään 31. joulukuuta 2020). Tämän jälkeen täytetään velvoite seurata STT:n käyttöä vaadittavien uusien tietosisältöjen perusteella ja yhdenmukaistaa toiminta tullipäätösprosessien kanssa (2. jakso). Toisessa vaiheessa otetaan käyttöön STT-hakemusten ja -päätöksen sähköiset lomakkeet ja perustetaan talouden toimijoita varten koko EU:n kattava yhdenmukaistettu rajapinta, joka mahdollistaa STT-hakemuksen toimittamisen ja STT-päätöksen vastaanottamisen sähköisesti. 3. UTK Tullipäätökset Hankkeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa tullipäätöstä koskevaan hakemukseen, päätöksentekoon ja päätöksenteon hallintaan liittyviä prosesseja yhtenäistämällä ja hallinnoimalla sähköisesti hakemukseen ja päätökseen/lupaan liittyviä tietoja koko unionissa. Hanke koskee koodeksissa määriteltyjä kansallisia ja useiden jäsenvaltioiden yhteisiä päätöksiä sekä kattaa unionissa keskitetysti kehitetyt järjestelmän osat ja integroinnin kansallisten osien kanssa silloin, kun jäsenvaltiot ovat valinneet tämän vaihtoehdon. Tämä Euroopan laajuinen järjestelmä helpottaa päätöksentekoprosessin aikana käytäviä konsultaatioita sekä lupaprosessien hallintaa. Tämä Euroopan laajuinen järjestelmä sisältää EU:n kaupan alan toimijoiden portaalin, tullipäätösten hallintajärjestelmän ja asiakasviitetietojärjestelmän. 4. Kaupan alan toimijoiden suora pääsy Euroopan tietojärjestelmiin (yhtenäinen käyttäjien hallintajärjestelmä ja digitaalinen allekirjoitus) Tämän hankkeen tavoitteena on tarjota toimivia ratkaisuja siihen, että EU:n kaupan alan toimijoilla on suora ja EU:n tasolla yhdenmukaistettu pääsy järjestelmään. Kyseessä on käyttäjä/järjestelmä-rajapintana toteutettava sähköisiin tullijärjestelmiin sisällytettävä palvelu, joka määritellään UTK-pohjaisissa erityishankkeissa. Yhtenäinen käyttäjien hallintajärjestelmä ja digitaalinen allekirjoitus sisällytetään asianomaisiin järjestelmäportaaleihin, ja ne tukevat tarvittavien tietoturvavaatimusten mukaista tunnistamista, järjestelmään pääsyä ja käyttäjien hallintaa. Ensimmäisen käyttöönoton on tarkoitus tapahtua samanaikaisesti UTK:n tullipäätösjärjestelmän kanssa. Tämän jälkeen tätä varmennuksen ja käyttäjien hallinnan mahdollistavaa teknistä välinettä on mahdollista käyttää muissa UTK-pohjaisissa hankkeissa. Näitä voivat olla esim. "Sitova tariffitieto (STT)", "Automaattisen vientijärjestelmän (AEO) päivitys", "Unioniaseman selvitystä (PoUS) koskeva järjestelmä" ja mahdollisesti myös "Vakioitu tietojenvaihto (INF) erityismenettelyjä varten". Ks. eri hankkeiden käyttöönottopäivät. 15
5. UTK Valtuutettuja talouden toimijoita (AEO) koskevan järjestelmän päivitys Hankkeen tarkoituksena on parantaa AEO-hakemuksiin ja -lupiin liittyviä toimintaprosesseja siten, että niissä otetaan huomioon UTK:n säännösten muutokset. Ensimmäisessä vaiheessa hankkeen tarkoituksena on toteuttaa AEO-järjestelmään tehtävät merkittävät parannukset sen yhdenmukaistamiseksi tullipäätösmenettelyn kanssa. Toisessa vaiheessa otetaan käyttöön AEO-hakemusten ja -päätösten sähköiset lomakkeet ja perustetaan talouden toimijoita varten koko EU:n kattava yhdenmukaistettu rajapinta, joka mahdollistaa AEO-hakemuksen toimittamisen ja AEO-päätöksen vastaanottamisen sähköisesti. 6. UTK Talouden toimijoiden rekisteröinti- ja tunnistejärjestelmän (EORI 2) päivitys Tämän hankkeen tavoitteena on tehdä pieni päivitys nykyiseen Euroopan laajuiseen EORIjärjestelmään, joka mahdollistaa unionissa aktiivista tullitoimintaa harjoittavien unionin talouden toimijoiden, kolmansien maiden toimijoiden ja muiden henkilöiden kuin talouden toimijoiden rekisteröinnin ja tunnistamisen. 7. UTK Surveillance 3 Tämän hankkeen tarkoituksena on päivittää Surveillance 2+ -järjestelmä, jotta se vastaisi unionin tullikoodeksin vaatimuksia, kuten sähköisillä tietojenkäsittelymenetelmillä tapahtuva vakiomuotoinen tietojenvaihto, sekä ottaa käyttöön tarvittavat toiminnot jäsenvaltioilta saatavien täydellisten valvontaa koskevien tietosisältöjen käsittelemiseksi ja analysoimiseksi. Tästä syystä järjestelmään lisätään uusia tiedonlouhintavalmiuksia ja raportointitoimintoja komissiota ja jäsenvaltioita varten. 8. UTK Unioniaseman selvitys (PoUS) Hankkeen tarkoituksena on perustaa uusi Euroopan laajuinen järjestelmä seuraavien sähköisten unioniaseman selvitysten tallennusta, hallinnoimista ja hakua varten: T2L/F ja tullikäyttöön tarkoitettu tavaraluettelo (jonka antaja ei ole valtuutettu toimija). 9. UTK Uuden tietokoneavusteisen passitusjärjestelmän (NCTS) päivitys Hankkeen tarkoituksena on saattaa nykyinen Euroopan laajuinen NCTS-järjestelmä vastaamaan unionin tullikoodeksin uusia vaatimuksia, kuten kuljetuksen aikaisten tapahtumien rekisteröinti, tietojenvaihdon yhdenmukaistaminen UTK:n tietovaatimusten kanssa ja muiden järjestelmien kanssa yhteisten rajapintojen päivittäminen ja kehittäminen. 10. UTK Automaattinen vientijärjestelmä (AES) 16
Tämän hankkeen tavoitteena on panna täytäntöön UTK:n vientiä ja poistumista koskevat vaatimukset. Osa 1 Euroopan laajuinen AES: Hankkeen tarkoituksena on kehittää nykyistä Euroopan laajuista vientivalvontajärjestelmää AES:n ottamiseksi käyttöön kokonaisuudessaan siten, että se kattaa unionin tullikoodeksissa säädetyt prosesseja ja tietoja koskevat toimintavaatimukset, joihin kuuluvat muun muassa yksinkertaistusten kattavuus, osalähetykset ja keskitetty tulliselvitys viennissä. Myös valmisteveron alaisten tuotteiden tietojenvaihtojärjestelmän (EMCS) ja NCTS-järjestelmän kanssa yhteisten yhdenmukaisten rajapintojen kehittämistä suunnitellaan otettavaksi mukaan hankkeeseen. AES:lla mahdollistetaan sellaisenaan vientimenettelyjen ja poistumismuodollisuuksien automatisointi kattavasti. AES kattaa sekä keskitetysti että kansallisesti kehitettäviä osia. Osa 2 Kansallisten vientijärjestelmien päivitys: Erilliset kansalliset järjestelmät eivät ole osa AES:ia, vaikkakin ne ovat siihen läheisesti yhteydessä, minkä vuoksi ne on päivitettävä erityisten vienti- ja/tai poistumismuodollisuuksiin liittyvien kansallisten osioiden osalta. Siinä määrin kuin nämä osiot eivät vaikuta AES:n yhteiseen tasoon, ne voivat kuulua tähän osaan. 11. UTK Vakioitu tietojenvaihto (INF) erityismenettelyjä varten Tämän hankkeen tarkoituksena on kehittää uusi Euroopan laajuinen järjestelmä tukemaan ja virtaviivaistamaan INF-tietojen hallintaa ja INF-tietojen sähköistä käsittelyä erityismenettelyjen osalta. 12. UTK Erityismenettelyt Hankkeen tarkoituksena on nopeuttaa, helpottaa ja yhdenmukaistaa erityismenettelyjä kaikkialla unionissa tarjoamalla yhteisiä toimintaprosessimalleja. Kaikki tullivarastointia, tiettyä käyttötarkoitusta, väliaikaista maahantuontia sekä sisäistä ja ulkoista jalostusta varten tarvittavat UTK:n muutokset tehdään kansallisiin järjestelmiin. Tämä hanke toteutetaan kahdessa osassa. Osa 1 Kansallinen "SP EXP": annetaan vaadittavat kansalliset sähköiset ratkaisut vientiin liittyviä erityismenettelyjä varten. Osa 2 Kansallinen "SP IMP": annetaan vaadittavat kansalliset sähköiset ratkaisut tuontiin liittyviä erityismenettelyjä varten. Nämä hankkeet toteutetaan 10 ja 14 kohdassa luetelluilla hankkeilla. 13. UTK Saapumistiedonanto, esittämistiedonanto, väliaikainen varastointi Hankkeen tarkoituksena on määritellä UTK:ssa kuvatut kuljetusvälineen saapumistiedonantoa, tavaroiden esittämistä (esittämistiedonanto) ja väliaikaisen varastoinnin ilmoitusta koskevat prosessit ja tukea niiden yhdenmukaistamista kaikissa jäsenvaltioissa kaupan alan toimijoiden ja tullin välisen tietojenvaihdon osalta. 17
Hankkeessa on kyse prosessien automatisoinnista kansallisella tasolla. 14. UTK Kansallisten tuontijärjestelmien päivitys Hankkeen tarkoituksena on panna täytäntöön kaikki UTK:sta johtuvat tuontiin liittyvät prosessi- ja tietovaatimukset (jotka eivät kuulu mihinkään muuhun työohjelmassa määriteltyyn hankkeeseen). Se koskee lähinnä vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaan menettelyyn tehtäviä muutoksia (vakiomenettely + yksinkertaistukset), mutta myös muista järjestelmiin siirtymisistä syntyviä vaikutuksia. Tämä hanke koskee kansallista tuontialaa ja kattaa kansallisten tulli-ilmoitusten käsittelyjärjestelmät sekä muut kansallisten kirjanpito- ja maksujärjestelmien kaltaiset järjestelmät. 15. UTK Keskitetty tulliselvitys tuonnissa (CCI) Hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa tavaroiden asettaminen tullimenettelyyn keskitettyä tulliselvitystä käyttäen ja antaa siten talouden toimijoille mahdollisuus keskittää tulliasioihin liittyvä toimintansa. Tulli-ilmoituksen käsittelyä ja tavaroiden luovutusta olisi koordinoitava asianomaisten tullitoimipaikkojen välillä. Kyseessä on Euroopan laajuinen järjestelmä, johon kuuluu keskitetysti ja kansallisesti kehitettäviä osia. 16. UTK Vakuuksien hallinta (GUM) Tämän hankkeen tarkoituksena on varmistaa erityyppisten vakuuksien toimiva ja tehokas hallinnointi. Osa 1 GUM: Tämän Euroopan laajuisen hankkeen tarkoituksena on hallinnoida useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa käytettävissä olevia yleisvakuuksia ja valvoa kunkin tulli-ilmoituksen tai täydentävän ilmoituksen viitemäärää tai sellaisia asianmukaisia tietoja, joita tarvitaan tullivelkojen kirjaamiseksi tileihin kaikissa unionin tullikoodeksissa säädetyissä tullimenettelyissä. Poikkeuksena on kuitenkin passitus, jota käsitellään NCTS-hankkeen osana. Osa 2 Kansallisten vakuuksien hallinta: Yhdessä jäsenvaltiossa voimassa olevien vakuuksien hallintaan kansallisella tasolla käytettävissä olevat sähköiset järjestelmät on päivitettävä. 17. UTK Tuontivalvontajärjestelmän (ICS 2) päivitys Tämän hankkeen tarkoituksena on lujittaa toimitusketjun turvallisuutta kaikkien kuljetusmuotojen mutta erityisesti lentorahdin osalta parantamalla saapumisen yleisilmoituksen sisältämien tietojen sekä riski- ja valvontatietojen (ENS + lifecycle) laatua, tallennusta, saatavuutta ja jakamista. Hankkeella helpotetaan myös jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä riskianalyysien käsittelyssä. Tuloksena saadaan nykyiselle Euroopan laajuiselle ICS-järjestelmälle täysin uusi arkkitehtuuri. 18