Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 1(30) Aika 12.05.201 5, klo 16:30-18:25 Paikka Kaupungintalo 2 krs., lautakuntien kokoushuone Käsitellyt asiat 73 Kokouksen laillisuusja päätösvaltaisuus 74 Pöytäkirjan tarkastus 75 Ilmoitusasiat 76 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus 77 Talouden seuranta 2015, tekninen lautakunta 78 Mikkelin kaupungin 10. kaupunginosan (Tuppurala) korttelia 1 koskeva asemakaavan muutosehdotus / Graanintie 9 / Graanin ranta 79 Kantatien 62ja Pursialankadun liittymäalueen rakentamisurakka 80 Jokipolun, Lehmuskadun, Pellosniemen ja Rokkalanpuiston huonokuntoisten leikkipaikkojen poistaminen ja näiden alueiden muuttaminen tavanomaiseksi käyttöpuistoksi 81 Mikkelin kaupungin kaupunkimaisen joukkoliikenteen Moppe-palveluliikenteen hankinta 82 Asuminen Mikkelissä 2024 83 Oikaisuvaatimus liikenneinsinöörin päätökseen koskien Lassinkujan kääntöpaikan pysäköintikieltoaluetta 84 Määräalan vuokraaminen / Landeninkuja 6 85 Maa-alueen vuokraaminen jalkapallohallia varten! Pohjolankatu / Torisport Oy
Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 2 (30) Saapuvilla olleet jäsenet Paavo Puhakka, puheenjohtaja Tero Puikkonen, 1. varapuheenjohtaja Raimo Heinänen Marita Hokkanen Marja Kauppi Seppo Liukkonen Leena Paasonen Pia Puntanen Nina Rasola Raimo Ruotsalainen Jukka Siiriäinen Jaana B. Strandman, saapui 16:38 Pekka Lausas, poistui 1 8:24 Muut saapuvilla olleet Poissa Juha Ruuth, hallintopäällikkö, sihteeri Arto Seppälä, kaupunginhallituksen 1 varapuheenjohtaja Jouni Riihelä, tekninen johtaja Ilkka Tarkkanen, kaavoituspäällikkö Liisa Heikkinen, liikenneinsinööri, poistui 18:16 Pekka Heikkilä Allekirjoitukset Paavo Puhakka Puheenjohtaja Juha Ruuth Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 13.05.201 5 13.05.201 5 Marja Kauppi pöytäkirjanta rkastaja Pia Puntanen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja pidetään nähtävänä kaupungin virastotalon asiointipisteessä 1 5.5.201 5. San Helanen, hallintokoordinaattori
Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 3(30) 73 Kokouksen laillisuusja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Mikkeli Pöytä kirja 3/2015 4 (30) 74 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Pia Puntanen ja Marja Kauppi.
Mikkeli Pöytäkirja 3/201 5 5 (30) 75 llmoitusasiat Lautakunnalle on toimitettu seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: Aluehallintovirasto, päätös 12.12.2014: Pilaantuneen maaaineksen käyttö Kaatronmaan ampumaradan maavalleissa, Mikkeli Kaupunkiympäristö, pöytäkirja 12.3.2015: Linnantien, Linnanniementienja kvl:n p1 0-770 rakentaminen sekä Ristiinan vesiasema - Linnanniementie vesihuollon saneeraus urakkaneuvottelu Kaupunkisuunnittelu, kirje 5.5.2015: Asemakaavamuutos / Marskinaukio Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 6 (30) 76 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Lautakunnalle on toimitettu seuraavat viranhaltijoiden tekemät päätöspöytäkirjat: Tekninen johtaja: Muut päätökset: 3 Vuokra-ajan jatkaminen/puuskankoski ym. tilat Projektijohtaja: Alueiden käyttölupapäätökset: 27 Tapahtuma kävelykadulla 18.4.201 5, vaaliteltta 28 Terassialueen vuokraus kävelykadulta kesä 2015, Savon Herras Ay Helle 29 Terassialueen vuokraus kävelykadulta kesä 201 5, Savon Herras Ay Hilla 31 Toripaikkahakemus la 1 8.4.201 5, Liekkilohi Oy/Erkki Ra k ko laine n 32 Hallitustorin käyttö jättikirpputoritapahtumiin kesällä 2015 33 Koiravaljakkoajojen järjestäminen Hallitustorilla 1.5.2015/ Mikkelin Palveluskoirayhdistys ry 34 Lions-Club Mikkeli/Savon-Jousi vapputapahtuman järjestäminen Hallitustorilla 35 Vuokrasopimuksen siirtäminen Avoin Yhtiö Savon Herrakselta Mikkelin keskusbaari Oy:lle 36 Yömyyntilupa Hallitustorille kesä 2015, Minnan Torikahvila Ky 37 Yömyyntilupa Hallitustorille kesä 2015, Wanha Maitolaituri Oy 38 Yömyyntilupa Hallitustorille kesä 2015, TorikauppaJ. Ahonen 39 Yömyynti- ja mainoskylttilupa Hallitustorille kesä 2015, Torikahvila Marski 40 Yömyyntilupa Hallitustorille kesä 2015, Malle Bovellan 41 ToriSport -tapahtuma Hallitustorilla 10. - 13.6.201 5 Yhdyskuntatekniikan päällikkö: Hankinta päätökset: 4 Haukivuoren uuden torin esiintymiskatos -rakentamisurakka Kaupu ngi ngeodeetti: Tontti päätökset/maan käyttöpäätökset: 37 Omakotitontin 9-70-5 (Ratinlammenkatu 40) uudelleenvuokraus 38 Omakotitontin 31-332-3 (Huhtatie 5) varauksen raukeaminen 39 Omakotitontin 31-332-3 (Huhtatie 5)varaaminenja vuokraa min en 40 AO-tontin 60-308-5 (Linnaniementie 58) varaaminen ja vuokraaminen 41 Omakotitontin 20-103-1 (Haulipussi 28) varauksen muuttaminen ja vuokraaminen Kaavoituspäällikkö: Hankintapäätökset: 11 Pursialan-Varsavuoren alueen luontoselvitys
Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 7 (30) Kaupunginpuutarhuri: Alueiden käyttölupapäätökset: 11 Vapputapahtumat Kirkkopuistossa 1.5.2015 12 Liikuntakeskus Fressi, LesMilis -jumpat Kirkkopuistossa kesällä 2015 Kaavoitusinsinööri: Poikkemisluvatja suunnittelutarveratkaisut: 9 Poikkeamislupa tilalle Piutula 491-508-17-36 / Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta / Lausunnon antaminen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskukselle Metsätalousinsinööri: Hankintapäätökset: 2 Istutuspalvelujen hankinta Alueiden käyttölupapäätökset: 8 Rataongintakilpailut 2015 / Mikkelin Eläkkeensaajat ry Paikkatietoinsinööri: Muut päätökset: 8 Osoitteen muutokset Vehmaskyläntien varrella 9 Osoitteiden muutoksia Kaprisniementien varrella Anttolassa Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Lautakunta päättää olla käyttämättä otto-oikeuttaan, koska pöytäkirjoista ei ole havaittu mitään sellaista mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle. Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 8(30) 77 Talouden seuranta 2015, tekninen lautakunta MliDno-201 5-728 Valmistelija / lisätiedot: Marja-Liisa Hämäläinen marja-liisa. rn.hamalainen@mikkeli.fi Liitteet 1 Talouden seuranta. 3 201 5.pdf Vuonna 2015 hallintokuntien taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta tehdään vähintään kolme kertaa vuodessa. Maaliskuun lopun toteutuman perusteella tehtävän seurannan yhteydessä raportoidaan keskeisimmät strategiset toimenpiteet, kehittämisohjelmien toteutuminen, kaupungin elinvoimaisuuden edistämiseksi tehdyt toimenpiteet, henkilöstön määrän kehitys sekä talouden toteutuminen ja toiminnalliset muutokset, jotka ovat jo tiedossa. Tiedot on toimitettu talouspalveluille liitettäväksi koko kaupungin seurantaan. Teknisen lautakunnan osalta määrärahamuutoksia aiheutti Kyytineuvon siirtyminen tekniseen toimeen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt määrärahasiirrotja lisämäärärahat kokouksessaan 23.03.201 5/ 33. Tämä on huomioitu teknisen lautakunnan määrärahaseurannassa. Sisäisen laskutuksen erät puuttuvat kirjanpidosta, mutta ne on huomioitu arvioina toteutumaluvuissa. Käyttötalouden toteutuma ja johdon ennuste tilanteessa 31.3.201 5. TULOS- TA2015 TOT. EROTUS TOT.% ENNUSTE LASKELM 31.3.2015 (1 000 ) Toiminta- 6 029 357 5 672 6,22 6 029 tuotot + oma valmistus Toiminta- 14937 2975 11 961 19,92 15257 kulut Toiminta- -8 908-2 618-6 289 29,39-9 228 kate
Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 9(30) Investoinnit Asuinrakentaminen Mikkelissä ja koko Suomessa on ollut laskusuunnassa. Tämä näkyy mm. investointien kohdassa maa-ja vesialueiden myyntitulot (tonttimyynti), minkä toteutumisessa on riskinä rakentamisen volyymin pienentyminen. Tuloennuste 1,5 milj. euroa (TA 2,5 milj. euroa). VT 5 rakentaminen edistyy alkuperäistä projektin aikataulua nopeammin. Valtion ja kaupungin maksupostit aikaistuvat rakentamisen ripeästä aikataulusta johtuen. Hankkeen tämän vuoden TA investointikustannukset ovat ylittymässä n. 300 000 euro a. Talonrakennusinvestointien menoennuste on 5 775 000 euroa (TA 5 245 000 euroa) ja tuloennuste 144 000 euroa + omaisuuden myyntitulot 2 950 000 euroa. Lisämäärärahatarve johtuu Anttolan yhtenäiskoulun sisäilmakorjauksista ja tilamuutoksista, joista aiheutuvia lisäkustannuksia ei pystytä tämän hetken näkymän mukaan kattamaan määrärahasiirroilla talonrakennusinvestointiohjelman sisällä. Investointien ylitystarpeet pyritään kattamaan investointiohjelman muutoksilla. Nämä tarkentuvat kevään aikana ja mahdolliset muutosesitykset investointiohjelmaan tehdään seurannan 7/2015 yhteydessä. Liitteenä teknisen lautakunnan seurantaraportti 31.3.201 5. Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta hyväksyy talouden seurannan ja ennusteen tilanteessa 31.3.201 5. Hyväksyttiin. Tiedoksi Talouspalvelut.
Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 10(30) 78 Mikkelin kaupungin 10. kaupunginosan (Tuppurala) korttelia 1 muutosehdotus / Graanintie 9 / Graanin ranta koskeva asemakaavan MliDno-201 5-873 Valmistelija / lisätiedot: Ilkka Tarkkanen ilkka.tarkkanen@mikkeli.fi Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 12. päivänä toukokuuta 2015 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Kaavaluonnos on ollut teknisen lautakunnan käsiteltävänä 1 1.6.2Ol3joka on asettanut sen julkisesti nähtäville ajalle 1.8 30.8.2013. Luonnoksesta saatiin yksi lausunto ja neljä huomautusta. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kiinnitti lausunnossaan huomiota asemakaavan ja osayleiskaavan ristiriitaisuuteen. Alueelle on laadittu uusi osayleiskaava, joka ohjaa asemakaavoitusta. Huomautuksissa vastustettiin rakennusten kerroslukua Graanin aukiolla, kaupunkikuvaa, rakentamisen määrää, Saimaan täyttöä ja kiinnitettiin huomiota mm. liikennejärjestelyihin. Huomautukset eivät aiheuttaneet merkittäviä muutoksia kaavaan, koska kaavaprosessi keskeytettiin osayleiskaavan laatimista varten. Asemakaavatyö päätettiin keskeyttää syksyllä 2013, koska kaavaprosessin aikana heräsi keskustelu mm. rannan täytöistäja kaupunkikuvallisesta rakenteesta. Katsottiin, että paras tapa edetä oli tutkia näitä ja muita esille tulleita asioita osayleiskaavalla ja asemakaavan keskityttäisiin yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Graanin rannan osayleiskaava tuli vireille loppuvuodesta 2013 ja sai lain voiman 10.7.2014. Asemakaavaehdotus pohjautuu osayleiskaavaan. Nykyiseen rantaviivaan verrattuna ranta-alueita tullaan täyttämään n. 7 200 m2. Vuoden 1993 osayleiskaavassa rantaalueita oli jo osoitettu täytettäväksi, nykyisellä osayleiskaavalla täyttöjä tulee n. 4 000 m2 enemmän. Asemakaavan muutosehdotuksessa on rakennusoikeutta 44000 k-m tästä asuinrakentamisen osuus on 31 500 k-m 2ja loput rakennusoikeudesta on osoitettu pysäköintitaloja varten. Aluetehokkuus on e=0,96. 2, Liite Asemakaavan muutos 10 kaupunginosa Tuppurala kortteli 1 Graanintie 9 Graaninranta on luettavissa Mikkelin kaupungin nettisivuilla http://www.mikkeli.fi/paatoksenteko/lautakunnat/ tekninen-lautakunta
Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 11(30) Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti 10. kaupunginosan (Tuppurala) korttelia 1 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä viranomaislausunnot Etelä-Savon ELY:ltä, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Metsäsairila Oy:ltä, Etelä- Savon pelastuslaitokselta ja Liikennevirastolta. Hyväksyttiin. Tiedoksi Kaupunginhallitus
Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 12(30) 79 Kantatien 62ja Pursialankadun liittymäalueen rakentamisurakka MliDno-201 5-917 Valmistelija / lisätiedot: Pekka Kammonen Pekka.Kammonen@mikkeli.fi Mikkelin kaupungin tekninen toimi on pyytänyt tarjouksia Kantatien 62ja Pursialankadun liittymäalueen parantaminen rakentamisurakasta. Tarjouspyyntö julkaistiin 14.4.2015 kauppa-ja teollisuusministeriön ylläpitämillä internetsivuilla HILMA järjestelmässä sekä Mikkelin kaupungin internetsivuilla. Määräaikaan 4.5.2015 klo 13.00 oli saapunut kolme (3) tarjousta. Tarjouksista laaditaan vertailutaulukko, joka esitellään teknisen lautakunnan kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Kantatien 62ja Pursialankadun liittymäalueen parantamisen rakentamisurakka tilataan edullisimman tarjouksen tehneeltä Lemminkäinen lnfra Oy:ltä hintaan 219 259,20 euroa (alv 0%). Hyväksyttiin. Tiedoksi Tarjouksen jättäneet
Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 13(30) 80 Jokipolun, Lehmuskadun, Pellosniemenja Rokkatanpuiston huonokuntoisten leikkipaikkojen poistaminen ja näiden alueiden muuttaminen tavanomaiseksi käyttöpuistoksi MliDno-201 5-924 Valmistelija / lisätiedot: Viljo Muuronen viljo.muuronen@mikkeli.fi Leikkipaikkojen kehittämisessä lähtökohtana on ollut se, että määrää (nykyisin 58 kpl) vähennetään jonkin verran nykyisestä niin, että jäljelle jäävät paikat voidaan pitää tarkoituksenmukaisessa kunnossa. Määrää pienennettäessä huomioidaan kuitenkin se, että jäljelle jäävät leikkipaikat ovat mahdollisimman hyvin saavutettavissa eri puolilla kaupunkia. Tulevan kesän aikana on tarkoitus poistaa huonokuntoiset Jokipolun, Lehmuskadun, Pellosniemen ja Rokkalanpuiston leikkipaikat. Lehmuskadun leikkipaikan alue tulee jatkossa olemaan asemakaavan mukaisesti tonttikäytössä. Muut kolme aluetta muutetaan myöhemmin tehtävien suunnitelmien mukaisesti tavanomaisiksi käyttöpuistoiksi. Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Jokipolun, Pellosniemen ja Rokkalanpuiston leikkipaikat muutetaan erikseen tehtävien suunnitelmien mukaisesti tavanomaisiksi käyttöpuistoiksi. Lisäksi Lehmuskadun poistetaan leikkipaikka ja alue otetaan asemakaavan mukaisesti tonttikäyttöön. Nina Rasola esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi, koska kaupungin leikkipaikkastrategia on vasta tekeillä ja koska esitetyille lakkauttamisille ei ole esitetty erityisiä perusteluja. Jaana Strandman kannatti Rasolan esitystä. Nina Rasolan esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 14(30) 81 Mikkelin kaupungin kaupunkimaisen joukkoliikenteen Moppe-palveluliikenteen hankinta MliDno-201 5-910 Valmistelija / lisätiedot: Liisa Heikkinen Liisa.Heikkinen@mikkeli.fi Palveluliikenne liikennöi kantakaupunkialueellaja on osa kaupunkimaista joukkoliikennepalvelua. Moppe- palveluliikenteen sopimuskausi päättyi 30.9.2014ja optiosopimusta onjatkettu 31.7.2015 saakka. Hankinta suoritetaan sopimuskaudelle 1.8. 201 5 30.4.2016. Sopimuskausi päättyy samanaikaisesti muun paikallisliikenteen hankintasopimuksen kanssa. Hankintakohteina ovat edelleen kaksi autoa Moppel ja Moppe2. Palveluliikenne koskee kahden matalalattiaisen pikkubussin liikennöintiä 8 työtunnin työvuoroina normaaliviikkoina arkisin maanantaista perjantaihin (M-P) klo 7-16. Palveluliikenneautoilla ajetaan tarvittaessa myös sosiaalitoimen erilliskuljetuksia, mutta pääasiassa palveluliikenne on osa kantakaupunkialueen kaupunkimaista paikallisliikennettä. Moppe-palveluliikenne toimii määrätyillä aikatauluilla ja kuljetusreiteillä, joiden lähikaduille asiakkaat voivat tarvittaessa tilata auton soittamalla autoon kuljettajalle tai pyytämällä autosta poikkeamista. Palveluliikenneautot liitetään Kyytineuvon matkojenyhdistelyjärjestelmään ja asiakasohjauksena on pääasiassa kutsujoukkoliikenne. Tarjouskilpailu on ollut avoinna kaikille, joilla on oikeus PSA-liikenteen harjoittamiseen. PSA liikenteellä tarkoitetaan joukkoliikenneluvan tai taksiluvan nojalla harjoitettavaa henkilöliikennettä, joka on säännöllistä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä ja jonka hoitaminen perustuu Mikkelin kaupungin kanssa tehtyyn palveluiden ostamista koskevaan sopimukseen. Palveluliikenteen kalustovaatimuksena on, että auton tulee olla esteetön matalalattiainen bussi, joka on varustettu luiskalla tai niiavalla korilla. Nykyisestä autotyypistä poiketen lattiatason tulee olla tasainen niin, että auton matkustamon sisätilassa etu-keski-ja takaosan välillä ei ole porrastusta/portaita. Autossa tulee olla vähintään 14 istumapaikkaa. Istumapaikkoja tulee olla sellainen määrä, että matkustajamäärä ei säännöllisesti yhtä auton istumapaikkojen määrää (asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/1 992). Istuinten on oltava pehmustetut. Autossa tulee olla 2 lastenvaunupaikkaa sekä 2 paikkaa pyörätuolivarustuksella. Pyörätuoli- tai lastenvaunupaikka voi sisältyä auton paikkalukuun. Tarjouskilpailu ajalla 15.4-4.5.2015 on tehty yhteistyössä kaupungin hanki ntapalveluiden kanssa sähköistä tarjouspalvelua käyttäen. Tarjouskilpailun ratkaisuperusteena on ostajalle hinnaltaan halvin tarjous, kuitenkin siten, että tarjous muuten täyttää tarjouspyynnön ehdot. Tarjouskohteita olivat Moppe
Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 1 5 (30) 1 ja Moppe 2 ja niihin jätettiin yhteensä 10 tarjousta 4 eri palveluntarjoajalta. Tarjouksessa tulee ilmoittaa erikseen kunkin kohteen koko sopimuskauden voimassa oleva ajopäivittäinen kokonaishinta sekä lisäkilometrin hinta. Valinnassa otetaan huomioon ajopäivän tarjoushinta sekä lisäkilometrin hinta. Tarjouskilpailuasiakirjat nähtävillä kokouksessa. Tarjousvertailu nähtävillä kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta päättää, että tarjouskilpailun tuloksena joukkoliikenteen Moppe-palveluliikenteen Moppel ja Moppe 2 autojen ostoliikennesopimus sopimuskaudelle 1.8.201 5-30.4.201 6 tehdään liikennöitsijän Savonlinja Oy kanssa. Hyväksyttiin. Tiedoksi Tarjouskilpailuun osallistuneet liikennöitsijät.
Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 16(30) 82 Asuminen Mikkelissä 2024 MliDno-201 5-921 Valmistelija / lisätiedot: Hannu Peltomaa Hannu.Peltomaa@mikkeli.fi Liitteet 1 HAUKIVUOREN ALUEJOHTOKUNAN PALAUTE. 11.3sodt.pdf 2 TK4398 AsuminenMikkelissa2l24 vi 2 VEDOSO5OS1 5.pdf 3 Anttola LAUSUNTO Asuminen 2024.pdf Mikkeliin on vuonna 1998 laadittu asunto-ohjelma vuosille 1 999-2003. Sen jälkeen vuonna 2003 on laadittu Mikkelin kaupungin asumisen strategia vuosille 2003-2005. Tämän jälkeen ei strategia- tai muun tyyppisiä asunto-ohjelmia ole Mikkeliin laadittu. Mikkelin kaupungin maapoliittinen ohjelma vuodelta 2009 ei käsitellyt asumista kuin välillisesti. Aiemmat asunto-ohjelmat olivat enemmän sosiaalisen asuttamisen ohjelmia.nykyajan asumisen haasteisiin vastaaminen on kokonaisvaltaista kaupungin vetovoimasta ja asukkaiden hyvinvoinnista huolehtimista. Vaikka Mikkelissä ei viime vuosina ole ilmennyt mitään erityisiä asuntoasioihin liittyviä ongelmia, oli tullut aika laatia nykyisiin haasteisiin vastaava työ, jossa asumisen tulevaisuutta tarkastellaan laajana kokonaisuutena. Aikoinaan rintamamiestalojen suunnittelun perusta oli kahden lapsen ja kahden aikuisen ydinperhe, mutta nykyaikainen asuminen on paljon monimuotoisempaa. Uusia asumisen haasteita luovat perhedynamiikan nopeasti tapahtuneet muutokset: uusperheiden, aikuisten sinkkujen ja yksin elävien ikäihmisten kasvava määrä. Tämä tarkoittaa, että asumisen muotojen on oltava yhä monipuolisempia. Asuntojen on oltava muunneltavia sekä joustavia elämän eri vaiheiden erilaisten tarpeiden mukaisesti. Asuinympäristön tulee tukea kaiken ikäisten mahdollisuutta elää virikkeellisessä ympäristössä, omassa kodissaan. Asumisen kokonaisuudessa on nähtävä paitsi kovan rahan asunnon ostajien tarpeet, myös erilaiset erityisryhmät ja yhteiskuntamme heikompiosaiset. Kaupungin tehtävänä on laaja-alaisesti huolehtia vetovoimaisesta ja kysyntää vastaavasta asumisesta ja asumisen kehittämisestä. Tämän lisäksi kaupungilla on aktiivinen rooli sosiaalisen asuttamisen, heikompiosaisten kaupunkilaisten kohdalla. Työtä laatimassa oli työryhmä, johon kuuluivat tekninen johtaja Jouni Riihelä, kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa, asuntotoimenpäällikkö Mirja Kauppinen, kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen, asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen, maanmittausinsinööri Reeta Peura sekä yleiskaavoittaja Eveliina Könttä. Työskentelyn aikana pidettiin workshop-tilaisuus, jossa olivat edustettuina kaupunkiorganisaatio poikkihallinnollisesti, konsernin asumisen kanssa työskentelevät osat sekä ulkopuolisia
Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 17(30) asiantuntijoita. Kaupunkilaisille mahdollistettiin osallistuminen työskentelyyn internetkyselyn kautta. Valmis työ jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa on strateginen, asumisen kehitykselle tavoitteita asettava osa. Toinen osa on taustoittava osa. Strateginen osa jakaantuu kolmeen eri teemaan, joiden varaan tavoitteiden saavuttaminen nojaa. Oslossa on myös avattu prosessin eri vaiheita sekä esiin nousseita näkökulmia. Työssä on selvitetty kaupunkikonsernin ja muiden alan toimijoiden sekä palvelun tuottajien ja yksittäisten mikkeliläisten näkemyksiä huomisen asumisesta. Työn selittävä osa tarjoaa syvempää tietoa asumisen eri puolista. Laaja määrä tausta-aineistoa luo tilannekatsauksen asumisen oloihin tänä päivänä, tarjoten samalla edellytykset Asuminen Mikkelissä 2024 työn seurannalle. Onnistuminen työn toteutuksessa lisää kaupungin vetovoimaisuutta, asukaspohjaa, asumisen laatua ja asumiseen tehtyjen investointien arvoa. Työn luonnosvaiheessa on pyydetty aluejohtokunnilta lausunnot. Anttolan ja Haukivuoren aluejohtokuntien lausunnot ovat liitteenä. Anttolan aluejohtokunnan lausunto painottaa Anttolan alueen rantamaisemien soveltuvuutta sekä vakituiseen että vapaa-ajan asumiseen. Haukivuoren aluejohtokunnan lausunnossa painotetaan Kyyveden osin käyttämätöntä potentiaalia ja sen strategista merkitystä. Ehdotus Esittelijä: jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta hyväksyy alustavasti liitteenä olevan työn Asuminen Mikkelissä 2024 ja pyytää siitä lausunnot vanhusneuvostolta, nuorisovaltuustolta, vammaisneuvostolta, rakennuslautakunnalta sekä Ristiinan ja Suomenniemen alujohtokunnilta sekä Mamok:lta 31.5.2015 mennessä. Hyväksyttiin. Tiedoksi Vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto, rakennuslautakunta, Ristiinanja Suomenniemen aluejohtokunta, Mamok.
Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 18(30) 83 Oikaisuvaatimus liikenneinsinöörin päätökseen koskien Lassinkujan kääntöpaikan pysäköintikieltoaluetta MliDno-201 5-942 Valmistelija / lisätiedot: Ulla Vanhakartano Ulla.Va nhakartano@mikkeli.fi Liitteet 1 Lassinkuja Pkielto liikinspäätös 30 2014.pdf 2 oikaisuvaatimusjassinkuja 001.pdf Petri Pylvänäinen, Lassinkuja 4, on tehnyt oikaisuvaatimuksen liikenneinsinöörin päätöksestä 30/201 4, joka koskee pysäköintikiellon asettamista Lassinkujan päässä sijaitsevalle kääntöpaikalle. Lassinkuja on Rouhialankatuun liittyvä tonttikatu, joka sijaitsee Rokkalan kaupunginosassa asemakaavan mukaisella asuinpientalojen korttelialueella (AP). Lassinkuja on päättyvä tonttikatu, jonka päässä on kääntöpaikka. Kadun pituus on noin 80 metriä ja ajoradan leveys 5 m, kääntöpaikan mitat ovat 12m x 1 5m. Kääntöpaikalta on jalankulku- ja pyörätieyhteys Savisillantien alikulkukäytävälle ja edelleen kadun pohjoispuolen kevyen liikenteen väylästöä asuinalueille. Savisillan alueen koululaiset kulkevat pääasiassa keskustan suunnan kouluihin, ja reitti alikulun ja Lassinkujan kautta on yksi käytetyistä koulureiteistä. Kadunvarsipysäköinti Lassinkujalla on sallittu, kääntöpaikka on merkitty pysäköintikieltoalueeksi. Lassinkujan kääntöpaikkaa on aikaisemmin käytetty asukkaan kuorma-auton ja linja-auton pysäköintipaikkana. Saadun palautteen perusteella Lassinkujan kääntöpaikalle asetettiin pysäköintikielto. Näin voitiin paremmin turvata kevyen liikenteen kulkijoiden turvallisuus erityisesti pyöräilijöiden osalta heidän ajaessaan Lassinkujaa alamäkeenja kääntyessään kääntöpaikalla vasemmalle jatkaen edelleen kevyen liikenteen väylälle. Lisäksi tarkoituksena oli varmistaa mahdollisuus ajoneuvon kääntymiseen kadun pään kääntöpaikalla, kadun talvihoito ja jätekuljetukset. Pysäköinnintarkastajien käynnin mukaan pysäköintikieltoalueen liikennemerkin asentamisen jälkeen kääntöpaikalla on edelleen pysäköity linja-auto, jonka ikkunassa on näkyvillä vammaisen pysäköintilupa. Vammaisen pysäköintiluvalla pysäköinti on sallittu alueelle, missä muuten pysäköinti on kielletty liikennemerkillä eikä pysäköinnistä ole ilmeistä haittaa. Oikaisuvaatimuksen tärkeimmät muutosesitykset ovat kääntöpaikan pysäköintikieltoalueen liikennemerkin asettamispäätöksen kumoaminen ja kääntöpaikan muuttaminen pysäköintialueeksi palvelemaan kadunvarren asukkaiden tarpeita ja tahtotilaa. Lisäksi Petri Pylvänäinen esittää jalankulku- ja pyörätieyhteyden poistamista Lassinkujan kääntöpaikan ja Savisillantien alikulkukäytävän väliltä. Pylvänäisen
Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 19(30) oikaisuvaatimuksen liitteenä on jätekuljetuksia hoitavan RL Huolinta Oy:n lausunto, jonka mukaan Lassinkujan päässä pysäköitynä olleista ajoneuvoista ei ole aiheutunut haittaa jätekuljetuksille. Lisäksi liitteinä ovat Tuula-Terttu ja Keijo Pylvänäisen (Lassinkuja 1) sekä Pasi Lahden (Lassinkuja 3) vaatimukset merkkipäätöksen perumiseksi ja kääntöpaikan merkitsemiseksi pysäköintialueeksi. Peruslähtökohta tonttikaduilla pysäköinnissä on, että asukkaiden autojen pysäköintipaikat ovat tonteilla ja kadunvarsipysäköinti on mahdollista lyhytaikaista asukas-ja vieraspysäköintiä varten. Pysäköinti kadunvarressa tai kääntöpaikalla ei saa haitata kadulla liikennäintiä, huoltoliikennettä, ajoneuvoliikenne tonteille tai sieltä pois ei saa estyä eikä kääntymistä kääntöpaikalla saa estää. Tieliikennelain yleisten pysäköintisääntöjen mukaa pysäköinti ei saa haitata turvallista liikennöintiä. Tonttikatujen kääntöpaikan muuttaminen pysäköintialueeksi ei ole yleisen käytännön mukainen ja kääntöpaikan alkuperäinen merkitys häviää, jos kääntöpaikka muutettaisiin pysäköintialueeksi ja alueella olisi paljon autoja pysäköitynä, myös vieraiden ja huoltoajoneuvojen kääntäminen olisi mahdollista ainoastaan tonttien ajoliittymissä. Kääntöpaikoista ja pysäköintialueista syntyy valitettavasti toisinaan asukkaiden varastoalueita peräkärryille ja kakkosautoille, jotka eivät enää sovi omille tonteille. Pysäköintikieltoja on asetettu osalle kääntöpaikoista, mikäli kääntöpaikalla pysäköinnistä on aiheutunut joitakin aikaisemmin mainittuja hankaluuksia. Lisäksi aurauskaudella on käytetty pysäköintikieltoja talvihoidon varmistamiseksi. Oikaisuvaatimuksessa P-alueen merkitsemisen yhtenä perusteluna on mm. juhlien aikainen vieraspysäköinti. Tilapäisestä ja poikkeavasta pysäköintitarpeesta asuntokaduilla voi ilmoittaa ja sopia pysäköintipalveluiden ja kunnossapidon kanssa ennakkoon. Tavoitteena on kääntöpaikkojen säilyttäminen varsinaisessa alkuperäisessä tarkoituksessa ja yhtenäinen käytäntö samantyyppisillä tonttikaduilla. jalankulku- ja pyörätieyhteys Lassinkujan kääntöpaikalta Savisillantien alikulkukäytävälle on osa yleistä, rakennettua jalankulku-ja pyörätiereitistöä. Se toimii yhtenä vaihtoehtoisena kevyen liikenteen reittinä Riutan kaupunginosastaja Savisillan asuinalueelta keskustan suuntaan. Kyseisen reitin toteutuksella on pyritty huomioimaan mm. kevyen liikenteen sujuvuus. Kadun päästä jatkuva kevyen liikenteen väylä on tyypillinen ratkaisu vähäliikenteisillä tonttikaduilla. Kevyen liikenteen väyliä käytetään yleisesti myös ulkoilureitteinä. Edellä selostetun perusteella liikennesuunnittelun ja pysäköintipalveluiden kanta on, että Lassinkujan kääntöpaikka säilyy edelleen pysäköintikieltoalueena, kääntöpaikkaa ei merkitä pysäköintialueeksi eikä kevyen liikenteen yhteyttä kääntöpaikanja Savisillantien alikulkukäytävän välistä poisteta.
Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 20 (30) Liitteet: oikaisuvaatimus, liikenneinsinöörin päätös 30I2O1 4 Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta päättää, että Lassinkujan kääntöpaikan pysäköintikielto säilyy ennallaan ja hylkää oikaisuvaatimuksen. Lassinkujan kääntöpaikkaa ei merkitä pysäköintialueeksi eikä jalankulku-ja pyörätieyhteyttä poisteta kääntöpaikanja Savisillantien alikulkukäytävän välistä. Hyväksyttiin. Tiedoksi Petri Pylvänäinen, liikennesuunnittelu, pysäköintipalvelut
Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 21(30) Tekninen lautakunta, 34, 24.03.2015 Tekninen lautakunta, 84, 12.05.2015 84 Määräalan vuokraaminen / Landeninkuja 6 MliDno-201 5-390 Tekninen lautakunta, 24.03.2015, 34 Valmistelija / lisätiedot: Hannu Peltomaa Hannu. Pelto maa @ mi kke 1 Liitteet 1 491-7-1 4-9 vuokrattava-alue.pdf.fi Heikki ja Heli Nykänen hallitsevat maanvuokrasopimuksen nojalla tonttia 491-7-14-9 osoitteessa Landeninkuja 6. Tontin pinta-ala on 609 m2ja sillä sijaitsee Nykästen omistama asuinrakennus. Tontti rajoittuu eteläsivultaan kaupungin omistamaan ns. Emolan perinnetalon alueeseen. Perinnetalon pihapiiriä ei pohjoisreunaltaan ole hoidettu. Nykäset ovat kääntyneet kaupungin puoleen ja ilmaisseet halukkuutensa vuokrata hoitamatonta puistoaluetta perinnetalon pohjoispuolelta, heidän omistamansa asuinrakennuksen ja perinnetalon välistä. Maastokatselmuksen ja kaupunginpuutarhurin lausunnon perusteella on vuokrattavaksi soveltuvan alueen ulottuvuudeksi katsottu 8 metriä etelään Nykästen tontin eteläsivusta mitaten. Vuokra-alueen pinta-alaksi tulisi näin määrittäen 169 m2. Vuokra-alueesta perittävä vuosivuokra tulee määrittää noudattaen samoja periaatteita ja hintatasoa, joita lähistöllä sijaitsevien Emolan alueen tontinvuokrauksissa on noudatettu. Näin laskien vuokra-alueen vuosivuokraksi tulisi 240,46 euroa elinkustannusindeksin viimeisen julkaistun (2/2015) pisteluvun 1902 tasoon määrittäen. Vuokra-ajaksi on alustavasti sovittu 15 vuotta ajanjaksolle 15.4.2015-14.4.2030. Koska vuokra-alue on puistoa, sille ei saa rakentaa mitään rakennus- tai toimenpidelupia edellyttäviä rakennuksia tai rakennelmia. Samasta syystä johtuen vuokra-alueelle ei saa tehdä yleistä kulkemista rajoittavaa aitaa. Vuokrasopimusta ei saa siirtää kolmannelle. Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta päättää vuokrata kiinteistöstä 491-7-9903-0 169 m2 käsittävän määräalan Heikki ja Heli Nykäselle lisäalueeksi tonttiin 491-7-1 4-9. Vuosivuokra on 240,46 euroa
Mikkeli Pöytäkirja 3/2015 22(30) elinkustannusindeksin viimeisen julkaistun (2/2015) pisteluvun 1 902 tasoon määrittäen (ns. perusvuokra). Vuokra-aika on 1 5.4.201 5-14.4.2030. Vuokra-alueelle ei saa rakentaa rakennustai toimenpidelupia edellyttäviä rakennuksia tai rakennelmia. Vuokra-alueelle ei saa tehdä yleistä kulkemista rajoittavaa aitaa. Vuokrasopimusta ei saa siirtää kolmannelle. Tekninen lautakunta oikeuttaa kaupungingeodeetin valmistelemaan lopullinen allekirjoitettava vuokrasopimus. Keskustelun aikana esittelijä muutti päätösesitystään ja esitti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun Emola-seuran kuulemiseksi. Hyväksyttiin esittelijän muutettu päätösesitys. Merkittiin, että esittelijänä toimi projektijohtaja Timo Rissanen. Tekninen lautakunta, 12.05.201 5, 84 Liitteet 1 ES lausunto Landeninkuja 65.pdf Emola-seuralta on saapunut lausunto 28.4.201 5. Lausunto liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Asia poistetaan teknisen lautakunnan listalta, koska lautakunnalla ei ole päätösvaltaa asiassa. Hyväksyttiin. Tiedoksi Heikki ja Heli Nykänen, Landeninkuja 6,50100 Mikkeli, Emola seura