B8-0316/2014 } RC1/Am. 4 4 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että vaikutustenarvioinnit ovat lainsäädännön laatimisessa varhaisvaiheen väline ja siksi keskeisessä asemassa komission järkevän sääntelyn ohjelmassa ja että niiden tarkoituksena on tuottaa avointa, kattavaa ja tasapuolista näyttöä taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista, unionin toiminnan lisäarvosta, odotettavissa olevasta sääntely- ja hallintotaakasta sekä vaihtoehtoisten toimintatapojen kustannuksista ja hyödyistä kaikille sidosryhmille; A. toteaa, että vaikutustenarvioinnit ovat lainsäädännön laatimisessa varhaisvaiheen väline ja siksi keskeisessä asemassa komission järkevän sääntelyn ohjelmassa ja että niiden tarkoituksena on tuottaa avointa, kattavaa ja tasapuolista tietoa eri toimintavaihtoehtojen mahdollisista taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista sekä ympäristö- ja terveysvaikutuksista, unionin toiminnan lisäarvosta sekä vaihtoehtoisten toimintatapojen arvioiduista kustannuksista ja hyödyistä kaikille sidosryhmille sekä niiden vaikutuksesta kansalaisten perusoikeuksiin;
B8-0316/2014 } RC1/Am. 5 5 Johdanto-osan D kappale D. ottaa huomioon, että perussopimuksiin sisältyy monialaisia sosiaalisia lausekkeita ja ympäristölausekkeita samoin kuin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamista koskevia velvoitteita, jotka on otettava huomioon unionin politiikan ja toiminnan määrittelyssä ja täytäntöönpanossa ja jotka edellyttävät niitä koskevien vaikutusten perusteellista analysointia kaikkien lainsäädäntöehdotusten kohdalla; D. ottaa huomioon, että Lissabonin sopimukseen sisältyy monialaisia sosiaalisia lausekkeita ja ympäristölausekkeita (SEUT-sopimuksen 9 ja 11 artikla), jotka on otettava huomioon unionin politiikan ja toiminnan määrittelyssä ja täytäntöönpanossa ja jotka edellyttävät niitä koskevien sosiaalisten ja ympäristövaikutusten perusteellista analysointia kaikkien lainsäädäntöehdotusten kohdalla;
B8-0316/2014 } RC1/Am. 6 6 Johdanto-osan C a kappale (uusi) C a. toteaa, että Lissabonin sopimuksen tultua voimaan perusoikeuskirjalla on yhtä paljon oikeudellista painoarvoa kuin Euroopan unionin perussopimuksilla ja että vaikutustenarvioinnissa olisi aina tarkistettava lainsäädännön yhteensopivuus perusoikeuksien kanssa;
B8-0316/2014 } RC1/Am. 7 7 Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. toteaa, että suuntaviivoissa kehotetaan ilmoittamaan vaikutukset rahana aina, kun se on mahdollista; ottaa huomioon, että vaikka yrityksille lyhyellä aikavälillä aiheutuvat kustannukset on yleensä mahdollista ilmoittaa rahana, sääntelytoimien pitkällä aikavälillä tuomia hyötyjä (esimerkiksi terveyshaittojen väheneminen tai ekosysteemien säilyminen) on usein mahdotonta ilmoittaa määrinä; katsoo, että määrinä ilmoittaminen aina, kun se on mahdollista, johtaa siksi rakenteelliseen yksipuolisuuteen, jossa painotetaan määrinä helpommin ilmoitettavia näkökohtia, kuten talouden toimijoille aiheutuvia kustannuksia, sosiaalisten ja ympäristöä koskevien hyötyjen kustannuksella ja jossa yhteiskunnan kokonaiskustannuksia ja -etua ja etenkään sosiaalisia ja ympäristöä koskevia kustannuksia ja hyötyjä ei oteta asianmukaisesti huomioon;
B8-0316/2014 } RC1/Am. 8 8 Johdanto-osan G a kappale (uusi) G a. katsoo, että EU:n säännöksiä olisi yksinkertaistettava niin, että noudatetaan täysin työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia EU:n vaatimuksia, työntekijöiden perusoikeuksia EU:ssa sekä EU:n ympäristölainsäädännön periaatteita ja tavoitteita;
B8-0316/2014 } RC1/Am. 9 9 2 kohta 2. korostaa, että komission olisi varmistettava, että taloudelliset, sosiaaliset, hallinnolliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat arvioidaan yhtä perusteellisesti; 2. kehottaa komissiota varmistamaan, että taloudelliset, sosiaaliset, hallinnolliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat arvioidaan yhtä perusteellisesti; kehottaa komissiota varmistamaan, että laadulliset arvioinnit otetaan täysimääräisesti huomioon, jotta vältetään rakenteellinen yksipuolisuus, jossa painotetaan määrinä helpommin ilmoitettavia näkökohtia, kuten talouden toimijoille aiheutuvia kustannuksia, yhtä tärkeiden sosiaalisten ja ympäristöä koskevien hyötyjen kustannuksella; pitää myönteisenä komission sitoutumista sen arvioimiseen, ovatko vaikutukset yhteensopivia perusoikeuksien kanssa;
B8-0316/2014 } RC1/Am. 10 10 6 a kohta (uusi) 6 a. korostaa, että sääntelyn yksinkertaistaminen (REFIT) ei saa olla tekosyynä tavoitteiden tason alentamiselle kysymyksissä, joilla on keskeistä merkitystä työntekijöiden turvallisuudelle ja hyvinvoinnille tai ympäristönsuojelulle; varoittaa purkamasta sääntelyä käyttäen tekosyynä parempaa sääntelyä tai pkyrityksille aiheutuvien rasitteiden vähentämistä; kehottaa komissiota säilyttämään tavoitteidensa tason ja kehottaa olemaan vaarantamatta julkisen politiikan tavoitteita, jotka koskevat esimerkiksi ympäristöön, yhteiskuntaan sekä terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä normeja;
B8-0316/2014 } RC1/Am. 11 11 6 b kohta (uusi) 6 b. palauttaa mieliin, että neljä hallinnollista rasitusta käsitelleen korkean tason työryhmän jäsentä, jotka edustivat ammattiyhdistyksiä ja kuluttajien oikeuksia sekä terveys- ja ympäristöjärjestöjä, eivät ole samaa mieltä työryhmän 14. lokakuuta 2014 esittämistä havainnoista vaan he ovat esittäneet eriävän mielipiteen; toteaa, että myös pk-yrityksiä edustavat järjestöt ovat arvostelleet useita korkean tason työryhmän päätelmiä; kehottaa komissiota ottamaan tämän asianmukaisesti huomioon ja ottamaan lisäksi huomioon kaikkien komission vaikutustenarvioinnin suuntaviivojen tarkistamiseen ja lainsäädännön parantamiseen osallistuvien sidosryhmien huolenaiheet;
B8-0316/2014 } RC1/Am. 12 12 13 a kohta (uusi) 13 a. katsoo, että pk-yritystesti, toimivuustarkastukset ja kilpailukykytestit eivät saa olla erillisiä prosesseja, vaan niiden olisi oltava osa kattavaa vaikutustenarviointia, jossa arvioidaan tasapuolisesti kaikkia näkökohtia (kuten taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä näkökohtia) ja jolla pyritään arvioimaan paitsi kustannuksia myös yhteiskunnan saamaa hyötyä ja mahdollisuuksia uusien markkinoiden luomiseen; katsoo, etteivät nämä prosessit saa heikentää lainsäädännön tehokkuutta eivätkä lisätä byrokratiaa;
B8-0316/2014 } RC1/Am. 13 13 15 a kohta (uusi) 15 a. kannustaa jäsenvaltioita pk-yrityksiä koskevaan hallinnolliseen yksinkertaistamiseen kansallisella tasolla siten, että ne saattavat unionin direktiivit asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä; korostaa jäsenvaltioiden oikeutta kansalliseen sääntelyyn silloin, kun EU on hyväksynyt vain vähimmäissäännökset; palauttaa mieliin, että vaikutusten jälkiarvioinneilla ei koskaan saisi korvata komissiolle perussopimusten valvojana kuuluvaa tehtävää valvoa, että jäsenvaltiot soveltavat unionin lainsäädäntöä tehokkaasti ja oikea-aikaisesti;
B8-0316/2014 } RC1/Am. 14 14 15 b kohta (uusi) 15 b. katsoo, että pk-yritysten äänen olisi kuuluttava entistä paremmin lainsäädäntöprosesseissa, jotka koskevat esimerkiksi standardointia, henkistä omaisuutta, tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusta ja julkisia hankintoja;
B8-0316/2014 } RC1/Am. 15 15 17 kohta 17. korostaa, että tällaisissa tapauksissa vaikutustenarviointeihin olisi sisällytettävä vaihtoehtoisten mekanismien ja/tai joustojen mahdollisuus pk-yritysten auttamiseksi aloitteen täytäntöönpanossa (liitteen 8 kohdassa 4 tarkoitetulla tavalla); panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille tarkistettujen suuntaviivojen luonnoksessa esitetyn toimintavaihtoehdon, jossa mikroyritykset jätetään lainsäädäntöehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle; katsoo kuitenkin, että mikroyritysten jättäminen oletusarvoisesti soveltamisalan ulkopuolelle ei ehkä aina ole paras lähestymistapa, ja toteaa, että tämän vuoksi asiaa on arvioitava tapauskohtaisesti kunkin ehdotuksen yhteydessä, jotta voitaisiin ottaa huomioon todistustaakan kääntäminen, eli toisin sanoen mikroyritykset olisi jätettävä ehdotusten soveltamisalan ulkopuolella, ellei ole todisteita siitä, että ne olisi sisällyttävä siihen; kannattaa ajatusta, että vaikutustenarvioinneissa harkitaan mukautettujen ratkaisujen ja 17. korostaa, että tällaisissa tapauksissa vaikutustenarvioissa olisi arvioitava, miten aloite vaikuttaisi pk-yrityksiin; on tässä yhteydessä tyytyväinen tarkistettujen suuntaviivojen luonnoksessa esitettyyn toimintavaihtoehtoon, jossa mikroyritykset jätetään lainsäädäntöehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle; katsoo kuitenkin, että mikroyritysten jättäminen oletusarvoisesti soveltamisalan ulkopuolelle ei ole oikea lähestymistapa; kannattaa ajatusta, että vaikutustenarvioinneissa harkitaan mukautettujen ratkaisujen ja kevyempien järjestelmien soveltamista pk-yrityksiin, jos voidaan osoittaa, että tämä ei heikennä lainsäädännön tehokkuutta ja että poikkeukset tai kevyemmät järjestelmät eivät lisää hajanaisuutta eivätkä vaikeuta pk-yritysten pääsyä sisämarkkinoille;
kevyempien järjestelmien soveltamista pkyrityksiin, jos tämä ei heikennä liikaa lainsäädännön tehokkuutta;
B8-0316/2014 } RC1/Am. 16 16 19 a kohta (uusi) 19 a. vastustaa jyrkästi hallinnollista rasitusta käsitelleen korkean tason työryhmän ehdotusta perustaa EU:n toimielinten ulkopuolinen parempaa sääntelyä käsittelevä neuvoa-antava korkean tason elin, joka vastaisi ehdotuksista aiheutuvan hallinnollisen rasituksen, säännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten, toissijaisuusja suhteellisuusperiaatteiden noudattamisen sekä oikeusperustan valinnan arvioinnista ja parempaa sääntelyä koskevien aloitteiden esittämisestä sekä EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon seurannasta kansallisella tasolla; uskoo, että tämä vaihtoehto synnyttäisi vakavia legitimiteettiin ja hallintotapaan liittyviä ongelmia ja heikentäisi huomattavasti komission roolia ja legitimiteettiä; pitää tiukasti kiinni siitä, että velvollisuus tehdä kattavia ja tasapuolisia vaikutustenarviointeja säilyy jatkossakin komissiolla ja että Euroopan parlamentti valvoo sitä järjestelmällisesti;