Työkyvyn kestävä kehitys - case Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaseminaari, Turku Anna Kaisa Ojala / 14.6.2019 anna.kaisa.ojala@turku.fi
Työelämässä ei voi olla kyse siitä, että selvitään juuri ja juuri eläkkeelle, jossa sitten palaudutaan. Jaksaminen ei voi olla riittävä tavoite työelämälle. Työhyvinvointi syntyy ilosta, intohimosta sekä kokemuksista siitä, että kaikki sujuu vaivatta. Riitta Malkamäki anna.kaisa.ojala@turku.fi
Työkyvyn elinkaari on muuttuva tuen tarve vaihtelee matkan varrella AVOIN ARJEN VUORO- VAIKUTUS Aktiivisen keskustelun kautta pystymme tarttumaan ajoissa tilanteisiin, joissa työntekijää uhkaa työkyvyn heikkeneminen. TYÖKYVYN HALLINTA- MALLI Työkyvyn hallintamalli antaa sekä esimiehelle että työntekijälle työkaluja työkykyprosessiin, jossa tarvitaan ennakoivaa ja ennakkoluulotonta otetta. AKTIIVINEN TOIMIJUUS TYÖURALLA Meillä jokaisella on vastuu oman työkykymme ylläpitämisestä ja edistämisestä. Työurien pidentyessä tarvitaan yhä pitkäjänteisempää työterveydestä huolehtimista ja osaamisen kehittämistä, kuin myös rohkeutta lähteä uusille urille. Anna Kaisa Ojala
Työkyvyn hallinta arjessa esimiestyön merkitys Lähiesimies on avainasemassa työkykymuutoksen havaitsemisessa varhainen puheeksi otto ja matalan kynnyksen dokumentointi; työkyvyn hallintamallin mukaiset keskustelut Työkykyasioiden sanoittaminen arjessa erilaisten työkyky-tilanteiden suvaitseminen työyhteisössä Työkykyjohtamisen oikeudenmukaisuus mitä se kenenkin kohdalla tarkoittaa; malli sama, tilanne eri Terveyden rinnalla: asenne, motivaatio, osaaminen, oppiminen, perustehtävän selkeys, työergonomia Arjessa tukena työkyvyn hallintamalliin liittyvät ohjeet ja lomakkeet Työkyvyn hallintamallin vastuumatriisi (0-300pv) Toimijat: työntekijä, esimies, johdon tuki, työterveyshuolto, HR, UDS-verkosto, Sarastia, Keva Lisäksi apuna: Hyvä kohtelu Turun kaupungin työpaikoilla, Turun kaupungin päihdeohjelma, Seuraamukset rikkomuksista työtehtävissä, Turun kaupungin väkivaltariski opas, Käsin tehtävät nostot ja siirrot, Toimintamalli sisäilma-asioissa Tulossa vuonna 2019: korvaavan työn malli Anna Kaisa Ojala
Työkyvyn hallinnan toimintaprosessi: Työkykyongelman havaitseminen Puheeksi otto Työhyvinvoinnin tai työhön paluun tukikeskustelu Työnteon arvioidaan onnistuvan omaa työtehtävää järjestelemällä Työpaikan sisäiset tukitoimet riittämättömiä Lääkärin vastaanotto työkyvyn arvioimiseksi Työterveysneuvottelu Vaihtoehdot: Tuettu työhön paluu, työn räätälöinti, osa-aikaratkaisut (seuranta) Ammatillinen kuntoutus (arviointi, seuranta & jatkumo) Uudelleensijoittuminen tai uudelleen kouluttautuminen anna.kaisa.ojala@turku.fi
Työkyvyn hallinta arjessa työyhteisön merkitys Työyhteisö, jossa on hyvä henki ja sosiaalista pääoma, ja jossa perustehtävät koetaan selkeiksi ja merkityksellisiksi, tukee työntekijän terveyttä, edistäen työn tekemistä ja myös työhön kuntoutumista. Toisaalta työyhteisön ei pidä tukea vääränlaista käyttäytymistä (paikkailla, piilotella). Kerrotaanko asioista esimiehelle vai vaietaanko? Mihin asti pystytään tukemaan työssä selviytymistä? Onko työyhteisö valmis yhdessä ajattelemaan luovasti, miten työtä voitaisiin uudelleen muotoilla, jotta osatyökykyinen työntekijä pärjää mukana? Anna Kaisa Ojala
Työkyvyn hallinta arjessa avainkysymyksiä? Onko perustehtävä selkeä? Tukevatko rakenteet työn tekemistä ja työkykyisyydestä huolehtimista? Onko osaaminen ajan tasalla? Ovatko asenne ja työmotivaatio kohdillaan? Onko omasta työkykyisyydestä huolehtimisen merkitys ymmärretty? Onko kommunikointi esimiehen ja työntekijän välillä luottamuksellista ja vastavuoroista? Onko työntekijä itse ottanut työkykyyn liittyvät asiat puheeksi? Onko työkykyisyyden säilymistä ratkottu myönteisin keinoin, tukiverkostoja hyödyntäen? Ovatko työyhteisötaidot kunnossa? Onko työyhteisössä riittävästi tietoa työkyvyn tukemiseen liittyvistä asioista? Anna Kaisa Ojala
Moni-ilmeiset työkykyprosessit Tavalliset, ohi menevät tilanteet Sairastuminen > hoito ja kuntoutus > tuettu töihin paluu Usein lyhytkestoisia Selvitä, jos lyhyet poissaolot toistuvat usein Muista tiivis yhteydenpito ja seuranta Pidemmät, määräaikaiset prosessit (selkeä syy) Sairastuminen > hoito/kuntoutus > tuettu töihin paluu esim. Kelan osasairauspäivärahalla, työkokeilulla tai Kevan osakuntoutustuella Moniammatillinen yhteistyö ja verkostot Pitkittyvät/ pitkittyneet prosessit Useita sairauksia tai sairastumisia, ei välttämättä selkeää päädiagnoosia > tutkimukset pitkittyvät, hoito ja kuntoutus eivät auta tai tulee komplikaatioita > työkyvyttömyys tai osittainen työkyvyttömyys omaan työhön (työkykyarvio) > uudelleenjärjestelyt tai -koulutus Anna Kaisa Ojala
Työkykyprosessi ja kaksi eri tulokulmaa TYÖKYVYN ARVIOINTI TYÖSUORITUKSEN ARVIOINTI Tavoitteena löytää työntekijän työkykyä vastaava työ (huom. myös koulutus ja osaaminen). Prosessia ohjaavat terveydelliset syyt, vrt. työkierto tai mahdollinen muu uudelleenkouluttautuminen. Prosessilla ei lähtökohtaisesti ratkaista muita työolosuhteisiin tai -yhteisöön liittyviä ongelmia. Työkyky vaikuttaa olennaisesti työssä suoriutumiseen, mutta työkykyprosessi ja työsuorituksen arviointi tulee hahmottaa myös toisistaan erillään. Esimiehen tulee myös osatyökykyisen työntekijän kohdalla edetä työnjohdollisiin toimiin, jos työtehtävissä tapahtuu laiminlyöntejä tai työkäyttäytymisessä on haasteita.
Työkykyprosessit ja KEVA-yhteistyö Kevan tukema ammatillinen kuntoutus työkokeiluna, työhön valmennuksena, uudelleenkoulutuksena tai toimeksiantona palveluntuottajalle Työkokeilun kautta voidaan joko palata omaan vanhaan työhön tai lähteä uusille urille. Työkokeilun pituus on yleensä 3kk (-6kk). Vaikka olisi työkyvytön omaan työhön, voi olla (osa)työkykyinen johonkin muuhun työhön; tarvitaan tuore työterveyslääkärin työkykyarvio. Uudelleenjärjestelyt työkyvyn muuttuessa Uudelleensijoitusprosessi (ensin oma toimiala, sitten koko kaupunki) Paikan löytäminen pitkällä tähtäimellä Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on laskussa ja ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden määrä nousussa Anna Kaisa Ojala
Moniammatilliset toimijat työkykyprosessissa Työtä tukevat rakenteet Perustehtävä Osaamisen kehittäminen Työntekijä Ajantasainen osaaminen Sisäinen motivaatio Positiivinen asenne Avoin vuorovaikutus Työterveyshuolto Työterveyden seuranta Neuvottelut Yhteistyö KEVA Ammatillinen kuntoutus Kuntoutus- ja eläke-etuudet Yhteistyö Työhön paluu Oma vanha työ Räätälöity ty Uusi työ TE-toimisto Oppilaitosyhteistyö Työyhteisö Työyhteisötaidot Sosiaalinen pääoma Esimies Hyvä arkijohtaminen Avoin vuorovaikutus Turun kaupungin UDS-verkosto Muut työantajat Työyhteisöjen työhyvinvoinnin edistäminen Lehtisaari, Ojala & Rankonen
Kohti työkyvyn kestävää kehitystä pohdintaa Työkyvyn muutosten ennakointi ja varhaisemmat neuvottelut (myös yksilöllistä urasuunnittelua) Mieti aina, voisiko osa-aikainen työnteko onnistua ja kuntouttaa voimavaralähtöisyys työkyvyn hallinnassa Villejä ideoita: avustavien tehtävien pooli ja/tai määräaikainen lisäresurssi kuormittuneeseen työyhteisöön Säännöllinen osaamisen vaihto osana työkyvyn hallintaa osaamisen johtamisen ja työkyvyn johtamisen nivoutuminen Mihin vedetään rajat ja miten tuetaan itseohjautuvuutta työkykyprosessissa kuinka monta kertaa yritetään? Roolit työkykyprosessissa; työntekijän osallisuus aktiivisena toimijana kohti aktiivista uudelleenurautumista Uudet työsukupolvet ja lyhyet työnantajasidonnaisuudet uudenlainen ja entistä moni-ilmeisempi työkulttuuri Työn psykososiaaliset kuormitustekijät ja epävarmuuden sietäminen miten vastaamme tähän haasteeseen? Miten työkyvystä saatava tieto on saatavilla ja miten se ohjaa toimintaa? Strategiset kumppanuudet ja työterveysyhteistyön vaikuttavuuden arviointi
Työkykykoordinaattorin työsarkaa Työyhteisöjen hyvinvoinnin ja toimivuuden edistäminen ennakoivin toimenpitein Työhyvinvoinnin ja työkyvyn asiantuntijana ja kouluttajana toimiminen Työkyvyn hallintamallin käytön tuki sekä pelillisten keinojen käyttö työyhteisöjen varhaisessa tukemisessa Esimiestyön tukena toimiminen pitkittyneissä sairauspoissaoloissa ja työkyvyn heikentyessä; työkykylähtöisten ratkaisujen hakeminen yhteistyössä esimiesten kanssa, kun on kyse paluusta/kuntoutumisesta omaan työhön Verkostoyhteistyö Strategisen HR:n, työterveyshuollon ja muiden toimialojen kanssa työhyvinvointi-asioissa Työhyvinvoinnin asiantuntijana toimiminen hankkeissa Hytossa työparina henkilöstösuunnittelijalle, joka vastaa työkyvyn hallinnan tuesta uudelleensijoittumis-tilanteissa Anna Kaisa Ojala
Tehtäväsi ei ole nähdä tulevaisuuteen, vaan tehdä se mahdolliseksi. - Antoine de Saint-Exupéry -