VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI



Samankaltaiset tiedostot
Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä

HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä , Helsinki

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

Sote ja valinnanvapaus katsaus

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

Rahoitusmallien lähtökohdat

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

SO-MA-UUDISTUS JA ERIKOISSAIRAANHOITO 1

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

Aki Lindén Vallitseeko laiton tila?

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS

Eija Kalso, LKT, professori

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄT- UHKA VAIN MAHDOLLISUUS POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMISELLE Lasse Lehtonen professori, hallintoylilääkäri HUS

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

HUS-KUVANTAMISEN LAITE- JA PALVELUHANKINNAT Toimitusjohtaja Jyrki Putkonen,

Sote-valmistelu. Kari Nuuttila Kauhajoki

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Maku-uudistuksen ohry

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

HUS:N STRATEGIAN PAINOPISTEET

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

VAIKUTTAVUUSJOHTAMINEN

#Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Potilas vai terveyspalvelujen kuluttaja Labquality days Lauri Korkeaoja Viestintä- ja yhteiskuntajohtaja, Attendo

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Asiakkaan valinnanvapaus

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus PN Pekka Nousiainen

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus Rakenteet ja palvelut Loppi Jukka Lindberg Muutosjohtaja Oma Häme -hanke

Tekstiilihuollon markkinat Suomessa

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa?

Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä Harri Jokiranta Projektinjohtaja

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

Asiakkaan valinnanvapaus

Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

Sote-uudistuksen tilanne Uusia linjauksia, kysymyksiä ja vastauksia

Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Oulu

Asiakkaan valinnanvapaus

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA

Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja

ATK-päivä Joensuu Pentti Itkonen

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

SOTE. Suuri mahdollisuus TEESIT

VEROILLA JA VAROILLA

Kustannustehokkuus. pj. Tarja Majuri siht. Liisa Lepola

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa hankevalmistelusta

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

Kuntien näkemykset vuoden 2019 toiminnan kehittämisestä

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

JULKINEN PALVELU KILPAILUN VIITEKEHYKSESSÄ

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan uusi ote. Kirsi Varhila Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveysvaliokunta Anne Mykkänen Toimialajohtaja HUS-Kuvantaminen

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS

Kelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto

Vammaispalvelut maakuntarakenteessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset ja PoSoTe

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu Antti Kivelä Johtaja, Sitra

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Asiakkaan valinnanvapaus

SUOMEN LÄÄKETIETEEN FILOSOFIAN SEURA. Julkinen rahoitus, yksityinen tuotanto? Raha ja etiikka uudessa SOTE:ssa

Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Transkriptio:

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta E D E L L Y T Y K S E T Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hallittu ja tasapainoinen talous Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Uudistava johtajuus ja organisaatio Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus A R V O T Ihmisten yhdenvertaisuus Potilaslähtöisyys Luovuus ja innovatiivisuus Korkea laatu ja tehokkuus Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus

MITÄ TARKOITTAA KILPAILUKYKY? Se ei tarkoita vain sitä kuntalaskutushintaa, jonka kunnat maksavat HUS:lle hoitamistamme potilasta mehän laskutamme jokaisen potilaan hoidosta palveluhinnastomme mukaisesti. Hyvin tärkeää on kokonaisuus, johon liittyy palvelun lääketieteellinen sisältö ja laatu, potilaan asiakaskokemus, koko palveluprosessi kotoa takaisin kotiin, odotus- ja jonotusajat, potilasinformaatio jne. Suuri yliopistollinen akuuttisairaala on yleismaailmallinen konsepti, jossa kiireellisellä päivystyshoidolla on aivan keskeinen osuus, selvästi yli 50 % kaikesta hoidosta. Lisäksi sairaalassa opetetaan ja tutkitaan, ja se on hyvin monialainen.

MITÄ TARKOITTAA PERUSTERVEYDENHUOLTOYHTEISTYÖ? Määritelmät! ESH = lääketieteen erikoisalojen mukaisesti jakautunutta terveydenhuoltoa. PTH = valikoimattoman väestön matalan kynnyksen terveyden- ja sairauden hoitoa, sisältäen prevention ja keskeisten kansansairauksien varhaisdiagnostiikan ja jatkohoidon. Nämä ovat eri paradigmoja, kumpikin on oikea omassa toimintaympäristössä. Alle 10 % PTH:n potilaista saa lähetteen ESH:oon. MUTTA raja-aita (ja etenkin eri organisaatiot) on myös haitta ja este. Yhteistyön kaikinpuolinen tiivistäminen on perusteltua. Se ei merkitse vain erikoislääkäreiden vastaanottoja terveyskeskuksissa.

JULKISEN ja YKSITYISEN terveydenhuollon nelikenttä: JULKISOIKEUDELLINEN TUOTTAJA (kunta, kuntayhtymä, valtio, tms) + JULKINEN RAHOITUS (verot, sosiaalivakuutus) YKSITYISOIKEUDELLINEN (osakeyhtiö, osuuskunta, säätiö tms) TUOTTAJA + YKSITYINEN RAHOITUS (asiakas tai työnantaja) YKSITYISOIKEUDELLINEN TUOTTAJA + JULKINEN RAHOITUS (ostopalvelu, palveluseteli, (julkinen) raha seuraa potilasta malli) JULKISOIKEUDELLINEN TUOTTAJA + YKSITYINEN RAHOITUS (korkeat asiakasmaksut, tai myynti itsemaksaville asiakkaille)

Julkisella rahoituksella toimivan julkisen tuottajan asema on erilainen kuin markkinoilla toimivan yksityisen yrityksen Lähtökohtaisesti ei voi tavoitella liikevaihdon kasvua, saati voittoa Yksityisen yrityksen sopeutumisvaateet ovat suuremmat: kilpailu, kasvu, kysynnän väheneminen, muuttuvat markkinat, uuden tuotteen (ja liikevaihdon) luominen, omistajan tuotto-odotukset Julkisessa terveydenhuollossa näyttää asiakaskysyntä kasvavan, mutta palvelusta (asiakkaan puolesta) maksavan rahoitus pienenevän palvelua ei voi kuitenkaan vähentää, koska lait turvaavat asiakkaan asemaa. Sen sijaan kuluja tulisi karsia eli tehostaa. Periaatteessa ei eroa yksityisestä yrityksestä.

Omien julkinen yksityinen kontaktien kautta on minulle muodostunut kuva siitä, että pikemminkin samankaltaisuudet ja eroavaisuudet noudattavat suuri organisaatio pieni organisaatio ryhmittelyä enemmän kuin julkinen yksityinen ryhmittelyä Toisaalta esimerkiksi psykiatrista palvelujärjestelmää tai synnytyssairaaloiden järjestelmää ei ole yhtä helppo (?) saneerata kuin puunjalostusteollisuutta. Julkinen palvelujärjestelmä on kansanvallan piiriin kuuluva asia!

Suomen terveydenhuollossa on vielä eräs hyvin erikoinen piirre verrattuna lähes mihin tahansa muuhun julkisrahoitteiseen palveluun. Olen kutsunut sitä hieman kärjistäen laittomaksi tilaksi. Esimerkiksi ei koulupalvelua voi tarjota kunnan toimesta siten, että aamulla todetaan perheelle, joka tuo lastaan kouluun, että tämän päivän kouluajat menivät jo kaikki, soittakaa yksityiselle, jos pääsisitte tänään sinne. Lukion valinnanvapauskin on eri asia. Tämä on seurausta siitä, että julkisesti rahoitetun terveyspalvelun mitoitus on edelleen pienempi kuin todellinen tarve edellyttäisi ja toisaalta julkinen palvelulupaus tai laki on liian löysä, On muotoutunut vallitseva käytäntö, joka on enemmän tai vähemmän hyväksytty, eli meillä on kaksi eri terveydenhuoltoa eri väestöille!

KUSTANNUSTEHOKKUUS korostuu vielä entistäkin enemmän ensi vuoden aikana, ja kohti uutta sotejärjestelmää (2019 -) mentäessä. Pärjäämme kyllä Euroa/Asukas tilastoissa, olemme itse asiassa siinä maamme paras (siis HUS-alueella kuluu erikoissairaanhoitoon vähiten euroja per asukas), mutta tämä ei ole koko totuus : myös väestömme on erilaista (nuorempaa ja koulutetumpaa) ja yksityisiä palveluja ja työterveyshuoltoa käytetään paljon. OSAAMINEN on tärkein menestystekijämme. Sitä voi hankkia rekrytoimalla, säilyttämällä, kouluttamalla ja aktiivisella uuden tiedon luomisella eli tutkimuksella. Meilahden kampus (AMCH) on maamme suurin ja tärkein lääketieteellinen tutkimuskeskus. Vaikuttavat numerotiedot. Mutta riskejäkin on!

Aki Linden, toimitusjohtaja 9

Organisaation muuttaminen ei ole itse tarkoitus. HYKS-organisaatio on itse asiassa melko tuore (1.1.2015 -). Muutostarpeita silti on. Historiallisista syistä organisaatiossamme on eräitä raskaita piirteitä: useita eri poliittisia päätöksenteon elimiä. Olemme jo niitä karsineet, mutta tätä olisi syytä jatkaa. Merkittävien julkisten varojen käytöstä päättäminen on poliittista päätöksentekoa, mutta sen ei tarvitsisi tapahtua nykyisellä tavalla. Kuluyksikkö, tulosyksikkö, liikelaitos vai yhtiö? Nämä ovat taloudellisen eriyttämisen eri asteita. Niille on kullekin rationaaliset perusteensa. Kun olosuhteet muuttuvat, tulee organisaationkin muuttua. Erikoisalan johtaminen useassa eri sairaalassa tulee korostumaan.

VALINNANVAPAUS JA KILPAILU LISÄÄNTYVÄT Joudutaan ratkaisemaan suuri joukko asioita, jotka nyt vain ovat, esim.: päivystys- ja valmiusvelvoitteet, opetus ja tutkimus, viranomaistehtävät vs palvelutuotanto, kokonaispalveluketju vai sen osat jne. jne. Myös sotumaksut yms ovat erisuuruiset. Tällä hetkellä julkinen ja yksityinen terveydenhuolto toimivat 90 %- sesti eri asiakassegmenteissa, samalla (lääkäri)henkilöstöstöllä! Julkisen tuottajan on a) segmentoitava, b) hinnoiteltava, c) karsittava (kenelle?), d) trimmattava, e) markkinoitava palveluitaan uudella tavalla. Periaatteessa opetussairaala pärjää, koska siellä on osaavin henkilöstö. Mutta ei se itsestään toteudu!