Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Humikkala-Viekko 2018-2019
Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Oppimisympäristö Toimintavuoden yhteiset tavoitteet: Lapsen Vasut toiminnan suunnittelussa Digitalisaatioon liittyvä tavoite Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Laaja-alainen osaaminen Oppimisen alueet Yhteistyö ja viestintä Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen 13.2.2019 2
Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan (varhaiskasvatuslautakunta 16.5.2017) Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta toimipisteessä tai yksikössä pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Yksikön toimintasuunnitelma laaditaan toimintakaudelle ja siihen kirjataan toimintakauden varhaiskasvatuksen painopistealueet ja kehittämiskohteet. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä perheen kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Ryhmäkohtainen toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin. 3
Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin kaupungin strategiaan 2017-2021 Vasuperusteissa määritellyt arvot: Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Lapsen oikeudet Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Perheiden monimuotoisuus Terveellinen ja kestävä elämäntapa 13.2.2019 4
Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Tutustuminen lapsi ja vanhemmat tutustuvat lapsiryhmään ja henkilökuntaan etukäteen Toteutamme aloituskeskustelut mahdollisuuksien mukaan lapsen kotona Lapselle sovitaan vastuuaikuinen varhaiskasvatuksen aloittamiseen Sovimme huoltajien kanssa lapsen pehmeän aloituksen päiväkotiin Siirtyminen toiseen ryhmään Lapsi siirtyy aikuisen tukemana toiseen ryhmään (saattaen vaihdetaan) Lapsen vasuprosessi uuden toimikauden alkaessa varhaiskasvatussuunnitelmaviikot, joista tiedotetaan vanhempia Vasut valmiina marraskuun loppuun mennessä, keväällä pidetään arviointikeskustelut Hyve 4 keskustelut pidetään ennen 4-vuotis neuvolatarkastusta 5
Oppimisympäristö Käytössämme on päiväkodin ryhmätilat, pienryhmätiloja sovitusti ja ulkoilussa piha-alueet sekä lähiympäristön ulkoilualueet, puistot, leikkikentät. Vältämme turhaa istumista ja kannustamme lapsia liikkumaan. Muokkaamme tiloja niin, että lapsilla on mahdollisimman paljon vapaata leikkitilaa ja mahdollisuus toteuttaa leikki-ideoitaan Tiloja muokataan lasten tarpeiden ja ideoiden mukaan Kuuntelemme ja havainnoimme lapsia ja leikkiä, aikuinen osallistuu leikkiin ja antaa lapsille leikkiideoita Muuntelemme tiloja leikin toiminnan rakentuessa Arvioimme tiimeissä oppimisympäristön toimivuutta lapsilta saadun palautteen pohjalta. Järjestelemme tiloja vastaamaan eri ikäisten lasten tarpeita ja niin, että ne kannustavat lapsia liikkumaan, toimimaan ja oppimaan arjen toiminnoissa. Lelut, pelit ja askartelumateriaalit ovat vapaasti lasten saatavilla Retkeilemme lähiympäristössä ja koko kaupungissa käyttäen julkisia liikennevälineitä Hyödynnämme alueellisia liikuntakohteita esim. Liikunta- ja pallomylly Viisivuotiaat käyvät luistelemassa läheisellä kentällä Teemme retkiä Helsingin kulttuurikohteisiin esim. Stoa, Kiasma, Ateneum 6
Lapsen Vasu toiminnan suunnittelussa Aloituskeskustelu Käymme aloituskeskustelun perheen tutustumiskäynnin yhteydessä tai mahdollisuuksien mukaan lapsen kotona. Vanhempien täyttämä aloituskeskustelulomake toimii keskustelun runkona. Samalla vanhemmat antavat meille tietoa lapsen turvalliseen aloitukseen liittyen. Lapsen tavat, tottumukset, allergiat jne. Vastaavasti kerromme vanhemmille päiväkodin toiminnasta ja vanhempien osallistumismahdollisuuksista toiminnan suunniteluun. Lapsen vasun laatimiseen valmistautuminen Tutustumme lapseen, leikimme ja juttelemme lapsen kanssa. Kuvatukea käytämme tarvittaessa. Kartoitamme vanhempien toiveita lapsen varhaiskasvatukseen liittyen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman valmisteluun osallistuu koko tiimi. Vasuesite jaetaan hyvissä ajoin ennen keskustelua vanhemmille. Lapsen vasu Lasten vasut antavat pohjan koko toiminnan suunnittelulle. Lapsen vasuun kirjaamme lapsen vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita. Yhdessä tiimin kanssa kootun tiedon perusteella lastentarhanopettaja käy keskustelun ja kirjaa pedagogiselle toiminnalle sovitut tavoitteet ja toimintatavat. Lapsen vasuun kirjataan ne toimenpiteet, joilla varhaiskasvatuksessa varmistetaan lapsen hyvän kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset. Tarkoituksena on turvata lapsen äänen kuuleminen ja vanhempien mahdollisuus vaikuttaa. Varhaiskasvatuslaki korostaa lapsen osallisuutta. Lasten ideoita toteutetaan ja heidän toiveitaan kysellään. Vanhempien kanssa sovimme miten he osallistuvat toimintaan. Vasun arvioinnista sovitaan ja lapsen vasu tulostetaan vanhemmille. 13.2.2019 7
Digitalisaation tupa-tavoite varhaiskasvatuksessa Mellunkylän alueen yhteinen tavoite: 100 oivallusta mediareppuun materiaalin hyödyntäminen toiminnassa Humikkala-Viekko-Pph Mellunkylän tavoitteena on ottaa haltuun Tutkin ja toimin ympäristössäni ja Teknologia retkillä osiot repusta Esimerkiksi : Luonnon värikartta Tutkimme, millaisia värejä luonnosta löytyy eri vuodenaikoina. Etsimme erivärisiä asioita luonnosta ja keräämme ne värikartaksi, värikartta kuvataan. Teknologia retkillä Koko kaupunki oppimisympäristönä, hyödyntäen retkillä teknologiaa puhelimia, Tabletteja, kuvaamista jne ja näin retkien dokumentointia Monilukutaitoa kehitämme edellä olevin tavoin. 13.2.2019 Etunimi Sukunimi 8
Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaateet ja kehittämiskohde Leikkiin kannustava toimintakulttuuri Lasten leikki-ideat varhaiskasvatustoiminnan suunnittelun pohjaksi. Kasvattaja osallistuu leikkiin, ja leikin rikastamiseen. Sopimamme rakenteet mahdollistavat pitkäkestoisen leikin esimerkiksi niin, että lapsilla on mahdollisuus jättää leikki ja jatkaa sitä myöhemmin uudelleen. Havainnoimme ja dokumentoimme leikkiä. Tuemme lasten vuorovaikutusta kuvin. Käytössä teema-lelupäivät kuten perjantain pehmolelupäivä tai pelipäivä jolloin lapset voivat tuoda kotoa oman pelin, jota pelataan yhdessä. Teemme perinneleikit ja suomalaisen leikkikulttuurin näkyväsi esimerkiksi kalevalanpäivänä leikimme perinneleikkejä ja laulamme vanhoja lauluja. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Otamme huomioon erilaiset kulttuurit, juhlat, arvot, ja katsomukset. Opettelemalla esimerkiksi tervehdykset niillä kielillä, joiden edustajia on päiväkodissa. Tutustumme myös heidän kirjoihinsa, ruokaan jne. Perheet osallistuvat tuomalla satuja, leikkejä, kuvia Lasten kotimaiden liput esille Lapsen oman kielen kehityksen tukeminen Pyydämme vanhemmilta oman äidinkielen sanoja turvaksi lapselle Kasvattajat 13.2.2019 huomioivat oman Etunimi kielellisen Sukunimi mallinsa 9
Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laajaalaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Yksikön nosto: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Tuemme lasten omatoimisuuden vahvistumista. Harjoittelemme erilaisia taitoja kuten pukemista, ruokailua, sekä henkilökohtaisesta hygieniasta ja omista tavaroista huolehtimista.
Oppimisen alueet Yksikön nosto Kielen rikas maailma Vahvistamme lasten vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Kannustamme lapsia kommunikoimaan toisten lasten ja henkilöstön kanssa. Huomioimme sensitiivisesti myös lasten nonverbaalisen ilmaisun. Luemme, loruilemme, laulamme ja sadutamme lapsia. Käytämme kuvia ja kirjoja, leikimme ystävyys ja vuorovaikutus leikkejä. Liikkumisen suunnitelma Huomioimme, että lapsilla on mahdollisuus monenlaisiin tapoihin liikkua niin, että lapset voivat toteuttaa luontaista tarvetta liikkua niin sisällä kuin ulkonakin. Muistamme, että toimintahetkin aikana liikkuminen tukee oppimista. Ulkoilemme päivittäin ja tarjoamme lapsille mahdollisuuden erilaisiin liikkumismuotoihin ja liikuntaleikkeihin. Teemme retkiä lähiluontoon ja liikumme monipuolisessa maastossa.
Yhteistyö ja viestintä Huoltajien osallisuus Päivittäiset keskustelut huoltajien kanssa lapsia tuotaessa ja haettaessa. Vasu-keskusteluissa kysymme, miten vanhemmat haluavat osallistua päiväkodin toimintaan. Muistamme, että yhteistyö vanhempien kanssa on henkilökunnan vastuulla. Vanhempientoimikunnat, talkoot, juhlat, toiminnalliset tapahtumat, sähköinen tiedotus. Facebook käytössä, tekstiviestit ja kuukausikirjeet. Vanhempien mielipiteitä ja toiveita on kysytty toimintasuunnitelmaa varten. Monialainen yhteistyö Teemme yhteistyötä kiertävän varhaiskasvatuksen erityisopettajan, suomi toisena kielenä varhaiskasvatuksenopettajan, neuvolan, kirjaston, seurakunnan, liikuntapaikkojen, järjestöjen, kulttuurikeskuksien, lastensuojelun, muiden asiantuntijoiden, mediakirjaston sekä tulkkien kanssa. 12
Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.
Pedagoginen dokumentointi Mitä ja miten arvioimme: Työntekijän itsearviointi, tiimien varhaiskasvatustoiminnan arviointi Oliko toiminta pedagogisesti perusteltua ja varhaiskasvatussuunnitelmien mukaista? (vuorovaikutus lasten kanssa, ryhmässä vallitseva ilmapiiri, pedagogiset työtavat, toiminnan sisältö tai oppimisympäristöt) Lasten kasvun kehityksen ja oppimisen edellytysten toteutuminen Dokumentoimme lasten leikkiä valokuvaamalla leikkiä päivittäin. Käytössämme on Instagram ja WhatsApp, joilla vanhemmat voivat seurata päiväkodin toimintaa. Kasvattajayhteisön toimintaa dokumentoidaan myös kirjallisesti Arviointi kohdistuu pedagogisiin tekoihin-pohjalla toimintasuunnitelman konkreettiset tavoitteet. Lapset mukaan dokumentointiin ja arviointiin esimerkiksi niin, että lapset kuvaavat yhdessä sovittua aihetta esim. leikit kahden viikon ajan ja kuvista tehdään näyttely. 14