Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (1) 55 Asianro 7874/11.01.00/2013 Päätös ympäristölupahakemuksesta / Rudus Oy, kivenlouhimo ja -murskaamo, Hiltulanlahden kylä, tila Hepomäki (297-411-34-4), Kaatopaikantie Ympäristöjohtajan ehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Rudus Oy on 29.10.2013 jättänyt ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristölupahakemuksen, joka koskee Hiltulanlahden kylässä Kaatopaikantiellä sijaitsevan kivenlouhimon ja - murskaamon sekä asfalttiaseman toiminnan muutosta. Toiminta tilalla Erkkilä RN:o 5:306 on päättynyt ja louhinta-alue tilalla Hepomäki RN:o 34:4 laajenee. Lupa esitetään myönnettävän. myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Rudus Oy:lle kivenlouhimolle ja murskaamolle seuraavasti: Asia Päätös ympäristöluvan muutoshakemuksesta Luvan hakija ja toiminnanharjoittaja Rudus Oy PL 49 00441 HELSINKI Y-tunnus: 1628390-6 Laitoksen yhteystiedot Rudus Oy Louhentie 5 70900 TOIVALA yhteyshenkilö: Henri Kaila, GSM: 040 850 7522, sähköposti: henri.kaila@rudus.fi Toiminta ja sen sijainti Kivenlouhimo ja -murskaamo Hiltulanlahden kylä (411), tila Hepomäki RN:o 34:4, Kaatopaikantie, Kuopio Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Toiminta on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohtien 7c ja 7e perusteella. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen toiminnan ympäristölupa-asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 7 1 momentin kohtien 7a ja 7b perusteella. Asian vireille tulo Lupahakemus on jätetty ympäristö- ja rakennuslautakunnalle 29.10.2013.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 2 (2) Toimintaa koskevat muut luvat ja sopimukset Rudus Oy:llä on Hepomäen kivenlouhimolle, -murskaamolle ja asfalttiasemalle Kuopion kaupungin ympäristölautakunnan 8.5.2007/ 34 myöntämä ympäristölupa sekä 8.5.2007/ 36 myöntämä maa-aineslain mukainen ottolupa. Kivenlouhimon yhteydessä toimii Rudus Oy:n betonijätteen kierrätysyksikkö, jolla on Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vuonna 1997 myöntämä ympäristölupa. Rudus Oy:llä on samaan aikaan vireillä Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnassa maa-ainesten ottoluvan muutos samalla alueelle, mihin ympäristöluvan muutoshakemus kohdistuu. Rudus Oy:llä on vuokrasopimus alueesta. Sopimus on voimassa 31.10.2017 saakka. Alueen kaavoitustilanne, maankäyttö ja ympäristövaikutuksille herkät kohteet Ympäristöministeriön 3.7.2008 vahvistamassa Kuopion seudun maakuntakaavassa ja 7.12.2011 vahvistamassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa ottoalue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T11.801). Alue sijaitsee Hiltulanlahden kylässä, Karttulantieltä erkanevan Kaatopaikantien eteläpuolella. Toiminta sijoittuu Kuopion kaupungin keskeisen kaupunkialueen yleiskaava-alueelle (hyväksytty Kuopion kaupunginvaltuustossa 11.12.2000). Yleiskaavassa alue on merkitty kokonaisuudessaan varastoalueeksi (TV) ja maa-ainesten ottoalueeksi (eo). Alueella ei ole asemakaavaa. Ottoalueella kallioperä on biotiitti-sarvivälkegneissiä ja sen pääasiallinen raekoko on 0,2 2 mm. Kiviaines sisältää kvartsia 15-25 %, plagioklaasia 30-60 %, biotiittia 5-25 % ja sarvivälkettä 5-15 %. Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueella sijaitsevat nykyisin Rudus Oy:n kiviaineksen ottamisalue, Heikki Hiltusen/Morenia Oy:n kiviaineksen ottamisalue, Lemminkäinen Infra Oy:n kiviaineksen ottamisalue, NCC Roads Oy:n kiviaineksen ottamisalue, Savon Kuljetus Oy:n kiviaineksen ottamisalue, Skanska Asfaltti Oy:n asfalttiasema, Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskus sekä Pelastusopiston harjoitusalue. Lisäksi alueella on pienimuotoista jätteenkäsittelytoimintaa Rudus Oy:llä ja Savon Kuljetus Oy:llä. Kaikki ympäristöluvan mukaiset toiminnat eivät toimi luvan koko laajuudessa. Alueelle on myönnetty ympäristölupa Pielisen Betoni Oy:lle kivenlouhimolle ja murskaamolle, joka sijoittuisi Rudus Oy:n kivenlouhimon yhteyteen nykyisen ja tulevan louhinta-alueen itäpuolelle. Pielisen Betoni Oy:n ympäristölupa ei ole lainvoimainen. Alue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Ottoalueen läheisyydessä ei ole talousvesikaivoja eikä vedenottamoita. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat suunnitellun toiminta-alueen rajasta noin 420 m kaakkoon (Korpela) ja 1 100 m koilliseen (Matkus) ja etelään (Korsujärvi). Lisää vakituista asutusta sijaitsee noin 1400-1600 m päässä louhinta-alueesta. Lähimmät lomaasuinkiinteistöt sijaitsevat noin 470 m etäisyydellä Korsujärven rannalla ja noin 1000 m etäisyydellä Matkusjärven rannalla. Lähimmät Natura-alueet sekä lehtojen suojeluohjelmaan ja vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvat luonnonsuojelualueet ovat Haminavuori, Vanuvuori, Matkusjärven, Riihilammen, Kylmämäen ja Väärälahden lehdot (Natu-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 3 (3) ra-tunnus FI0600002). Ne ovat 1,1-1,8 km:n etäisyydellä louhinta-alueesta koilliseen ja itään. Lähiympäristössä ei ole kouluja, sairaaloita tai päiväkoteja. Alueen ympäristön tila Jäljellä olevalta ottoalueelta on puut kaadettu pois ja alueilla kasvaa tällä hetkellä nuorta sekametsää. Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueen ilmanlaatua on seurattu mittausten avulla vuosina 2006-2009 ja edelleen vuodesta 2013 alkaen. Ilmanlaatua on mitattu kolmella lähialueen asuinkiinteistöllä sekä Pelastusopiston harjoitusalueen ja Jätekukko Oy:n jätekeskuksen alueilla. Mittaustuloksia on hengitettävien hiukkasten (PM 10), haisevien rikkiyhdisteiden (TRS), aromaattisten hiilivetyjen (VOC) ja polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH) pitoisuuksista. Alueen ilmanlaatuun vaikuttavat nykyisellään lähinnä Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen toiminnat, kuten kaatopaikka ja jätemateriaalien murskaustoiminnat, Pelastusopiston harjoitusalueen savukaasupäästöt, alueen viiden kivenlouhimon (Heikki Hiltunen/Morenia Oy, Lemminkäinen Infra Oy, Rudus Oy, NCC Roads Oy ja Savon Kuljetus Oy) pölypäästöt sekä Skanska Asfaltti Oy:n asfalttiaseman päästöt. Lukuun ottamatta kaatopaikkatoimintaa kaikkien em. laitosten toiminta on jaksollista ja osin epäsäännöllistä. Parhaimmillaan alueen ilmanlaatua voidaan luonnehtia hyväksi. Huonoimmillaan ilmanlaatu voi lyhytaikaisesti luokittua välttäväksi. Heinälamminrinteen alueella ilmanlaatua heikentävät lähinnä haisevat rikkiyhdisteet (haju), hengitettävät hiukkaset sekä VOC- ja PAH-yhdisteet. Heinälamminrinteellä, Pelastusopiston harjoitusalueella ja Jätekukko Oy:n jätekeskuksen alueella hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon 70 µg/m 3 verrannolliset pitoisuudet ovat olleet vuosina 2006-2009 tehdyissä mittauksissa 9-49 µg/m 3. Hepomäen toimintojen vaikutuspiirissä Matkusjärven rannalla hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon 70 µg/m 3 verrannolliset pitoisuudet olivat syys-marraskuussa 2006 tehdyissä mittauksissa 11-27 µg/m 3. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet alueella vastaavat yleistä pitoisuustasoa Kuopion kaupunkialueella. Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueen melutilannetta on selvitetty vuonna 2006 yhteismeluselvityksellä, jota on sen jälkeen täydennetty uusien ympäristölupahakemusten yhteydessä. Viimeisin päivitys sisältyy Rudus Oy:n hakemukseen (päivätty 4.9.2013). Vuodesta 2008 lähtien alueen melutilannetta on seurattu myös yhteismelumittauksin, joiden järjestämisestä on vastannut Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut. Heinälamminrinteen ja Hepomäen melutilanteeseen vaikuttavat alueen nykyisistä toiminnoista keskeisimmin alueen kivenlouhimot ja murskaamot. Vähäisempää merkitystä alueen melutilanteeseen on Skanska Asfaltti Oy:n asfalttiasemalla, Jätekukko Oy:n jätteenkäsittelytoiminnoilla ja Pelastusopiston harjoitusalueen toiminnoilla. Nykyisellään alueen pohjois-, koillis- ja itäosissa tuntikohtaiset keskiäänitasot ovat lähimmillä asuinkiinteistöillä 55 dba:n tuntumassa ja lähimpien, Matkusjärven, Korsujärven ja Haminalahden rannalla sijaitsevien loma-asuntokiinteistöjen alueelle 45 dba:n tuntumassa. Melutilanteen indikaattorina alueen selvityksissä on käytetty vuorokauden meluisimman tunnin keskiäänitasoa tilanteessa, jolloin alueella ovat yhtä ai-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 4 (4) kaa toiminnassa kaikki ne melua aiheuttavat laitokset, joille alueelle on myönnetty ympäristölupa. Vuosina 2008-2012 tehtyjen yhteismelumittausten tulokset tukevat laskennallisten meluselvitysten tuloksia, eikä mittaustulosten ja laskennallisten tulosten välillä ole ollut merkittäviä eroja, kun otetaan huomioon eri mittausjaksoilla vallinneet olosuhteet. Mittausten mukaan alueen toimintojen aiheuttamat melutasot eivät ole ylittäneet ympäristölupien mukaisia raja-arvoja, ei myöskään silloin kun otetaan huomioon toimintojen yhteisvaikutus. Hepomäen ja Heinälamminrinteen pinta- ja pohjavesien laatua on seurattu yhteistarkkailussa vuodesta 2007 lähtien. Yhteistarkkailuun osallistuvat tällä hetkellä Jätekukko Oy, Pelastusopisto, Ekokem Oy, Heikki Hiltunen/Morenia Oy, Rudus Oy, Lemminkäinen Infra Oy, NCC Roads Oy, Savon Kuljetus Oy ja Kuopion kaupunki. Heinälamminrinteen ympäristön pintavesien (purot ja joet) laatu on alueen pintavesien tarkkailutulosten perusteella pääosin melko hyvä. Jätekukko Oy:n jätekeskuksen ja Silmäsuon vanhan kaatopaikan alapuolisissa sekä vähäisemmässä määrin Pelastusopiston harjoitusalueen alapuolisissa ojissa on havaittavissa lieviä em. toimintojen vaikutuksia. Muutoin alueen pintavesiä kuormittaa maa- ja metsätalous sekä haja-asutus. Haminalahden vedenlaadussa on havaittavissa vielä merkkejä Silmäsuon vanhan kaatopaikan kuormituksesta. Alueen pohjavedet ovat pohjavesien laadun seurantatulosten perusteella hyvälaatuisia, lukuun ottamatta aivan Jätekukko Oy:n jätekeskuksen, Silmäsuon vanhan kaatopaikan ja Pelastusopiston harjoitusalueen läheisiä alueita, missä on paikoin havaittavissa kaatopaikkojen suotovesien vaikutuksia ja Pelastusopiston harjoitusalueen vesipäästöjen vaikutuksia. Pohjaveden pinta on ollut viereisen Skanska Asfaltti Oy:n asfalttiaseman porakaivossa noin -2 - -3 m kaivon kannesta mitattuna Rudus Oy:n kivenlouhimon alue ei sisälly ympäristöhallinnon ylläpitämään maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI) kohteena, jossa voitaisiin epäillä maaperän pilaantumismahdollisuutta. Kuvaus toiminnasta Rudus Oy:n kallioaineksen louhinta laajenee nykyiseltä alueelta etelään ja länteen. Lisäalueen (A-alue) pinta-ala on 8,6 ha. Samalla ottotoiminta länsipuolisella ns. B-alueella on päättynyt. Kiviaineksen otto alueella on aloitettu 1990-luvun alussa. Vuosittain louhittavan kiviaineksen määrä on noin 190 000 km 3. Vuosittain murskattavan louheen määrä on 500 000 600 000 t. Louhintaa ja murskausta tulee olemaan yhteensä 6-11 kk/vuosi. Puhtaita kiviaineksia tuodaan muualta murskattavaksi 10 000 50 000 t/a. Muualta tuotava kiviaines on rakennuskohteista tuotavaa puhdasta ylijäämälouhetta.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 5 (5) Louhintatyö koostuu porauksesta, panostuksesta, räjäytyksestä ja ylisuurten lohkareiden rikotuksesta. Poraus suoritetaan tela-alustaisella poravaunulla, mikä on varustettu pölynpoistolaitteistolla. Räjäytyksiä tehdään tarpeen mukaan, 3-5 kertaa viikossa, erikseen laaditun räjäytyssuunnitelman mukaisesti. Räjäytyksessä syntyneet esimurskaimen kitaa suuremmat lohkareet rikotetaan hydraulisella iskuvasaralla. Räjäytyksellä irrotettu ja tarvittaessa rikotettu kiviaines siirretään murskaukseen pyörökuormaajalla tai dumpperilla. Murskauksessa louheen raekokoa pienennetään murskainten ja seulojen avulla vaiheittain haluttuun raekokoon. Murskauslaitoksen kokoonpano määräytyy kiviaineksen ominaisuuksien, tuotettavan lajikkeen ja käytettävissä olevan kaluston mukaan. Murskauslaitos koostuu yleensä esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastosta. Paikalla voidaan käyttää myös tela-alustaista, omalla voimanlähteellä varustettua murskauslaitosta. Murskauslaitoksen paikkaa siirretään tarvittaessa louhinnan etenemisen myötä. Sähkö (noin 2 GWh/a) tuotetaan joko aggregaatilla tai hankitaan sähköverkosta. Kallionporausta tehdään ma-pe klo 7.00-22.00, iskuvasaraa käytetään ma-pe klo 7.00-22.00, murskausta tehdään ma-pe klo 7.00-22.00 ja räjäytyksiä tehdään ma-pe klo 8.00-16.00. Kuljetukset ajoittuvat pääsääntöisesti ma-pe klo 6.00-22.00. Noin 10 päivänä vuodessa kuljetuksia voi olla myös lauantaina klo 7.00-16.00. Räjähdysaineiden kulutus on keskimäärin 0,5 0,8 kg/m 3 ktr. Murskauksessa (jos käytössä omalla voimanlähteellä käyvä murskain) käytetään kevyttä polttoöljyä keskimäärin 200 t/a ja enimmillään 240 t/a. Lisäksi työkoneissa käytetään kevyttä polttoöljyä keskimäärin 210 t/a ja enimmillään 252 t/a. Voiteluöljyjä käytetään keskimäärin 2 t/a ja enimmillään 3 t/a. Hakemukseen sisältyy myös asfalttiaseman toiminta nykyisen ympäristöluvan mukaisesti. Asfalttiasemaa alueella ei ole ollut toiminnassa koskaan. Vuosittain valmistettavan asfaltin määrä on 20 000 100 000 t. Asfaltin valmistus ajoittuu päällystyöaikaan (kevät-syksy). Asfaltin valmistuksessa käytettävä kiviaines hankitaan pääasiassa omalta louhimolta Hepomäestä. Asfalttiasema on toiminnassa maanantaista perjantaihin klo 6.00-22.00. Asfalttiasemalla valmistetaan erilaisia asfalttimassoja kallio- tai soramurskeesta, bitumista ja täytejauheesta. Varastokasoista kiviaines syötetään pyöräkuormaajalla asfalttiaseman kiviaineksen syöttösiiloihin, joista se kuljetetaan hihnaa pitkin kuivausrumpuun. Kuivausrummussa kiviaines kuivataan ja kuumennetaan öljypolttimella 150-200 o C:een lämpötilassa. Rummusta kuivattu ja kuumennettu kiviaines nostetaan elevaattorilla seulastoon ja alipaineistetulla seulastolla kiviaines seulotaan ja punnitaan vaakojen kautta sekoittimeen. Siellä se sekoitetaan bitumin ja kalkkifillerin sekä mahdollisen lisäaineen kanssa asfalttimassaksi. Prosessi on suljettu siten, että rummun poistoilmasta suodatettu karkea pölyt johdetaan takaisin prosessiin ja hienopöly fillerisiiloon. Asfaltin valmistuksessa käytetään kierrätysasfalttia 5 000 t/a. Kierrätysasfaltti murskataan paikan päällä. Murskattu kierrätysasfaltti kuormataan pyörä-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 6 (6) kuormaajalla kaksiosaiseen kylmäsyöttölaitteeseen, mistä se putoaa kuljetushihnalle, mikä edelleen vie sen RC-rumpuun. Rummussa käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä. RC-rummun happimäärä pidetään mahdollisimman niukkana, jolloin bitumi ei pala. Muodostuvat savukaasut johdetaan perusasfalttirummun liekkiin, joka polttaa mahdollisesti palamatta jääneet hiilivedyt. Asfaltin valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden ja polttoaineiden kulutus on seuraavaa: keskimäärin maksimikulutus * kiviaines 18 000 t/a 90 000 t/a * bitumi 800 4 000 " * kalkkifilleri 800 " 4 000 * kierrätysasfaltti 5 000 " * kevyt polttoöljy 140 700 " Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Moottori-, hydrauliikka- ja voiteluöljyjä varastoidaan tiivispohjaisissa huoltoja varastokonteissa. Öljytuotteita lukuun ottamatta alueella ei varastoida ympäristölle vaarallisia aineita. Toiminnassa tarvittavat polttoaineet (kevyt polttoöljy) varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä. Varastoitavan polttoöljyn määrä on yhteensä enintään 9 000 litraa, jos paikalla ei ole asfalttiasemaa, ja 30 000 l, jos paikalla on asfalttiasema. Säiliöt ovat lukittavia ja varustettu ylitäytönestimillä. Kivenlouhimolle liikennöi keskimäärin noin 50 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärä vaihtelee tuotteiden kysynnän mukaan. Asfalttiasemalle liikennöi asfaltin valmistuksen aikana 10-50 ajoneuvoa/d. Lisäksi toimintaalueen sisällä tapahtuu kiviaineslajikkeiden siirtoa. Toiminnan päästöjä vähennetään soveltamalla parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölypäästöjä vähennetään kastelulla sekä työmateiden säännöllisellä kunnostuksella ja varastokasojen oikealla sijoittelulla. Melupäästöjä puolestaan vähennetään käyttämällä nykyaikaista kalustoa, sijoittamalla murskauslaitos mahdollisimman alas ja hyödyntämällä louhintarintauksia meluesteinä. Lisäksi raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasojen sijoittelulla voidaan ehkäistä melun leviämistä ympäristöön.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 7 (7) Päästöt ja jätteet sekä niiden käsittely 1. Muodostuvat kiinteät ja nestemäiset jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa muodostuu vuosittain seuraavia kiinteitä ja nestemäisiä jätteitä: Jäteluokitus 1 Jätenimike Määrä Toimituspaikka 200301 Yhdyskuntajäte 7 m 3 Jätteenkäsittelylaitos 170405 Metalliromu 20 t Paikallinen romuliike Jäteöljyt Jätteiden käsittelylaitos Kiinteät öljyiset jätteet Akut Jätteiden käsittelylaitos Jätteiden käsittelylaitos 1 = valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012), liite 4 * = luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi Vaaralliset jätteet kerätään niille erikseen varattuihin säilytysastioihin, jotka sijaitsevat lukittavassa kontissa. Toiminnalle on tehty valtioneuvoston asetuksen 379/2008 mukainen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Muodostuvat pintamaat (20 000 34 000 m 3 ktr) käytetään ottamissuunnitelman mukaisesti alueen pohjan ja luiskien muotoiluun sekä pintamateriaaliksi. 2. Päästöt ilmaan sekä niiden käsittely ja ehkäiseminen Toiminnan keskimääräiset päästöt (t/a) ilmaan ovat seuraavat Louhinta ja murskaus Asfalttiasema Hiukkaset 0,3-2,9 0,1-0,2 Rikkidioksidi 0,2-0,5 0,1-0,7 Typen oksidit 10,8-24,2 0,5-2,4 Hiilidioksidi 718-1615 432-2177 Murskauslaitteiston pölyämistä estetään vesikastelulla ja koteloinneilla. Ottoalueen työmaatiestö on sorapäällysteistä ja sitä kastellaan tarvittaessa vedellä pölyämisen ehkäisemiseksi. Samoin tuotevarastot ja kuormat kastellaan tarvittaessa, jolloin kastelussa käytetty vesi sitoutuu tuotteeseen. Murskauslaitos sijoitetaan kullakin käyntikerralla murskattavaksi tarkoitetun kohteen läheisyyteen kallioseinämien, keskimäärin 4-8 m korkeiden varastokasojen ympäröimään tilaan. Asfalttiasema varustetaan pölysuodattimella (ns. A-luokan pölynpoisto). 3. Muodostuvat valuma- ja jätevedet ja niiden käsittely Talousvesi tuodaan alueelle säiliössä. Tarvittava kasteluvesi tuodaan säiliöautolla alueelle tai se otetaan alueelle lammikoituvasta pintavedestä. Toiminta ei aiheuta päästöjä veteen. Sade- ja sulamisvesien on todettu lammikoituvan alueelle runsaiden sateiden tai sulamiskauden yhteydessä, mutta
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 8 (8) virtaamaa maastoon ei ole todettu. Sosiaalitilojen jätevedet (< 0,05 m 3 /d) kerätään umpisäiliöön ja viedään pois imuautolla. 4. Melupäästöt ja meluntorjunta Toiminnassa melua syntyy seuraavista toiminnoista ja laitteista: poraus, räjäytystyöt, murskaus, kuormaus ja raskas liikenne. Murskauksessa tärkeimmät melulähteet ovat kiviaineksen rikotus, murskaimet, seulastot ja kuljettimet. Kivenlouhimon meluselvityksessä tärkeimpien melulähteiden äänitehotasoiksi (L WA) on ilmoitettu: poravaunu 123 db, vaimennettu poravaunu 113 db, murskauslaitos 120 db, työkoneet 110 db, rikotus 122 db ja asfalttiasema 111 db. Murskauksen melun leviämistä ympäristöön rajoitetaan meluvalleina toimivien tuotevarastokasojen avulla. 5. Tärinä ja sen torjunta Räjäytyksien aiheuttamaa tärinää mitataan lähimmillä kiinteistöillä tarpeelliseksi katsotussa laajuudessa. Toiminnan ympäristövaikutukset ja niitä koskevat selvitykset 1. Vaikutukset ilmanlaatuun Alueella tehtyjen ilmanlaatumittausten mukaan raskas kivipöly laskeutuu aivan ottoalueen läheisyyteen. Vuonna 2006 tehtyjen hengitettävien hiukkasten mittausten perusteella hiukkaspitoisuudet lähimmän asutuksen luona alittavat ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot. 2. Vaikutukset melutasoihin alueella Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueen toimintojen aiheuttamaa melua on selvitetty sekä mallintamalla että mittaamalla. Melumallinnuksia on päivitetty uusien ympäristölupahakemusten yhteydessä ja myös valvontaviranomaisen vaatimuksesta. Vuodesta 2008 lähtien toimintojen aiheuttamia melutasoja on seurattu myös yhteistarkkailuna tehtävien pitkäaikaismittausten avulla. Mittausten piirissä ovat kaikki lähimmät asuin- ja loma-asuinkiinteistöt. Alueelle on tehty ensimmäinen kaikki merkittävät melulähteet kattava meluselvitys vuonna 2006 (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 20.10.2006). Tällöin tarkasteltavat melulähteet olivat Rudus Oy (kivenlouhimo, - murskaamo, asfalttiasema ja betonijätteen murskaus), Skanska Asfaltti Oy (asfalttiasema ja asfalttijätteen murskaus), Jätekukko Oy (jätteenkäsittelytoiminnat), Pelastusopiston harjoitusalue (mm. räjäytykset) ja Maamerkki Oy (jätteen murskaustoiminnat). Tätä meluselvitystä on täydennetty useaan otteeseen vuoden 2006 jälkeen, kun alueelle on haettu uusia ympäristölupia.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 9 (9) Päivityksiä on tehty seuraavasti: Rudus Oy: kivenlouhimo, -murskaamo, asfalttiasema ja betonijätteen murskaus (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 20.10.2006 ja 23.2.2007) Skanska Asfaltti Oy: asfalttiasema (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 28.6.2007 ja Groundia 18.9.2009) Morenia Oy: kivenlouhimo ja murskaamo (Ramboll Analytics Oy, 12.10.2007 ja 27.11.2008, 10.5.2011) Lemminkäinen Infra Oy: kivenlouhimo ja murskaamo (Ramboll Analytics Oy, 11.1.2008 ja 12.6.2008) Savon Kuljetus Oy: kivenlouhimo, -murskaamo, asfalttiasema ja jätemateriaalien murskaus (Ramboll Finland Oy, 19.11.2009) NCC Roads Oy: kivenlouhimo, -murskaamo ja asfalttiasema (Ramboll Finland Oy, 29.12.2009) Lemminkäinen Infra Oy, Morenia Oy, Rudus Oy ja Skanska Asfaltti Oy: yhteismeluselvityksen päivitys (Ramboll Finland Oy, 10.5.2011) Pielisen Betoni Oy: kivenlouhimo ja murskaamo (Ramboll Finland Oy, 9.3.2011) Yhteismeluselvityksissä toimintojen aiheuttamia melutasoja Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueella on tarkasteltu olettaen, että alueella on yhtä aikaa toiminnassa kaikki melua aiheuttavat toiminnat, joilla on voimassa oleva ympäristölupa. Melutasoja on arvioitu tuntikohtaisena keskiäänitasona, mikä on alueen ympäristöluvissa käytetty tunnusluku. Kivenlouhimoiden osalta meluselvityksissä on tarkasteltu melutilannetta kiviaineksen oton eri vaiheissa. Päivitettäessä meluselvitystä uusien toimintojen seurauksena, lähtömelutilanteeksi on selvityksissä valittu eri kivenlouhimoiden osalta sellaiset louhintatilanteet, missä melutasot ovat kokonaisuuden kannalta korkeimmat. Yhteismeluselvityksen mukaan Heinälamminrinteen ja Hepomäen melutilanteeseen vaikuttavat alueen nykyisistä toiminnoista keskeisimmin Heikki Hiltusen/Morenia Oy:n, Lemminkäinen Infra Oy:n, Rudus Oy:n, NCC Roads Oy:n ja Savon Kuljetus Oy:n kivenlouhimot ja murskaamot. Vähäisempää merkitystä alueen melutilanteeseen on Skanska Asfaltti Oy:n asfalttiasemalla, Jätekukko Oy:n jätteenkäsittelytoiminnoilla ja Pelastusopiston harjoitusalueen toiminnoilla. Nykyisellään tuntikohtaiset keskiäänitasot, jos alueen kaikki toiminnat ovat yhtä aikaa toiminnassa, ovat lähimmillä asuinkiinteistöillä 55 dba:n tuntumassa tai hieman sen alle. Vastaavasti tuntikohtaiset keskiäänitasot lähimpien, Matkusjärven, Korsujärven ja Haminalahden rannalla sijaitsevien lomaasuntokiinteistöjen alueelle ovat 45 dba:n tuntumassa. Rudus Oy:n ympäristölupahakemukseen sisältyy em. meluselvityksen 4.9.2013 päivitetty versio (Ramboll Finland Oy). Tulosten perusteella Rudus Oy:n hakemuksen mukaisista toiminnoista yhdessä alueen nykyisten muiden toimintojen kanssa ei laskentaepävarmuus (+/- 2 db) huomioon ottaen aiheudu missään alueen ympäristöluvissa käytettyjen tuntikohtaisten rajaarvojen ylityksiä. Lahdenpohjassa sijaitsevalla loma-asuinkiinteistöillä keskiäänitaso on 51 db, mutta tämä aiheutuu jo yksin Pohjatien ja Karttulantien liikenteestä. Alueen kivenlouhimoiden yms. toimintojen vaikutus tähän taustamelutasoon jää alle 1 db:n. Ylityksiä ei myöskään aiheudu, jos Pielisen Betoni Oy aloittaa ympäristöluvan mukaiset toiminnat Rudus Oy:n louhimon vieressä. Tämä kuitenkin edellyt-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 10 (10) tää, että Rudus Oy:n kivenlouhimolla ja viereisellä Pielisen Betoni Oy:n kivenlouhimolla, jonka ympäristölupa ei ole lainvoimainen, porauksia vuorotellaan. Leviämismallinnuksessa on huomioitu porauksesta, rikotuksesta ja murskauksesta sekä alueen toimintojen liikenteestä aiheutuvat yhteismelut myös muiden alueen toiminnanharjoittajien osalta. Louhinnassa syntyvä melu on useimmiten impulssimaista ylisuurten lohkareiden rikotuksen yhteydessä sekä syötettäessä kiviainesta murskauslaitokseen. Impulssimaisuus pienenee etäisyyden kasvaessa. Suuren etäisyyden vuoksi louhinnasta ja murskauksesta aiheutuva melu ei ole impulssimaista lähialueen asuin- ja lomakiinteistöjen kohdalla eikä impulssimaisuuskorjausta ole lisätty laskettuun melutasoon. Tätä olettamusta tukevat myös alueen melumittausten tulokset. 3. Tärinän vaikutukset ympäristössä Toiminnan tärinävaikutuksia on seurattu mittauksin vuodesta 2005 alkaen. Tärinäarvot ovat olleet mittauskohteissa alle havaintorajan 0,5 mm/s. 4. Vaikutukset vesien tilaan ja maaperään Maaperän saastumista ehkäistään mm. sillä, että polttoaineita ja muita öljytuotteita käsitellään ainoastaan suojatulla alueella. Lisäksi työkoneiden kuntoa seurataan säännöllisesti, jotta mahdolliset vuodot havaitaan välittömästi. Toiminnassa ei muodostu jätevesiä. Alueen pintavedet ohjataan kallistuksien avulla ympäröivään ojastoon. Vaikutuksen Poskilammen veden laatuun ja pinnankorkeuteen ehkäistään jättämällä louhinta-alueen ja lammen väliin 50-80 m leveä suojavyöhyke. Suunniteltu ottotaso jää 4-13 m lammen veden pinnantason yläpuolelle. Alueen Jäte-, pinta- ja pohjavesien yhteistarkkailussa Postilammessa ei ole todettu kallion louhinnasta tai murskauksesta johtuvia muutoksia. 5. Muut ympäristövaikutukset Toiminnalla ei ole vaikutuksia alueen luontoon. Ottoalueen laajennukselta puut on jo poistettu aiemman maanomistajan toimesta. Energia- ja materiaalitehokkuus sekä ympäristöasioiden hallinta Asfaltin valmistuksessa kevyen polttoöljyn kulutus on 7-8 l/tonnin tuotetta. Rudus Oy:llä on ISP 14001 standardiin perustuva ympäristöjärjestelmä, jonka Inspecta Sertifiointi Oy on hyväksynyt myöntämällään sertifikaatilla 23.6.1998.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 11 (11) Toiminnan sekä päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailu Toiminnasta pidetään työmaapäiväkirjaa, josta ilmenee päivittäiset tuotantomäärät, aseman toiminta-aika, tuotantolajikkeet, käytetyt raaka-aineet, tiedot vaarallisista jätteistä sekä maininnat toimintahäiriöistä ja niiden syistä. Räjäytystärinämittauksia suoritetaan lähimmissä kiinteistöissä. Syntyneistä jätteistä ja niiden toimituspaikoista pidetään kirjaa. Rudus Oy osallistuu Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueen vesien, melun ja ilmanlaadun yhteistarkkailuihin. Poikkeukselliset tilanteet ja ympäristöriskit sekä niihin varautuminen Toiminnan aloittaminen Lupahakemuksen käsittely Toiminnan ympäristöriskit liittyvät työkoneiden polttoaine- ja hydrauliikkaöljyvuotoihin. Tällaisen onnettomuuden sattuessa pilaantunut maa kaivetaan välittömästi pois. Työkoneet tankataan tiivisalustaisella tukitoiminta-alueella. Tällä alueella myös varastoidaan kaikki polttoaineet. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Alueelle varataan 50-100 l imeytysainetta öljyvahingon varalta. Mahdollisista vahingoista ilmoitetaan välittömästi pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Henkilökunnalle annetaan ympäristöturvallisuuskorttikoulutusta. Lupaa haetaan siten, että toiminta voitaisiin aloittaa välittömästi luvan myöntämisen jälkeen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksesta on kuulutettu Kuopion kaupungin ilmoitustaululla 7.1.2014-7.2.2014. Hakemuksen vireilläolosta on lisäksi tiedotettu Kuopion Kaupunkilehdessä 4.1.2014 ja 2.1.2014 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville laitoksen viereisten ja vastapäisten alueiden ja rakennusten omistajille ja haltijoille. Muistutukset, mielipiteet ja lausunnot sekä hakijan vastine niihin Tehdyt tarkastukset Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä, eikä hakemuksesta ole pyydetty lausuntoja. Kivenlouhimolle ja toimintaan on tutustuttu viimeksi maastokäynnillä 27.11.2013. Kivenlouhimolle on tehty tarkastuksia vuosittain. Vaikutusten arviointi -
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 12 (12) Esitys myöntää Rudus Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan muutoksen kivenlouhimolle ja murskaamolle Hiltulanlahden kylään tilalle Hepomäki RN:o 34:4. Asfalttiaseman osalta hakemus on jätetty käsittelemättä, koska asfalttiaseman toiminta ei tarvitse ympäristölupaa. Toimintaa koskevat yleiset vaatimukset Tällä päätöksellä kumotaan Kuopion kaupungin ympäristölautakunnan 8.5.2007/ 34 myöntämän ympäristöluvan kaikki lupamääräykset. Sen lisäksi, mitä lupahakemusasiakirjoissa on esitetty, toiminnassa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä: 1. Toiminnanharjoittajan tulee seurata aktiivisesti toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käyttökelpoisten käytäntöjen sekä energiaja materiaalitehokkuuden kehittymistä. Toiminnassa tulee mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää ja soveltaa tällaisia tekniikoita ja käytäntöjä. Toiminta on suunniteltava niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja että syntyvät jätteet uudelleenkäytetään, kierrätetään tai hyödynnetään mahdollisimman suurelta osin. (YsL 4, JL 8 ) Päästöt ilmaan ja niiden ehkäiseminen Perustelu: Ympäristönsuojelulaki edellyttää, että toiminnassa sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käyttökelpoisia käytäntöjä. Toiminnassa tulee lisäksi pyrkiä mahdollisimman hyvään energiatehokkuuteen. Jätelaki puolestaan edellyttää, että ehkäistään jätteiden syntyä ja jätteet uudellenkäytetään, kierrätetään ja hyödynnetään tehokkaasti aineena tai energiana. 2. Kallion porausta alueella ei saa tehdä yhtä aikaa, kun porausta tehdään viereisellä Pielisen Betoni Oy:n louhinta-alueella. Tätä vuorottelua koskeva suunnitelma ja aikataulu tulee toimittaa vuosittain Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille. (YsL 4 ja 43, Vnp 993/1992, Vna 800/2010) Perustelu: Tehdyn meluselvityksen mukaan melutasot lähimmillä etelässä olevilla loma-asuinkiinteistöillä saadaan lupamääräyksen 8 mukaisten rajaarvojen mukaisiksi vain, jos kallion porausta Rudus Oy:n ja Pielisen Betoni Oy:n louhimoilla vuorotellaan. Hakija on esittänyt myös meluntorjuntatoimenpiteen toteuttamista. Vuorottelua koskeva suunnitelma/aikataulu on tarpeen valvonnan kannalta. 3. Toiminnasta yhdessä alueella olevien muiden toimintojen kanssa aiheutuva hengitettävien hiukkasten (PM 10) pitoisuus asuin- ja loma-asuntokiinteistöillä ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksen 38/2011 4 :n mukaisia ilmanlaadun raja-arvoja. (YsL 4 ja 43, VNa 38/2011, VNa 800/2010) Perustelu: Määräyksessä on annettu raja-arvot toiminnasta aiheutuvien hen-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 13 (13) gitettävien hiukkasten pitoisuudelle. Toiminnan keskeisin vaikutus ilmanlaatuun on vaikutus pölypitoisuuksiin. Hengitettävien hiukkasten raja-arvot pohjautuvat valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadun raja-arvoista (38/2011). Raja-arvot on annettu nimenomaan terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueella vuosina 2006-2009 tehtyjen hengitettävien hiukkasten pitoisuusmittausten perusteella raja-arvojen ylittyminen asuin- ja loma-asuntokiinteistöillä on hyvin epätodennäköistä epäedullisissakaan olosuhteissa. Määräys on annettu siten, että ilmanlaadun arvioinnissa otetaan huomioon myös muut alueen päästölähteet, kuten Jätekukko Oy:n jätteenkäsittelytoiminnat, Pelastusopiston harjoitusalue, Skanska Asfaltti Oy:n asfalttiasema, Heikki Hiltusen/Morenia Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Lemminkäinen Infra Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, NCC Roads Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Savon Kuljetus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo. Lisäksi määräyksessä on otettu huomioon mahdollisesti myöhemmin toiminnan aloittavan Pielisen Betoni Oy:n kivenjalostustoimintojen ilmanlaatuvaikutukset. 4. Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia ja raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 1,00 painoprosenttia. (YsL 43, VNA 689/2006) Perustelu: Lupamääräyksellä estetään rikkidioksidipäästöistä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Käytettävän kevyen ja raskaan polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva rajoitus on annettu valtioneuvoston asetuksen 689/2006 mukaisena. 5. Kiviaineksen murskauksessa pölyämistä tulee torjua erityisesti seuraavin toimin: * murskauslaitos tulee sijoittaa toiminta-alueen alimpaan kohtaan * säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi * kiinnittämällä murskauslaitoksen kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat * koteloimalla pölyävimpiä prosesseja * kastelemalla pölyävimpiä kohtia, kuten murskaimia ja kuljettimia * käyttämällä tuotevarastokasoja pölyesteinä lähimpien asuin- ja lomaasuinkiinteistöjen suuntiin, erityisesti pohjoiseen päin. Pölyämistä tulee ehkäistä aina, kun murskauslaitos on toiminnassa. (YsL 4 ja 43, VNa 800/2010) Perustelu: Murskauslaitos on toiminnassa merkittävin yksittäinen pölypäästöjen lähde. Murskauslaitoksella on kaikissa toimintatilanteissa ja -olosuhteissa oltava käytössä pölyntorjunta. Murskauskalustosta ja murskausajankohdasta riippuen käyttökelpoisia ovat lukuisat erilaiset pölyntorjuntatoimet, jotka on kirjattu lupamääräykseen. 6. Porausvaunut on varustettava pölynerotinlaitteilla. (YsL 4 ja 43, VNa 800/2010) Perustelu: Kallion poraus tapahtuu muuta maastoa korkeammalla, josta pöly
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 14 (14) pääsee leviämään esteettömämmin ympäristöön. Porausvaunuissa pölyämistä voidaan tehokkaasti torjua pölynpoistojärjestelmällä. 7. Kiviainesten varastointi ja käsittely sekä alueet, joilla työkoneet ja kuljetuskalusto liikkuvat, tulee hoitaa niin, että pölyäminen estyy. Alueita on tarvittaessa kasteltava tai suolattava ja päällystetyiltä alueilta tulee kiintoainesta harjata tai pestä pois. (YsL 4 ja 43, VNa 800/2010) Perustelu: Kiviaineksen varastoinnista ja käsittelystä sekä työkoneiden ja ajoneuvojen liikkumisesta alueella voi erityisesti kuivina kausina aiheutua pölyämistä. Myös tällaisesta hajakuormituksesta aiheutuvia pölypäästöjä on torjuttava. Meluntorjunta 8. Toiminnasta ja toiminta-alueelle suuntautuvasta liikenteestä yhdessä Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueella olevien muiden toimintojen kanssa aiheutuva tuntikohtainen (integrointiaika 1 h) A-painotettu keskiäänitaso (L eq) ei saa ylittää seuraavia arvoja klo 7-22 klo 22-7 ympäröivien asuinkiinteistöjen 55 db 50 db piha-alueet ympäröivien loma-asuntojen 45 db 40 db piha-alueet Mikäli mittaustulosten perusteella melun todetaan olevan impulssimaista tai kapeakaistaista, tulee mittaustuloksiin lisätä 5 db, ennen niiden vertaamista em. raja-arvoihin. Tuntikohtainen keskiäänitaso saa ylittyä 10 % ajasta ilman, että raja-arvojen tulkitaan ylittyneen. Yli 10 db:n ylityksiä ei kuitenkaan sallita lainkaan. (YsL 43, VNp 993/1992, VNa 800/2010) Perustelu: Lupamääräyksessä on annettu raja-arvot melutasolle, joka toiminnasta saa aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa ympäröivälle asutukselle tai loma-asutukselle. Koska Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueella sijaitsee useita muitakin melua aiheuttavia toimintoja, on melutasoja koskeva määräys annettu siten, että toiminta yhdessä muiden melulähteiden kanssa ei aiheuta melutasoja, jotka ylittävät valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot. Melumittausten tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon melun mahdollinen impulssimaisuus tai kapeakaistaisuus ennen tulosten vertaamista määräyksen mukaisiin raja-arvoihin. Verrattaessa mitattuja melutasoja raja-arvoihin käytetään viiteaikana yhtä tuntia. Koska raja-arvoihin verrattava keskiäänitaso on määritelty tuntikohtaiseksi, sallitaan esimerkiksi mittaustuloksia raja-arvoihin verrattaessa 10 %:n ajallinen ylitys. Näin otetaan paremmin huomioon yksittäiset poikkeukselliset tilanteet, joita melupäästöissä, melun tuotossa tai leviämisolosuhteissa voi olla. Alueelle tehtyihin meluselvityksiin viitaten voidaan olla riittävän varmoja, että Rudus Oy:n toiminnasta tai alueen toiminnoista yhteensä ei aiheudu lupa-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 15 (15) määräyksen 8 mukaisten raja-arvojen ylityksiä, kun toiminnassa käytetään lupamääräyksen 10 mukaisia meluntorjuntatoimia. Siltä osin kuin raja-arvojen ylitykset aiheutuvat alueen muista toiminnoista, määrätään näiden toimintojen meluntorjuntatoimenpiteistä erikseen kyseisille toiminnanharjoittajille annettavissa päätöksissä. 9. Toimintaa alueella saa harjoittaa seuraavasti: Kallion porausta saa tehdä ma-pe klo 7.00-18.00 Louheen rikotusta saa tehdä ma-pe klo 8.00-18.00 Räjäytystöitä saa tehdä ma-pe klo 8.00-16.00 Kiviaineksen murskausta saa tehdä ma-pe klo 7.00-22.00. Kiviainestuotteiden lastausta ja kuljetuksia alueella saa tehdä ma-pe klo 6.00-22.00 ja enintään 10 päivänä vuodessa myös la klo 7.00-16.00. Louhintaa ja louheen murskausta ei saa tehdä heinäkuussa. (YsL 4 ja 43, VNa 800/2010) Perustelu: Määräyksessä on vahvistettu eri toiminnoille sallitut viikoittaiset toimintatunnit. Toiminta-ajat ovat yhtenevät alueelle myönnettyjen viimeisimpien lainvoimaisten ympäristölupien toiminta-aikojen kanssa. Tällä rajoitetaan häiritsevimpien toimintojen aiheuttamaa melua alueella iltaisin. Heinäkuussa louhinta ja murskaus on kielletty vastaavasti kuin alueen muidenkin toiminnanharjoittajien ympäristöluvissa. Kiellolla rauhoitetaan melulta keskeisin lomakuukausi. Kielto on perusteltu, koska toiminnan vaikutuspiirissä on loma-asutusta ja niiden alueella melutasot ovat selvitysten mukaan loma-asuntoalueita koskevien ohjearvojen tuntumassa. 10. Melupäästöjen ja melun leviämisen vähentämiseksi tulee toiminnassa toteuttaa vähintään seuraavat toimet: * Porattaessa tulee käyttää ns. hiljaista poravaunua, jonka äänitehotaso (L W) on enintään 113 db. * Melulähteet tulee sijoittaa teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle kohdalle ja siten, että louhoksen seinämät toimivat meluesteenä. * Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen lähimpien asuin- ja loma-asuntokiinteistöjen suuntaan estyy. Louhoksen koillispuolella tulee pitää koko toiminnan ajan meluselvityksen liitteen 12 mukainen meluvalli, jonka harjakorkeus on vähintään +140 m. * Mahdollisuuksien mukaan kiviaineksen murskauksessa esimurskaimen syöttösuppilo ja pääseula tulee olla kumitettu ja louheen rikotuksessa tulee käyttää melusuojalla varustettua iskuvasaraa. (YsL 4 ja 43, VNa 800/2010) Perustelu: Lupamääräyksessä on määrätty toiminnassa sovellettavaksi toimialan yleisimpiä käyttökelpoisia meluntorjuntatoimia. Ns. hiljaisten työkoneiden käyttövaatimus on ehdollinen, koska aina tällaisia työkoneita ei ole saata-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 16 (16) vissa käyttöön ja toiminta sijoittuu suhteellisen kauas melulle altistuvista kohteista. Vaatimus vaimennetun porakoneen käytöstä ja koillispuolen meluvallin sijoittamisesta pohjautuvat tehtyyn meluselvitykseen. 11. Mikäli melumittauksissa todetaan, että alueella vallitsevat melutasot ylittävät voimassa olevien ympäristölupien mukaiset raja-arvot, toiminnanharjoittajan tulee osallistua yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa selvityksen ja suunnitelman tekemiseen, millä osoitetaan keinot, joilla raja-arvot alitetaan. Selvityksen ja suunnitelman perusteella ympäristöluvan määräyksiä voidaan tarkistaa. (YsL 43 ) Perustelu: Alueelle sijoittuu tällä hetkellä lukuisia ympäristöluvan omaavia toiminnanharjoittajia, joiden toiminnasta aiheutuu melua. Tällaisia toiminnanharjoittajia ovat Rudus Oy, Lemminkäinen Infra Oy, Heikki Hiltunen/Morenia Oy, NCC Roads Oy, Savon Kuljetus Oy, Jätekukko Oy, Pelastusopisto ja Skanska Asfaltti Oy. Lisäksi alueelle on myönnetty ympäristölupa Pielisen Betoni Oy:lle. Alueella melutilannetta seurataan yhteisseurannan avulla, johon kuuluu melun leviämismallien käyttö ja melumittaukset. Koska alueen kokonaismelutilanne määräytyy usean toiminnan aiheuttamasta melusta, on tarpeen, että tilanteissa joissa todettaisiin melun raja-arvojen ylittyneen, toiminnanharjoittajat osallistuvat yhdessä meluntorjunnan lisätoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Tärinän torjunta 12. Räjäytystyöt on suunniteltava ja toteutettava niin, että heilahdusnopeus asuin- ja loma-asuntokiinteistöillä ei ylitä arvoa 7 mm/s. (YsL 4, 43 ja 46 ) Kemikaalien ja jätteiden varastointi ja käsittely Perustelu: Määräyksessä on annettu suurin sallittu räjäytystöistä aiheutuva heilahdusarvo. Tällä ensisijaisesti estetään tärinästä kiinteistöille aiheutuvat haitat, mutta myös tärinästä ihmisille aiheutuvia haittoja. Räjäytystöitä koskevat myös muut säädökset, joilla turvataan se, että tärinän aiheuttamat haitat estetään. Tällaisia säädöksiä ovat valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatöiden järjestysohjeista (410/1986) sekä työministeriön päätös räjäytysja louhintatöitä koskeviksi turvallisuusmääräyksiksi (495/1993) ja sen nojalla sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamat turvallisuusmääräykset. 13. Toiminnassa tarvittavat polttoöljyt ja polttoaineet tulee varastoida hyväkuntoisissa 2-vaippasäiliöissä tai suljetulla vuotoaltaalla varustetuissa 1- vaippasäiliöissä. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja lukittavilla sulkuventtiileillä. (YsL 4, 7, 8 ja 43 ja VNa 800/2010 ) Perustelu: Lupamääräyksellä varmistetaan, että polttoaineet varastoidaan turvallisesti säiliöissä, jotka edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 17 (17) Kaivannaisjätteiden jätehuolto Valumavesien johtaminen 14. Työkoneiden tankkaus sekä tilapäiset huoltotyöt tulee tehdä siten, että maaperään ei joudu öljyjä tai muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelypaikkojen maaperä tulee olla suojattu öljyhiilivetyjen ja kemikaalien vaikutusta kestävällä materiaalilla, esimerkiksi HDPE-muovikalvolla ja sen päälle levitettävällä 30 cm:n suojamaakerroksella. Maaperäsuojauksen reunat tulee olla korotetut niin, että alueelta öljy- yms. vuodot voidaan onnettomuustilanteissa kerätä hallitusti talteen. Tankkauspaikalla maaperäsuojauksen tulee olla niin laaja, että se kattaa myös tankattavan työkoneen alan. Maaperäsuojauksen kunto tule tarkistaa päivittäin ja se on korjattava välittömästi, jos sen havaitaan rikkoutuneen. (YsL 4, 7, 8, ja 43, VNa 800/2010) Perustelu: Määräyksellä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Usein suurimmat riskit sille, että maaperään joutuu öljyjä, liittyvät polttoaineiden tankkauksiin ja työkoneiden huoltopaikkoihin. Näiden alueiden maaperä tulee suojata riittävästi niin, että mahdolliset öljypäästöt eivät pääse suoraan maaperään. 15. Vaaralliset jätteet sekä muut terveydelle tai ympäristölle vaaralliset kemikaalit tulee varastoida tiivispohjaisessa, reunakorokkeella varustetussa, katetussa katoksessa tai vastaavalla tavalla siten, että jätteitä tai kemikaaleja ei pääse maaperään tai pinta- tai pohjaveteen. (YsL 4, 7, 8 ja 45, JL 13 ja VNa 800/2010) Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että vaarallisista jätteistä ja muista vaarallisista kemikaaleista ei aiheudu haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle. 16. Toiminnassa on noudatettava esitettyä kaivannaisjätteitä koskevaa jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelma on tarkistettava 5 vuoden välein. Tarkistettu suunnitelma tulee toimittaa Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille. (YsL 45a, VNa 379/2008) Perustelu: Kaivannaisjätteitä koskevassa jätehuoltosuunnitelmassa on sitovasti esitetty toiminnassa muodostuvien pintamaiden ja kantojen varastointi ja käsittely. Suunnitelma on hyväksytty osana ympäristölupahakemusta. Kaivannaisjätteiden käsittelylle ei ole tarpeen asettaa muita määräyksiä. Toimittaessa suunnitelman mukaisesti kaivannaisjätteistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. 17. Louhosalueelle mahdollisesti kertyvät valumavedet tulee koota yhteen ja käsitellä selkeytysaltaassa ennen maastoon ja ojaan johtamista. Selkeytysallas ja vesien johtamiseksi tarvittavat ojat on pidettävä kunnossa. Selkeytysallas on tyhjennettävä riittävän usein kertyvästä kiintoaineesta. (YsL 43, VNa 800/2010)
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 18 (18) Häiriö- ja onnettomuustilanteet Perustelu: Määräyksellä varmistetaan se, että mikäli louhinta-alueelle kertyy merkittävästi valumavesiä, ne eivät lammikoidu louhokseen ja että ne riittävästi esikäsiteltyinä johdetaan hallitusti maastoon. 18. Pölynpoistolaitteistojen, kastelujärjestelmien tai pölykotelointien rikkoutuessa tai muun päästöjä merkittävästi lisäävän tilanteen sattuessa toiminta on keskeytettävä, kunnes häiriöt ja viat on saatu korjattua. (YsL 4, 5, ja 43 ) Perustelu: Häiriötilanteissa päästöt ympäristöön ovat usein huomattavan suuria, ja ne voivat tällöin aiheuttaa välitöntä ympäristön pilaantumista ja terveyshaittaa. Tämän vuoksi tällaisissa häiriötilanteissa toiminta on keskeytettävä. 19. Onnettomuuksista ja häiriötilanteista, joissa ympäristöön pääsee poikkeuksellisen paljon tai poikkeuksellisia päästöjä, jätteitä tai aineita tai aiheutuu muita ympäristövaikutuksia, on ilmoitettava viipymättä Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille. Laitoksella on oltava alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalustoa sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka nimi tulee esittää Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille ennen toiminnan aloittamista. (YsL 43 ja 76, YsA 30 ja VNa 800/2010) Perustelu: Poikkeuksellisissa tilanteissa on tarpeen arvioida välittömästi mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet. Tämän vuoksi ilmoittaminen valvontaviranomaiselle on tarpeen. Päästöjen, ympäristövaikutusten ja laitoksen käytön tarkkailu 20. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueen melutilanteen yhteisseurantaan ympäristönsuojelulain mukaisten valvontaviranomaisten ja toiminnanharjoittajien erikseen sopimalla tavalla. Toimintaan kohdistuvien melumittauksien yksityiskohdista ja meluselvityksistä päätetään yhteistarkkailua koskevissa tarkkailusopimuksissa. (YsL 5 ja 46 ) Perustelu: Koska toiminnan aiheuttamat melutasot yhdessä alueen muiden melua aiheuttavien toimintojen kanssa ovat joillakin lähikiinteistöillä ohjearvojen tuntumassa, on säännöllinen ja jatkuva melutilanteen seuranta tarpeen. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla tarpeellisessa määrin selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut on järjestänyt Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueella melutilanteen yhteisseurannan yhdessä alueen toiminnanharjoittajien kanssa. Seurantaan osallistuvat kaikki sellaiset laitokset, joiden melupäästöillä voi olla paikallista tai laajempaa merkitystä melutilanteeseen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 19 (19) Koska Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueelle sijoittuu useita paikallisesti merkittäviä melulähteitä, on yhteistarkkailuun osallistuminen perusteltua. Melumittausten sisältö ja mittausten toteutus päätetään paikallisen tarpeen mukaan seurantaa koskevassa sopimuksessa. Tämän vuoksi mittaustarpeesta Rudus Oy:n ympäristössä ei määrätä tässä luvassa tämän yksityiskohtaisemmin. Mittaustulosten perusteella voidaan välittömästi arvioida tarvetta lisätä meluntorjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. 21. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua Kuopion seudun ilmanlaadun yhteisseurantaan alueen kuntien ja toiminnanharjoittajien erikseen sopimalla tavalla. Toimintaan kohdistuvien ilmanlaadun mittauksien yksityiskohdista ja ilmanlaatuselvityksistä päätetään yhteistarkkailua koskevissa tarkkailusopimuksissa. (YsL 5 ja 46 ) Perustelu: Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla tarpeellisessa määrin selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Kuopion seudulla ilmanlaadun seuranta on järjestetty alueen kuntien ja toiminnanharjoittajien yhteisseurantana. Seurantaan osallistuvat kaikki sellaiset laitokset, joiden päästöillä voi olla paikallista tai laajempaa merkitystä ilmanlaadulle. Koska Hepomäen alueelle sijoittuu useita paikallisesti merkittäviä päästölähteitä, on yhteistarkkailuun osallistuminen perusteltua. Ilmanlaatumittausten sisältö ja mittausten toteutus päätetään paikallisen tarpeen mukaan seurantaa koskevassa sopimuksessa. Tämän vuoksi mittaustarpeesta Rudus Oy:n ympäristössä ei määrätä tässä luvassa tämän yksityiskohtaisemmin. 22. Tarpeen mukaan toiminnanharjoittajan on osallistuttava Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueen jäte-, pinta- ja pohjavesien yhteisseurantaan. Tarkkailun laajuudesta ja sisällöstä päätetään yksityiskohtaisesti yhteistarkkailusopimuksen puitteissa vuosittain. (YsL 5 ja 46 ) Perustelu: Toiminnalla ei arvioida olevan suoria vaikutuksia alueen pinta- tai pohjavesiin. Alueella on kuitenkin toteutettu eri toiminnanharjoittajien kesken laaja vesien yhteistarkkailu. Mikäli Pielisen Betoni Oy:n kivenlouhintatoiminnan kuitenkin epäillään aiheuttavan havaittavaa kuormitusta pinta- tai pohjavesiin, on toiminnanharjoittajan tällöin liityttävä alueen yhteistarkkailuun.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 20 (20) Pinta- ja pohjavesiseurannan sisältö ja toteutus päätetään paikallisen tarpeen mukaan seurantaa koskevassa sopimuksessa. Tämän vuoksi seurantatarpeesta Rudus Oy:n ympäristössä ei määrätä tässä luvassa tämän yksityiskohtaisemmin. 23. Räjäytystöiden aiheuttamaa tärinän heilahdusarvoa on mitattava vuosittain vähintään yhdellä lähialueen asuin- tai loma-asuntokiinteistöllä. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus tärinämittauksista. (YsL 5, 46 ja 108 ) Toiminnan muutokset tai lopettaminen Perustelu: Lupamääräyksen 12 valvomiseksi ovat tärinämittaukset tarpeen. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut lupahakemuksessa suorittavansa tärinämittauksia yhdellä kiinteistöllä. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa taho, jolla on niihin riittävät edellytykset. 24. Toiminnasta, päästöistä, jätteistä ja käyttötarkkailusta tulee pitää kirjaa, joka tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaisille. Valvontaviranomaisille tulee esittää vuosittain helmikuun loppuun mennessä seuraavat tiedot edellisen vuoden toiminnasta: * toiminta alueella (laitoksen päivittäiset toiminta-ajat, tuotantomäärät jne.) * polttoaineiden kulutus * valtioneuvoston asetuksen 179/2012 20 :n mukaiset tiedot muodostuneista jätteistä * tärinämittausten tulokset * yhteenveto muista tarkkailutiedoista * selvitys poikkeuksellisia päästöjä tai jätteitä aiheuttaneista tilanteista ja niiden syyt ja kesto * selvitys toteutetuista ympäristönsuojelutoimista. (YsL 46 ja JL 118-120, Vna 179/2012) Perustelu: Lupamääräys on tarpeen valvonnan kannalta. Tietojen avulla valvontaviranomainen voi osaltaan vakuuttua, että toimintaa on luvan ja lupahakemuksen mukaisesti. 25. Toiminnan pysyvästä lopettamisesta tai pitkäaikaisesta keskeytyksestä tai olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä ympäristökeskukselle. (YsL 81, YsA 30 ) Perustelu: Määräys on tarpeen toiminnan valvonnan kannalta. 26. Lopetettaessa toiminta tulee Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille esittää selvitys niistä ympäristönsuojelutoimista, joita alueella tehdään. (YsL 46 ja 90 ) Perustelu: Toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Määräyksellä voidaan