Doris Stockmann Niklas Bengtsson Yrjö Repo KIRJA SUOMESSA. Tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen

Doris Stockmann Niklas Bengtsson Yrjö Repo KIRJA SUOMESSA Tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen Päivitys 2005

2 JOHDANTO Opetusministeriön toimeksiannosta ja kauppatieteiden maisteri Doris Stockmannin sekä häntä avustaneiden filosofian maisteri Niklas Bengtssonin ja markkinoinnin suunnittelija Yrjö Revon toimesta valmistui helmikuussa 2000 kattava selvitys Suomen kirja-alan silloisesta tilasta nimellä Kirja Suomessa: Tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen (Opetusministeriön kulttuuripolitiikan osaston julkaisusarja 1/2000). Selvitys liittyi opetusministeriön 1.9.1998 asettaman Tietoyhteiskunnan lukutaidot -työryhmän työskentelyyn. Selvitys kartoitti kirjan julkaisu- ja jakelujärjestelmiä sekä julkisen ja yksityisen sektorin taloudellisia tukitoimia kirja-alalle kuten myös kirja-alan tilastointia, tutkimusta, koulutusta, tiedonvälitystä ja lukemisharrastuksen edistämistä sekä näiden toimintojen rahoitusta. Alkuperäisen selvityksen tiedot päättyivät pääosin vuoden 1998 loppuun. Keväällä 2002 päivitettiin selvityksen numerotietoja. Nyt on päivitetty myös tekstiä ja otettu mukaan vuoden 1998 jälkeen esille tulleita uusia ilmiöitä. Päivitys ei kuitenkaan korvaa kokonaan alkuperäistä selvitystä, sillä oheisessa tekstissä on huomioitu pääasiassa vain tapahtuneet muutokset. Yksityiskohtaiset tiedot taulukkojen kuvaamasta tilanteesta löytyvät alkuperäisestä, vuonna 2000 ilmestyneestä kirja-alan selvityksestä. Otsikointi sekä taulukoiden ja kuvioiden numerointi on alkuperäisen raportin mukainen. Joistakin asioista on tehty alkuperäistä useampia taulukoita, joissa on numeroon liitetty lisämerkintä a, b, c, jne. Kokonaan uutta asiaa kuvaavien lisätaulukoiden numerointi alkaa 101:stä ja lisäkuvioiden 201:stä. Painettu kirja on kyennyt hyvin vastaamaan digitalisoituvan julkaisemisen ja tiedonvälityksen haasteisiin. Julkaistujen kirjauutuuksien kokonaismäärä vuonna 2004 oli sama kuin vuonna 1998. Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemien, aktiiviseen kaupalliseen levitykseen tarkoitettujen yleisen kirjallisuuden uutuuksien määrä kasvoi samaan aikaan 16 prosenttia ja kappalemääräinen myynti seitsemän prosenttia. Kustantaminen ei ole keskittynyt bestsellereihin, vaan jo ennakolta pienilevikkisiksi tiedettyjen tai arvioitujen kirjojen määrä on kasvanut. Tietoverkon välityksellä jaettava e-kirja on jo tullut painetun kirjan rinnalle, mutta ei ole syrjäyttänyt sitä. Valtion tukitoimien osalta muutoksia on tapahtunut mm. rahoitusjärjestelmien määrässä: kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapuraha ja kuvataiteilijoiden julkaisutuki ovat kokonaan uusia tukimuotoja. Valtion tukitoimet esitellään tässä päivityksessä pääosin vain taulukkotiedoin, tapahtuneet muutokset on tosin huomioitu myös tekstiosuuksin. Päivityksessä käytetyt lähteet on koottu lähdeluetteloon ja sen lisäksi on lisätty tekstiin linkkejä verkkosivuille, joilta on löydettävissä asianomaiseen aiheeseen liittyvää, täydentävää ja tuoretta tietoa. Taulukkotietojen vertailukelpoisuuden takia markkamääräiset summat on muunnettu euroiksi kertoimella 5,9457. Markoista euroiksi muutetut luvut on pyöristetty lähimpään sataan tai viiteenkymmeneen euroon. Helsingissä, marraskuussa 2005 Doris Stockmann Niklas Bengtsson Yrjö Repo

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 2 KIRJA-ALAN KUVAUS 7 1. KIRJA-ALAN MÄÄRITTELY 7 1.1.1 ISBN-numero 7 2 KIRJAN JULKAISU JA JAKELU 7 2.2 Kirjojen julkaisutuotanto 7 2.2.1 Kaunokirjallisuus 11 2.2.2 Lasten- ja nuortenkirjat 12 2.2.3 Tietokirjat 12 2.2.4 Oppikirjat 13 2.2.5 Suomessa julkaistu käännöskirjallisuus 13 2.2.6 Vertailua Pohjoismaiden kesken 14 2.2.7 Saatavissa olevat kotimaiset nimikkeet 15 2.2.8 Vanhan kirjallisuuden saatavuus 17 2.2.10 Bestsellerit 17 2.2.11 Kirjojen saatavuus asiakkaan näkökulmasta 20 2.3 Kirjan tekijät 21 Sanasto 21 2.3.6 Kirja-alan tekijät liittojen jäsenmäärän mukaan 1998 ja 2004 22 2.5 Kustantajat 22 2.5.2 Kirjankustantajat tänään 22 Yleiskustantajat 22 Painopiste yrityskirjoissa 23 Tieteellisten kirjojen kustantajat 24 Kristilliset kustantajat 24 Muut kaupalliset kustantajat 24 Muut kirjankustantajat 24 2.7 Kirjakaupat ja muut kirjoja myyvät yritykset 25 2.7.1 Kirjakauppojen lukumäärä 25 2.7.3 Kirjakaupparyhmittymät 31.10.2005 25 2.7.4 Erikoiskirjakaupat 26 2.7.5 Tavaratalot, hypermarketit, marketit ja muut kirjoja myyvät vähittäiskaupat 26 2.7.6 Oppikirjoihin ja kirjastotoimituksiin erikoistuneet myyjät 27 2.7.7 Antikvariaatit 27 2.7.12 Kirjakaupan ongelmat 27 2.8 Kirjojen myynti 29 Oppikirjojen kierrätys 31 Suurteokset 31 Taskukirjat 31 2.8.2 Euromääräinen myynti 33 2.8.4 Kirjan hinta Suomessa 35

4 2.9.2 Tietokannat 37 2.9.3 Tietoliikenne 38 2.9.6 Messut ja muut tapahtumat 39 2.9.7 Kirja ja media 40 2.11 Kansainvälinen vertailu 41 2.11.1 Julkaistut nimikkeet maittain 41 2.11.2 Kirjojen vienti ja tuonti 42 3 KIRJAN KULUTUS 42 3.1 Kuluttaja 42 3.3 Kirjastot 43 3.3.1 Yleinen kirjasto 43 3.3.1.2 Yleisten kirjastojen ongelmia 45 3.3.4 Tieteelliset kirjastot 48 3.3.7 Virtuaalikirjasto 50 4 LUKUTAITO 51 4.1.2 Nuoret ja lukeminen 51 Aikuisten suomalaisten lukutaito 51 TUKITOIMET KIRJA-ALALLE 5 VALTION TUKITOIMET 52 5.1 Kulttuurihallinto ja eräitä koulutuksen ja tieteen määrärahoja 52 5.1.1 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 52 5.2 Kirja-alan rahoitus ja tuet 53 5.2.1 Tuotanto/levitys 56 5.2.1.1 Suomalaisen kirjallisuuden edistämisvarat 57 5.2.1.2 Ruotsinkielisen kirjallisuuden edistämisvarat 57 5.2.1.3 Suomalaisen kirjallisuuden kääntämis- ja julkaisemisvarat 58 5.2.1.4 Valikoiva tuotantotuki 58 5.2.1.5 Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuki 59 5.2.1.6 Selkokielisen kirjallisuuden edistäminen 59 5.2.1.7 Valokuvateosten laatutuki 60 Kuvataiteilijoiden julkaisutuki 60 5.2.1.8 Saamenkielisten ja muiden vähemmistökulttuurien kulttuuri- ja 61 julkaisutoiminnan edistäminen 5.2.2 Harrastus/tiedotus 62 5.2.2.1 Luovan kirjoittamisen ja lukemisen edistäminen 62 5.2.2.2 Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus 65 5.2.2.3 Suomen Nuorisokirjallisuuden instituutti 66 5.2.2.4 Alueellisten taidetoimikuntien valtionavustukset 66 5.2.3 Järjestöt 67 5.2.3.1 Kirjailijajärjestöjen toiminta-avustukset 68 5.2.3.2 Kirjailijajärjestöjen avustukset kansainväliseen yhteistoimintaan 69 5.2.3.3 Jakamaton määräraha 69 5.2.4.1 Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat 70 5.3 Valtion suora tuki kirja-alan tekijöille 72

5 5.3.1 Taiteilijaeläkkeet 72 5.4 Apurahat 73 5.4.1 Valtion taiteilija-apurahat 73 5.4.2 Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat 73 5.4.5 Näytelmäkirjallisuuden kantaesitystuki 74 5.4.6 Kohdeapurahat 75 5.4.7 Kirja-alan tekijöiden ulkomaiset matka-apurahat 75 5.4.8 Lastenkulttuurin apurahat 76 5.4.9 Tiedonjulkistamisapurahat 76 5.5 Kirjastoapurahat ja avustukset 77 5.5.1 Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat ja avustukset 77 5.5.2 Kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapurahat 79 5.6 Kirja-alan palkinnot 79 5.6.1 Suomi-palkinnot/kirjallisuuden valtionpalkinnot 79 5.6.2 Lastenkulttuurin valtionpalkinto 80 5.6.5 Valtion tiedonjulkistamispalkinnot 81 5.7 Alueellisten taidetoimikuntien suora taiteilijatuki 81 5.7.2 Apurahat 81 5.8 Valtion tuki kirjastoille 82 5. 9 Kirjakauppojen tukeminen ja verotus 83 5.9.2.1 Kirjojen arvonlisävero 83 Arvonlisäveron vaikutus kirjojen myyntiin 83 6 KUNTIEN JA YKSITYINEN SEKÄ KANSAINVÄLINEN TUKI KIRJALLISUUDELLE 88 6.2 Kopiosto ja Yleisradiopalkkiot 88 6.2.1 Kopiosto 88 6.2.2 Yleisradiopalkkiot 91 6.3 Yksityisen sektorin tuki taiteilijoille 91 6.3.1 Säätiöt 91 6.3.2 Yritykset 92 6.3.3 Kirja-alan liitot ja järjestöt 92 6.4 Finlandia- ja muut palkinnot 92 6.6 EU-tuet kirja-alalle 93 KIRJA-ALAN KEHITTÄMINEN 7 KOULUTUS 95 7.1 Sanataiteen opetus 95 7.1.1 Kirjoittajakoulutus 95 8 KIRJA-ALAN TIETO JA TUTKIMUS 95 8.2 Tutkimukset ja projektit 95 8.3 Kirjan museo 96

6 9 YHTEISTYÖTÄ JA TYÖNJAKOA 96 9.1 Kirja-alan työllistävä vaikutus 96 10 TULEVAISUUS 96 Tekijänoikeuslain uudistus 2005 96 Elektroniset tallenteet ja e-kirjat 96 10.1 Tietoyhteiskunta 97 10.1.1 Digitaaliset tuotteet 97 10.1.3 Verkkokauppa 100 Kirjankustantamisen uudet tuulet 103 10.3 Kirjan tulevaisuus 103 LIITE 1 KIRJA-ALAN TÄRKEÄT TAPAHTUMAT 104 LIITE 3 SUOMI LUKEE TUTKIMUS 107 Kirjojen ostamisesta 107 Kirjojen lukemisesta 108 LIITE 5 KIRJA-ALAN TUKITOIMET -LUKUUN LIITTYVÄT LIITTEET 109 Valtion kirja-alan tukimuodot ja myöntäjät 109 Valtion nimitykset, palkinnot yms. 111 LÄHDELUETTELO 116 Alkuperäinen teos 116 Lisäyksiä lähdeluetteloon 116 Vuosi- ja toimintakertomuksia 118 web-osoitteita 119 TAULUKKOLUETTELO 120 KUVIOLUETTELO 123 MUUTA 125

7 KIRJA-ALAN KUVAUS 1 KIRJA-ALAN MÄÄRITTELY Kirja-alan muodostavat kaikki kirjan sisällön luomiseen, kustantamiseen ja jakeluun liittyvät toiminnot. Tämän selvityksen puitteissa käsitteeseen on sisällytetty myös kirjojen lukijat ja lukeminen. Yksiselitteistä määritelmää ei ole, mutta kirjana voidaan pitää ainakin kaikkia niitä julkaisuja - julkaisumuodosta riippumatta - joille on haettu ja saatu ISBN-tunnus. 1.1.1 ISBN-numero ISBN (International Standard Book Number) perustuu Isossa Britanniassa vuodesta 1967 alkaen käytössä olleeseen kansalliseen kirjojen numerointijärjestelmään, josta vuonna 1972 tuli kansainvälinen standardi ISO 2108. Suomessa kansallinen standardi SFS 3496 valmistui vuonna 1976. ISBN-tunnus on 10-numeroinen, mutta muuttuu 13-numeroiseksi 1.1.2007. Muutoksen perusteina ovat ISBN-järjestelmän numerointikapasiteetin kasvattaminen ja tunnuksen yhteensovittaminen EAN- tuotetunnus koodin kanssa. 2 KIRJAN JULKAISU JA JAKELU 2.2 Kirjojen julkaisutuotanto Taulukossa 1a on esitetty Suomessa julkaistujen kirjauutuuksien nimikemäärät vuosilta 1963 2004. Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten kirjallisuuslajeittain esitetyissä luvuissa ovat mukana vain kirjat muiden kustantajien luvuissa sekä kirjat että pienpainatteet. Vuosilta 1963 1968 ei ole vertailukelpoista tietoa kirjojen ja pienpainatteiden keskinäisestä jakautumasta ja muina vuosina lähes kaikki pienpainatteet ovat muiden kuin Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemia. Ruotsinkielisiltä kustantajilta on laskettu mukaan vain oma tuotanto, ei ruotsinmaalaisten kirjojen osapainoksia (ruotsalaisen kustantajan julkaisema kirja, jonka Suomeen tarkoitettu myynti julkaistaan suomalaisen kustantajan nimissä). Muiden kuin Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemista kirjoista, eri vuosina hieman vaihdellen, noin 80 prosenttia on ollut tietokirjoja. Kaunokirjoihin sisältyvät proosa, runot ja näytelmät. Suurteos on moniosainen tieto- tai tietosanakirja ja julkaistu nimikemäärä tarkoittaa eri sarjojen kyseisenä vuonna valmistuneita yksittäisiä osia ei kokonaisia sarjoja. Vuosina 1963 1978 suurteoksia ja muita tietokirjoja ei ole tilastoissa eritelty. Vuosina 1963 1973 Suomen Kustannusyhdistys ei ole tilastoinnissa eritellyt lastenkirjoja ja nuortenkirjoja.

8 Oppikirjat on vuosina 1963 1973 tilastoitu yhtenä eränä. Muut oppikirjat sisältää vuosina 1978 1993 sekä lukion että ammattioppilaitosten oppikirjat ja vuosina 1998 2004 vain ammattioppilaitosten oppikirjat. Rinnakkaiskoulujärjestelmästä siirryttiin peruskouluun 1970-luvulla. Oppikirjojen määrä peruskoulun ensimmäisellä luokilla kasvoi verrattuna kansakouluun ja peruskoulun ylemmillä luokilla verrattuna keskikouluun. Muiden oppikirjojen määrä kasvoi 1970- ja 1980-lukujen taitteessa ensisijaisesti siksi, että kurssimuotoiseksi muutetussa lukiossa tarvittiin aiempaa enemmän oppikirjoja. Vuosien 2002 ja 2003 vähäinen lukion oppikirjauutuuksien määrä johtui pääosin valmistautumisesta syksyllä 2005 voimaan tulleen uuden opetussuunnitelman edellyttämiin oppikirjojen uudistamisiin tai kokonaan uusien oppikirjojen tuottamiseen. Arvonlisäveron uudistus 1.6.1994 avasi mahdollisuuden luokitella lasten katselu- ja askartelukirjat kirjoiksi aiemmin ne eivät sitä olleet. Lastenkirjojen nimikemäärä kasvu johtuu osin tästä ja osin siitä, että samaan aikaan viimeisimmät suuret lastenkirjojen kustantajat liittyivät Suomen Kustannusyhdistyksen jäseniksi. Taulukko 1a Suomessa julkaistut kirjauutuudett 1963 2004 Vuosi 1963 1968 1973 1978 1983 1988 1993 Kotimaiset kaunokirjat 179 143 241 242 281 268 271 Käännetyt kaunokirjat 279 184 213 201 245 259 303 Kaunokirjat yhteensä 458 327 454 443 526 527 574 Kotimaiset lastenkirjat 57 70 82 53 Käännetyt lastenkirjat 362 243 221 326 Lastenkirjat yhteensä 419 313 303 379 Kotimaiset nuortenkirjat 32 39 44 58 Käännetyt nuortenkirjat 127 66 66 88 Nuortenkirjat yhteensä 159 105 110 146 Lasten ja nuortenkirjat 132 114 146 Suurteokset 49 32 78 Muut tietokirjat 479 451 513 549 628 970 1 148 Yleinen kirjallisuus yht. 1 069 892 1 113 1 570 1 621 1 842 2 325 Peruskoulun oppikirjat 268 264 323 169 Muut oppikirjat 189 323 334 264 Oppikirjat yhteensä 119 216 453 457 587 657 433 SKY:n jäsenet yhtensä 1 188 1 108 1 566 2 027 2 208 2 599 2 758 Muut kustantajat 1467 2 331 2 028 1 340 6 386 7 787 9 027 Kaikki yhteensä 2 655 3 439 3 594 3 367 8 594 10 386 11 785 Vastanneet SKY:n jäsenet 23 22 24 27 35 41 64

9 Erittely kirjat ja pienpainatteet 1973 1993 Vuosi 1963 1968 1973 1978 1983 1988 1993 Kirjat * 2 933 2 725 6 282 8 020 8 720 Pienpainatteet ** 661 642 2 312 2 366 3 065 Yhteensä 3 594 3 367 8 594 10 386 11 785 Taulukko jatkuu Vuosi 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kotimaiset kaunokirjat 289 319 362 312 358 386 386 Käännetyt kaunokirjat 352 332 359 321 313 313 331 Kaunokirjat yhteensä 641 651 721 633 671 699 717 Kotimaiset lastenkirjat 74 87 83 129 115 146 150 Käännetyt lastenkirjat 635 684 801 700 658 570 680 Lastenkirjat yhteensä 709 771 884 829 773 716 830 Kotimaiset nuortenkirjat 72 61 72 72 73 67 73 Käännetyt nuortenkirjat 87 85 105 102 113 113 129 Nuortenkirjat yhteensä 159 146 177 174 186 180 202 Suurteokset 46 25 17 31 38 27 30 Muut tietokirjat 1 543 1 577 1 776 1 767 1 654 1 667 1 824 Yleinen kirjallisuus yht. 3 098 3 170 3 575 3 434 3 322 3 289 3 603 Peruskoulun oppikirjat 254 231 220 325 241 290 313 Lukion oppikirjat 165 159 187 154 117 117 134 Muut oppikirjat 300 335 359 308 286 258 314 Oppikirjat yhteensä 719 725 766 787 644 665 761 SKY:n jäsenet yhteensä 3 817 3 895 4 341 4 221 3 966 3 954 4 364 Muut kustantajat 6 826 6 985 7 423 7 869 8 103 8 355 8 613 Kaikki yhteensä 12 887 13 173 11 764 12 090 12 069 12 309 12 977 Vastanneet SKY:n jäsenet 73 78 78 85 89 91 95 Erittely kirjat ja pienpainatteet 1998 2004 Vuosi 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kirjat * 9 914 10 289 9 527 9 906 9 924 10 074 10 883 Pienpainatteet ** 2 973 2 884 2 237 2 184 2 145 2 235 2 094 Yhteensä 12 887 13 173 11 764 12 090 12 069 12 309 12 977 Lähteet: Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastot 1963 2004; Suomen tilastolliset vuosikirjat 1963 2004; Kulttuuritilasto 2003, Tilastokeskus; * Kirjat = julkaisu, jossa on kannet pois lukien vähintään 49 sivua. ** Pienpainate = julkaisu, jossa on kannet pois lukien 48 sivua tai vähemmän. Vuonna 1981 vapaakappalelain piiriin tuli painetun aineiston lisäksi myös muulla tavoin, lähinnä monistamalla, tuotettu aineisto. Sen seurauksena muiden kuin Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemien nimikkeiden määrä kasvoi jyrkästi. Uusista nimikkeistä merkittävä osa oli pienpainatteita (enintään 48 sivua).

10 Pienpainatteiden määrän lasku 2000-luvulla saattaa ainakin osittain johtua siitä, että osa pienpainatteina aiemmin julkaistusta aineistosta on sijoitettu vain julkaisevan yhteisön (järjestöt, virastot, laitokset) verkkosivuille. Taulukoissa 1b - 1d sekä kuvioissa 2 5 ovat mukana vain Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemat kirjat, koska muiden kustantajien julkaisemien kirjojen jakautumaa samalla tavoin ei tiedetä. Taulukko 1b kuvaa uutuuksien osuutta Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemista nimikkeistä joinakin vuosina. Vuonna 1978 ei suurteoksia ja muita tietokirjoja eroteltu toisistaan. Vuosina 1978 ja 1988 ei lukion oppikirjoja eroteltu ammattioppilaitosten oppikirjoista. Vain ensipainos tilastoidaan uutuudeksi. Jos kirjasta otetaan ilmestymisvuonna kolme painosta, niin vuositilastossa se näkyy yhtenä uutuutena ja kahtena uusintapainoksena. Taulukko 1b Uutuuksien osuus Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemista kirjanimikkeistä 1978 2004, % nimikkeistä Vuosi 1978 1988 1998 2000 2002 2003 2004 Kotimainen kaunokirj. 61 54 60 60 58 59 52 Käännetty kaunokirj. 64 57 58 58 51 54 51 Kotimaiset lastenkirjat 58 61 69 50 52 56 53 Käännetyt lastenkirjat 81 75 75 82 73 76 80 Kotimaiset nuortenkirjat 60 49 84 68 59 66 73 Käännetyt nuortenkirjat 71 42 70 61 58 66 57 Suurteokset.. 41 70 38 61 29 73 Muut tietokirjat.. 63 65 69 65 66 63 Yleinen kirjallisuus yht. 68 57 66 68 63 64 62 Peruskoulun oppikirjat 31 27 25 22 24 25 29 Lukion oppikirjat.... 30 32 24 24 27 Muut oppikirjat.... 48 52 43 45 48 Oppikirjat yhteensä 33 35 33 33 30 30 34 Kaikki yhteensä 55 52 55 57 53 54 55 Lähde: Suomen Kustannusyhdistys Kaunokirjallisuuteen on sisällytetty proosa, runot ja näytelmät. Yleiskuva on se, että yleisestä kirjallisuudesta lähes kaksi kolmasosaa ja oppikirjoista yksi kolmasosa on uutuuksia. Taulukot 1c ja 1d esittävät Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemien esikoisteosten lukumäärää ja niiden osuutta uutuuskirjoista joinakin vuosina. Taulukko 1c Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemien kotimaisten esikoisteosten lukumäärä 1978 2004 Vuosi 1978 1988 1998 2000 2002 2003 2004 Proosa 32 33 31 29 47 28 28 Runot ja näytelmät 12 14 19 8 14 12 9 Lastenkirjat 15 15 9 5 17 13 9 Nuortenkirjat 7 6 3 2 9 4 7 Lähde: Suomen Kustannusyhdistys

11 Taulukko 1d Esikoisteosten osuus Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemista kotimaisista uutuuksista, % 1978 2004 1978 1988 1998 2000 2002 2003 2004 Vuosi % % % % % % % Proosa 18 18 15 11 16 10 9 Runot ja näytelmät 18 22 23 8 24 13 13 Lastenkirjat 26 18 12 2 15 9 6 Nuortenkirjat 22 14 4 3 12 6 10 Lähde: Suomen Kustannusyhdistys 2.2.1 Kaunokirjallisuus Kuvio 2 Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemat kaunokirjauutuudet 1963 2004 Nimikettä 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kaunokirjallisuus. julkaistut uutuudet 721 699 717 641 651 671 633 574 526 527 458 454 443 327 1963 1968 1973 1978 1983 1988 1993 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lähde: Suomen Kustannusyhdistys

12 2.2.2 Lasten- ja nuortenkirjat Kuvio 3 Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemat lasten- ja nuortenkirjauutuudet 1963 2004 Lasten- ja nuortenkirjat, julkaistut uutuudet 1 200 1 000 868 917 1061 1003 959 896 1032 Nimikettä 800 600 400 578 418 413 525 200 132 114 146 0 1963 1968 1973 1978 1983 1988 1993 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lähde: Suomen Kustannusyhdistys 2.2.3 Tietokirjat Kuvio 4 Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemat tietokirjauutuudet 1963 2004 Nimikettä 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 479 451 Tietokirjat, julkaistut uutuudet 513 549 677 1 002 1 226 1 589 1 854 1 723 1 793 1 798 1 692 1 694 1963 1968 1973 1978 1983 1988 1993 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lähde: Suomen Kustannusyhdistys

13 2.2.4 Oppikirjat Kuvio 5 Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaisemat oppikirjauutuudet 1963 2004 800 700 600 Oppikirjat, julkaistut uutuudet 587 657 719 725 787 766 761 644 665 Nimikettä 500 400 300 200 100 119 216 453 457 433 0 1963 1968 1973 1978 1983 1988 1993 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lähde: Suomen Kustannusyhdistys 2.2.5 Suomessa julkaistu käännöskirjallisuus Ruotsin ja norjan kielistä käännettyjen kirjojen määrän kasvu vuonna 2003 on seurausta ruotsalaisten ja norjalaisten dekkari- ja jännityskirjailijoiden suosion kasvusta. Taulukko 2 Käännökset suomen kielelle alkuperäkielen mukaan 1980 2003 Alkukieli 1980 1985 1990 1995 2000 2001 2002 2003 Englanti 447 520 940 1 196 1 433 1 219 1 301 1 182 Ruotsi 167 124 184 213 186 177 201 233 Saksa 84 96 128 135 128 131 111 90 Ranska 48 43 92 105 111 125 109 110 Italia 16 11 28 40 29 17 17 33 Tanska 21 10 30 29 29 16 14 8 Venäjä 47 26 40 20 21 27 18 26 Norja 26 22 34 22 18 19 21 54 Espanja 3 6 20 16 25 18 19 19 Muut 100 48 67 81 126 113 117 132 Yhteensä 959 906 1 563 1 857 2 106 1 862 1 928 1 887 Englannin osuus % 46,6 57,4 60,1 64.4 68,0 65,5 67,5 62,6 Lähde: Kulttuuritilasto 2001 ja Kulttuuritilasto 2003

14 Kuvio 6 Käännökset suomen kielelle alkuperäkielen mukaan 1980 2003 yhteenveto taulukosta 2 2500 Käännökset suomenkielelle 2000 1500 1000 500 0 1980 1985 1990 1995 2000 2001 2002 2003 Muut Ranska Saksa Ruotsi Englanti Lähde: Kulttuuritilasto 2003 Taulukko 3 Suomessa ruotsin kielelle käännetty kirjallisuus alkuperäkielen mukaan 1980 2003 Alkukieli 1980 1985 1990 1995 2000 2001 2002 2003 Suomi 51 86 103 105 78 74 84 78 Englanti 1 2 2 1 3 3 1 1 Muut 4 1 6 3 7 1 4 1 Yht. 56 89 111 109 88 78 89 80 Lähde: Kulttuuritilasto 2003 2.2.6 Vertailua Pohjoismaiden kesken Kun verrataan käännöskirjallisuutta alkuperäkielen mukaan Pohjoismaissa huomataan, että englanninkieli dominoi kaikissa maissa, vähiten kuitenkin Islannissa ja Suomessa. Katso taulukko 4.

15 Taulukko 4 Pohjoismaissa julkaistu käännöskirjallisuus alkuperäkielen mukaan 1997, 1999 ja 2003 Englannista Skandinaavisista Saksasta Ranskasta Muista kielistä % % % % % % % % % % % % % % % 1997 1999 2003 1997 1999 2003 1997 1999 2003 1997 1999 2003 1997 1999 2003 Ruotsi 76 74 73 9 10 10 4 4 3 5 6 4 6 6 10 Tanska 68 70 70 15 13 15 6 7 5 5 4 6 6 6 6 Norja* 71 73 66 16 14 19 4 4 4 3 3 3 6 6 8 Suomi 67 69 63 14 11 16 6 7 5 5 5 6 8 8 10 Islanti** 51 57 58 23 23 23 3 2 4 4 4 4 19 14 11 Taulukko jatkuu Käännetyt nimikkeet yht. Kpl 1997 1999 2003 Ruotsi 2 511 2 514 2 542 Tanska 2 694 3 287 2 752 Norja* 1 960 1 901 2 220 Suomi 1 847 2 211 1 887 Islanti** 393 405 445 Lähde: Nordcom (Statistics Denmark, Helsinki University Library, National and University Library of Iceland/Statistics Iceland, National Library of Norway/Medianorway, Royal Library National Library of Sweden) * Ennakkotieto ** Viimeiset tiedot Islannista on vuodelta 2000 Islannissa muista kielistä käännettyihin sisältyy myös muinaisnorjasta islanniksi käännettyjä saagoja, niitä on kaikista käännetyistä nimikkeistä yli 10 %. Skandinaaviset kielet ovat ruotsi, norja, tanska ja islanti. Tanskassa käännöksiin skandinaavisista kielistä sisältyvät myös fääristä käännetyt kirjat. 2.2.7 Saatavissa olevat kotimaiset nimikkeet Kirjojen saatavuutta arvioitaessa on uutuuksien lisäksi merkitystä myös sillä, kuinka paljon loppuunmyydyistä kirjoista otetaan uusintapainoksia. Viime vuosina Suomessa on julkaistu, oppikirjat mukaan lukien, vuosittain runsaat 12 000 kirjauutuutta ja 3 000-3 500 uutta painosta. Uutuuksista noin 75 prosenttia on kirjoja ja 25 prosenttia pienpainatteita. Lähes kaikki uudet painokset ovat kirjoja. Muiden kuin Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten osalta jakautuma uutuuksiin ja uusiin painoksiin ei ole tiedossa. Saatavissa olevien kotimaisten kirjanimikkeiden kokonaismäärä syyskuussa 1999 oli noin 62 000 kappaletta, joulukuun 2001 lopussa 67 000 kappaletta ja 5.9.2005 nimikkeitä oli 65 000, joista ruotsinkielisiä 6 311 kappaletta. Luvut tarkoittavat niitä kirjoja, joita kustantaja ilmoittaa olevan varastossa ja jotka ovat kirjakaupan kautta saatavissa.

16 Kuvio 7 Suomessa julkaistut kirjanimikkeet 1963 2004, uutuudet ja uudet painokset yhteensä Nimikkettä 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Julkaistut kirjanimikkeet 1963-2004, uutuudet ja uudet painokset 1963 1968 1973 Lähteet: Tilastolliset vuosikirjat ja Suomen Kustannusyhdistys 1978 1983 1988 1993 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Uutuudet, muut Uudet painokset SKY Uutuudet SKY Suomalaiset ostavat kirjoja monipuolisesti. Esimerkiksi tukkuliike Kirjavälitys toimitti joulun alla, maanantaina 17.12.2001 kirjakaupoille 52 189 kirjaa. Lähetykset koostuivat 4 232 eri nimikkeestä. Noin puolet toimitetusta kappalemäärästä koostui nimikkeistä, joita myytiin enemmän kuin 100 kappaletta. Kaksi kolmasosaa nimikkeistä puolestaan oli sellaisia, joita toimitettiin vähemmän kuin viisi kappaletta. Lokakuussa 2004 selvitettiin kahden kirjakaupan kirjamyynnin koostumus. Maaseudulla sijaitseva pieni kirjakauppa myi kuukauden aikana vähintään yhden kappaleen 391 kirjanimikettä ja keskisuuressa kaupungissa sijaitseva keskisuuri kirjakauppa vähintään yhden kappaleen 527 nimikettä. Taulukko 5 kuvaa osaltaan kirjakustannustoiminnan rakennetta Suomessa. Kustantajien lukumäärä kasvaa, mutta suuria kustantajia on vähän. Luvut kuvaavat vain tuotteita, jotka on luokiteltu kirjoiksi. Taulukko 5 Saatavissa olevat kotimaiset kirjanimikkeet/kustantaja 1999, 2001 ja 2005 Nimikkeitä / kustantaja 1000-500-999 200-499 50-199 10-49 1-9 Yhteensä Lähde: Kirjavälitys Oy Kustantajien lukumäärä 1999 2001 5.9.2005 8 7 9 12 10 9 26 23 24 101 108 124 385 392 438 4 455 4 432 4 942 4 987 4 972 5 546

17 2.2.8. Vanhan kirjallisuuden saatavuus Vanhalle kirjalle tai kirjallisuudelle, kuten kirjalle itsessään, ei ole yhtä täsmällistä määritelmää. Käyttökelpoinen tapa mitata kirjan ikää on ottaa lähtökohdaksi ensipainoksen julkaisuvuosi. Kirja on sitä vanhempi, mitä enemmän aikaa ensipainoksen julkaisusta on kulunut. Saatavuutta taas voidaan mitata usealla tavalla. Kirja on saatavissa mistä tahansa hyvin varustetusta kirjakaupasta, jos sitä on saatavissa kustantajalta. Kun kustantaja ilmoittaa kirjan loppuunmyydyksi, kirjakauppa voi yrittää hankkia kirjan asiakkaalle, mutta ei voi varmasti luvata sitä. Ajan kuluessa, jos kustantaja ei ota kirjasta uutta painosta, sitä ei enää ole saatavissa kirjakaupasta, mutta aina voi kysyä antikvariaatista tai lainata kirjastosta. Kirjan saatavuus ei riipu yksin siitä, kuinka vanha se on. Jos kirjalla on jatkuvaa kysyntää, niin kustantaja ottaa siitä uusia painoksia ja saatavuus säilyy, tilapäisiä katkoja ehkä lukuun ottamatta. Itse kukin kirjojen lukija tuntee tällaisia klassikkoja. Jos jatkuvaa kysyntää ei ole, ei oteta uusia painoksia ja vähitellen saatavuus heikkenee. Kaikki klassikot eivät ehkä ole olleet julkaisuvuoden bestsellereitä ja toisaalta monen julkaisuvuotensa bestsellerin kysyntä on hiipunut hyvinkin nopeasti. Vanhan kirjallisuuden joukossa on merkittävä osa sellaisia kirjoja, jotka paperinlaatuun liittyvistä tai muista syistä ovat vaarassa tuhoutua. Niiden säilymistä lukukelpoisessa kunnossa esimerkiksi tutkijoita varten pidetään tärkeänä, mutta uuden painoksen ottaminen painetussa muodossa on kallista. Uudenlaisen ratkaisun ongelmaan tarjoaa kirjojen skannaaminen digitaaliseen muotoon. Suomessa vanhojen kirjojen digitointia harjoittaa Kansalliskirjasto, jonka osoitteesta www.lib.helsinki.fi/pelastakirja on saatavissa aiheeseen liittyvää lisätietoa. Internetin hakuohjelmiin ensisijaisesti keskittynyt www.google.com julkisti vuoden 2004 lopulla vuoteen 2015 ulottuvan suunnitelman digitoida Stanfordin, Harvardin ja Michiganin yliopistojen sekä New Yorkin kaupunginkirjaston kokoelmia. Ennakkosuunnitelma on myös digitoida ne Oxfordin yliopiston kirjaston kirjat, jotka eivät kuulu tekijänoikeussuojan piiriin. Työ aloitettiin vanhimmista kirjoista, mutta syksyllä 2005 hanke on keskeytetty tekijänoikeuksista nousseen kiistan takia. Google on luvannut olla digitoimatta niitä teoksia, joiden digitoinnin kirjailija tai tekijänoikeuksien haltija kieltää. Kirjailijoiden ja tekijänoikeuksien haltijoiden kanta taas on se, että Googlen pitäisi pyytää lupa teosten digitointiin. Myös useat muut tahot ovat ilmoittaneet vastaavanlaisista hankkeista, mutta toistaiseksi ne eivät ole edenneet. 2.2.10 Bestsellerit Kaikkien aikojen eniten painettujen kotimaisten kaunokirjojen listan kärkeä on ehtinyt lukea jo useampikin sukupolvi. City-lehti on päivittänyt Juhani Niemen vuonna 1997 laatiman luettelon suomalaisten suosikkikirjoista ja huhtikuussa 2001 lista on taulukon 8 mukainen. Kirjakerhopainoksia ei ole otettu mukaan.

18 Taulukko 8 Suomalaisen kaunokirjallisuuden eniten painetut teokset huhtikuuhun 2001 mennessä Tekijä Nimike 1. painos vuonna Painettu kpl-määrä Kivi, Aleksis Seitsemän veljestä 1873 1 506 000 Lönnrot, Elias Kalevala 1836, 1849 1 400 000 Runeberg, J.L. Vänrikki Stoolin tarinat 1848-1860 1 209 000 Linna, Väinö Tuntematon sotilas 1954 708 000 Kivi, Aleksis Nummisuutarit 1864 500 000 Lähde: Kulttuuritilasto 2001; Niemi, Juhani: Suomalaisten suosikkikirjat, 1997; City-lehti 9/2001 Suomen Kustannusyhdistys on vuodesta 2000 alkaen julkaissut luettelon vuoden eniten myydyistä kirjoista kirjallisuuslajeittain. Luettelot ovat nähtävissä osoitteessa www.skyry.net. Bestseller-listoilta ovat poimittavissa vuosina 2000 2004 eniten myytyjen kirjojen lisäksi myös eniten myyneet kirjailijat myynnin suuruusjärjestyksessä: Tekijä kpl Rowling, J.K 770 000 Kunnas, Mauri 610 000 Hietamies, Laila 565 000 Remes, Ilkka 560 000 Paasilinna, Arto 515 000 Mankell, Henning 450 000 Marklund, Liza 380 000 Mäki, Reijo 300 000 Cornwell, Patricia 295 000 Lehtolainen, Leena 265 000 Mukana ovat kunkin vuoden Top 20 -listalle yltäneet, kustantajan myymät kirjat jakelutiestä riippumatta. Jokaisen kirjailijan kaikkien kirjojen todellinen myyntimäärä kuluneina viitenä vuotena on jonkin verran suurempi, koska vanhaakin tuotantoa on myyty, mutta se ei ole yltänyt top 20 -listalle. Vuoden 1992 raamatun käännöstä on vuosina 1992 2004 myyty 1,6 miljoonaa kappaletta ja vuoden 1987 suomenkielistä virsikirjaa 3,9 miljoonaa kappaletta vuosina 1987 2004 Näiden bestsellereiden myynnistä suomenkielisinä kautta aikain ei ole olemassa täsmällisiä tietoja. Merkittäviin myyntimääriin ovat yltäneet myös jotkut oppikirjat, eikä tietokirjojakaan kannata unohtaa. Vuonna 1951 ensimmäisen kerran julkaistua Mitä Missä Milloin -kirjaa on vuoteen 2005 mennessä myyty noin 4,8 miljoonaa kappaletta. Suomenkielistä Guinnessin ennätyskirjaa on vuosina 1986 2005 painettu yhteensä 851 000 kappaletta ja 2000-luvulla vuosimyynti on ollut 60 000 ja 70 000 kappaleen välillä. Kaunokirjallisuuden 20 eniten myytyä nimikettä vuonna 2004 olivat kaikki kyseisen vuoden uutuuksia ja muodostivat 23,7 prosenttia Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten julkaiseman kaunokirjallisuuden kappalemääräisestä myynnistä. Loppuosa myynnistä koostui muista vuoden 2004 uutuuksista ja aikaisemmin ilmestyneistä kaunokirjallisista teoksista.

19 Tietokirjojen kappalemääräisestä myynnistä 20 eniten myydyn nimikkeen osuus vuonna 2004 oli 8,7 prosenttia. Kaikki eniten myydyt tietokirjat olivat vuoden 2004 uutuuksia. Lasten- ja nuortenkirjojen kappalemääräisestä myynnistä 20 eniten myydyn nimikkeen osuus vuona 2004 oli 18,5 prosenttia. Eniten myytyjen listalla oli 14 Aku Ankan taskukirjaa, joiden osuus oli 75 prosenttia Top 20 -listan myynnistä sekä 14 prosenttia lasten- ja nuortenkirjojen kokonaismyynnistä. Kuuden muun listalla ollen kirjan joukossa oli, kaikki kirjallisuuslajit huomioon ottaen, koko vuoden eniten myyty kirja, Harry Potter ja Feeniksin Kilta 170 200 kappaletta. Sen myynti oli 12 prosenttia lasten- ja nuortenkirjojen Top 20 -listan myynnistä ja 2,3 prosenttia kokonaismyynnistä. Kuuden muun listalla ollen kirjan joukossa oli, kaikki kirjallisuuslajit huomioon ottaen, koko vuoden eniten myyty kirja, Harry Potter ja Feeniksin Kilta 170 200 kappaletta. Ajankohtaista tietoa myydyistä kirjoista on Mitä Suomi lukee - listat jotka löytyvät Kirjakauppaliiton sivuilta Taulukko 9a Kirjakaupassa eniten myydyt kaunokirjat vuosina 2001 ja 2004 Vuosi 2001 Vuosi 2004 Tekijä Nimike Tekijä Nimike Tolkien, J.R.R. Taru sormusten herrasta Brown, D. Da Vinci koodi Paasilinna, A. Kymmenen riivinrautaa Tervo, J. Myyrä Remes, I. Uhrilento Remes, I. Hiroshiman portti Juba Viivi ja Wagner: Oi, mikä karju Huovinen,V. Konsta Pylkkänen etsii kortteeria Hietamies, L. Syksyksi kotiin Juba Viivi ja Wagner: Sohvaperunoiden Raittila, H. Canal Grande Hietamies, L. Kallis kotimaa Niemi, M. Populaarimusiikkia Vittulanjänkältä Sinervo, H. Runoilijan talossa Alivaltiosihteeri Virallisuus on ilomme Paasilinna, A Tohelo suojelusenkeli Päätalo, K. Kannaksen lomajuna Juba Viivi ja Wagner: Sinappihuntu Kallis, K. Suomen parhaat vitsit Utrio, K. Saippuaprinsessa Lähde: Akateeminen Kirjakauppa ja Suomalainen Kirjakauppa Taulukko 9b Kirjakaupassa eniten myydyt lasten- ja nuortenkirjat vuosina 2001 ja 2004 Vuosi 2001 Vuosi 2004 Tekijä Nimike Tekijä Nimike Rowling, J.R. Harry Potter ja liekehtivä pikari Rowling, J.R. Harry Potter ja Feeniksin kilta Rowling, J.R. Harry Potter ja viisasten kivi Nopola S. ja T. Risto Räppääjä ja Hilpuri Tilli Rowling, J.R. Harry Potter ja salaisuuksien Remes, I. Musta kobra Rowling, J.R. Harry Potter ja Azkabanin vanki Kunnas, M. Seitsemän tätiä ja aarre Don Rosa Temppeliherrojen kätketty aarre Kunnas, M. Suomalainen tonttukirja Kunnas, M. Herra Hakkaraisen aakkoset Harkkila Muumitalo Nordqvist, S. Viiru kateissa Bujor, F. Ennuskivien mahti Disney Kyä viksup pärjää Rowling, J.R. Harry Potter ja Azkabanin vanki Rowling, J.R. Ihmeotukset ja niiden olinpaikat Disney Kaik lutviutuup Asterix ja la traviata Rowling, J.R. Harry Potter ja viisasten kivi Lähde: Akateeminen Kirjakauppa ja Suomalainen Kirjakauppa

20 Taulukko 9c Kirjakaupassa eniten myydyt tietokirjat vuosina 2001 ja 2004 Vuosi 2001 Vuosi 2004 Tekijä Nimike Tekijä Nimike Mitä Missä Milloin Mitä Missä Milloin Guinness: Suuri ennätyskirja Guinness: Suuri ennätyskirja Hallama, A. Sydämen kieltä sydämelle Siltala, J. Työelämän huonontumisen Myllylä, M. Riisuttu mestari Hurme et al. Suomi-englanti-suomi sanakirja Klein, N. No logo Leskelä, A. Suuri POP-toivelaulukirja Jakobson, M. Pelon ja toivon aika Rikkinen, E. Suomipopin helmiä 2 Hellsten, T. Elämän paradoksit Pihkala, J. & Valtaoja, E. Nurkkaan ajettu Jumala Painonvartijat Nälkä lähtee pienin pistein Rekiaro,.I Gummeruksen suomi-engl-suomi Värikäs lintukuvasto Sovijärvi, S. Suomi-englanti-suomi taskusanakirja Utrio, K. Bella Donna Tikkanen. M. Kaksi Lähde: Akateeminen Kirjakauppa ja Suomalainen Kirjakauppa Taulukko 9d Kirjakaupassa eniten myydyt taskukirjat vuosina 2001 ja 2004 Vuosi 2001 Vuosi 2004 Tekijä Nimike Tekijä Nimike Niemi, M Populärmusik från Vittula Vuorinen, J Juoppohullun päiväkirja Tolkien, J.R.R. Hobitti Hellsten, T. Saat sen mistä luovut Fielding, J. Bridget Jones - elämä jatkuu Kortelainen, A. Virginie! Tolkien, J.R.R. Taru sormusten herrasta Vuorinen, J. Tolppa-apina Remes, I. Ruttokellot Vuorinen, L Raskausarpia Mankell, H. Hymyilevä mies Niemi, M Populaarimusiikkia Vittulanjänkältä Harris, J. Pieni suklaapuoti Hämeen- Anttila, V. Suden vuosi Lehtolainen, L. Tuulen puolella Mankell, H Ennen routaa Westö, K. Drakarna över Helsingfors Marklund, L. Punainen susi Mankell, H. Palomuuri Pietiläinen, K&P Legioonalainen Peters Lähde: Akateeminen Kirjakauppa ja Suomalainen Kirjakauppa 2.2.11 Kirjojen saatavuus asiakkaan näkökulmasta Kirjan ostajan kannalta tarkasteltuna voidaan erottaa ne kirjat, jotka ovat saatavissa heti kirjakaupan tai muun myymälän hyllystä ja toinen on saatavuus lyhyemmällä tai pitemmällä viiveellä. Kotimaisia nimikkeitä on saatavissa runsaat 65 000 kappaletta. Suurin osa kahta vuotta vanhemmista kirjoista on saatavissa vain tilaamalla kirjakaupasta tai kustantajalta. Kirjakaupoilla on käytössään tietokanta, joka kattaa kaikki saatavissa olevat kotimaiset kirjat hinta- ja saatavuustietoineen. Toimitusaika on pääsääntöisesti 1-5 työpäivää riippuen kirjasta, kirjakaupan logistiikkatoimintojen rutiinista ja ostajan toivomuksista. Jos tilausta ei tarvitse hoitaa erityisen kiireellisenä ja ostaja noutaa kirjan myymälästä, kirjan hintaan ei yleensä lisätä mitään kustannuksia. Kahden viimeisen vuoden aikana julkaistujen kirjojen saatavuus heti myymälästä perustuu pääosin näytevarastoon. Näytevarasto koostuu niistä yleiseen kirjallisuuteen kuuluvista kirjoista, joita tulee kustantajan ja kirjakaupan välisen sopimuksen nojalla aina olla myymälässä vähintään yksi kappale. Näytevarasto jakautuu kolmeen kokoluokkaan, ensisijaisena perusteena luokan määritykselle on kirjakaupan yleisen kirjallisuuden myynnin volyymi.