Viestintäviraston postimarkkinaselvitys 2012-2013

Viestintäviraston postimarkkinaselvitys 2012-2013 31.3.2014 Postimarkkinaselvitys 2012-2013

1 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä 1 2. Taustaa 2 3. Selvityksen toteutustapa 2 4. Kirjelähetykset 3 5. Lehtijakelu 5 6. Osoitteeton jakelu 8 7. Pakettilähetykset 9 Liite: Kyselylomake 11 1. Tiivistelmä Viestintävirasto seuraa Postilain sille määräämän tehtävän mukaisesti postilähetyspalveluiden markkinoiden kehitystä Suomessa. Seurannan piiriin kuuluu eri postilähetyslajit, eli kirjeet, lehdet, osoitteeton jakelu ja paketit. Postitoiminta on ollut jo 2000-luvun alkupuolelta asti voimakkaassa murroksessa tiedonvälityksen digitalisoituessa ja ihmisten kulutus- ja ajankäyttötottumusten muuttuessa. Jatkuvasti monipuolistuvilla sähköisillä ratkaisuilla on voimakas, perinteistä paperipostia syrjäyttävä vaikutus. Kirjepostin määrän väheneminen on kiihtynyt ja vuonna 2013 se väheni 6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Yritykset ja yhteisöt ovat ylivoimaisesti suurin kirjeitä lähettävä taho ja näiden siirtyessä sähköisiin palveluihin mm. laskutuksen osalta, muutokset kirjeiden kokonaisvolyymeissa ovat suuria. Lehtien levikit ja jakelumäärät vähenevät nekin, samalla kun lehdet jakavat sisältöään yhä enemmän internetin kautta. Postilähetysten eri tuoteryhmistä parhaiten ovat säilyttäneet asemansa mainosposti ja pakettikuljetukset. Pakettien osalta jakeluvolyymin ennustetaan kasvavan jatkossakin, kun verkkokaupan suosion arvioidaan entisestään kasvavan. Postimarkkinaselvitys 2012-2013

2 2. Taustaa Postimarkkinaselvitys 2012 2013 perustuu Postilain Viestintävirastolle määräämään tehtävään seurata kirje- ja pakettipalveluiden markkinoita Suomessa. Tässä selvityksessä läpikäytävillä postilähetyspalveluilla tarkoitetaan kirjeiden, pakettien, lehtien ja osoitteettomien lähetysten jakelua Suomessa sekä ulkomailta tulevaa ja sinne lähtevää liikennettä. Selvitys on jatkoa aiempina vuosina tehdyille Postilähetyspalvelututkimuksille, jotka vuosien 2010 ja 2009 osalta toteutti Viestintäviraston toimeksiannosta Nordic Adviser Group. Vuonna 2008 ja sitä ennen vastaavan tutkimuksen toteutti Tilastokeskus. Kukin taho on toteuttanut tutkimuksen hieman toisistaan poikkeavin keinoin, joten niiden tulokset eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Postilähetyspalveluiden markkinat ovat olleet suurten muutosten keskellä jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Tänä aikana digitalisoituminen on vaikuttanut voimakkaasti myös viestinvälitykseen. Erilaiset sähköiset viestintäpalvelut kuten sähköposti, sosiaalisen median sovellukset ja sähköinen asiointi ovat aiheuttaneet perinteisen kirjepostin volyymien voimakasta laskua. Myös painettujen lehtien sisällölle on syntynyt uusia sähköisiä jakelukanavia. Postilähetyslajeista pakettimarkkinat ovat puolestaan kasvaneet, kun verkko-ostamisen tarjonta ja suosio ovat kasvaneet. Koko postiliikenteen kehitys on sidoksissa myös yleiseen taloudelliseen kehitykseen ja vuodesta 2009 alkanut taloudellinen epävarmuus on aiheuttanut yleistä aktiviteetin laskua, joka heijastuu postimarkkinoille. 3. Selvityksen toteutustapa Postimarkkinoiden koon selvittäminen on aiempien vuosien tutkimuksista saatujen kokemusten perusteella osoittautunut hankalaksi tehtäväksi. Kirjeiden ja lehtien osalta markkinoiden hahmottaminen on verrattain selkeää jakeluoperaattorien vähäisen määrän takia, mutta erityisesti pakettimarkkinoiden volyymien laskeminen on hankalaa. Tämä on seurausta pakettijakelumarkkinoiden luonteesta; toimijoita on paljon ja siten myös erilaisia käytäntöjä. Pakettikuljetukset ketjuuntuvat usein siten, että sama paketti voi kulkea useamman operaattorin verkossa tai alihankintana kokonaan toisen operaattorin verkossa. Myös kappalemäärien kirjaamistavoissa on eroja. Kirjaamistavasta riippuen paketti kirjautuu yksilöidysti tai osana useita paketteja sisältävää kuljetusyksikköä. Edellä mainituista syistä johtuen tässä selvityksessä on käytetty useita eri tietolähteitä. Viestintävirasto lähetti alan suurimmille toimijoille kyselylomakkeen, jossa toimijoilta pyydettiin yritystasoisia tietoja kappalemääräisestä volyymista ja liikevaihdosta. Näiden tietojen perusteella on voitu arvioida markkinoiden kokoa. Kyselytutkimuksen lisäksi selvityksessä on hyödynnetty Otantatutkimus Oy:n Viestintäviraston toimeksiannosta vuonna 2012 tekemää Käyttäjien tarpeet postipalvelumarkkinoilla -tutkimusta. Tutkimuksessa selvitettiin postipalvelujen käyttöä ja näihin palveluihin liittyviä tarpeita. Vastaajina olivat kuluttajat ja yritykset toimipistetasolla. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluin kesä heinäkuussa 2012. Kuluttajien osalta haastateltiin yhteensä 2001 henkilöä, jotka edustavat valtakunnallisesti Manner-Suomen väestöä. Yrityshaastatteluja tehtiin yhteensä 1021 kappaletta. Vastaajina yrityk-

3 sissä olivat henkilöt, jotka päättävät postipalvelujen käyttöön liittyvistä asioista toimipisteessään. Näyte edustaa valtakunnallisesti toimipisteitä Manner-Suomessa eri kokoluokissa ja toimialoilla ml. julkinen sektori. Lisäksi tässä selvityksessä on hyödynnetty lukuisia muita tietolähteitä, mm. yritysten omia tiedotteita, lehtiartikkeleita sekä Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja. 4. Kirjelähetykset Tässä selvityksessä kirjeellä tarkoitetaan Postilaissa määriteltyä osoitteellista, enintään kahden kilon painoista kirjettä tai postikorttia, joka on jätetty postiyritykselle kuljetettavaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tässä yhteydessä käsitellyt kirjeet ovat joko Itella Posti Oy:n (jäljempänä Itella) tai Posten Ålandin jakelemia kirjeitä. Kirjepostitoiminta on postilain nojalla luvanvaraista toimintaa. Valtioneuvosto on myöntänyt toimiluvat alueellisen kirjepostitoiminnan harjoittamiseen myös Esan Kirjapaino Oy:lle ja Ilves Jakelu Oy:lle, mutta vuoden 2013 loppuun mennessä nämä yritykset eivät olleet aloittaneet luvan oikeuttamaa toimintaa käytännössä. Digitalisoituminen ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset ovat vaikuttaneet kirjepostin volyymeihin jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien ja muutosvauhti on kiihtynyt entisestään 2010- luvulla. Internetin myötä tulleet viestinvälityksen uudet ratkaisut sähköpostia ja sosiaalisen median sovelluksia hyödyntävine palveluineen tarjoavat mahdollisuuden organisaatioille ja kuluttajille käyttää hyvin nopeita, kustannustehokkaita ja juuri tavoitellun kohderyhmän saavuttavia viestintäpalveluita. Kirjelajeittain tarkasteltuna yritysten lähettämät laskut ovat perinteisesti olleet suurin yksittäinen ryhmä, vuonna 2012 laskujen osuus kaikista osoitteellista kirjeistä oli noin 40 %. Internetin mukanaan tuomat uudet ratkaisut erilaisine sähköisen maksamisen sovelluksineen ovat vaikuttaneet juuri tähän ryhmään erityisen voimakkaasti. Vuonna 2013 Suomessa siirryttiin entistä enemmän sähköiseen laskutukseen mm. sen seurauksena, että yhä useampi yritys on alkanut veloittaa erikseen paperilaskusta. Itellan mukaan viime vuoden lopussa jo joka toinen kuluttajalasku vastaanotettiin sähköisesti, kun vuotta aikaisemmin sähköisten laskujen osuus oli reilut kolmannes kaikista kuluttajalaskuista. Kansainvälisesti vertaillen siirtymä on tapahtunut kuitenkin hitaammin kuin monessa muussa maassa, esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa. Itellan ennusteen mukaan vuonna 2020 sähköisten kuluttajalaskujen osuus olisi jo 75 %. Suoraveloituksen loppumisen vuoden 2014 alussa arvioidaan myös vähentävän laskutukseen liittyvän jakelun määrää. Tämä ennustettu ja osittain jo tapahtunut kehitys laskutuksessa tarkoittaisi siis jo yksistään merkittävää pudotusta kirjemääriin. Vuonna 2012 tehdyn Käyttäjien tarpeet postimarkkinoilla -tutkimuksen mukaan puolet kaikista yritysten lähettämistä kirjeistä oli laskuja ja vastaavasti 43 % kotitalouksien vastaanottamista kirjeistä oli laskuja. Kirjelähetysten määrän voimakkaampi laskuvaihe alkoi vuonna 2009, jolloin vuosittainen volyymi pieneni noin 2 %. Lasku kuitenkin kiihtyi edelleen niin, että vuonna 2012 osoitteellinen kirjeposti väheni 4 % ja vuonna 2013 6 %. Vuodelle 2014 Itella ennustaa laskun olevan jopa 10 %.

4 Kuluttajalaskutuksen kehitys lähetyslajeittain 2010-2013 Kaikista kirjeistä noin puolet on osoitteellista suoramarkkinointia tai muuta yritysten ja julkisyhteisöjen lähettämää viestintää. Myös tätä kirjeryhmää uhkaavat korvaavat sähköiset palvelut, jotka monessa tapauksessa tarjoavat nopeamman, kustannustehokkaamman ja tarkasti juuri toivotun kohderyhmän tavoittavan viestinvälityksen kanavan. Toistaiseksi osoitteelliset mainoskirjeet kuitenkin ovat pitäneet pintansa ja poikkeavat siten muusta yritysten lähettämästä kirjepostista. Tähän lienee vaikuttanut mm. suhteellisen edulliset toteutuskustannukset ja erilaisten osoiterekisterien hyödyntäminen tarkkaan kohdentamiseen. Kuluttajien lähettämät kirjeet edustavat noin kymmenesosaa kaikista kirjeistä. Ehkä hieman yllättäen tässä kirjeluokassa volyymien vuosilasku on ollut maltillisempaa verrattuna kaikkien kirjeiden kokonaisvolyymien kehitykseen. Samaan aikaan kuluttajat ovat kuitenkin ottaneet entistä enemmän käyttöön erilaisia sähköisiä viestintäsovelluksia, mutta nämä eivät ole korvanneet täysimääräisesti perinteistä kirjettä. Kansainvälisesti vertaillen kirjepostin volyymit ovat kääntyneet laskuun Suomessa muita Pohjoismaita myöhemmin. Tämä selittyy pitkälti hitaammalla siirtymällä sähköiseen laskutukseen. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat kuitenkin omaksuneet hyvin sähköisen laskun ja ovat aiempaa valmiimpia luopumaan paperisista laskuista. Esimerkiksi Tanskassa kirjepostin kokonaismäärä on yli puolittunut vuoteen 2002 verrattuna. Siellä vuosilasku on ollut yli 8 % vuodessa. Tämä selittyy suurelta osin julkisyhteisöjen siirtymisellä sähköiseen laskutukseen.

5 Kirjeiden kokonaismäärä 5. Lehtijakelu Digitalisoituminen on vaikuttanut erityisesti media-alaan viime vuosina hyvin voimakkaasti. Internetin ja sosiaalisen median kasvun myötä paperilehtien toimintakenttä on murroksessa. Sisältö muuttuu sähköiseksi, jakelukanavien ja tarjoajien lukumäärä kasvaa ja kilpailu muuttuu yhä kansainvälisemmäksi. Sanoma- ja aikakauslehtien osuus mediamainonnasta putoaa, kun mainostajat siirtyvät entistä enemmän verkkoon. Samaan aikaan uudet sukupolvet tottuvat yhä enemmän ilmaisen, internetissä jaettavan median kuluttamiseen. Yhteisöllistyvä Media 2013 -tutkimuksen 1 mukaan 15 34 -vuotiaiden ikäryhmässä jo enemmistö ihmisistä lukee sanomalehden muuten kuin painettuna lehtenä, käytännössä joko nettisivujen tai puhelimen kautta. TNS Gallupin tutkimuksen 2 mukaan painettujen medioiden osuus mediamainonnasta vuonna 2013 oli yhteensä 49,5 %. Tämä jakautui siten, että sanoma- ja kaupunkilehtimainonnan osuus mediamainonnasta oli 40,2 % ja aikakauslehtimainonnan osuus oli 9,3 %. Laskua panostuksessa painettuun mediamainontaan oli tapahtunut euromääräisesti 15,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Lehtilajeittain tarkasteltuna painettuun sanomalehtimainontaan käytettiin rahaa 15,8 % vähemmän kuin edellisenä vuonna ja aikakauslehtimainontaan puolestaan 16,8 % vähemmän kuin vertailujaksolla. 1 15/30 Research 2 TNS Gallup 29.1.2014

6 Painetun median kustantamojen tulot siis vähenevät sekä ilmoitusmyynnin ja tilaajamäärien laskiessa. Volyymien laskiessa lehtien jakelukustannuksilla puolestaan on nousupaineita. Vuosina 2008-2012 sanomalehtien jakeluvolyymin keskimääräinen vuosimuutos on ollut noin -3,3 % ja laskuvauhdin ennakoidaan LVM:n teettämän selvityksen 3 mukaan olevan noin 4 % vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Sanomalehtien jakelumarkkinoista Itellan osuus on noin kaksi kolmasosaa. Loppu jakautuu useiden muiden jakeluorganisaatioiden kesken. Useisiin kotitalouksiin jaetaan sanomalehtiä sekä varhaisjakeluna että postin perusjakelun yhteydessä. Kotiin jaettavista sanomalehdistä noin 78 % jaetaan erillisenä varhaisjakeluna. Kotitalouksia varhaisjakelun piirissä on arviolta noin 1,8-1,9 miljoonaa. Jättötiheys varhaisjakelussa on noin 65 %, eli keskimäärin joka kolmanteen postilaatikkoon ei jaeta sanomalehteä 4. Kaikkiaan Suomessa ilmestyy lähes 200 sanomalehteä. Niistä neljäsosa on vähintään neljä kertaa viikossa ilmestyviä päivälehtiä. Varhaisjakelussa jaetaan päivittäin keskimäärin noin 1,5 miljoonaa sanomalehteä. Varhaisjakelu on tyypillisesti taajamissa käytettävä jakelutapa ja haja-asutusalueilla vastaavasti sanomalehdet jaetaan muun postin jakelun yhteydessä. Sanomalehtien varhaisjakelun päivävolyymit Lähdetiedot: Sanomalehtien Liitto 3 LVM Julkaisuja 16 / 2013 4 LVM Julkaisuja 35 / 2013

7 Aikakauslehdiksi luokitellaan yleisesti lehdet, jotka ovat joko tilattavia, irtonumerona ostettavia tai jäsenyyden tai asiakkuuden perusteella vastaanotettavia julkaisuja. Aikakauslehti ilmestyy vähintään kerran vuodessa ja se ei ole sisällöltään mainontaa eikä mainosten osuus ylitä toimituksellisen sisällön osuutta. Tästä lehtiluokasta noin 95 % kulkee jakelun kautta suoraan vastaanottajalle ja irtonumeromyynnin osuus on noin 5 %. Aikakauslehtien jakelun vuosivolyymi oli vuonna 2013 noin 300 miljoonaa kappaletta, jakelu tapahtuu postin päiväjakelun yhteydessä. Kokonaismäärä on laskenut viimeiset vuodet noin 5-7 % vuodessa. Vuosivolyymiltaan 10 suurimman aikakauslehden kokonaismarkkinat 123 0 103-1 -2 83-3 Milj.kpl 63-4 Muutos vuodessa, % 43-5 -6 23-7 3 2009 2010 2011 Aikakauslehteä kpl Vuosimuutos, % -8 Lähdetiedot: Levikintarkastus

8 6. Osoitteeton jakelu Osoitteeton jakelu pitää sisällään osoitteettoman suoramainonnan, kuten mainoslehtisten ja ilmaisjakelulehtien jakelun. Kirje- ja lehtijakelusta poiketen tämä ryhmä on kasvanut koko 2000-luvun, keskimääräinen vuosikasvu on noin 6-7 % vuosina 2002 2011. Kasvu on kuitenkin viime vuosina hidastunut ja vuonna 2013 kasvua oli edellisvuoteen enää reilut kaksi prosenttia. Vuoden 2013 loppupuolella kokonaismäärissä oli jopa laskua vertailuajankohtaan nähden. Digitalisoituminen ja erilaiset sähköiset mainonnan välineet eivät ole ainakaan toistaiseksi syrjäyttäneet osoitteetonta jakelua. Suosion kasvuun on saattanut vaikuttaa mm. edulliset toteutus- ja jakelukustannukset. Talouden taantumassa osoitteettomalla jakelulla on ollut tapana kasvaa juuri edullisuutensa takia verrattuna muihin mainonnan muotoihin. Muihin Pohjoismaihin verrattuna osoitteettoman jakelun volyymit olivat väestömäärään nähden vielä 2000-luvun alussa matalat, mutta ovat nyt saavuttaneet suhteellisesti saman tason vertailumaihin nähden. Näissä vertailumaissa osoitteeton jakelu on kääntynyt viimeisten vuosien aikana jo laskuun, kun Suomessa on vielä ollut pientä kasvua. Valtaosa Suomen osoitteettomasta jakelusta kulkee Itellan ja Suomen Suoramainonta Oy:n kautta. Suomen Suoramainonnan muodostavat 52 alueellista yhtiötä ympäri maata. Itella hoitaa jakelun valtakunnallisen päiväjakelun yhteydessä. Näitä kahta selvästi pienempinä toimijoina osa sanomalehtien omistamista jakeluorganisaatioista jakaa osoitteetonta postia sanomalehtien varhaisjakelun yhteydessä. Lisäksi myös mm. erilaiset yhdistykset ja seurat suorittavat osoitteetonta jakelua osana varainhankintaansa, joten tarkkoja volyymitietoja koko osoitteettoman jakelun määrästä ei ole saatavilla. Osoitteettoman jakelun kokonaismäärä 2200 2000 1800 Milj.kpl 1600 1400 1200 1000 800 2009 2010 2011 Osoitteeton jakelu kpl

9 7. Pakettilähetykset Internetin jatkuvasti laajentuva käyttö ja sen myötä kehittyvät sähköiset palvelut ovat vaikuttaneet pakettimarkkinoiden nopeaan kasvuun. Kulutustottumusten muutos näkyy siten, että yhä suurempi osa vähittäiskaupan tavaroista ostetaan verkkokaupoista suurempien valikoimien ja kilpailukykyisten hintojen takia. Erilaiset sähköiset kauppapaikat lisäävät myös kuluttajien toisilleen lähettämien pakettien määrää. TNS Gallupin julkaiseman tutkimuksen 5 mukaan suomalaiset ostivat netistä yhteensä 10,5 miljardilla eurolla vuonna 2013, jossa on kasvua yli 9 % vuoteen 2012 verrattuna. Eniten verkosta ostetaan palveluita, joiden osuus verkkokaupasta on yli puolet. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi majoitus, matkailu ja netissä tapahtuva pelaaminen. Vähittäiskaupan tuotteiden osuus kaupasta on noin kolmannes. Koska verkkokaupasta merkittävä osa tehdään ulkomaisissa kaupoissa, kasvaa erityisesti Suomen rajojen ulkopuolelta tuleva pakettiliikenne. Tämä kehitys on tuonut Suomen kuriirimarkkinoille uusia toimijoita, jotka usein ovat kansainvälisiä yrityksiä laajalla maantieteellisellä palveluverkolla. Ulkomaisen verkkokaupan osuus koko pakettiliikenteessä näkyy rajat ylittävässä pakettiliikenteessä siten, että Suomesta lähtevä pakettimäärä on arviolta noin 40 % maahan saapuvan liikenteen volyymista. Jakeluyritykset hakevat kasvua myös Venäjälle suuntautuvasta verkkokaupan tavaraliikenteestä, jolloin Suomi toimii näille lähetyksille kauttakulkumaana. Pakettimarkkinoiden volyymin arvioiminen on hankalaa, koska alalla on runsaasti toimijoita ja siten myös erilaisia käytäntöjä volyymien kirjaamisessa. Paketti saattaa kirjautua yksilönä tai olla osa isompaa kuljetusyksikköä. Lisäksi paketit kulkevat monesti useamman operaattorin verkon kautta tai kirjautuvat kahdelle eri yhtiölle, mutta kulkevat vain toisen yrityksen verkossa. Tässä selvityksessä on pyritty arvioimaan kokonaismarkkinoiden kokoa käyttämällä mahdollisimman montaa eri tietolähdettä. Näitä tietoja yhdistämällä on päästy tässä esitettyihin tuloksiin. Muista postilähetyslajeista poiketen pakettimarkkinoilla on huomattavan suuri määrä toimijoita. Markkinaosuuksin tarkasteltuna Itella ja Matkahuolto Oy ovat kaksi suurinta jakeluoperaattoria, näiden takana kotimaisen Kaukokiidon lisäksi on melko tasavahvana joukko kansainvälisiä toimijoita, joilla on Suomessa tytäryhtiö. Bring Express Suomi Oy, FedEx Express Oy, GLS Finland Oy, DHL Freight Finland Oy, PostNord Logistics Oy, Schenker Cargo Oy, TNT Suomi Oy ja UPS Finland Oy ovat ulkomaalaisten yritysten suomalaisia tytäryhtiöitä ja vahvistaneet asemiaan mm. siksi, että verkkokaupasta ulkomaisten yritysten osuus on suuri ja nämä ovat hakeneet laajalla maantieteellisellä kattavuudella toimivia jakelukumppaneita. Edellä mainituilla yrityksillä onkin merkittävä osuus Suomen rajat ylittävästä liikenteestä, Itellan ja Matkahuollon suuret volyymit puolestaan perustuvat pitkälti suureen markkinaosuuteen kotimaan sisäisestä jakelusta. Osa näistä kansainvälisistä pakettioperaattoreista on ulkoistanut Suomen rajojen sisäpuolella suoritettavan jakelun joko osin tai kokonaan kotimaisille yhteistyökumppaneille. Edellä mainittujen lisäksi Suomessa toimii lukuisa joukko huomattavasti pienempiä kuriiriyrityksiä. Tilastokeskuksen toimialaluokittelun ryhmään Posti- ja kuriiritoiminta kuuluu yli 300 yritystä. 5 TNS Gallupin, Kaupan liiton ja Asiakkuusmarkkinointiliiton verkkokauppatilasto 10.3.2014

10 Pakettien kokonaismäärien arviointi perustuu Viestintäviraston suurimmille toimijoille lähettämään kyselyyn, johon vastasi kaikkiaan kuusi pakettien jakelua suorittavaa yritystä. Vastaajajoukko edustaa merkittävää otosta suurimmista toimijoista, arviolta noin kolmea neljäsosaa koko volyymista. Lisäksi tietoa on kerätty yritysten omista tiedotteista. Näin saatujen lukujen perusteella on muodostunut käsitys kokonaismarkkinoista ja sitä on edelleen arvioitu ja suhteutettu muista lähteistä kerättyihin tietoihin. Arvioinnissa on huomioitu myös Viestintäviraston vuonna 2012 teettämä Käyttäjien tarpeet postimarkkinoilla -tutkimus, jossa selvitettiin sekä kotitalouksien että yritysten lähettämiä ja vastaanottamia pakettimääriä. Pakettien kokonaisvolyymin kehittymiseen vaikuttaa merkittävästi kaksi tekijää; verkkokaupan suosion kasvu ja yleinen taloudellinen tilanne. Kappalemääräisessä volyymissa tapahtui merkittävä pudotus vuoden 2008 talouskriisin myötä ja vuodesta 2009 on alkanut jälleen kasvu. Vuonna 2013 kasvua arvioidaan kertyneen reilut 5 % heikosta taloustilanteesta huolimatta. Tämä selittynee pitkälti verkkokaupan jatkuvasti kasvavalla osuudella koko vähittäiskaupasta, joka kokonaisuudessaan pieneni myynnin määrällä mitattuna Suomessa viime vuonna. Pakettien kokonaismäärän arvioitu kehitys Suomessa 65 55 45 Milj.kpl 35 25 15 5 2009 2010 2011 Pakettivolyymi kpl

11 Liite: Kyselylomake Posti- ja pakettilähetyksiä koskeva selvitys Viestintävirastolla on lakisääteinen velvollisuus seurata kirje- ja pakettipalveluiden markkinoita, tämän lisäksi se kerää tietoa postitoimialan markkinakehityksestä sekä omiin, että mm. Euroopan komission tietotarpeisiin. Keskeinen tiedonkeruun väline on kyselytutkimus, joka selvittää markkinoiden kokoa ja kehitystä lähetyslajeittain, joita ovat kirjeet, paketit, lehdet, osoitteeton jakelu ja ulkomaan lähetykset. Kyselyn avulla pyritään selvittämään kirje-, lehti- ja pakettimarkkinoiden kokoa keräämällä tietoa alan suurimpien toimijoiden volyymeista. Lomakkeella kerätään tietoja vuosilta 2012 ja 2013. Pyydämme vastaamaan kysymyksiin niiltä osin kuin ne liittyvät liiketoimintaanne ja tarkan tiedon puuttuessa esittämään arvionne. Vastaukset pyydetään palauttamaan viimeistään 31.1.2014 sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@viestintavirasto.fi Lisätietoja Viestintävirastossa antavat: Sami Vilvala, Viestintämarkkina-asiantuntija (sami.vilvala@ficora.fi) puh. 050 575 4007 Petri Peutere, Viestintämarkkina-asiantuntija (petri.peutere@ficora.fi) puh. 040 519 6609 1. Perustiedot 1.1. Yrityksen nimi 1.2. Vastaajan nimi 1.3. Vastaajan sähköposti 1.4. Vastaajan puhelinnumero 1.5. Yrityksen työntekijämäärä 2012: 2013: 1.6. Kattaako yrityksen toiminta koko maan? Kyllä Ei 1.7. Jakeluun liittyvien omien toimipisteiden lukumäärä 2012: 2013: 1.8. Merkittävimmät yhteistyökumppanit kotimaan lähetyksissä 1.9. Merkittävimmät yhteistyökumppanit ulkomaan lähetyksissä Lisätietoja

12 2. Kirjelähetykset (enintään 2 kg), osoitteellinen jakelu 2.1. Kotimaan kirjelähetykset (enintään 2kg), osoitteellinen jakelu 2.2. Kirjelähetykset ulkomaille (enintään 2kg) 2.3. Kirjelähetykset ulkomailta (enintään 2kg) 2.4. Arvio niiden kotimaan kirjeiden osuudesta, jotka kulkevat joltain osin myös toisen jakelijan verkoston kautta, %? 2.5. Arvio niiden ulkomaille menevien/ulkomailta tulevien kirjeiden osuudesta, jotka kulkevat joltain osin (rajanylitys/kotimaa) myös toisen jakelijan verkoston kautta, %? 2.6. Tarjoatteko kirjaamispalvelua kauttanne lähetettäville kirjelähetyksille? 2.7. Tarjoatteko vakuuttamispalvelua kauttanne lähettäville kirjelähetyksille? Lisätietoja (esim. mikäli yrityksenne määrittelee kirjeen enintään 2kg -tavasta poiketen, voitte laittaa tähän käyttämänne luokittelun ja vastaavat kpl-määrät)

13 3. Pakettilähetykset (tavaralähetykset) 3.1. Kotimaan pakettilähetykset (0-10kg) 3.2. Kotimaan pakettilähetykset (yli 10-50kg) 3.3. Pakettilähetykset ulkomailta (0-50kg) 3.4. Pakettilähetykset ulkomaille (0-50kg) 3.5. Kuinka suuren osan yhtiönne kotimaassa kuljettamista 0-50kg paketeista arvioitte kulkevan myös jonkun toisen jakelijan verkoston kautta, %? 3.6. Kuinka suuren osan yhtiönne ulkomaille/ulkomailta kuljettamista 0-50kg paketeista arvioitte kulkevan joltain osin (rajanylitys/kotimaa) myös jonkun toisen jakelijan verkoston kautta, %? 3.7. Tarjoatteko vakuuttamispalvelua kauttanne lähetettäville enintään 10kg pakettilähetyksille? 3.8. Arvionne pakettikuljetus markkinoiden koosta kotimaan liikenteessä ja omasta markkinaosuudestanne? /kpl/% Arvionne pakettikuljetusmarkkinoiden koosta ulkomaille lähtevästä liikenteessä ja omasta markkinaosuudestanne? /kpl/% Arvionne pakettikuljetusmarkkinoiden koosta ulkomailta tulevasta liikenteessä ja omasta markkinaosuudestanne? /kpl/% Lisätietoja

14 4. Osoitteeton jakelu ja lehtijakelu Suomessa 4.1. Osoitteeton jakelu 4.2. Sanoma- ja paikallislehtien varhaisjakelu Liikevaihto (, alv 0) 4.3. Sanoma- ja paikallislehtien päiväjakelu Liikevaihto (, alv 0) 4.4. Aikakauslehtien jakelu 4.5. Kuinka suuren osan yhtiönne kuljettamista osoitteettomasta- ja lehtijakelusta arvioitte kulkeneen myös jonkun toisen toimijan verkoston kautta, %? Lisätietoja