,9 7(.1,672,0,11$//,6(7Ã9$$7,08.6(7

PARAS 1 Tampereen paikallisliikenteen hallintajärjestelmä 2002 Tampereen paikallisliikenteen hallintajärjestelmä 2002 Rakennussuunnitelma AP 98 TAMPEREEN KAUPUNKI

Tampereen paikallisliikenteen hallintajärjestelmä 2002 Rakennussuunnitelma

7$03(5((1Ã3$,.$//,6/,,.(17((1Ã+$//,17$-b5-(67(/0bà 5$.(118668811,7(/0$,9 7(.1,672,0,11$//,6(7Ã9$$7,08.6(7 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työn tausta ja tavoitteet... 1 2. Yleiset vaatimukset... 4 3. Bussilaitteisto... 5 3.1 Yleinen kuvaus... 5 3.2 Laitteistolle asetettavat vaatimukset... 7 3.3 Ajoneuvotietokone... 7 3.3.1 Yleistä... 7 3.3.2 Tietokannat... 9 3.3.3 Ohjelmistopäivitykset... 10 3.3.4 Reitin mittauslaitteisto... 10 3.3.5 Bussilaitteistojen toiminnan testaus... 10 3.4 Bussien paikannus... 11 3.5 Matkustajanäyttö... 11 3.6 Kuljettajan näyttö... 12 3.7 Dataradio... 12 3.8 Kuljettajan toiminnot... 13 3.9 Bussilaitteet - optiot... 13 4. Radiojärjestelmä... 14 4.1 Yleinen kuvaus... 14 4.2 Tiedonsiirto... 15 4.3 Radiojärjestelmä - optiot... 16 5. Näyttölaitteet...17 5.1 Yleistä...17 5.2 Informaatiotaulut... 17 5.2.1 Tekniset vaatimukset... 17 5.2.2 Toiminnalliset vaatimukset... 19 5.3 Monitorit... 20 5.4 Tietoliikenne näyttölaitteiden ja keskuksen välillä... 20 6. Keskuslaitteisto... 21 6.1 Yleistä...21 6.2 Tekninen laitteisto... 21 6.3 Prosessit... 23 6.4 Ohjelmistot... 23 6.4.1 Yleistä... 23 6.4.2 Käyttöliittymät... 23

2 6.4.2.1 Yleistä... 23 6.4.2.2 Reaaliaikaiset näytöt... 24 6.4.2.3 Tietokantojen hallinta... 25 6.4.2.4 Tilastot... 26 6.4.2.5 Etävalvonta / hälytykset... 27 6.4.2.6 Muut vaatimukset... 28 6.4.2.7 Liitännät... 28 6.5 Työasemat... 29 6.5.1 Yleistä... 29 6.5.2 Keskuslaitteisto... 29 6.5.3 TAKL-työasema... 30 6.5.4 Liikennöitsijän työasema (Väinö Paunu Oy)... 30 6.5.5 Liikennöitsijän työasema (Länsilinjat Oy)... 30 6.5.6 Tampereen kaupungin työasema... 31 6.5.7 Liikennekeskus... 31 6.6 Optiot...31 7. Liikennevaloetuudet... 32 7.1 Ajoneuvot... 32 7.2 Risteyslaitteisto... 32 7.3 Keskuslaitteiston työasematoiminnot... 33 8. Tiedonsiirto ja sähkönsyöttö... 34 8.1 Tiedonsiirto... 34 8.2 Sähkönsyöttö... 34 8.3 Asennus ja sähkötyöt... 34 9. Optiot... 36 9.1 Keskustorin vaihtuva laituriohjaus... 36 LIITTEET 1. Linjastokartta 2. Pilottivaiheen linjat keskusta-alueella 3. Taulujen ja monitorien sijainti 4. Näyttötaulun ohjeellinen mittakuva 5. Ohjauskeskuksen ja työasemien alustava sijainti 6. Pilottivaiheessa toteutettavat bussietuisuudet 7. Pysäkkien yhdyskaapelointi nykyisessä liikennevaloverkossa

1 Ã 7\ QÃWDXVWDÃMDÃWDYRLWWHHW Tampereen kaupungin liikennelaitoksen, Tampereen kaupungin ja liikenneministeriön yhteistyönä valmistui maaliskuussa 1998 hankesuunnitelma Tampereen paikallisliikenteen hallintajärjestelmä 2002. Suunnitelmassa tarkasteltiin paikallisliikenteen hallintajärjestelmän käyttömahdollisuuksia ja arvioitiin millaisia ovat Tampereen seudulle mahdollisesti vuoteen 2002 mennessä toteutettavien järjestelmien tavoitteet, laajuus, hyödyt ja kustannukset. Hankesuunnitelman perusteella päätettiin, että Tampereen seudulla toteutetaan paikallisliikenteen hallintajärjestelmä, joka pitkällä tähtäimellä kattaa Tampereen sisäisen liikenteen lisäksi myös seutuliikenteen. Rakennussuunnitelma on tehty Tampereen kaupungin liikennelaitoksen, Tampereen kaupungin, Hämeen tiepiirin ja Liikenneministeriön toimeksiannosta. Työhön ovat osallistuneet tilaajien puolelta yli-insinööri Seppo Öörni LM:stä, suunnittelupäällikkö Matti Rainio ja DI Kirsi Koski TAKL:sta, liikenneinsinööri Risto Laaksonen ja DI Reijo Väliharju Tampereen kaupungilta sekä Heikki Ikonen Hämeen tiepiiristä. Työhön ovat myös osallistuneet liikennejohtaja Jarmo Paunu Väinö Paunu Oy:stä, toimitusjohtaja Jorma Penttilä Länsilinjat Oy:stä sekä alueasiamies Tuomo Kojo Linja-autoliitosta. Suunnitelma on laadittu Viatek Oy:n (Espoon yksikkö) ja :n yhteistyönä. Päävastuuhenkilönä on ollut Juhani Vehviläinen Viatek Oy:stä. Suunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet myös toimialapäällikkö Rauno Laitinen Viatek Oy:stä sekä toimitusjohtaja Markku Toiviainen ja insinööri Pia Tuupanen Tampereen Viatek Oy:stä. Hankkeeseen osallistuvat pilottivaiheessa: Liikenneministeriö, Tampereen kaupungin liikennelaitos, Tampereen kaupunki, tielaitos / Hämeen tiepiiri, Väinö Paunu Oy ja Länsilinjat Oy. Seudulliseksi järjestelmäksi laajentamisen yhteydessä hankkeeseen tulenevat mukaan myös ympäristökunnat, muut Tampereen seudun yksityiset liikennöitsijät sekä Pirkanmaan liitto. Paikallisliikenteen hallintajärjestelmän pilottijärjestelmän on tarkoitus olla valmis syksyllä 2000 ja tavoitetilan 2002. Tampereen seudulla on 46 bussilinjaa, joista 25 on Tampereen kaupungin liikennelaitoksen hoidossa ja 21 yksityisten liikenteenharjoittajien hoidossa. Raportin liitteenä 1 olevassa linjakartassa on esitetty Tampereen seudun joukkoliikennelinjat. Liitteessä 2 on esitetty pilottivaiheen linjat keskusta-alueella. Vuosittain joukkoliikenteessä matkustaa n. 34,5 miljoonaa matkustajaa. Sisäisessä liikenteessä matkustajia on n. 30 milj.ãja seutuliikenteessä n. 4,5 milj. Tampereen kaupungin liikennelaitoksella on käytössä 160 bussia. Koko kaupunkialueella kaluston määrä Sivu 1 ( 36)

2 on 300 kun otetaan mukaan yksityiset liikenteenharjoittajat. Tässä rakennussuunnitelmassa kuvataan tekniset ja toiminnalliset vaatimukset järjestelmälle, joka: antaa reaaliaikaista matkustajainformaatiota pysäkeillä Tampereen kaupungin liikennelaitoksen linjoilta numero 16 (Kissanmaa Lentävänniemi) ja 22 (Annala Haukiluoma), Väinö Paunu Oy:n linjalta numero 70 (Nokia Kangasala - Tampere) sekä Länsilinjat Oy:n linjalta numero 80/85/86 (Ylöjärven suunta). ja johon järjestelmään liittyen linjoilla 16, 22,70 ja 80/85/86 liikkuvat ajoneuvot varustetaan ajoneuvoilmaisimilla ja ohjelmoidaan tässä rakennussuunnitelmassa määriteltyihin liikennevaloristeyksiin joukkoliikenteen liikennevaloetuudet, jotta linjojen reittinopeuksia saadaan nostetuksi ja kulun säännöllisyyttä parannetuksi ja jonka keskuslaitteisto tarjoaa liikenteenharjoittajille monipuolisia työkaluja liittyen kaluston hallintaan ja liikennesuunnitteluun ja joka on laajennettavissa tavoitetilaan vuoteen 2002 mennessä järjestelmäksi, johon on liitetty kaikkiaan 300 bussia ja reaaliaikaista informaatiota tarjotaan 200 näyttölaitteen kautta. Internetin kautta reaaliaikaista informaatiota voidaan jakaa kaikista seudun pysäkeistä. Liikennevaloetuudet varaudutaan toteuttamaan kaikkiaan noin sadassa risteyksessä. Sivu 2 ( 36)

3 Kuva 1.1 Tampereen paikallisliikenteen hallintajärjestelmä. Sivu 3 ( 36)

4 Ã <OHLVHWÃYDDWLPXNVHW Tässä rakennussuunnitelmassa esitetään Tampereen kaupungin paikallisliikenteen hallintajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset vaatimukset. Kaikki järjestelmään kuuluvat laitteet ja kalusteet valmistetaan tämän suunnitelman ja sen liitteiden sekä mahdollisten myöhemmin annettavien lisäohjeiden mukaisesti. Laitteiden tulee täyttää niille asetetut ympäristövaatimukset. Asennustöiden suorittamisessa tulee käyttää hyväksi ammattitaitoista työvoimaa. Lisäksi on noudatettava sähköturvallisuusmääräyksiä ja niitä täydentäviä tiedonantoja sekä virtaa jakavan energialaitoksen mahdollisia erikoismääräyksiä. Laitteiden tulee täyttää EMC säädösten mukaiset vaatimukset ja niiden tulee olla CE hyväksyttyjä. Kaikkien järjestelmään kuuluvien laitteiden ja niiden käyttämien ohjelmistojen yhteensopivuus on testattava ennen järjestelmän käyttöönottoa ja sitä edeltävää koekäyttöä. Koekäytöllä tarkoitetaan kaikkien laitteiden toiminnan ja kytkentöjen tarkastusta sekä järjestelmän säätöä täyteen käyttökuntoon toimimaan suunnitelman mukaisesti. Kaikkien järjestelmään kuuluvien ohjelmistojen ja laitteiden ohjelmointi tulee toteuttaa voimassa olevien standardien mukaan siten, että toteutettava järjestelmä on avoin. Kaikki järjestelmään liittyvät rajapinnat tulee avata siten, että järjestelmän laajentaminen myöhemmissä vaiheissa ei ole laitetoimittajariippuvainen. Sivu 4 ( 36)

5 Ã %XVVLODLWWHLVWR Ã <OHLQHQÃNXYDXV Bussilaitteiston pääasialliset tehtävät Tampereen paikallisliikenteen hallintajärjestelmässä ovat: 1. Välittää paikallisliikenteen hallintajärjestelmän keskuslaitteistolle tieto bussin paikasta ja ajettavasta reitistä. 2. Välittää bussiin asennetulle rahastuslaitejärjestelmälle tieto bussin paikasta. 3. Välittää halutuissa pisteissä liikennevalo-ohjattuihin risteyksiin pyyntö joukkoliikenne-etuudesta ja/tai kuitata jo toteutunut etuus. 4. Välittää bussin kuljettajalle tieto bussin aikataulussa pysymisestä. 5. Välittää myöhemmin mahdollisesti asennettavan sisäisen näyttölaitteen välityksellä informaatiota bussin matkustajille (seuraava pysäkki tai muu matkustajille välitettävä tiedotus). Paikallisliikenteen hallintajärjestelmän edellyttämät bussilaitteet ovat: ajoneuvolaitteiston eri moduuleita ohjaava ajoneuvotietokone dataradio antenneineen kuljettajan näyttö satelliittivastaanotin antenneineen järjestelmä paikannukseen satelliittien katvealueilla virransyöttö edellisille tarvittavat yhteyskaapelit tarvittavat katkaisijat, kannakkeet ja asennustarvikkeet Sivu 5 ( 36)

6 Kuva 3.1 Ajoneuvolaitteisto Bussin lähtiessä päätepysäkiltä, saadaan linjatunnus nykyisin käytössä olevasta rahastusjärjestelmästä, jonka on toimittanut Oy Inter Marketing Ab. Toteutettavan järjestelmän ajoneuvotietokone kytketään mahdollisimman hyvin tulossa olevaa CEN278/WG3 CANopen standardia noudattavalla ajoneuvon sisäisellä tiedonsiirtoväylällä rahastusjärjestelmään (BusLAN projekti, TEKES 40681/81). Kuljettaja syöttää rahastusjärjestelmän laitteistolle tarvittavat tiedot, josta ne siirretään nyt toteutettavan järjestelmän käyttöön. Rahastusjärjestelmästä linjatunnus voidaan saada kahdella eri tavalla, joita kumpaakin voidaan käyttää järjestelmässä: 1. Tampereen kaupungin liikennelaitoksen kalusto Kuljettaja asettaa rahastusjärjestelmän kautta vuoronumeron. Vuorolla tarkoitetaan tässä yhden bussin ajosuoritusta yhden päivän aikana. Ajosuoritus sisältää ko. bussin kaikki aikataulunmukaiset lähdöt. 2. Yksityisten liikennöitsijöiden kalusto Kuljettaja asettaa rahastusjärjestelmän kautta käytössä olevan linjatunnuksen lähdöittäin. Lähdöllä tarkoitetaan tässä bussin aikataulunmukaista lähtöä linjan päätepysäkiltä. Dataradio välittää järjestelmän keskuslaitteelle tiedon bussin linjatunnuksesta ja ajosuunnasta, ajoneuvotietokoneeseen ohjelmoidusta kalustokoodista (bussin identifiointi) sekä satelliittivastaanottimen tai satelliittien katvealueilla käytetyn paikannusjärjestel- Sivu 6 ( 36)

7 män tuottamasta bussin sijaintitiedosta. Lisäksi dataradio lähettää suoraan liikennevaloristeyskojeelle (esim. lyhyen kantaman radiolähettimen avulla) ilmaisuviestin liikennevaloetuuksien toteuttamiseksi luvun 7 mukaisesti. Myös ratkaisu, jossa matkustajainformaatiojärjestelmä ja liikennevaloetuusjärjestelmä käyttävät eri radiolähettimiä voidaan hyväksyä. Bussilaitteet kytketään bussin sähköjärjestelmään päävirtakytkimen kautta siten, että laitteet normaalisti aktivoituvat aina, kun bussin päävirtakytkin avataan. Bussin päävirtakytkimen jälkeen täytyy asentaa katkaisija, josta kuljettaja voi kytkeä bussilaitteet pois toiminnasta esim. laitevian takia. Bussilaitteistojen ohjelmointimuutokset tulee voida tehdä radioteitse. Keskuslaitteisto päivittää automaattisesti radioteitse järjestelmään kuuluvien bussien tietokannat aina, kun se on järjestelmän toiminnan kannalta tarpeen. Järjestelmän toteuttamisessa on huomioitava, että yksittäinen bussi voi liikennöidä kaikilla järjestelmään kuuluvilla linjoilla. Ã /DLWWHLVWROOHÃDVHWHWWDYDWÃYDDWLPXNVHW Laitteiden tulee täyttää ajoneuvokäyttöön tarkoitettujen laitteistojen vaatimukset lämpötilan, iskunkestävyyden, tärinän, pölyn, kosteuden yms. osalta CEN TC 278/WG3:n julkaisemien standardien mukaisesti (lämpöluokka T3, sähkökatkosluokka S2). Ajoneuvon ulkopuolisten antennien tulee kestää konepesun aiheuttamat rasitukset. Ã $MRQHXYRWLHWRNRQH Ã <OHLVWl Bussilaitteiston toimintaa ohjaa busseihin asennettava ajoneuvotietokone. Kuvassa 3.2 on esitetty tärkeimmät ohjattavat prosessit. Sivu 7 ( 36)

8 Kuva 3.2 Ajoneuvotietokoneen prosessit Ajoneuvotietokoneen sisäiseen ohjelmamuistiin ohjelmoidaan bussin kalustokoodi ja liikennöitsijätunnus tilaajan toimittaman luettelon mukaisesti. Laitteen ohjelmiston tulee mahdollistaa kalustokoodin ja liikennöitsijätunnuksen muuttaminen jälkikäteen tilaajan toimesta. Ohjelmisto täytyy suojata siten, että koodien yms. muuttaminen on mahdollista vain siihen oikeutetuille henkilöille (esim. salasana tms.). Ratkaisu, jossa liikennöitsijätunnuksen ylläpito tapahtuu järjestelmän keskuslaitteiston tietokannoissa eikä itse ajoneuvossa on myös hyväksyttävissä. Ajoneuvotietokoneen täytyy voida kytkeä tai integroida myöhemmin myös muita, tässä suunnitelmassa määrittelemättömiä oheislaitteita yleisesti käytettyjen sarjaliikenneporttien kautta (esim. linjakilpien ohjaus, ajoneuvon teknisen tilan seuranta). Ajoneuvotietokone tulee varustaa vähintään kahdella "kylmällä" RS-liitännällä tai vastaavalla siten, että myöhemmin bussiin asennettavien järjestelmien liittäminen on mahdollisimman yksinkertaista. Ajoneuvotietokone lukee kuljettajan syöttämän vuoronumeron/linjatunnuksen Oy Inter Marketing Ab:n toimittamalta rahastusjärjestelmästä. Ajoneuvotietokoneen on pidettävä lokilistaa ajoneuvon lähettämistä viesteistä. Listassa on oltava vähintään 100 viimeisintä viestiä. Sivu 8 ( 36)

9 Ã 7LHWRNDQQDW Ajoneuvotietokoneen muistiin on tallennettava järjestelmän toiminnan kannalta tarvittavat tietokannat. Tarvittavia tietokantoja ovat ainakin: 1. Reittikuvaukset 2. Pysäkkien tunniste- ja sijaintitiedot koodi 6 ASCII merkkiä selväkielinen nimi 2 x 25 merkkiä (d)gps-paikannusta käytettäessä mahdollisesti tarvittavat koordinaattitiedot 3. Liikennevaloetuuksien ilmaisupisteet ja koodit 4. Laskennalliset ajo-ajat pysäkkiväleittäin eri vuorokauden aikoina (etuajassa/myöhässä-seuranta) 5. Reittikohtaiset aikataulut (yksityiset liikennöitsijät) ja vuorokohtaiset aikataulut (TAKL) 6. Muut tarvittavat tiedot, jotta tässä rakennussuunnitelmassa kuvattu toiminnallisuus voidaan toteuttaa. Ajoneuvotietokoneelle ohjelmoidaan kaikki ko. liikennöitsijän (TAKL, Länsilinjat Oy, Väinö Paunu Oy) paikallisliikenteen hallintajärjestelmään liittyvät reitit. Ajoneuvotietokoneen muisti on mitoitettava siten, että sen kapasiteetista saa olla käytössä korkeintaan 50 % tilanteessa, jossa ajoneuvotietokoneen sisäisen ohjelmoinnin lisäksi ajoneuvotietokoneelle on tallennettu seuraavat tiedot: 50 linjan reittikuvaukset, reittikohtaiset aikataulut, 600 pysäkin tunnistetiedot (koodi 6 merkkiä + selväkielinen nimi 2 x 25 merkkiä) 300 ilmaisupistettä, muut tarvittavat tiedot, jotta tässä rakennussuunnitelmassa kuvattu toiminnallisuus voidaan toteuttaa. Tietokantojen muutokset, esim. reitti- tai aikataulutietojen muuttuessa, suoritetaan radioteitse yöaikaan bussien seisoessa varikolla joko järjestelmän varsinaisen radioverkon tai erillisen varikkoradion kautta. Keskusjärjestelmä ylläpitää listaa busseista, jotka ovat vastaanottaneet tietokantapäivityksen ja tekee automaattisesti hälytyksen niistä busseista, joiden tietokantapäivitys ei ole onnistunut. Mikäli tietokantapäivitys ei ole onnistunut, tulee järjestelmän keskuslaitteiston pystyä ohjaamaan pysäkeillä olevien näyttölaitteiden toimintaa keskuslaitteistossa ylläpidettävien tietojen perusteella bussista saadun linjatunnuksen ja paikannustietojen perusteella. Keskuslaitteisto lähettää tällaisessa tapauksessa kuljettajanäytölle viestin ohjelmiston päivitystarpeesta. Ohjelmistopäivitys suoritetaan joko varikolla tai ajan salliessa bussin seisoessa päätepysäkillä. Sivu 9 ( 36)

10 Ã 2KMHOPLVWRSlLYLW\NVHW Ajoneuvotietokoneen ohjelmistoon tehtäviä muutoksia on kahta pääluokkaa: 1. harvoin tehtävät sisäiset ohjelmistomuutokset, jossa lisätään bussilaitteistoon uutta toiminnallisuutta tai korjataan mahdollisia virheitä 2. hitaasti muuttuviin tietokantoihin tehtävät muutokset, esim. liikennevaloetuuksien aktivointipisteet. Kaikki ohjelmistomuutokset tehdään radioteitse yöaikaan bussien seisoessa varikolla joko järjestelmän varsinaisen radioverkon tai erillisen varikkoradion kautta. Keskuslaitteistolla ylläpidetään tietokantaa, jossa on listattuna yksilöitynä jokainen bussilaite ja niissä oleva ohjelmaversio. Liikennevaloetuuspisteiden muutokset aktivoidaan Tampereen kaupungin työasemalta ja niiden päivitys tapahtuu joko kohdassa 3.3.2 mainittujen päivitysten yhteydessä samanaikaisesti tai erillispäivityksenä. Ã 5HLWLQÃPLWWDXVODLWWHLVWR Bussilaitteeksi luetaan myös reitin mittauslaitteisto, jonka avulla voidaan rekisteröidä uusia reittejä. Uuden reitin rekisteröinti tapahtuu ajamalla bussilla haluttu reitti läpi ja syöttämällä laitteistolle reitillä olevien pysäkkien koodit. Reitin mittauslaitteiston avulla tallennettu uusi reittitiedosto voidaan siirtää järjestelmän keskustietokoneelle joko: siirtämällä se dataradion välityksellä radioteitse tai tallettamalla mitattu reitti mittauslaitteiston sisäiseen muistiin ja purkamalla tiedot erillisen liitynnän kautta keskuslaitteistolle. Ã %XVVLODLWWHLVWRMHQÃWRLPLQQDQÃWHVWDXV Asennettavat bussilaitteet on varustettava sisäisellä diagnostiikkaohjelmistolla, joka huolehtii laitteistojen toimintakunnon tarkastuksesta automaattisesti aina, kun päävirta kytketään päälle. Diagnostiikkaohjelmistoon tulee ilmoittaa havaitut viat kohdassa 3.6 kuvatulla kuljettajan näytöllä. Yksityiskohtaisempi testaus ja vianhaku voidaan tehdä erillisen kannettavan huoltopäätteen avulla. Sivu 10 ( 36)

11 Ã %XVVLHQÃSDLNDQQXV Bussien paikannusta varten asennettavan satelliittivastaanottimen ja satelliittien katvealueilla käytettävän paikannusjärjestelmän tulee mahdollistaa paikannus aina +/- 5 m tarkkuudella. Ajoneuvon paikannuksen tulee olla jatkuvaa. Normaalissa satelliittipaikannuksessa esiintyvän virheen kalibrointi tulee poistaa käyttämällä nk. differentiaalikorjattua paikannusta tai muuta vaihtoehtoista vastaavan paikannustarkkuuden tarjoavaa järjestelmää. Satelliittivastaanottimen sijoituspaikan tulee olla sellainen, että normaalit huoltotoimenpiteet on yksinkertaista suorittaa. Kaikki johdotukset ja liitokset sekä asennukset on tehtävä siten, että ne kestävät normaalien ajo-olosuhteiden rasitukset. Ajoneuvon ulkopuolisen antennin tulee kestää konepesun aiheuttamat rasitukset. Mikäli satelliittien katvealueilla käytettävä paikannusjärjestelmä perustuu kuljetun matkan mittaamiseen ödometrin avulla, tulee ödometrin tuottama pulssimuotoinen tieto olla monistettavissa myös muille oheisjärjestelmille. Ã 0DWNXVWDMDQl\WW Kun paikannuslaitteisto tunnistaa bussin lähteneen pysäkiltä tai ohittaneen pysäkin sillä pysähtymättä, bussin sisälle asennettavassa näyttölaitteessa näytetään seuraavan pysäkin nimi suomeksi (ohjelmallisesti tulee varautua myös ruotsinkielisen pysäkin nimen näyttöön). Näytöllä voidaan mahdollisesti välittää myös muita tietoja, esim. tietoja vaihtoyhteyksistä ja tärkeimmistä kohteista reitin varrella. Mikäli bussi liikenne-esteen tai muun syyn takia joutuu siirtymään poikkeusreitille tulee tämä voida ilmaista siten, että kuljettaja joko sammuttaa näytön tai vaihtaa tekstiksi "Poikkeava reitti ". Vaunuihin asennettavan näyttölaitteen tulee täyttää seuraavat vaatimukset: Laitteen ulkomitat maks. 1160 x 175 x 75 mm Käyttöjännite 24 V DC Yksi tekstirivi noin 75 mm korkeaa tekstiä, vähintään 25 alfanumeerista merkkiä. Matriisi merkkiä kohden (mikäli näyttö on matriisityyppinen): vähintään 7 x 9 pistettä. Myös kirjainten g,j,p,q,y alapitkot näkyviin perusrivin alapuolelle. Myös kirjaimet å,ä,ö,å,ä,ö saatava kunnollisesti näkyviin. Sivu 11 ( 36)

12 Ã.XOMHWWDMDQÃQl\WW Kuljettajan näyttö sijoitetaan siten, että käytössä oleva linjatunnus näkyy kuljettajalle normaalissa ajotilanteessa. Näytöllä voidaan näyttää myös keskuskojeen automaattisesti generoimat viestit tai operaattorin manuaalisesti lähettämät viestit. Näytöllä tulee voida näyttää vähintään 10 viimeistä viestiä. Viestit näytetään siten, että uusin viesti näytetään aina ensimmäisenä ja vanhin viesti viimeisenä. Kuittausnäppäimen painallus tuo esiin aikajärjestyksessä seuraavan viestin. Kuljettajan näyttölaitteessa tulee olla näkyvissä onko bussi aikatauluunsa nähden etuajassa vai myöhässä. Se tulee ilmaista esimerkiksi väri- tai muun selvän koodin avulla ja/tai poikkeaman suuntaa ja pituutta osoittavan lukeman avulla. Näyttö on varustettava yhdellä nk. kuittausnäppäimellä, jota painamalla kuljettaja voi kuitata keskuskojeen tai operaattorin lähettämän viestin vastaanotetuksi. Näytöllä näytetään bussilaitteiston käynnistyksen yhteydessä sisäisen itsediagnostiikkatestin tulokset (OK/vikailmoitukset) sekä käytössä oleva ajoneuvotietokoneen ohjelmistoversio. Ã 'DWDUDGLR Dataradio huolehtii tiedonsiirrosta bussin ja järjestelmän keskuslaitteiston välillä. Tiedonsiirtoyhteys on kaksisuuntainen. Bussin paikannus- ja linjatunnustieto täytyy välittää järjestelmän keskuslaitteistolle vähintään 30 sekunnin välein. Radioliikenteessä käytettävien taajuusalueiden tulee olla telehallintokeskuksen määräysten mukaiset. Järjestelmän edelleen laajentaminen luvussa 1 kuvattuun tavoitetilaan ei saa edellyttää laitteistomuutoksia busseissa. Mahdollisten kanavanvalintojen tms. täytyy tapahtua automaattisesti, jos tarjottu järjestelmä edellyttää kanavan vaihtoa linjalla olon aikana. Dataradio lähettää erikseen määritellyiltä ilmaisupisteiltä (esim. lyhyen kantaman radiolähettimen avulla), kulkematta erillisten radiojärjestelmän tukiasemien kautta, viestin liikennevaloristeykselle (ks. luku 7). Sivu 12 ( 36)

13 Ã.XOMHWWDMDQÃWRLPLQQRW Kuljettaja syöttää reitille lähtiessään vuoron tunnuksen (TAKL) tai linjan tunnuksen ja ajosuunnan (yksityiset liikennöitsijät) rahastusjärjestelmään liittyvän näppäimistön kautta. Kuljettaja kuittaa keskuslaitteen tai operaattorin lähettämät viestit painamalla kuittausnäppäintä. Ã %XVVLODLWWHHWÃÃRSWLRW 1. Kuulutuslaite Bussin äänentoistojärjestelmän kautta tulee välittää seuraavan pysäkin nimi. Mahdollisesti tullaan välittämään muitakin tietoja, kuten tietoja vaihtoyhteyksistä ja tärkeimmistä kohteista reitin varrella. Vaunuihin tulee asentaa staattiset kuulutusmuistit, jotka on sovitettava vaunun äänentoistolaitteisiin siten, että kuulutukset kytkeytyvät automaattisesti. Vaunujen äänentoistolaitteet eivät sisälly tähän hankintaan. 2. Ajoneuvotietokone välittää dataradion kautta bussiin kytketyn muun mittauslaitteiston tiedot erikseen määriteltyyn osoitteeseen (esim. tienpinnan liukkaus tms. tietoja tielaitoksen liikennekeskukseen). 3. Nk. dummy bus -laite, jossa (d)gps-paikannusta käytettäessä: logiikkayksikkö, jossa kalustokoodi, liitäntä joka lukee rahastuslaitteelta linjatunnuksen ja GPS-järjestelmästä koordinaatit ja ohjaa dataradiota dataradio, joka välittää paikkatiedon ja linjatunnuksen keskuslaitteelle. Sivu 13 ( 36)

14 à 5DGLRMlUMHVWHOPl à <OHLQHQÃNXYDXV Radiojärjestelmän pääasiallisena tehtävänä on huolehtia järjestelmään liittyvien bussien ja järjestelmän keskuslaitteiston välisestä tiedonsiirrosta. Lisäksi radiojärjestelmän kautta on mahdollista ohjata myös informaatiolaitteiden näyttöjä. Radiojärjestelmällä tarkoitetaan tässä ajoneuvoihin sekä myöhemmin määriteltäviin informaatiotauluihin ja monitoreihin asennettavien dataradioiden, radiojärjestelmän tukiaseman/tukiasemien (ml. tarvittava antenni ja masto asennuksineen), liikennöitsijöiden varikoille mahdollisesti sijoitettavien varikkoasemien ja radiojärjestelmän ja keskuslaitteiston tiedonsiirtoyhteyden muodostamaa kokonaisuutta. Radiojärjestelmän toimitukseen sisältyy Telehallintokeskuksen edellyttämän radioverkkosuunnitelman laatiminen. Radiojärjestelmä kattaa koko Tampereen seudun joukkoliikennealueen mukaan lukien ympäristökunnat eli Ylöjärvi, Nokia, Pirkkala, Lempäälä ja Kangasala (liite 1). Koko liikennöintialueen kattamiseksi arvioitu tarve on neljä tukiasemaa. Tukiasemista yksi sijoitetaan Näsinneulaan ja muut tarkoitukseen soveltuvaan paikkaan. Tietoliikennekapasiteetin tukiaseman ja järjestelmän keskuslaitteiston välillä tulee olla vähintään 512 kbit/s. Tukiasema varustetaan varavirtalähteellä, joka syöttää tarvittavan käyttöjännitteen mahdollisten sähkökatkosten yhteydessä. Varavirtalähteen tulee pystyä toimimaan yhtäjaksoisesti 2 tunnin ajan. Sähköjen kytkeytyessä varavirtalähteen tulee kytkeytyä automaattisesti valmiustilaan. Varavirtalähteen päällekytkeytymisestä lähetetään vikailmoitus järjestelmän keskuslaitteistolle ja erilliseen valvontapisteeseen, joka sijoitetaan Tampereelle sijoitettavan liikennekeskuksen tiloihin. Tukiaseman tulee kytkeytyä automaattisesti toimintaan sähköjen kytkeytyessä mikäli sähkökatkos on ollut niin pitkä, että varavirtalähde ei ole taannut keskeytymätöntä toimintaa. Radiojärjestelmä huolehtii tiedonsiirrosta järjestelmän keskuslaitteiston ja bussien välillä. Radiojärjestelmän kapasiteetin pitää olla jo ensimmäisessä vaiheessa riittävä järjestel- Sivu 14 ( 36)

15 män tavoitetilannetta silmällä pitäen. Tämä koskee sekä kuuluvuusaluetta, että järjestelmän käyttöön varattavien kanavien lukumäärää, joita tulee olla vähintään kahdeksan (yksi varataan LIVA-etuuksille ja osa varikoille). Lennossa tapahtuviin ajoneuvotietokoneen muistin päivityksiin on varattava tarvittaessa vähintään yksi erillinen kanava (ks. 3.3.2). Dataradiolle asetettavia vaatimuksia on kuvattu edellä kohdassa 3.7. Radiojärjestelmä on toteutettava siten, että järjestelmän toiminnan kannalta haitalliset katvealueet poistetaan asentamalla tarvittavat lisävahvistimet ja niiden edellyttämät lisälaitteet. Kuva 4.1 Radiojärjestelmän liittyminen keskuslaitteistoon. Ã 7LHGRQVLLUWR Järjestelmään kuuluvien bussien sijainti tulee päivittää vähintään 30 sekunnin välein. Bussista keskuskojeelle radiojärjestelmän kautta välitettävän tiedon tulee olla sellaista, että bussi pystytään riittävän tarkasti yksilöimään informaatiojärjestelmän toiminnan edellyttämällä tavalla. Radiojärjestelmään on toteutettava varmistukset siten, että vähintään 95 % bussien lä- Sivu 15 ( 36)

16 hettämistä paikannusviesteistä välitetään keskuslaitteistolle. Bussin ajonopeus ei saa vaikuttaa lähetysvarmuuteen laskevasti (ajonopeus vaihtelee normaalisti välillä 0 km/h. 100 km/h.) Radiojärjestelmään on toteutettava varmistukset siten, että vähintään 98 % bussien lähettämistä sisäänkirjoitusviesteistä välittyy keskuslaitteistolle. Ã 5DGLRMlUMHVWHOPlÃÃRSWLRW 1. Järjestelmään kuuluvien bussien sijainti päivitetään 15 sekunnin välein. 2. Liikennöitsijöiden työasemien tiedonsiirto kaapeliverkon sijasta radioverkon kautta. Tällöin on yksikäsitteisesti määriteltävä mahdolliset rajoitukset/varaukset luvussa 6 määriteltyihin toimintojen toteuttamiseen. Sivu 16 ( 36)

17 Ã 1l\WW ODLWWHHW Ã <OHLVWl Järjestelmään kuuluvien näyttölaitteiden tehtävänä on antaa joukkoliikenteen matkustajille tosiaikaista informaatiota Tampereen alueen joukkoliikenteen kulusta. Pääasiassa tämä tapahtuu ilmoittamalla joukkoliikenteen pysäkeillä tai muissa joukkoliikennejärjestelmän kannalta tärkeissä pisteissä odotusaika seuraavan bussin saapumiseen. Järjestelmään kuuluu ensimmäisessä toteuttamisvaiheessa 20 informaatiotaulua, jotka asennetaan 8 pysäkille/pysäkkialueelle (Särkänniemi, Pyynikintori, Metso, Keskustori, Koskipuisto, rautatieasema, Tampere-talo ja TAYS) sekä 6 monitoria, jotka sijoitetaan pääsääntöisesti sisätiloihin (Särkänniemi, Metso, Keskustori/TAKL, rautatieasema Tampere-talo ja TAYS). Informaatiotaulut ja monitorit sijoitetaan liitteessä 3 mainituille paikoille. Informaatiotaulut pystytetään omiin pylväisiinsä, noin 5-10 m pysäkkimerkistä bussin tulosuuntaan riittävän ylös siten, että taulu ei estä pysäkille saapuvan bussin havainnointia, kunnossapitoa tai liikkumista pysäkkialueella. Taulujen kiinnitys jo olemassa oleviin pysäkkirakenteisiin on myös mahdollista. Ã,QIRUPDDWLRWDXOXW Ã 7HNQLVHWÃYDDWLPXNVHW Liitteessä 4 on esitetty informaatiotaulun ohjeellinen mitoituspiirustus, sekä pysäkkiä käyttävien bussilinjojen lukumäärä. Näyttölaitteen mitoituksessa on otettava huomioon tavoitetila, jossa informaatiotaulussa voidaan näyttää kaikki pysäkin kautta kulkevat bussilinjat. Informaatiotaulun yläosassa esitetään pysäkkikohtaiset kiinteät tunnistetiedot. Taulun keskiosassa on kaksirivinen muuttuva kenttä, jossa voidaan esittää järjestelmän keskustietokoneelle esiohjelmoituja viestejä tai vapaamuotoista tekstiä. Alaosassa esitetään bussilinjojen numerot ja reaaliaikainen ennuste siitä, monenko minuutin päästä kunkin linjan kaksi seuraava bussia on tulossa. Taulujen kannatinrakenteena käytetään φ 186 mm pylvästä. Perustusanturan minimikorkeus ulkoasennuksissa on 1 350 mm. Taulujen tarkka suuntaus suoritetaan asennustöiden yhteydessä. Kannatinrakenteiden tulee mahdollistaa pystysuunnassa +/- 5 asteen säätövara. Sivu 17 ( 36)

18 Informaatiotaulujen kotelon runko tulee valmistaa alumiiniprofiilista, muovista tai vastaavasta siten, että rakenne on roiskevesitiivis ja kestää normaalin ilkivallan, tärinän, irtokivien ja aurauslumen aiheuttaman rasituksen. Taulujen on oltava värinsä pitäviä. Kotelossa tulee varautua kondenssiveden poistoon. Kotelo tulee suojata korroosiolta siten, että se säilyy vaurioitumattomana vähintään seitsemän vuotta. Taulun etulevyn tulee olla vähintään 5 mm:n polykarbonaattia tai muuta vastaavat kestävyysominaisuudet omaavaa materiaalia. Heijastuksien poistamiseksi etulevy on pintakäsiteltävä. Etulevyn kiinnityksen tulee olla painevedenpitävä. Kaapelointi tauluille tulee viedä kosketussuojattuna kannatinrakenteissa. Informaatiotaulun yläosa valaistaan sisältä. Informaatiotaulut varustetaan termostaattiohjatulla lämmittimellä huurtumisen ehkäisemiseksi sekä tarvittavalla tuuletuksella. Usein vaihdettavat ja paljon kunnossapitoa vaativat osat tulee sijoittaa siten, että niiden kunnossapito on helppoa taulun takapuolelta taulua irrottamatta. Huoltoluukun on oltava lukittava. Bussin linjanumeron ja odotusajan muuttuvat kentät toteutetaan LED-merkkeinä. Näiden yläpuolella oleva muuttuva kenttä, jossa voidaan esittää vapaamuotoista tekstiä, toteutetaan myös LED:eillä. LED:ien valovoiman säädön täytyy tapahtua automaattisesti, portaattomasti tai vähintään 6 portaisesti ja taulukohtaisesti ulkoisen valaistuksen mukaan. Erivärisille näytöille täytyy kullekin olla oma säätölaite. Informaatiotaulujen luettavuus on teknisin tai rakenteellisin keinoin varmistettava kaikissa valaistusolosuhteissa laajakulmaisesti 1-10 metrin etäisyydellä. Bussin linjatunnukseen täytyy olla käytettävissä vähintään neljä merkkiä, jotka ovat joko numeroita tai kirjaimia. Odotusaika ilmoitetaan kahdella merkillä. Vapaamuotoisen tekstin ilmoittamisessa täytyy olla vähintään 2 x 16 merkkiä, jotka voivat olla kirjaimia tai numeroita. LED-matriisin koko on vähintään 5 x 7. Myös skandi -merkkien (Å,å,Ä,ä,Ö,ö) näyttö on mahdollista. Merkkien vähimmäiskorkeus on 8 cm (vapaamuotoisen tekstin vähimmäiskorkeus on 5 cm). Luettavuuden takia odotusajan osoittavan taulun osan staattisen tilan on oltava joka vaihdon jälkeen vähintään 10 s. Informaatiotaulun yhteyteen asennetaan lämpömittari. Informaatiotauluissa kotelon sisällä tulee olla merkkilamput tai vastaavat, joista käy ilmi kyseisessä opasteessa olevat häiriöt ja viat. Taulun ohjausjärjestelmän tulee sisältää itsediagnostiikkaa, joka häiriötilanteissa poistaa virheelliset tai puutteelliset näytöt ja ilmoittaa häiriöistä keskuslaitteistolle. Itsediagnostiikan vikaantuessa tulee näyttötaulu voida kytkeä pimeäksi keskuslaitteistolta. Näyttötaulun tulee mennä automaattisesti pimeäksi, mikäli keskusohjaus katkeaa. Sivu 18 ( 36)

19 Mahdollisten sähkökatkojen jälkeen taulun täytyy olla pimeänä, kunnes keskusohjauksesta saadaan näytön toimintaa ohjaavat komennot. Informaatiotaulun tulee sisältää logiikkayksikkö, joka käsittelee keskusohjauksen kautta saadut viestit/komennot ja ohjaa näyttötaulun muuttuvien näyttöjen toimintaa. Logiikkayksikön ohjelmiston tulee olla muutettavissa. Informaatiotaulut liitetään järjestelmän tiedonsiirtoverkkoon logiikkayksikön välityksellä. Tiedonsiirto toteutetaan standardiväylää pitkin (RS485, RS232 tai vastaava). Taulujen sähkönsyöttöä koskevat asiat on kuvattu luvussa 8. Informaatiotauluihin sisältyvät pylväät, jalustat ja kaikki tarvittavat kiinnityslaitteet, ripustusrakenteet sekä tarvittava virtalähde. Informaatiotaulujen ohjelmiston tulee olla sellainen, että linjojen lisääminen/poistaminen voidaan tehdä järjestelmän keskuslaitteistolta tai TAKL:n työasemalta käsin. Ã 7RLPLQQDOOLVHWÃYDDWLPXNVHW Bussit näytetään pysäkille saapumisjärjestyksessä siten, että ensimmäisenä saapuva bussi on ylimpänä, sen jälkeen toiseksi saapuva jne. Taulukohtaisesti bussien näyttäminen tulee olla mahdollista myös linjatunnuksen mukaisessa järjestyksessä siten, että pienimmän linjatunnuksen omaava linja on ylimpänä. Taulukohtainen saapumis-/ linjatunnusjärjestys on keskuslaitteistolta käsin säädettävä parametri. Keskusohjelmistolta käsin voidaan parametrina valita aikataulunmukaisesti ( teoreettinen ) bussin näyttötapa tauluilla (bussi näytetään/ei näytetä taulussa). Teoreettinen saapumisaika ilmaistaan salmiakkisymbolilla. Pysäkille 2 minuutin sisällä saapuvan bussin tunnuksena käytetään numeronäytön sijasta bussin symbolia. Taulun vapaaviestikentässä näytetään ulkoilman lämpötila, kellonaika sekä mahdolliset keskuslaitteistolta lähetetyt viestit. Tarkka kellonaika tulee toimittaa taululle keskuslaitteistolta vähintään kerran vuorokaudessa, jonka jälkeen kellon seuranta tapahtuu näyttötaulussa. Kellon käyntitarkkuus on vähintään +/- 10 s / vrk. Sivu 19 ( 36)

20 Ã 0RQLWRULW Monitoreiden koko on vähintään 25". Monitoreiden koteloinnin ja monitoreiden tulee täyttää ulkoasennuksen lujuus-, käyttövarmuus- ja turvallisuusvaatimukset. Monitorien luettavuus on teknisin tai rakenteellisin keinoin varmistettava kaikissa valaistusolosuhteissa. Monitorien suuntaus tehdään asennustöiden yhteydessä. Monitoreiden kannatinrakenteiden tulee olla säädettävät. Monitoreissa näytetään vastaavat tiedot kuin pysäkillä/pysäkeillä olevassa informaatiotaulussa. Ã 7LHWROLLNHQQHÃQl\WW ODLWWHLGHQÃMDÃNHVNXNVHQÃYlOLOOl Keskuslaitteisto lähettää informaatiotaulun/monitorin logiikkayksikölle joko kiinteää kaapeliverkkoa pitkin tai radiojärjestelmän kautta vaadittavat tiedot, jotta kohdassa 5.2.2 kuvattu toiminnallisuus voidaan toteuttaa. Taulun/monitorin sisäinen ohjelmisto ohjaa ko. laitteiden näyttöä. Keskuslaitteiston ja logiikkayksikön välinen rajapinta tulee jättää avoimeksi. Sivu 20 ( 36)

21 Ã.HVNXVODLWWHLVWR Ã <OHLVWl Keskuslaitteisto ohjaa informaatiojärjestelmän toimintaa radiojärjestelmän kautta välitettyjen bussien paikannustietojen perusteella. Keskuslaite on miehittämätön - ts. järjestelmän on pystyttävä toimimaan automaattisesti. Varsinaisen keskuslaitteen lisäksi informaatiojärjestelmään kuuluvat seuraavat työasemat: 1. Tampereen kaupungin liikennelaitoksen tiloihin sijoitettava työasema, joka toimii järjestelmän pääasiallisena operointi- ja seurantapäätteenä. Työasemalta pystytään toteuttamaan reaaliaikaisesti kaikki järjestelmän ohjaamiseksi edellytettävät toiminnot vastaavasti kuin keskuslaitteelta. 2. Tampereen kaupungin työasema, josta hallitaan liikennevaloetuuksien toteutusta. 3. Väinö Paunu Oy:n tiloihin sijoitettava työasema, josta tehdään liikennöitsijän vastuualueelle kuuluvia järjestelmän ylläpitotehtäviä. 4. Länsilinjat Oy:n tiloihin sijoitettava työasema, josta tehdään liikennöitsijän vastuualueelle kuuluvia järjestelmän ylläpitotehtäviä. 5. Tielaitoksen liikennekeskukseen sijoitettava valvontapääte, josta suoritetaan järjestelmän ilta- ja viikonloppuvalvontaan liittyviä toimenpiteitä. Työasemia tulee eri pisteisiin arviolta 32 kpl. Keskuslaitteiston ohjelmistossa on varauduttu ottamaan huomioon erilaiset jokapäiväiset joukkoliikennejärjestelmän luonteeseen kuuluvat häiriöt (matka-aikojen vaihtelu, tilapäinen reittipoikkeama, myöhässä lähtevä bussi, ajamaton lähtö jne.). On otettava huomioon, että samaa reittiä saattaa kulkea useita eri linjoja ja ettei tietty vaunu eikä edes tietty vuoro aina kulje samaa linjaa. Samalla lähdöllä voi olla myös useampia autoja, esimerkiksi yöliikenteen viimeisillä vuoroilla. Ã 7HNQLQHQÃODLWWHLVWR Keskuslaitteistoon kuuluu keskustietokone työasemineen, joka sijoitetaan Tampereen kaupungin tietotekniikkakeskukseen tai muuhun osoitettavaan paikkaan.ã Keskuslaitteistoon kuuluvat myös Tampereen kaupungin liikennelaitoksella, Tampereen kaupungin liikennevalokeskuksessa, Väinö Paunu Oy:n tiloissa, Länsilinjat Oy:n tiloissa, sekä myöhemmin mahdollisesti hankittavat muiden yksityisten liikennöitsijöiden toimitiloihin sijoitettavat työasemat ja mahdollinen satelliittipaikannusjärjestelmää tarkentava nk. differentiaali-tukiasema ohjelmistoineen. Keskuslaitteistoon kuuluu myös ilta- ja vii- Sivu 21 ( 36)

22 konloppuvalvontaa varten tielaitoksen liikennekeskukseen asennettava seurantapääte. Järjestelmän laitteistoarkkitehtuuri on esitetty kuvassa 6.1. Kuva 6.1 Laitteistoarkkitehtuuri Keskuslaitteiston ja liikennöitsijöiden työasemien yhteyteen sijoitetaan (vähintään A-3 kokoon tulostava väri)tulostin tilastotietojen, tietokantojen yms. tulostusta varten. Keskustietokoneen yhteyteen sijoitetaan lokikirjoitin, joka rekisteröi järjestelmän häiriöilmoitukset ja muut määritellyt historiatiedot. Keskustietokoneen reaaliaikakello tulee automaattisesti päivittää ulkopuolisesta lähteestä vähintään 2 kertaa vuorokaudessa. Satunnainen virhe kellon käyntitarkkuudessa on korkeintaan +/- 2 s. Laitteistoon on sisällytettävä keskuskoneen varajärjestelmä (ns. back-up laitteisto), joka kytkeytyy automaattisesti toimintaan varsinaisen keskustietokoneen vikatilanteissa. Varajärjestelmän päällekytkeytymisestä on lähettävä vikailmoitus liikennekeskuksen tiloihin sijoitettuun etävalvontapäätteeseen ja järjestelmään kiinteästi liittyville työasemille. Sivu 22 ( 36)

23 Keskustietokone on varustettava varavirtalähteellä, joka syöttää järjestelmälle tarvittavan käyttöjännitteen mahdollisten sähkökatkosten yhteydessä. Varavirtalähteen tulee pystyä toimimaan yhtäjaksoisesti 2 tunnin ajan. Sähköjen kytkeytyessä varavirtalähteen tulee kytkeytyä automaattisesti valmiustilaan. Keskustietokoneen tulee käynnistyä automaattisesti toimintaan sähköjen kytkeytyessä, mikäli sähkökatkos on ollut niin pitkä, että varavirtalähde ei ole taannut keskeytymätöntä toimintaa. Ohjelmistossa on varauduttava 200:n näyttötaulun ja 50 monitorin ohjaukseen. Ã 3URVHVVLW Järjestelmän keskuslaitteistossa pyörivät ainakin seuraavat prosessit: 1. Järjestelmän tietoliikenteen valvonta (keskuslaite - työasemat; keskuslaite - radiojärjestelmän tukiasemat; keskuslaite - differentiaalitukiasema; keskuslaite - näyttölaitteet). 2. Bussien paikannus. 3. Pysäkkikohtainen odotusaikojen laskenta (työasemilta ja myöhemmin mahdollisesti internetin kautta voidaan hakea odotusaika mille tahansa mielivaltaiselle pysäkille riippumatta siitä, onko pysäkillä näyttölaitetta vai ei). Laskenta-algoritmin tulee perustua sekä järjestelmän keräämään historiatietoon, että viimeksi reitillä havaittuihin ajoaikoihin. 4. Tilastotietojen tuottaminen ja päivitys (tarvittaessa tilastotietojen käsittelyä voi ohjata oma erillinen tilastotietokone, joka sijoitetaan samoihin tiloihin varsinaisen keskuslaitteen kanssa. Ã 2KMHOPLVWRW Ã <OHLVWl Ohjelmiston rakenteen tulee muodostaa selkeä kokonaisuus. Käyttäjäliittymän pitää olla "WINDOWS"-tyyppinen ikkunointiin perustuva. Ã.l\WW OLLWW\PlW 6.4.2.1 Yleistä Käyttöliittymä on järjestelmää pitävän operaattorin ja keskuslaitteiston välinen liityntäpinta. Käyttöliittymän kautta voidaan tarkastella bussien kulkua, näyttölaitteiden tosiai- Sivu 23 ( 36)

24 kaista tilaa jne. Järjestelmään liittyvien parametrien muutokset tehdään oman käyttöliittymänsä kautta. Keskuslaitteiston ja siihen liittyvien työasemien ohjelmistoihin kuuluvat ainakin seuraavat käyttöliittymät: linjan/linjaryhmän tila voidaan seurata käyttäjän valitseman linjan/linjaryhmän tilannetta informaatiotaulujen ohjaus valitun informaatiotaulun/-taulujen näyttöjen seuranta monitorien ohjaus valitun monitorin/useamman monitorin näyttöjen seuranta liikennevaloetuuksien ohjaus yksittäisen bussin ohjaus tietokantojen lähtötietojen muokkaus. bussilaitteiden tilan/toiminnan seuranta 6.4.2.2 Reaaliaikaiset näytöt Reaaliaikaisilla näytöillä tarkoitetaan tässä niitä järjestelmän seurantaan liittyviä näyttöjä, joiden avulla loppukäyttäjä saa yleiskuvan informaatiojärjestelmään kuuluvien bussien tilasta. Reaaliaikaisia näyttöjä ovat: Yleiskarttatasoinen GLJLWRLWXÃOLQMDNDUWWD Kartalla näytetään valinnan mukaan: - työaseman käyttäjän määrittelemät linjat/linjaryhmät (mahdollistaa 1 linjan tai useamman linjan muodostaman esiohjelmoidun ryhmän tarkastelun): linjalta piirretään kartalle reitti, linjalla olevien bussien sijainti näytetään reitillä tosiaikaisen paikannustiedon perusteella, loppukäyttäjällä on mahdollisuus esiohjelmoida 1 30 erilaista työasemakohtaista linjaryhmää, - työaseman käyttäjän määrittelemät pisteet, esimerkiksi liikennevaloetuisuuksien ilmaisupisteet, - informaatiotaulut, - monitorit. Ohjelmiston tulee mahdollistaa linjakartan yksityiskohtaisempi tarkastelu zoomaamalla. Digitaaliset kartat sisältävät tiedot ylläpidetään työasemakohtaisesti kussakin järjestelmään liittyvässä työasemassa. Mikäli karttatiedostoihin tehdään muutoksia, ne päivitetään keskitetysti järjestelmän keskuslaitteiston kautta annettavalla manuaalisella ko- Sivu 24 ( 36)

25 mennolla. *UDDILQHQÃOLQMDNXYDXV, jossa näytetään käyttäjän määrittelemän linjan tosiaikainen tila graafisena esityksenä. Kuvauksessa on esitettävä linjalla olevat bussit sekä pysäkit. Yksittäisen bussin tai informaatiotaulun/monitorin tilan tarkastelu tapahtuu osoittamalla hiirellä linjakarttaa tai graafista linjakuvausta. Yksittäisen pisteen näpäyttäminen tuo esiin luettelon ko. pisteen ohittaneista autoista viimeisen kahden tunnin ajalta (kalustoja liikennöitsijätunnus, linjatunnus ja ohitusaika). Informaatiotaulun/monitorin tilan tarkastelu tuo esiin samat tiedot, jotka informaatiotaululla/monitorilla todellisuudessa näytetään maastossa. 6.4.2.3 Tietokantojen hallinta Järjestelmään on sisällytettävä ainakin seuraavat tietokannat: - vuosiaikataulut - linjakohtaiset aikataulut (TAKL-linjat ja yksityiset liikennöitsijät) - vuorokohtaiset aikataulut (TAKL-linjat) - linjakohtaiset reittikuvaukset mukaan lukien pysäkkikoodit - ajoajat - kalusto- ja liikennöitsijäluettelo - informaatiotaulut - monitorit - ryhmämäärittelyt - pistetaulukko (esim. liikennevaloetuuksien ilmaisupisteet) - salasanat. Vuosiaikatauluissa määritellään kunakin yksittäisenä päivänä noudatettava linjakohtainen aikataulutyyppi. Vuosiaikataulu ohjelmoidaan 1.5 vuodeksi eteenpäin. Linjakohtaiset aikataulut sisältävät kunkin linjan kiinteän aikataulutiedon eri vuodenaikoina ja eri viikonpäivinä. Erikoispäivinä, esim. joulu, noudatettavat aikataulut sisältyvät linjakohtaisiin aikatauluihin. Erilaisia päivätyyppejä on oltava vähintään kuusitoista. Loppukäyttäjän tulee voida ohjelmoida etukäteen myös mahdollisten poikkeustilanteiden yhteydessä noudatettavia erikoisaikatauluja (esim. messut, urheilutapahtumat jne.). Linjakohtainen reittikuvaus käsittää jokaisen informaatiojärjestelmään kuuluvan bussilinjan yksilöinnin. Reittikuvauksen tulee sisältää tiedot ainakin linjan numerosta, linjan pysäkeistä ja pysäkkien välimatkoista helposti luettavassa muodossa. Satelliittipaikannusjärjestelmää käyttäessä tulee reittikuvauksiin sisällyttää myös järjestelmän edellyttämien koordinaattitietojen mittaus. Sivu 25 ( 36)

26 Ajoajat ilmoitetaan sekunteina pysäkkiväleittäin eri vuorokauden aikoina. Alkuvaiheessa, kun keskimääräisiä ajoaikatietoja ei ole käytettävissä, järjestelmä rekisteröi matkaajat mitattujen todellisten matka-aikojen mukaisina. Ajoaikoja pitää voida päivittää myös manuaalisesti. Kesäaikataulukautena noudatetaan eri ajoaikoja kuin muuna aikana. Kalusto- ja liikennöitsijäluettelossa yksilöidään järjestelmään kuuluvat bussit liikennöitsijäkohtaisesti omalla yksilöllisellä tunnusnumerollaan. Informaatiotaululuettelossa määritellään järjestelmään kuuluvat informaatiotaulut ja monitorit tunnistetietoineen (taulun/monitorin koodi ja nimi). Luettelossa pidetään yllä myös esiohjelmoidut viestit, jotka voidaan lähettää informaatiotaulun muuttuvaan kenttään tai monitoreille. Ryhmämäärittelyissä määritellään usein tarkasteltavat ryhmät kuten tietyt linjat, informaatiotaulut, liikennöitsijät, pisteet jne. Erilaisia ryhmiä on vähintään 20. Pistetaulukossa määritellään sellaiset liikenteen seurannan kannalta tärkeät pisteet, joita halutaan tarkastella tarkemmin (esim. liikennevaloetuuksien ilmaisupisteet, kriittiset matkaosuudet/ohituspisteet, reitin lähtö- ja päätepysäkit). Salasanojen määritystaulukossa määritetään ohjelmiston eri tasoille pääsyn mahdollistavat tunnussanat. Ohjelmistossa tulee varautua vähintään kolmen eri käyttäjätason määrittämiseen. Käyttäjätaso määrittelee loppukäyttäjän oikeudet järjestelmän tietokantojen muuttamiseen (korkea prioriteetti), viestien lähettämisen busseille tai informaatiotauluille (keskitason prioriteetti) ja järjestelmän toiminnan seurannan (matala prioriteetti). Tietokantojen muuttaminen on voitava suorittaa yksinkertaisesti järjestelmän kaikilta työasemilta käyttäjätason mukaisin valtuuksin. 6.4.2.4 Tilastot Järjestelmän täytyy mahdollistaa bussi-, linja- ja järjestelmäkohtaisen tilastotiedon tuottaminen. Tilastotiedot voidaan lukea työaseman näytöltä, tulostaa erikseen kirjoittimelle tai tallettaa levykkeelle. Kirjoittimelle tulostettaessa kunkin sivun ylälaidassa täytyy ilmoittaa tulosteen käsittämän ajanjakson päivämäärä ja tulostuspäivämäärä. Levykkeelle talletetun tilastotiedon täytyy olla siinä muodossa, että jatkokäsittely yleisimmillä kaupallisilla taulukkolaskentaohjelmilla (esim. Microsoft Excel tms.) on mahdollista yleisesti käytössä olevilla PC-laitteilla. Bussikohtaisessa seurannassa pitää tulostaa linjalle lähtöajat, päätepysäkille saapumisajat, muiden käyttäjän määrittelemien pisteiden väliset matka-ajat, keskiarvo ja hajonta vapaasti määriteltävänä aikajaksona. Linjakohtainen tilastointi käsittää kaikkien ko. linjalla liikennöivien bussien matka-ajat, matka-aikojen keskiarvon ja hajonnan. Linjakoh- Sivu 26 ( 36)

27 tainen tilastointi tulee olla jaoteltavissa eri ajanjaksoille esim. eri viikonpäiville. Tilastojen avulla tulee pystyä mittamaan vapaasti määriteltävien pisteiden välisiä matka-aikoja, esim. yhden tai useamman liva-liittymän välisiä matka-aikoja. Samassa yhteydessä tulee pystyä seuraamaan kuinka paljon bussit ovat edessä/jäljessä em. pisteessä (pisteissä). Linjaston palvelutason mittaamista varten on tilastoissa ilmoitettava havaittujen lähtöjen lukumäärä suhteessa teoreettisiin lähtöihin, ajamatta jääneet vuorot ja poikkeamat aikataulun mukaisiin vuoroihin. 6.4.2.5 Etävalvonta / hälytykset Ohjelmistossa on varauduttava siihen, että järjestelmän toimintaan liittyvät käyttäjistä tai muusta syystä aiheutuvat häiriöt pystytään mahdollisimman tarkasti paikantamaan. Erilaisten vikatilanteiden seuraamiseksi tulostetaan keskustietokoneelle erilliseen taulukkoon ja lokikirjaan vikailmoitukset ainakin seuraavista varsinaisista vikatilanteista: - Tiedonsiirtoon liittyvät häiriöt keskuskojeen ja radiojärjestelmän, mahdollisen (d)gps-tukiaseman sekä informaatiotaulujen välillä. - Informaatiotaulujen itsediagnostiikan generoimat vikailmoitukset. - Muut mahdolliset laitevioista generoitavat vikailmoitukset. Ohjelmiston täytyy generoida myös hälytykset seuraavista bussien liikennöintiin liittyvistä häiriöistä: - Bussin linjatunnusta ei ole syötetty. - Bussin linjatunnus ja ajettava reitti eivät vastaa toisiaan. - Liikennöitsijä- ja linjatunnus ovat ristiriidassa. - Bussista ei ole saatu havaintoja erikseen määritellyn ajan kuluessa. - Aikataulun mukaisella vuorolla ei ole havaittu bussia. - Kriittinen ajoaika määritellyllä välillä ylittyy. - Bussi on etuajassa tai jäljessä enemmän kuin vapaasti määritelty hälytysraja-arvo. Ohjelmiston tulee automaattisesti lähettää bussiin/busseihin ilmoitus keskuskojeelle generoidusta häiriöstä (esim. pyytää kuljettajaa tarkistamaan bussilaitteistoon syötetty Sivu 27 ( 36)

28 linjatunnus). Erilaiset järjestelmän tuottamat vikailmoitukset tulee voida luokitella siten, että loppukäyttäjä voi erikseen tarkastella eri tyyppisiä hälytyksiä. Vikailmoituslista voidaan tarvittaessa tulostaa paperille. Kriittiset vikailmoitukset ilmaistaan järjestelmän keskuslaitteella, TAKL:n työasemalla ja etävalvontaan tarkoitetulla työasemalla äänimerkillä ja näytön alareunaan ilmaantuvalla viestillä riippumatta siitä, mitä näytöllä parhaillaan seurataan. Hälytys pysyy voimassa niin kauan, kunnes se kuitataan manuaalisesti käyttäjän toimesta. 6.4.2.6 Muut vaatimukset Järjestelmän toiminnan yksityiskohtaisen tarkastelemisen mahdollistamiseksi radiojärjestelmän ja keskuskojeen välistä tiedonsiirtoa täytyy pystyä seuraamaan reaaliaikaisesti. Järjestelmän eri osien välinen tietoliikenne tulee säilyttää erillisessä tiedostossa vähintään 48 tunnin ajalta. Tiedosto voidaan tarvittaessa tulostaa paperille tai levykkeelle. Talletettua viestiliikennettä pitää pystyä hyödyntämään järjestelmän ylösajovaiheessa ja järjestelmää myöhemmin kehitettäessä siten, että järjestelmän toiminnan simulointi todellisten olosuhteiden mukaisena on mahdollista. Käyttäjän pitää pystyä lähettämään radioverkon kautta viestejä suoraan busseihin keskustietokoneelta ja liikennöitsijöiden työasemilta. Käyttäjän pitää pystyä lähettämään informaatiotauluille ja monitoreille esiohjelmoituja tai vapaamuotoisia viestejä informaatiotaulun muuttuvaan kenttään keskustietokoneelta ja TAKL:n työasemalta. Käyttäjällä pitää olla mahdollisuus kytkeä yksittäinen informaatiotaulu/monitori toimintaan tai pois toiminnasta keskustietokoneelta ja muilta työasemilta. Käyttäjällä pitää olla mahdollisuus yksittäisen (tai ryhmän) informaatiotaulun toiminnan ohjelmalliseen testaukseen järjestelmän keskustietokoneelta ja liikennöitsijöiden työasemilta ja ilta- ja viikonloppuvalvontaa varten asennettavalta seurantapäätteeltä. 6.4.2.7 Liitännät Järjestelmän tulee myöhemmissä kehitysvaiheissa olla liitettävissä Tampereen kaupungin liikennelaitoksessa kehitteillä / olemassa oleviin muihin järjestelmiin, kuten esimerkiksi pysäkki- ja reittitietojen ylläpitojärjestelmään, rahastusjärjestelmään jne. Sivu 28 ( 36)