Puolueiden keskeiset tavoitteet vaalikaudelle 2011-2015 KESKUSTA KOKOOMUS VASEMMISTOLIITTO TALOUSPOLITIIKKKA JULKINEN TALOUS Kunnille ja valtiolle tiukka menokuri. Kehysmenettely tulee ulottaa myös kuntatalouteen. Uudelleenkohdennuksia. Mahdollisia leikkauksia elinkeinotuista ja puolustusmäärärahoista. Investointeja kasvua edistäviin hankkeisiin sekä perhe- ja perusturvaan. Tiukka menokuri, painopistevalintoja ja uudelleenkohdennuksia. Tarve julkisten menojen leikkauksiin on olemassa. Perusturvaan ei kosketa. Kuntataloutta ohjataan uudistumaan ja tehostamaan toimintaa. Palvelutuotannossa kannustetaan yhteistyöhön muiden kuntien, yritysten sekä kolmannen sektorin kanssa. Ei tarvetta leikkauksiin. Veropohjan laajentaminen ja veronkierron poistaminen riittää. Julkisten palveluiden tuottamista järkeistetään työntekijöitä ja asiakkaita kuuntelemalla. VEROPOLITIIKKA Ansiotuloverot Työn ja eläkkeiden verotusta ei kiristetä. Finanssipolitiikan salliessa työn tekemisen ja teettämisen verotusta voidaan keventää. Alennetaan ansiotulojen verotusta kaikilla tulotasoilla ja eläketulojen verotus säilytetään palkansaajan verotuksen tasolla. - 1000 milj. Tuloverotuksen alaraja 10 000 euroon vuodessa. - 1500 milj. Pääomatuloverot Pääomaveroon 2 %-yksikön korotus. Kiristetään korkeimpien osinkojen verotusta progressiivisella verotuksella. 120 milj. Pääomaveroon 2 %-yksikön korotus. Kiristetään korkeimpien pääomatulojen verotusta lievästi progressiivisella verotuksella määräaikaisesti. Pienimmät osinkotulot muutetaan kokonaan verovapaiksi. 120 milj. Ei eroa pääoma- ja ansiotulojen verotuksen välillä, vaan verotetaan yhdessä yhden progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. 700 milj. -- osingot Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verovapaan tuoton raja laskettaisiin lähemmäs 50 000:ta euroa. Selvitetään mahdollisuutta palata yhtiöveron hyvitysjärjestelmään ja toissijaisesti kehitetään osinkoverotusta sen nykyrakenteen pohjalta sekä listautuneilla että listaamattomilla yrityksillä. Kaikki osinkotulot verotetaan. 400 milj.
Yhteisövero KESKUSTA KOKOOMUS VASEMMISTOLIITTO Yhteisöveroon 2 %-yksikön alennus Yhteisöveroon 4 %-yksikön alennus. Ei muutosta (lisäalennus mahdollinen). - 400 milj. (- 400 milj. ) - 800 milj. ALV Yleisen alv-kannan korotus 2 %- yksikön korotus. 1000 milj. Kaikkien alv-kantojen korotus 2 %- yksiköllä. 1200 milj. Ei nosteta, mutta alennettuja tasoja tulee käyttää tukemaan ympäristöystävällistä ja työllistävää elinkeinotoimintaa. Energia- ja ympäristöverot Energiaintesiivisen teollisuuden sähköverotusta alennettava veroleikkuria kehittämällä. Korotuksia energiaverotukseen voidaan jatkaa. "Autoilun verotuksessa hankinnan verottamisesta käytön verottamiseen." Otetaan käyttöön pakkausveroja ydinvoiman polttoainevero sekä korotetaan jäteveroa. 490 milj. Muut valmisteverot Makeis- ja virvoitusjuomaveroa sekä alkoholijuomaveroa korotettava Verotuksen terveysperusteisuutta lisätään. Korko- ja kotitalousvähennykset Korko- ja kotitalousvähennystä maltillisesti rajattava. Korko- ja kotitalousvähennystä maltillisesti rajattava. T&K verovähennys Tutkimus- ja tuotekehitykseen myönnettävä verovähennysoikeus eli innovaatiokannustin otettava käyttöön. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan erillinen verovähennys osana T&Ktoiminnan tukien uudelleenjärjestelyä. Windfall -vero Päästökaupasta aiheutuvia ansiottomia voittoja verotettava. Päästökaupasta aiheutuvia ansiottomia voittoja verotettava. 400 milj. Pankki-/ rahoitusmarkkinavero Pankkivero ja rahoitusmarkkinavero otetaan käyttöön. 600 milj. Perintö- ja lahjavero
Kiinteistövero KESKUSTA KOKOOMUS VASEMMISTOLIITTO Ei laajenneta koskemaan maa- ja metsätalousmaata. Muuta Omaishoidontuesta veroton tulo. Kela-maksun ja varallisuusveron palauttaminen sekä pitkäaikaissäästämisen verovähennys poistetaan 1130 milj. TYÖ- JA ELINKEINOPOLITIIKKA TYÖELÄMÄ Määrälliset tavoitteet 150 000-200 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja kasvatettava. Kestävyysvajeen pienentämiseksi pidennetään työuria aktiivisesti. Julkisia ja yksityisiä palvelutyöpaikkoja on lisättävä. Laadullisen tavoitteet Työelämää kehitettävä paremmin yhteensovittamaan työ- ja muu elämä. Epätyypillisten työsuhteiden erityispiirteet oettava huomioon työlainsäädännön kehittämisessä. Työterveyshuoltoa ja kuntoutusta kehitettävä ennaltaehkäisevään suuntaan. Eläkejärjestelmää kehitettävä turvaamalla kohtuullinen taso ja joustavoittamalla esim. osatyökykyisen eläkeratkaisuja. Työelämää kehitettävä paremmin yhteensovittamaan työ- ja muu elämä. Johtamista parannetaan aktiivisesti. Paikallista sopimista lisätään työpaikoilla. Työlainsäädäntöä uudistetaan ottamaan huomioon työsuhteiden moninaistuneet muodot. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin parantaminen ennaltaehkäisevästi. Eläkejärjestelmää joustavoitettava esim. osatyökykyisen eläkeratkaisujen osalta. Työlainsäädäntöä uudistetaan ottamaan huomioon työsuhteiden moninaistuneet muodot. Työelämää kehitettävä paremmin yhteensovittamaan työ- ja muu elämä. Työuria pidennetään työllistämällä työttömiä ja parantamalla työssä jaksamista.
KOULUTUS KESKUSTA KOKOOMUS VASEMMISTOLIITTO Jatkokoulutus tai Opiskelijavalintaa kehitettävä Opiskelun on oltava maksutonta työharjoittelupaikka jokaiselle välivuosista pääsemiseksi. kaikilla opintoasteilla esikoulusta peruskoulun päättävälle. Opintotuen kannustavuutta yliopistoon. Opiskelijavalintaa kehitettävä parannettava. Elinikäistä oppimista Opintotukijärjestelmän kattavuutta välivuosista pääsemiseksi. tehostettava. parannettava. Koulutuksen tulee vastata Koulutuksen laatu rahoituksen Yliopistojen perusrahoitus työelämän tarpeita. perusteeksi. turvataan. ELINKEINOPOLITIIKKA Yrittäjyys- ja elinkeinopolitiikka Sitoutuminen pitkäjänteiseen yrittäjämyönteiseen politiikkaan. Yritystuisssa painopiste pk-yritysten toimintaan ja tuotteiden ja palveluiden markkinoille saattamiseen. Julkiseen rahoitukseen perustuva tieto edullisesti käyttöön. Tuotannollisten investointien nopeutettuihin kaksinkertaisiin poistoihin vaalikauden alusta kahdeksi vuodeksi. Yrittämisen, työn tekemisen, työ- ja yrityselämässä eteenpäin pyrkimisen, uuden opettelun ja riskien ottamisen on kannatettava. Innovaatiotukien kannustavuus ja toimivuus taattava. Yrittäjän sosiaaliturvaa parannettava ja kannustimia työllistää lisättävä. Vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasaisesti kaikkien työnantajien kesken. Kokeiltavana oleva yrittäjien sijaispalvelu on pikaisesti vakinaistettava ja valtakunnallistettava. Julkiseen rahoitukseen perustuva tieto kaikkien vapaaseen käyttöön. Aluepolitiikka Turvataan koko maan kasvun edellytykset investoimalla teiden ja rautateiden rakentamiseen ja ylläpitoon, kotimaiseen energiaan, innovaatioihin ja suomalaisten osaamiseen, opettajiin ja kouluihin. Toimiva infrastruktuuri, kuten rataverkot, tiet, posti- ja puhelinpalvelut ja tietoliikenneyhteydet maanlaajuisesti. Koko maassa on oltava kunnolliset opiskelumahdollisuudet. Yliopistojen, yliopistokeskusten sekä ammattikorkeakoulujen tasaarvoinen kehittäminen on avainasemassa myös aluekehityksen kannalta.
Puolueiden keskeiset tavoitteet vaalikaudelle 2011-2015 VIHREÄT SDP RKP TALOUSPOLITIIKKKA JULKINEN TALOUS Julkisia palveluja tehostetaan ja julkisen sektorin tuottavuutta kasvatetaan. Lähtökohtaisesti mieluummin veronkorotuksia kuin leikkauksia. Mahdolliset leikkaukset elinkeinotukiin ja puolustushallintoon. Investointeja raideliikenteeseen valtion omistusta myymällä. Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää kuntarakenteen uudistamista, työelämän laaturemonttia ja teollisuuden toimintaympäristöstä huolehtimista. Menosäästöjä nettomääräisesti noin 500 miljoonaa euroa elinkeinotuista, varustelumenoista sekä hallinnon päällekkäisyyksistä. Tiukka menokuri valtion menojen osalta. Suuria infrainvestointeja, joiden rahoitus valtion menokehysten ulkopuolella. Julkinen talous tasapainoon kahden seuraavan eduskuntakauden aikana, painopisteen tulevassa kaudessa. Edellyttää rakenteellisia toimenpiteitä ja kaikkien menojen ja tulojen kriittistä tarkastelua. VEROPOLITIIKKA Ansiotuloverot Verotettavan tulon alaraja korotettava ja pienituloisen verotusta kevennettävä. - 500 milj. Ansiotulojen verorasitus ennallaan. Verotaulukoihin inflaatiotarkistukset ja työeläkemaksujen korotuksia vastaava kevennys. Kunnallisveron perusvähennys tulee nostaa 3000-50 milj. euroon. Eläketulojen verotus samalla tasolla vastaaviin palkkatuloihin. Ei kiristyksiä. Marginaaliveroaste enintää 50 % kaikissa tuloluokissa. Alimpiin tuloluokkiin veronalennuksia. Pääomatuloverot Pääomaveroon 2 %-yksikön korotus. Kiristetään korkeimpien osinkojen verotusta progressiivisella verotuksella. 120 milj. Pääomatuloveroprosentti 30 %:iin. Pääomatulojen verotus lukuun ottamatta korkotulojen lähdeveroa progressiiviseksi siten, että yli 10 000 euron tulojen osalta veroprosentti on 32 ja yli 50 000 euron osalta 35 %. 500 milj. ml. osingot Pääomaveroon 2 %-yksikön korotus. Pienimmät osinkotulot muutetaan kokonaan verovapaiksi. -- osingot Osinkojen verotusta kiristetään ja luovutaan osinkojen verovapaudesta. Luovutaan nykyisestä nettovarallisuuteen sidotusta osinkojen verovapaudesta. Ei merkittäviä muutoksia
Yhteisövero VIHREÄT SDP RKP Yhteisöveroon 2 %-yksikön alennus. Nykyinen taso Yhteisöveroon 2 %-yksikön alennus. - 400 milj. - 400 milj. ALV Kaikkien alv-kantojen korotus 1 %- yksiköllä. Energia- ja ympäristöverot Korotetaan energia- ja ympäristöveroja sisältäen myös jäteveron ja liikenteeseen liittyvät verot. Poistetaan em. liittyviä vähennyksiä ja huojennuksia. 600 milj. 1000 milj. ml. Windfallvero Yleinen arvonlisäverokanta ennallaan (23 %). ALV:n alaraja 40 000 euroon. Alennettujen ALVkantojen yhdistämistä on selvitettävä. Jäteveroa kehitetään edelleen, verotasoa nostetaan ja veropohjaa vahvistetaan. Kaikille pakkausmateriaaleille vero, joka määräytyy kunkin materiaalin mukaisin ympäristöperustein. 1000 milj. ml. muut valmisteveron muutokset Kaikkien alv-kantojen korotus 1-2 %- yksiköllä. 600-1 200 milj. Muut valmisteverot Alkoholin ja tupakan veroja korotetaan vähintään ostovoiman tahdissa ottaen huomioon matkustajatuonnin kehitys. Korko- ja kotitalousvähennykset Kotitalousvähennystä maltillisesti rajattava ja sidottava mahdollisesti osittain energiatehokkuuden parantamiseen. Kehitetään kotitalousvähennystä ja säilytetään asuntolainojen korkovähennys T&K verovähennys Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön. Windfall -vero Otetaan käyttöön windfall-vero. "Pyritään ottamaan käyttöön windfall-vero." Pankki-/ rahoitusmarkkinavero Aktiivisesti ajetaan kansainvälistä transaktioveroa. Kansallinen pankkivero (kansainvälinen valuutta- ja finanssitransaktiovero) 150-300 milj. Perintö- ja lahjavero Perintö- ja lahjaverotusta kiristettävä ja pidettävä progressiivisena. Perintöverotuksessa verotaulukon yläpäässä käyttöön lisäluokka. Lesken ja alaikäisten lasten verotuskohtelua on kohtuullistettava. 150 milj.
Kiinteistövero Muuta VIHREÄT SDP RKP Korotetaan kiinteistöveroa Kiinteistöverotuksessa muiden kuin portaittain ja uusitaan veron vakinaisessa asumiskäytössä olevien perusteet lisäten kannustin tehostaa 400 milj. kiinteistöjen kiinteistövero 50 milj. asunnon energiankäyttöä. progressiiviseksi. Jätetään yleishyödyllinen toiminta verotuksen ulkopuolelle. 100 milj. TYÖ- JA ELINKEINOPOLITIIKKA TYÖELÄMÄ Määrälliset tavoitteet Laadullisen tavoitteet Työllisyysaste yli 72 prosenttiin ensi vaalikaudella ja pidemmällä aikavälillä kohti 80 prosenttia. Tavoitteeksi 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä. Aktiivisen työvoimapolitiikan päävastuu aktivointitoimista kunnille. Työllisyysaste täytyy saada korkeammaksi kaikissa työikäisten ikäluokissa. Työttömyyden torjuntaan tuodaan yhden luukun palvelumalli. Nuorisotyöttömyyteen otetaan nollatoleranssi. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin parantaminen ennaltaehkäisevästi. Eläkejärjestelmää joustavoitettava esim. osatyökykyisen eläkeratkaisujen osalta. Työllisyysastetta nostettava. Työnvälitystä tehostetaan valtakunnallisella portaalisivustolla. Julkiselle sektorille työoloja parantava ja työuria pidentävä ohjelma. Työelämää kehitettävä paremmin yhteensovittamaan työja muu elämä. Eläkejärjestelmää joustavoitettava esim. osatyökykyisen tai muuten osittain eläköityneiden eläkeratkaisujen osalta.
KOULUTUS VIHREÄT SDP RKP Kaikille alle 25-vuotiaille joko työ-, Maksuttoman koulutuksen koulutus- tai harjoittelupaikka. takaaminen kaikilla asteilla ja Opiskelijavalintaa kehitettävä korkeakoulujen perusrahoituksen välivuosista pääsemiseksi. sekä opiskelijaohjauksen Opintotukijärjestelmän kattavuutta parantaminen. parannettava.koulutuksen Opintotuki sidottava tarjonnan tulee vastata työelämän elinkustannusindeksiin. tarpeita. ELINKEINOPOLITIIKKA Yrittäjyys- ja elinkeinopolitiikka Elinkeino- ja teollisuuspolitiikka uudistettava markkinoiden muutosta ja kuluttajien vaatimuksia ennakoivaksi. Elinkeinorakenne vaatii edelleen muutosta, teollisuuden rooli keskeinen tapahtuneesta rakennemuutoksesta huolimatta. Elinkeinotoiminnan karkea jako palveluihin ja tuotantotoimintaan ei todellinen. Yritysten väliset palvelut kasvavat voimakkaasti ja niistä löytyy kasvupotentiaali. Teollisuuden kilpailukyvystä on pidettävä huolta ja energian hinta on oltava kilpailukykyinen. Parannetaan ammatinharjoittajien ja yrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvaa. Sallitaan yksityisten ammatinharjoittajien muiden yrittäjien tavoin vähentää verotuksessaan lastensa hoitokustannuksia. Priorisoidaan julkisia yritystukia siten, että ne suosivat kasvuyrityksiä ja innovaatioiden kaupallistamista. Aluepolitiikka Arktiset ja pohjoiset alueet ovat kasvupotentiaali. Arktiselta alueella on huomattavia öljy, kaasu ja mineraalivaroja. Turvataan kuntalaisten peruspalvelut myös syrjäseudulla valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen avulla. Muodostetaan Helsingin seudusta itsenäisten kuntien muodostama metropoli. Turvataan kasvihuonetalous, turkistuotanto ja ammattikalastus.
Puolueiden keskeiset tavoitteet vaalikaudelle 2011-2015 KRISTILLISDEMOKRAATIT TALOUSPOLITIIKKKA JULKINEN TALOUS Valtion velkaantuminen pysäytetään ja talous tasapainossa 2015 mennessä. Elinkeinotukia supistetaan. Kunnilta siirretään tehtäviä Kelalle. Kuntien veropohjaa vahvistetaan siirtämällä jäteveron tuotto ja puolet alkoholi- ja tupakkaveron tuotosta kunnille. Pääomatulojen verosta ohjataan kunnille 20 prosenttia. Rata- ja tieliikennehankkeita rahoitetaan eläkerahastoista valtion takuulla. PERUSSUOMALAISET Julkisen sektorin kestävyysvaje tunnustetaan, mutta kehysbudjetoinnin mukaisiin menoleikkauksiin ei haluta mennä, vaan ratkaisuna arvokeskustelu vastuista ja velvotteista + yksittäisiä leikkauksia EU-jäsenyysmaksuista, rakenne- ja aluetuista, pakkoruotsista, yritystuista ja kehitysavusta. Perusturva sidotaan indeksiin, työeläkkeiden indeksiksi 50/50%. Rataja tieliikennehankkeisiin tasokorotus (200 + 100 milj. ). VEROPOLITIIKKA Ansiotuloverot Ei kiristyksiä. Lapsiperheiden tulonsaajille annetaan erityinen ansiotulovähennys. Suurituloisille (yli 5000 /kk) kiristyksiä. Lapsivähennys palautettava. Pääomatuloverot Pääomaveroon 2 %-yksikön korotus. 180 milj. Pääomaveroon 2 %-yksikön korotus. Kiristetään korkeimpien pääomatulojen verotusta progressiivisella verotuksella. Säätiöt ja yhdistykset yli 100 000 euron pääomatuloista verolle (verokanta aluksi 10%). -- osingot Työllistävien pk-yritysten verotusta ei kiristetä. Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verovapaan tuoton raja laskettaisiin 45 000:een euroon.
Yhteisövero ALV KRISTILLISDEMOKRAATIT PERUSSUOMALAISET Nykyinen taso. Huojennuksen alarajaa ja ns. vähäisen toiminnan ylärajaa nostettava. Nykyinen taso. Energia- ja ympäristöverot Energiaverotus toteutetaan oikeudenmukaisesti sosiaalisuus ja kilpailukyky huomioon ottaen. Pakkausvero otetaan käyttöön. 15 milj. Ei muutoksia, mutta kilpailijamaita korkeammat energia- ja ympäristöverot ovat haitallisia. Muut valmisteverot Alkoholi-, tupakka - ja makeisveroa korotetaan. Makeisverosta sokerivero. 220 milj. Alkoholiveroa korotetaan. Korko- ja kotitalousvähennykset Kotitalousvähennyksen ylärajan laskeminen 2500 euroon - 40 milj. T&K verovähennys Windfall -vero Otetaan käyttöön windfall-vero. 100 milj. Pankki-/ rahoitusmarkkinavero Perintö- ja lahjavero Otetaan käyttöön pankki- ja luottolaitosvero, lyhytaikaisten omistusten myyntivoittovero sekä valuutta- ja pörssivero 450 milj. Selvitetään pankki- ja luottolaitosveroa sekä valuutta- ja pörssiveroa. Säilytettävä kohtuullisena, pienimpien perintöjen verottoman osuuden ylärajaa voidaan nostaa ja puolison asumisoikeus säilyttää.
Kiinteistövero Muuta KRISTILLISDEMOKRAATIT Arpajaisveroa korotetaan. PERUSSUOMALAISET Ei tarvetta korottaa tavallisten kansalaiten osalta, mutta spekulointia vastaan voisi käyttää. Ei laajenneta koskemaan maa- ja metsätalousmaata. 100 milj Varallisuusvero tulee palauttaa. TYÖ- JA ELINKEINOPOLITIIKKA TYÖELÄMÄ Määrälliset tavoitteet Kokonaisveroastetta korotetaan maltillisesti siten, että ne eivät haittaa suomalaista työtä ja yrittäjyyttä. Pk-yritykset työllistävät ensi vaalikauden lopussa miljoona suomalaista. Työllisyysastetta tulee nostaa. Laadullisen tavoitteet Työllistämistoimenpiteitä tehostetaan etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen helpottamiseksi. Henkilöstön jaksamisesta huolehditaan tukemalla työhyvinvointia. Eläkejärjestelmää joustavoitettava esim. osatyökykyisen tai muuten osittain eläköityneiden eläkeratkaisujen osalta. Työllistämistoimenpiteitä tehostetaan etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen helpottamiseksi. Henkilöstön jaksamisesta huolehditaan tukemalla työhyvinvointia. Eläkejärjestelmää joustavoitettava esim. osatyökykyisen tai muuten osittain eläköityneiden eläkeratkaisujen osalta.
KOULUTUS KRISTILLISDEMOKRAATIT Koulutustarjonnassa tulee nykyistä paremmin ennakoida työvoimatarpeet. Perusopetuksen tasa-arvoinen toteutuminen eri puolilla Suomea turvataan. PERUSSUOMALAISET Koulutus on kokonaisuudessaan uudistettava vastaamaan nykyistä työvoimantarvetta. Korkeakouluopetusta uudistettava; kandidaattitutkinnosta päätutkinto, valmistumisvauhti rahoituksen perustaksi ja aloituspaikkoja on vähennettävä. ELINKEINOPOLITIIKKA Yrittäjyys- ja elinkeinopolitiikka Palkan sivukulujen vähentäminen 1. ulkopuoliselta työntekijältä määräajaksi. Yrittäjän sosiaaliturvaa parannettava. Yrityksen osaomistajien ja yrittäjän perheenjäsenten työttömyysturvaa kehitetään. Työmarkkinoiden jäykkyyttä vhennetään paikallisella sopimisella. Vanhemmuuden kustannusten tasaus toteutetaan siirtämällä kustannusvastuu yrityksiltä valtiolle. Yritysten perustamiseen kannustetaan riittävällä starttirahoituksella. Erityisesti kannustetaan nuoria ryhtymään yrittäjiksi. Aitoja työpaikkoja voidaan synnyttää pienyritysten verotusta keventämällä. Kilpailutukseen järkeä ja taitoa: kokonaistaloudellisuus otettava huomioon. Teollisuus on alihankintayritysten ja Suomen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Valtio ja työeläkeyhtiöt turvaamaan investoimista Suomeen. Ilmastopolitiikan tilalle ominaispäästöjärjestelmä. Aluepolitiikka Maaseutu on menestystekijä. Maa- ja metsätalous, kalastus ja poronhoito tyydyttävät elämän perustarpeita. Maan ja metsän antimia tuottavat, jalostavat ja kuljettavat yritykset luovat hyvinvointia koko Suomelle ja ovat maaseutuasutuksen perusta. Hajautetulla tuotannolla työtä ja kriisivalmiutta.