Metalliteollisuuden ja alihankinnan historia Tampereen seudulla 1 / 8
TAMPEREEN SEUDUN RAUTAKOURAT Kirja Tampereen seudun metallialan yritysten ja alihankinnan kehityksestä alan osaajien kertomana. Kuvateksti Teemu Järventie Oy:n tallissa olevat kirjoittajat (CV:t löytyvät osoitteessa jarventie.fi), haastattelevat elossa olevia metallialan osaajia aina sotakorvaustuotteita rakentaneista vaareista nuoriin osaajiin. Em. osaajat kertovat, miten ala on kehittynyt. *Tuhansia ja taas tuhansia työllistäneistä Lokomosta, Valmetista ja Tampellasta on kirjoitettu lukuisia kirjoja, mutta ei yhtäkään em. suuryritysten rautakourista, jotka lähtivät isoista yrityksistä ja perustivat oman pajan ja alkoivat tehdä alihankintana töitä entisille työnantajilleen. Lokomosta, Valmetista ja Tampellasta lähteneet Hioja mittaa työstettävää akselia mikrometrillä Valmetin Linnavuoren tehtaalla. Agco Power. perustivat Tampereen seudulle kymmeniä yrityksiä, jotka ovat työllistäneet tuhansia ihmisiä. *Näissä kolmessa suuryrityksessä oli osaajia, joista osa oli suuria persoonia ja oman tarinansa arvoisia. Tämä kirja vastaa juuri tähän tarpeeseen. Metalliteollisuuden julkisen kuvan rakentamista, 1957. Suomen valokuvataiteen museo. *Pääpaino kirjasarjassa on alihankinnassa eli alihankintaa tekevissä yrityksissä. Kaikkien mukaan lähtevien yritysten yhteisessä osuudessa kerrotaan toki myös muistakin yrityksistä, jotka tekevät valmiita tuotteita suoraan mm. loppukäyttäjille. 2 / 8 3 / 8
*Metallialan eri työvaiheiden esittelyä osaajien kautta. Konkarit kertovat alan kehityksestä, nuoret tämän päivän töistä. Osa konkareista tai kaikki konkarit voisivat olla mukaan lähtevien yritysten perustajia/ omistajia. *Paino on alan kehityksessä. Teemu Järventie kirjoitti taannoin SisuDieselin (nyk. Agco Power) historiikin, jossa pitkään viilaajana, koneistajana, moottoriasentajana ja luottamusmiehenä toiminut kunnallisneuvos Seppo Kallio tiivistää em. yrityksen menestyksen sanoihin, jotka sopivat moneen Tampereen seudun konepajaan: Koneita tehtiin itse, ja heti kun mahdollisuus salli, siirryttiin puoliautomaattisiin laitteisiin. Teknisiä sovelluksia otettiin käyttöön hyvin tehokkaalla tavalla yhdistämällä ihmisen fyysinen voima ja järki sekä automaatio. Se oli kokonaisuus, jota huonompinakin aikoina Sorvaaja sorvaa hammaspyöräaihiota Valmetin Linnavuoren tehtaalla. Agco Power. Alan osaajien kokemuksien kautta kerrotaan, miksi ala on merkittävä koko Suomelle. Alan osaajien haastattelut, jotka kertoisivat kehityksestä, olisivat merkittäviä dokumentteja, kuinka on ponnisteltu tulevaisuuden eteen. Innovatiivisesti nopeasta ja kansantaloudellisesti merkittävästä kehityksestä kerrottaisiin konkreettisin, rautaisin muistikuvin, mukana olleiden ihmisten äänellä. Jatkosodastakin saa selkeämmän ja elävämmän kuvan Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan henkilöiden kokemusten, kuin jonkun historiaa paperista tutkivan historiatukijan laatimien tilastojen kautta. Kone ja Terä Oy, polkupyörien valmistusta, 1930-1949. Kuvaaja: Mauno Mannelin. Vapriikin kuva-arkisto. 4 / 8 5 / 8
jaksettiin kehittää. Sen ansiosta 1940-luvun todella paskaisesta konepajasta on tullut lähes sairaalaolosuhteet täyttävä nykyaikainen konepaja. Vielä 1970-luvulla oli pakko käydä työvuoron jälkeen suihkussa, ettei olisi kotona tahrinut lakanoita, Kallio muistelee. Tampereen Konepajat Oy. * Haastateltavia otetaan mukaan kirjaan mahdollisimman monipuolisesti eri yrityksistä. * Tämän osuuden pituus on noin 112 sivua. Mukaan tulee lyhyesti katsaus metalliteollisuuden syntyyn Suomessa ja sen saapumisesta Tampereelle. Yhteinen osuus tehdään yhteistyössä mukaan lähtevien yritysten kanssa. * Tämän reilun sadan sivun kylkeen voi jokainen tamperelainen tai ympäristökuntalainen metallialan yritys halutessaan ostaa oman tarinansa, noin 128 224 sivun pituisen. Hyödyt * Mukaan lähtevät yritykset saavat historia- ja haastatteluosuuden konepajojen kehityksestä hyvin edullisesti, kun maksajia on useampi. Nuoret voivat samaistua helposti ikäisiinsä haastateltuihin. * Kirja on oivallinen liikelahja asiakkaille sekä yhteistyökumppaneille ja omalle väelle, ja se tehdään täysin asiakkaan ehdoilla hänen ja hänen omistamansa yrityksen näköiseksi. * Jokaisessa yritysosuudessa tuodaan yrityksen osaajat, asiakkaat ja yhteistyökumppanit sekä omistajat näkyvästi esille. * Kirjaa voi käyttää myös markkinointivälineenä uuden työvoiman rekrytoinnissa esimerkiksi alan oppilaitoksissa, ammattikurssituksessa ja aikuiskoulutuksessa. Kirjaan tulee siis tarinoita nuorista metallimiehistä ja -naisista, jotka käyttävät sujuvasti tietokoneita ja eri tietokoneohjelmia alan töissä. * Kirjasta voi tehdä myös e-kirjan. Mukaan pyydetään Teknologiateollisuutta ja Teollisuusliittoa ja sitä jaetaan alan oppilaitoksille ja vaikka aikuis- ja jatkokoulutukseen ja alan kursseille. Siis näitä liittoja ja alan koulutuslaitoksia pyydetään kirjan tekoon Lokomon levyseppähitsari Pate Mustajärvi. Kuvaaja: Taina Värri. mukaan, sillä molempien etu on, että alalle saataisiin suomalaisia miehiä ja naisia. Teknologiateollisuus ry on hankkeessa mukana antamassa apuaan tausta-aineistojen yms. muodossa tapauskohtaisesti. 6 / 8 Tampereen Konepajat Oy. Muut lähteet: Kannen kuva: Sulaa metallia kaadetaan muottiin, Tampella, 1950-1960. Kuvaaja: Veikko Kanninen. Vapriikin kuva-arkisto. 7 / 8
Tampereen seudun rautakourat -kirjasarjan hinnasto Kirja koostuu kahdesta osasta: yhteisestä osuudesta, joka on kaikissa kirjoissa sekä yrityksen omasta osuudesta, joka on oman valinnan mukaan joko 128, 176 tai 224 sivua. Säästö ja edullisuus tulee siitä, että mitä useampi lähtee mukaan, sen edullisemmaksi varsinkin yhteinen osuus tulee. Kustantaja: Kuvateksti Teemu Järventie Oy, jarventie.fi Taitto: Mika Peltomaa Design, behance.net/mikapeltomaa Hintoihin sisältyy: suunnittelu neuvottelut asiakkaan kanssa haastattelut, editointi valmiin materiaalin läpikäynti lähdeaineistoon perehtyminen editorin ja oikolukijan palvelut itse lukujen kirjoittaminen valokuvaus ja kuvajälkikäsittely taitto ja painojen kilpailutus painaminen Sanoin pyytäneeni miehiä tuomaan kaapin keskelle pihaa siitä syystä, että kaikki näkisivät minun olevan sellainen mies, jota rauta totteli, ja jokainen ymmärtäisi, että minulle oli konepajan työasioista turha tulla paskaa puhumaan. Asiallista asiaa lupasin jokaisen tulla minulle koska tahansa selvittämään. Antti Tuuri: Lakeuden kutsu 8 / 8