Vastaus 1 (12) Pääesikunta Logistiikkaosasto PELOGOS PL 919 00131 HELSINKI 1. PELOGOS:n pyyntö AG1669/25.1.201 0 "Pro Rovajärvi ry:n kirje koskien Rovajärven ampuma- ja harjoitusaluetta ja alueella harjoitettavaa toimintaa." 2. Pro Rovajärvi ry:n kirje Puolustusministerilie 10.1.2010 VASTAUS PELOGOS:N PYYNTÖÖN (PRO ROVAJÄRVI RY:N KIRJE KOSKIEN ROVAJÄRVEN AMPUMA. JA HARJOITUSALUETTA JA ALUEELLA HARJOITETTAVAA TOIMINTAA) Pro Rovajärvi -yhdistys lähestyi 10.10.2009 kirjeellä Puolustusministeriötä pyytäen selvitystä toimenpiteistä, joilla poistetaan Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen käytöstä sen läheisyydessä asuviin kohdistuvat haitat. PELOGOS pyysi ensimmäisellä viiteasiakirjalla MAAVE:n näkemystä asiaan. Vastauksen laadintaan ovat osallistuneet MAAVE:n lisäksi PSSLE, PSHRE ja Rovajärven vastuullisena hoitajana toimiva JPR. 1 1.1 Maanomistajien oikeus maahan Pro Rovajärvi ry kertoo kirjeessään, ettei alueen yksityismaiden omistajien ja asukkaiden kanssa ole koskaan laajemmin neuvoteltu toiminnan aiheuttamien haittojen ehkäisemisestä ja korvauksista. Erityisesti esille nostetaan rakentamisen rajoittaminen melualueisiin vedoten. Melualueet ja rakentamisen rajoittaminen Melualueiden merkitseminen kaavoihin ja lausuntojen antaminen rakentamishankkeisiin kuuluu Puolustusvoimien edunvalvontaan. Sen ta~ voitteena on huolehtia siitä, ettei melualueelle synny lisää melusta häiriintyviä kohteita. joiden vuoksi toimintaa on rajoitettava tai se on siirret~ tävä muualle. Taustalla on luonnollisesti pyrkimys ennalta ehkäistä haittaa lähialueen asukkaille. Lähtökohtaisesti myös Itä-Lapin maakunta~ kaavassa Rovajärven alue näkyy ampuma-alueena siten, että "Ympäröivän maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon ampuma~alueen toiminnasta aiheutuva meluhaitta,.1, Melu on siis huomioitava maankäytössä ja rakentamisessa, riippumatta siitä, kenen hallinnassa tai omistuksessa alueet ovat. 1 Itä-lapin maakuntakaava, Vahvistettu 26.10.2004 (YM2/5222/2003), Liite 1, aluekuvaukset Maavoimien Esikunta Puh. 0299 800 I V-tunnus 0952029-9 Faksl 0299410194 www.mil.fi PL 145 50101
Henkitöstöosasto Vastaus 2 (12) Puolustusvoimien ohjeessa "Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi", joka on toistaiseksi ainoa raskaiden aseiden ympäristömelun arviointiin annettu ohje, raskaiden aseiden melu lie esitetään yhden tapahtuman osalta suositusarvoa 100 db(ce) ja päiväajan keskiäänitasona 55 db(aeq). Näihin arvoihin perustuvat myös mainitut tarpeet rajoittaa rakentamista melua!ueilla. Kysymys ei siis ole pyrkimyksestä "varata alue yksinomaan puolustusvoimien intressien mukaiseen käyttöön", vaan yksinkertaisesti tavoitteesta varmistaa alueen asukkaiden elinympäristön turvallisuus ja terveellisyys maankäytön suunnittelun mahdollistamin keinoin. Maankäytön suunnittelu tapahtuu kaavoitusviranomaisten toimesta. Kaavoissa vahvistetaan melualueet ja niihin liittyvät määräykset. Vastaavalla tavalla vaikkapa teollisuuslaitosten tai lentokenttien melualueille rakentamiseen annetaan erillisiä määräyksiä. Itä-Lapin maakuntakaavassa ei ole esitetty Rovajärven melualueita, koska kaava on valmisteltu ennen meluselvitystä ja melualueiden määrittämistä. Näin ollen Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen osalta ei ole vahvistettuja ja lainvoimaisia melualueita eikä niihin liittyviä suunnittelu~ ja rakentamismääräyksiä. Näiden puuttuessa Puolustusvoimien on lausunnoissaan pyrittävä varmistamaan, ettei melualueille rakenneta uusia häiriintyviä kohteita. 1.2 Korvaukset ja maa-alueiden hankkiminen Toiminnasta ympäristöön aiheutetusta melusta ja tärinästä aiheutuvan haitan korvaamisesta säädetään mm. Laissa ympäristövahinkojen korvaamisesta (737/1994) ja Maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), Myös Ympäristöministeriön asettama ampumaratatyöryhmä ottaa mietinnössään2 kantaa rakentamisrajoituksista johtuviin korvaus- ja lunastusvelvollisuuksiin. Melusta tai tärinästä aiheutuvista haitoista johtuvia korvausasioita ei kuitenkaan voida ratkaista vain yhden alueen osalta, vaan siihen on löydettävä laajemmat perusteet ja käytännöt. Näitä käytäntöjä ei voida luoda joukko-osasto- tai edes puolustushaaratasolla vaarantamatta yksilöiden oikeutta yhdenmukaiseen ja tasavertaiseen kohteluun. Metsähallitus käyttää valtiolle omistajana kuuluvaa puhevaltaa puolustusvoimille vuokrattujen alueiden osalta ja hankkii puolustusvoimien käyttöön tarvittavat uudet alueet. Nåin toimitaan myös Rovajärvellä, jossa Metsähallitus ostaa vapaaehtoisin kaupoin käypään hintaan ampuma-alueen sisällä olevia yksityismaita. Lisäksi Metsähallitus vaihtaa maa-alueita vastaavanlaiseen tai muuhun yhteisesti maanomistajan kanssa sovittuun maa-alueeseen. Maan arvon arvioi riippumaton taho. 2 Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön 38/2006. suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä. Suomen ympäristö
Vastaus 3 (12) Maanvaihdon suurin ongelma on yksityiselle maksettavaksi jäävä vero. Vapaaehtoisesta maanvaihdosta ei saisi aiheutua tällaista ylimääräistä kustannusta, erityisesti, kun vaihto tapahtuu valtion edun nimissä. 2 Meluhaitat ja terveysriski Pro Rovajärvi ry esittää toimintansa aiheuttavan raa alueen asukkaille". kirjeessään: "".puolustusvoimat on osoittanut terveydellistä haittaa ja jopa mahdollista vaa- 2.1 Melun ja siitä aiheutuvan terveysriskin arviointi Raskaiden aseiden ja räjäytysten ympäristö melusta ei ole valtioneuvoston asettamia ohjearvoja, joilla meluhaittaa ja terveysriskiä arvioidaan. Arviointi perustuu puolustusvoimien ohjeeseen raskaiden aseiden ja räjäytysten aiheuttaman ympäristömelun arvioimisesta (PE 2005). Valtioneuvoston päätöstä ympäristämelun ohjearvoista (VNp 993/92) ja ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (VNp 53/97) ei voida soveltaa raskaiden aseiden ympäristömeluun. Meluhaitan ja terveysriskin arvioinnin tekee toimivaltainen ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomainen. Arviointia tehtäessä otetaan huomioon tehdyt meluselvitykset, mm. Rovajärven ampuma-alueen ympäristömeluselvitys3, ja huomioidaan melun esiintyminen ajoittaisena pitkällä aikavälillä tarkasteltuna sekä kuullaan Puolustusvoimia. 2.2 Rovajärven melualue Rovajärven ampumatoiminnan ympäristömelutilanne on ollut käytännössä sama jo useita vuosia. Vuonna 2000 voimaan tulleessa ympäris~ tönsuojelulaissa (86/2000) asetetaan toiminnanharjoittajalle velvoite olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Tämän velvoitteen mukaisesti puolustusvoimat on selvittänyt toiminnasta aiheutuvaa melua myös Rovajär.jellä. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen ympäristömeluselvitys valmistui toukokuussa 2007. Työn tilasi Pääesikunnan huolto-osasto Akukon Oy:ltä4. Melualueet määritettiin meluselvityksen perusteella Maavoimien Esikunnassa5 (liite 1). 3 Rovajårven ampuma alue, ympäristömeluselvitys, Akukon Oy 2007 4 toimeksianto FC7184 5 Maavoimien Esikunnan asiakirja ME8246 "Rovajärven ampuma-alueen melualueet" 29.2.2008
Vastaus 4 (12) Melualueiden määrittämisen lähtökohtana on ampuma- ja harjoitusalueen ympäristömeluselvitys, jossa melun leviäminen on mallinnettu las. kentamallilla ja äänitasoja on mitattu. Rajausta määritettäessä huomioidaan laskentamallin lievä yliennustaminen, joka on noin 5 db verrattaessa hyväksytyissä olosuhteissa mitattuun äänitasoon. lisäksi oikaistaan laskentamallin antama epäyhtenäinen melun leviämisalue ja erilliset saarekkeet jätetään pois tai liitetään melualueeseen tapauskohtaisesti. Lisäksi yhdistys kirjoittaa ympäristöinsinööri Liisa Routaharjun todenneen "Puolustusvoimien teettämä meluselvitys ma/linnettiin "pahimman mahdollisen" vaihtoehdon mukaisesti, eli melualueiden rajoja määriteltäessä lähdettiin tilanteesta, että RovajäfVBIIS ammuttaisiin kaikista tuliasemista yhtsaikaisesti. Todellisuudessa kuvattu tilanne ei toteudu yhdessskään alueella järjestettävässä harjoituksessa." Kyseinen lainaus on Rovajärvellä keväällä 2008 jä~estettyä tykistön ampumaha~oitusta varten ylläpidetyillä internet-sivuilla julkaistusta artikkelista "Rova~ järvellä kehitetään alueen ympäristönsuojelua"s, jonka pohjana käytettiin useista eri lähteistä saatua tietoa. Ympäristöinsinööri Liisa Routaharju mainitaan artikkelin toisena kirjoittajana, koska sen pohjana käytettiin hänen tekstiään ympäristönsuojelun kehittämisestä maavoimien ampuma- ja harjoitusalueilla. Meluselvitykseen tai sen teettämiseen hän ei ole ottanut kantaa, joten yhdistyksen kirje voidaan tältä osin katsoa virheelliseksi. 2.3 Toiminnan suunnittelu ja toteutus Ki~eessään yhdistys esittää "Ainoa tapa hoitaa ongelma on suunnitella ammunnat niin, että siviiliasutuksen suhteen melu normit täyttyvät eivätkä meluarvot asutuksen alueella ylity". Ammunnat suunnitellaan ammattitaitoisesti ja niissä otetaan huomioon paikalliset asukkaat, poroelinkeino, ympäristö, ym. niin hyvin kuin se on mahdollista. Esimerkkinä on viimeiset 10 tykistön ampumaharjoitusta, joiden suunnitelmista voidaan todeta, että ammuntojen suunnittelussa edellä mainitut seikat on otettu huomioon niin hyvin kuin se on ollut mahdollista. Ammuntojen suunnittelussa keskeistä on se, että harjoitukselle ja koulutukselle asetettu tavoitteet saavutetaan. Eniten haittaa tuottavien tuliasemien käyttöä on merkittävästi vähennetty ja ampumaajoissa on otettu huomioon pyhäpäivät. Harjoituksiin osallistuvat joukot ja kalustot vaihtelevat vuosittain ja saapumiserittäin. Puolustusvoimien joukkotuotannon perusteella määräytyvät tuotettavien joukkojen organisaatiot ja käytettävät kalustot. Käytet- 6 ml, j
Vastaus 5 (12) 3 Muun käytön rajoitukset tävissä olevat ampumatarvikkeet vaikuttavat aseiden kantamaan ja varoetäisyyksiin eli siihen, mistä tulta voidaan tähystää. Tykistöllä pitää lisäksi mm. kranaatin tulokulman maalialueelle olla varomaäräyksessä mäarätyn kulman mukainen. Tuliasemissa pitää täyttyä tietyt ampumatekniset vaatimukset, jotta niistä voidaan ampua turvallisesti esim. maastoesteet, puusto, tiestö (raskaan kaluston liikkuminen ja huolto) ja maaperä asettavat vaatimuksia. Tulenjohtopaikoilta tähystettäessä maalien tulee olla näkyvissä. Rajoi. tusalueille ei saa ampua eikä asettaa maaleja. Kaikki ammunnat pitää suunnitella siten, että myös ammunnan suoja-alueet ovat ampumaalueen rajojen sisäpuolella. Ampumakenttäalueella olevat suuremmat tiet pyritään yleensä pitämään auki ammuntojen aikana, jotta huoltoliikenne onnistuisi. Harjoituksiin käsketyt koulutustavoitteet tulee ottaa huomioon ammuntoja suunniteltaessa. Koulutus etenee nousujohteisesti helpommista ammunnoista vaativimpiin ammuntoihin. Kaikki edellä mainitut tekijät yhdistettynä ammunnan suunnittelija joutuu suunnittelemaan kovapanosammunnat. Tuliasemat voivat vaihdella suurestikin eri ha~oituk. sissa emo syistä johtuen. Rovajärvi alue on Suomessa ainoa alue, jossa voidaan toteuttaa tykistöjärjestelmäha~oituksen kovilla ampumatarvikkeilla. Nykyisillä rajoituksilla alue on jo nyt jäämässä pieneksi. Pro Rovajärvi ry pyytää kirjeessään tietoonsa "ne todelliset syyt, miksi mitään elinkeinotoimintaa ei sallita edes osalla aluetta silloin, kun alueella ei harjoitella". 3.1 Alueen käyttö Tarve rajoittaa elinkeinotoimintaa Rovajärven alueella on perusteltavissa ensisijaisesti turvallisuusseikoilla. Alueen käytön ja kehittämisen lähtökohtana on maakuntakaavankin merkitty "kehitetään puolustusvoimien pääampuma-alueena". Käyttö ampuma- ja harjoitusalueena edellyttää väistämättä muun käytön rajoittamista joiltain osin. Rovajärven ha~oitusalueen käyttö aste harjoitus- ja ampumatoimintaan on ollut erittäin suuri viimeisten vuosien aikana:
Hen kilöstöosasto Vastaus 6 (12) Vuonna 2002 Vuonna 2003 Vuonna 2004 Vuonna 2005 Vuonna 2006 Vuonna 2007 Vuonna 2008 Vuonna 2009 Vuonna 2010 157 vrk 176 vrk 184 vrk 205 vrk 178 vrk 172 vrk 187 vrk 223 vrk 195 vrk (ennakkovaraukset) Kun edellä mainittuihin käyttöpäivien luku määriin lisätään vielä ha~oituksien valmisteluvuorokaudet esim. maastontiedustelut, ampumaleirien valmisteluun liittyvät maastotyöt esim. maalien vienti, tulenjohtopaikkojen merkitseminen, voidaan todeta, että esim. matkailuhankkeita on vaikeata tai mahdotonta sovittaa yhteen harjoitusalueella Puolustusvoimien toiminnan kanssa. 3.2 Alueen siviilikäyttö Puolustusvoimilla on tärkeimpien alueelle menevien teiden varrella valvontakamerat, joiden kuva on nähtävissä myös Rovajärven ampumaaluetoimistossa. Alueella liikkuu arkipäivisin 2-4 ampuma-aluetoimiston henkilöä eri tehtävissä, kaikilla on kuitenkin yhtenä tehtävänä alueen käytön valvonta. Lisäksi ampuma-aluetoimistolla on tiedon vaihtoa alueen käytöstä jokaisen alueella toimivan harjoitusjoukon kanssa sekä pääsääntöisesti myös muiden alueella toimivien kanssa, esim. Metsähallituksen kanssa. Taulukkoon 1 on koottu arvio alueen käyttåjämääristä. Arviossa eivät ole mukana poromiehet eivätkä Metsähallituksen työntekijät. vuoden aikana
Vastaus 7 (12) Jokamiehen oikeudet ovat alueella voimassa, pois lukien ampuma-ajat. Nykyisessä koulutusjärjestelmässä ampuma-alueella on varsin vähän ha~oitustoimintaa kesäkuun puolenvälin ja lokakuun lopun välillä. Merkittävä alueen käyttöä rauhoittava tekijä on sopimus Pyhä-Kallion paliskunnan kanssa porohoidon rauhoitusajoista. Rauhoitusajat ovat juhannuksesta heinäkuun loppuun ja syyskuun puolivälistä lokakuun loppuun. Alueella on siis erinomaiset mahdollisuudet perinteisiin harrastuksiin jokamiehen oikeuksien perusteella. Ampuma-alueen käytän painopisteet muodostuvat voimassaolevasta koulutusjärjestelmästä. KouJutusjä~estelmän mukaisesti alueella pidetään harjoituksia. Harjoitusten ajankohta muuttuu, jos koulutusjärjestelmä muuttuu. Edellisessä koulutusjä~estelmässä harjoitusten painopiste oli Joppukesässä. Tämä järjestelmä aiheutti kitkaa siviilien kanssa, koska ampuma-alue oli varattu ammunnoille juuri parhaaseen marjastus- ja kalastusaikaan. Nykyisessä järjestelmässä ongelmaa siviilien kanssa ei ole. 3.3 Vaikutukset seudun elinkeinoihin Pro Rovajärvi -liike mainitsee kirjeessään, että Rovajärven ampuma- ja ha~oitusalueella pitäisi pystyä harjoittamaan yritystoimintaa. Rovajärven ampuma- ja ha~oitusalueella harjoitetaan yritystoimintaa. Elinkeinoina poronhoidon ja metsätalouden lisäksi alueella voidaan katsoa harjoitettavan myös kalankasvatusta. Suurin osa kasvatukseen soveltuvista lammista ja järvistä on vuokrattu yksityisille. Osa näiden vesistöjen tuotosta menee myyntiin ollen siis taloudellista toimintaa. Puolustusvoimien näkökulmasta kalastusmatkailun edellytykset ampuma- ja harjoitusalueella ovat rajalliset. Pro Rovajärven kirjeessä mainitaan alueen käytön koskettavan 50 000 ja välittömästi 20000 ihmistä. Mainitut lukumäärät vaikuttavat melko suurilta, kun otetaan huomioon, että vuonna 2008 Rovaniemen kaupungin väkiluku oli 59353 henkeä ja Kemijärven kaupungin väkiluku noin 8600 henkeä. Rovajärven alueen työllistävä vaikutus ulottuu lähikuntien alueelle esim. hankintoina, majoittumispalveluiden tuottajana, maansiirtopalveluiden tuottajana (parhaimmillaan alueella on ollut 14 maansiirtokonetta yhtaikaa töissä) jne. 4 Luonto ja ympäristö Pro Rovajärvi ry esittää kirjeessään huolensa alueella harjoitettavan toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja alueen luontoon, erityisesti eläimistöön.
Hen kilöstöosasto Vastaus 8 (12) 4.1 Toiminnasta aiheutuvat riskit ympäristölle Puolustushallinto on teettänyt ulkopuolisilla konsulteilla useita ampumatoiminnan ympäristövaikutuksiin liittyviä julkisia selvityksiä. Meluselvitysten ohella on tutkittu esimerkiksi raskaiden aseiden ja räjäytysten aiheuttamaa tärinää 7 sekä räjähteistä ja ampumatarvikkeista mahdollisesti aiheutuvaa maaperän pilaantumisriskiä8. Myös ampumaradoista mahdollista aiheutuvaa maaperän- ja pohjaveden pilaantumisen riskiä on tutkittu useissa eri kohteissa.9 Niinisalon Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueella raskaiden aseiden ja räjähteiden käytöstä ei tehtyjen tutkimusten mukaan ole todettu jäämiä maaperässä tai pohjavedessä. Palamis- tai räjähdystapahtumassa räjähdysaineet palavat erittäin täydellisesti. Räjähteiden tai ruudin hävittäminen samassa kohden laajassa mitassa voi mahdollisesti aiheuttaa raskasmetallien sekä räjähdysainejäämien kertymistä maaperään. Mainittujen tutkimusten ja selvitysten pohjalta voidaan olettaa, ettei merkittävää maaperän tai pohjanveden pilaantumista tapahdu myöskään Rovajärven alueella. Ampumaradoilla ampumapaikkojen ja taustapenkkojen läheisyydessä, jonne runsaimmin kertyy raskasmetalleja, voi tapahtua lähinnä pintavesien pilaantumista. Raskasmetallien kulkeutumista pohjaveteen tapahtuu niukasti. Puolustusvoimat käynnisti 2009 työryhmän ampumaratojen parhaan käytettävissä olevan tekniikan (nk. BAT -menetelmä) löytämiseksi lyijyn leviämisen ehkäisemiseksi. Rovajärvelle on rakennettu kivääriaseiden kohdistuspaikat, joissa on varomääräysten mukaiset suojavalfit. Luodit keräytyvät suojavalleihin estäen luotien leviämisen ympäristöön hallitsemattomasti. Näin myös luotien sisältämät raskasmetallit ovat hallitusti taustapenkassa, josta niiden kertymistä ja vaikutuksia voidaan seurata sekä tarvittaessa käsitellä. Puolustusvoimat tekee valtakunnallisesti jatkuvasti selvitystyötä toimintojensa, kuten ammuntojen ja räjäytysten, ympäristövaikutuksista. Tutkimukset eri toimintojen vaikutuksista erityyppisillä alueilla antavat tietoja, joiden avulla päätetään mitä on tarpeellista tutkia ja seurata toimintojen vaikutusten haitallisuuden arvioimiseksi. Esimerkiksi maastosta tai vesistä otettavien näytteiden tarpeellisuus ja analysointitarpeet pitää tarkoin harkita ja kohdistaa perustellusti. 7 Ammunnan ja räjäytysten aiheuttama tärinä, Akukon Oy, 73075-5, 23.4.2009 8 Hukkakeron massaräjäytysten ympäristövaikutusten ja riskien arviointi, Ramboll, 2008; Hukkakeron massaräjäytysten ympäristövaikutusten ja riskien arvioinnin lisäselvitys, Ramboll, 2009; Pohjankankaan ampuma-alueen hydrogeologiset olosuhteet ja pohjaveden pilaantumisriskit. Maa ja Vesi Oy, 26.6.2002 9 Raskasmetallien ympäristävaikutukset puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla - yhteenvetoraportti, Ramboll Finland Oy, 82108582, 2005
Vastaus 9 (12) Maavoimien Esikunta on luomassa suunnitelmaa ampuma- ja harjoitustoiminnan haitallisten ympäristävaikutusten hallitsemiseksi. Suunnitelma valmistuu kevään 2010 aikana. Yhtenä suunnitelmassa esitettynä toimenpiteenä luodaan kuluvan vuoden aikana suunnitelma ampumaja harjoitusalueiden ympäristäriskien arviointien toteuttamisesta. Suunnitelman mukaiset riskinarvioinnit toteutetaan resurssien sallimassa aikataulussa, ensimmäisessä vaiheessa kehitettävillä ampuma- ja harjoitusalueilla, kuten Rovajärvellä. 4.2 Toiminnan vaikutukset alueen luontoon Puolustusvoimat tiedostaa, että ampuma. ja ha~oitustoiminnalla on vaikutuksia ympäristöön. Alueella on kuitenkin otettu huomioon luontoarvot ja poronhoito. Esimerkkeinä näistä voidaan mainita mm. porohoidon rauhoitusajat sekä alueella olevat eritasoiset rauhoitus- ja rajoitusalueet, jotka perustuvat lakeihin tai Metsähallituksen omiin päätöksiin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Lisäksi on alueita, jonne Puolustusvoimat eivät oman päätöksensä mukaisesti ammu. Rajoitus. alueet on merkitty Rovajärven ampuma-alueen harjoituskarttaan. Poroilla on tietty vuotuinen laidunkierto. Paliskunnan edustajien kanssa käydyn keskustelun perusteella on käynyt selväksi, että porojen vasominen ei ole häiriintynyt ammunnoista, vaan vasaprosentti on ollut hyvä. Aina kun havaitaan loukkaantunut poro tai muu eläin, se pyritään lopettamaan mahdollisimman pikaisesti. Ennen kuin ryhdytään toimenpiteisiin, toimintaohjeet ja luvat pyydetään joko poliisilta tai paliskunnalta riippuen siitä, onko kyseessä poro tai muu eläin. Yleensä eläimen lopettamisen hoitaa joko poliisi tai paliskunnan edustaja. Eläimen kärsimys pyritään minimoidaan. Puolustusvoimien toiminnasta johtuva porojen menetys korvataan paliskunnalle. Yhdistyksen ki~eessäkin mainitussa "Kemiläisten jalanjäljillä" - tutkimuksessa todetaan, että "alueen käyttö puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueena on pitänyt rannat vapaana vapaa-ajan asutukselta, mikä on auttanut kohteiden säilymistä". Alue on säilyttänyt korpimaisen luonteensa suurelta osin juuri Puolustusvoimien ansiosta, koska vesistöjen rannoille ei ole puollettu rakennushankkeita. Luonnon monimuotoisuus on erityisen kehittynyt, joka on seurausta ammuntojen aiheuttamasta maan muokkauksesta sekä rajoitettujen maastopalojen luomista edellytyksistä tavanomaista monimuotoisemman eliölajiston säilyttämisessä ja kehittymisessä. Ampuma- ja harjoituskäytöstä huolimatta satelliitti kuvien perusteella ampuma-alue on kuitenkin yksi Lapin parhaista porojen talvilaidunalueista. 4.3 Räjähtämättömät ammukset ja jätteet Rovajärven ampuma~alueella kuten muillakin ampuma-alueilla järjeste-
- Maavoimien Esikunta Vastaus 10 (12) tään varomäärayksien mukainen raivausleiri vuosittain, jossa hävitetään kaikki tiedossa olevat räjähtämättömät ampumatarvikkeet ja niiden osat. Käytännössä pyrkimyksenä on, että kun tulee ilmoitus räjähtämättömästä ampumatarvikkeesta, se pyritään hävittämään mahdollisimman nopeasti. Ampuma- ja harjoitusalueella olevat räjähtämättömät ampumatarvikkeet ovat yksi oleellinen syy siihen, mikä rajoittaa matkailutoimintaa alueella, Rovajärven ampuma-aluetta on korostetusti ja järjestelmällisesti siivottu jätteistä viimeisen viiden vuoden ajan. Rovajärven alueen yksi tär~ keimmistä ha~oituksista ylläpidon kannalta on vuosittainen noin kahden viikon mittainen kenttätyöleiri. Tämän harjoituksen tärkein tavoite on parantaa alueen käyttöedellytyksiä. Harjoituksen aikana alueelta siivotaan autokuormittain erilaista jätettä maastosta. Osa jätteestä, kuten ohjuslangat, ovat vaikeasti poistettavia. Tähän ongelmaan Rovajärven ampumakenttätoimistolla on ollut jo pari vuotta testattavana prototyyppi moottorisahan tekniikkaan perustuvasta langankeruulaitteesta. Kehitystyötä jatketaan ja aina kun lankoja löytyy, niitä kerätään pois. Puolustusvoimien tavoitteena on kerätä kaikki jätteet pois, siten kuin se resurssien puitteissa on mahdollista. 5 Alueellisen yhteistoiminnan muodot Puolustusministeriö on vuonna 2006 käskenyt Pääesikuntaa ryhtymään toimenpiteisiin Rovajärven aluetta koskevan yhteistyöryhmän perustamiseksi. Pohjoisen Maanpuolustusalueen Esikunta perusti vuonna 2006 Rovajärven yhteistyöryhmän. Puolustusministeriö toteaa, että Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue on valtakunnallisesti tärkeä sotilasalue, jota kehitetään maanpuolustuksellisista lähtökohdista. Sotilaallisen toiminnan ja sen kehittämisen yhteydessä tulee ottaa huomioon myös muut toimijat kuten yksityiset maanomistajat, poro- yms. elinkeinojen harjoittajat. Rovajärven alueen yhteistyöryhmän tehtävänä on alueen pitkäjänteistä kehittämistä tukevan yhteistyöverkoston luominen, tiedonvaihdon ja yhteistyön kehittäminen. Yhteistyöryhmä ei ole päätösvaltainen toimielin, mutta kukin viranomainen vie kokouksessa esille tulevia asioita käsittelyyn oman toimialueensa puitteissa. Näin ollen Pro Rovajärvi ry:n havainto "...yhteistyöryhmän jäsenillä ei ole toimivaltaa tehdä päätöksiä..." pitäa paikkansa, tosin yhteistyöryhmän tavoitekaan ei ole tehdä päätöksiä, vaan toimia tiedonvälityksen ja yhteistyön kanavana. Yhteistyöryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Pohjois-Suomen Sotilasiäänin Esikunnan näkemyksen mukaan yhteistyöryhmälle annetussa tehtävässä on onnistuttu eli yhteistyöverkosto on toimiva. keskeiset toimijat ovat kokouksissa paikalla ja ajankohtaista tietoa on pystytty välittämään eri osapuolille. Kokouksien henki on yleensä ollut hyvä ja ra-
~ Maavoimien Esikunta Vastaus 11 (12) kentava. Ha~oitusalueella ihmisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on tultu siihen johtopäätökseen, että osa ihmisistä on tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen ja osa on valmis asiallista korvausta vastaan tekemään kauppoja Metsähallituksen kanssa. 6 Lopuksi Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue on nyt ja tulevaisuudessa erittäin tärkeä Puolustusvoimien toiminnalle. Melualueiden huomioon ottaminen on tärkeää alueen toimintaedellytysten säilyttämiseksi pitkällä aikajänteellä. Alueen nykykäyttöön ei ole tulossa merkittäviä muutoksia. Ampuma-aluetta on kehitetty voimakkaasti koko 2000-luvun ajan. On keskitytty tärkeimpiin tukeutumisalueisiin ja poistettu huonokuntoisia rakennuksia ja luovuttu vähemmän tarpeellisista leirialueista. Ympäristöasioita on kehitetty esimerkiksi jätehuoltoa ja jätevesien käsittelyä kehittämällä ja rakentamalla nykymääräysten mukaisia polttoaineiden jakelupaikkoja. Jätteitä ei polteta eikä jätetä maastoon, vaan kaikki jätteet kerätään jätteenkeräyspisteisiin ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Jätevesien käsittely on omistajan (Senaattikiinteistöt) toimesta saatettu haja-asutusalueita koskevan lainsäädännön mukaiseksi etuajassa. On kehitetty ampumapaikkoja, jotka taas ovat olemassaolollaan ohjanneet harjoituksia entistä pienemmille alueille. Tärkeimmät tiet on kunnostettu kokonaan uusiksi. Tämä palvelee kaikkia alueen käyttäjiä. Puolustusvoimat on korjannut tiet omalla kustannuksellaan. Puolustusvoimat huolehtii tiestön aurauksista alueella. Osa tiestöstä pidetään auki suurimman osan talvesta, vaikka puolustusvoimiila ei ole siihen tarvetta.
- Maavoimien Esikunta Vastaus 12(12) Puolustusvoimat tekee pitkäjänteistä työtä pitääkseen ampuma-alueen hyvässä kunnossa, jotta ammunnat ja harjoitukset voidaan toteuttaa alueella jatkossakin. Maavoimien henkilöstöpäällikkö Eversti Ilkka Pitkänen Osasto pää Ilikkö Everstiluutnantti Matti Ka~alainen LlITTEET Melualueet JAKELU TIEDOKSI PSSLE PSHR E JPr MAA VE HOS Juha Kilpiä, Maavoimien PEhenk-os Esikunta Johto