Mobiilikysely 7 Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä
1 Kyselyn toteuttaminen Pelastakaa Lapset on toteuttanut lasten ja nuorten matkapuhelimen käyttöä selvittävän kyselyn syksyisin vuodesta 5 asti. Vuonna 7 kysely toteutettiin syys-lokakuussa Habbo Hotel, IRC-Galleria, II2.org, Kavereita.net, Sooda ja Suomi24 -palveluissa ja siihen osallistui yhteensä 979 lasta ja nuorta. Vastaajista huomattava enemmistö oli tyttöjä. Innokkaimmin vastasivat 13 15 -vuotiaat. Ikä 46 28 22 4 7-9 v. 1-12 v. 13-15 v. 16-18 v. 8 Sukupuoli 72 Tyttö 28 Poika Kaavio 1 ja 2. Vastaajien ikä ja sukupuoli. Kysely toteutettiin nettikyselynä, jolloin esimerkiksi vastaajien iästä tai sukupuolesta ei ole täyttä varmuutta. On myös mahdollista, että jotkut vastaajat ovat saattaneet vastata useampaan kertaan. Teknisestä toteutuksesta johtuen kaikkiin kysymyksiin ei ole ollut pakko vastata, mistä johtuen vastausprosentti oli hieman kysymyksestä riippuen 9 1. Tuloksia voidaankin pitää ennen kaikkea suuntaa-antavina. Edellisen vuoden (6) kyselyyn verrattuna joitakin kysymyksiä on jätetty kokonaan pois, joitakin on täsmennetty tai laajennettu. Myös kyselyn kohderyhmä laajeni 7 15 -vuotiaista 7 18 -vuotiaisiin. Tästä johtuen eri vuosien kyselyiden tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Kyselyn erityisen tarkastelun kohteena olivat kamerapuhelimet, puhelimen kautta tapahtuva netin ja erityisesti yhteisöllisten palvelujen käyttö sekä matkapuhelinten kautta tapahtuva kiusaaminen, joista pyrittiin saamaan entistä monipuolisempaa ja tarkempaa tietoa. Lisäksi kyselyssä selvitettiin lasten tietämystä puhelinten tietoturvaan liittyvissä asioissa, ennen kaikkea Bluetoothyhteyden käytöstä sekä sitä, minkä verran lapset keskustelevat puhelimen käytöstä vanhempiensa kanssa. Nyt toteutettu kysely sekä muut Pelastakaa Lasten tekemät kännykän ja netin käyttöä koskevat kyselyt löytyvät verkosta osoitteesta: www.nettivihje.net. Kyselyn toteuttamista ovat tukeneet Raha-automaattiyhdistys ja EU (Safer Internet plus -ohjelma). Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille avusta kyselyn toteuttamisessa! 2 Keskeiset tulokset Kyselyn tulokset on tiivistettävissä seuraavasti: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Lähes jokaisella alle 18-vuotiaalla on käytössään matkapuhelin Kännykällä puhutaan, tekstaillaan, pelataan ja kuvataan Puhelimet ovat yleisiä myös musiikkisoittimina Lapset käyttävät nettiä myös kännykällä Kännykkäkuvia otetaan ja lähetetään aktiivisesti eteenpäin Kuvia otetaan usein myös luvatta ja lähetetään eteenpäin esim. internetiin Kuvia lähetetään myös sellaisille tutuille, joita ei ole tavattu muualla kuin netissä Kännykkäkiusaaminen on lisääntynyt, mutta siitä ei edelleenkään juuri kerrota Lapset eivät juuri keskustele vanhempiensa kanssa kännykän käytöstä 2
Kyselyn tulokset ovat pitkälti edellisvuoden kaltaisia. Yleisesti voidaan todeta, että lasten kännykän käyttö on hyvin aktiivista ja monipuolista. Vaikka puhelimia käytetään pääasiassa turvallisesti, käytössä ilmenee edelleen riskejä. Erityisesti kuvaaminen ja kuvien lähettäminen tuntemattomille lisää riskejä ongelmien syntymiseen. Lisäksi käyttäjät eivät ole täysin perillä Bluetooth-teknologian tuomista mahdollisista ongelmista. Kännykkäkiusaaminen on edelleen ongelma, joka on vain lisääntynyt edellisvuodesta. Lapset myös keskustelevat vanhempiensa kanssa matkapuhelimen käytöstä entistäkin vähemmän. Kiusaamisella ja vanhempien kanssa keskustelulla näyttää myös olevan yhteys toisiinsa. 3 Lasten mobiilinen arki Lapset ovat aktiivisia matkapuhelinten käyttäjiä Kyselyyn vastanneista 979 lapsesta lähes jokaisella (98 %) on käytössään oma matkapuhelin. Matkapuhelimia käytetään poikkeuksetta puhumiseen ja lähes aina myös tekstiviestien lähettämiseen. Päivittäisessä käytössä tekstiviestittely on soittamista hieman yleisempää (57 % vs. 49 %). Tytöt ovat poikia aktiivisempia tekstiviestittelijöitä päivittäisessä puhelimen käytössään ( % vs. 47 %). 1 8 1 99 91 Mihin käytät matkapuhelinta? 8 74 7 53 51 29 25 21 17 17 Puhumiseen Tekstiviestittelyyn Pelaan puhelimeen kuuluvia pelejä Otan kuvia tai kuvaan videota Äänitän Kuuntelen musiikkia Lähetän ottamiani kuvia tai videoita eteenpäin Tilaan soittoääniä tai taustakuvia Surffaan netissä Sävellän soittoääniä Tilaan uusia maksullisia pelejä Luen tai kirjoitan sähköpostia Pelaan jotain verkkopeliä Käytän pikaviestintäohjelmia Kaavio 3. Matkapuhelimen käyttö. Pelaaminen on hyvin yleistä ja suosittua. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta kertoi pelanneensa puhelimeen kuuluvia pelejä. Päivittäisessä käytössä pelaaminen ei kuitenkaan ole kovin yleistä (n. 6 %), mutta vähintään kerran viikossa pelejä pelaavia on noin 37. Maksullisia pelejä on tilannut joka neljäs vastaajista. Sekä tytöt että pojat käyttävät puhelinta pelaamiseen, joskin pojat ovat hieman aktiivisempia pelaamisessaan. Pojista noin 45 % kertoi pelaavansa vähintään kerran viikossa puhelimeen kuuluvia pelejä, tytöillä vastaava luku on 34 %. Pojat ovat myös tyttöjä aktiivisempia tilaamaan puhelimeensa maksullisia pelejä. Pojista 36 % ja tytöistä 21 % kertoi tilanneensa puhelimeen maksullisia pelejä ainakin joskus. Uutena selvityskohteena tämän vuoden kyselyssä oli puhelimen käyttö musiikin kuunteluun, mikä olikin varsin aktiivista. Suurin osa vastaajista (7 %) kertoi kuuntelevansa musiikkia kännykän välityksellä ainakin joskus. Viidesosa vastaajista kertoi kuuntelevansa puhelimella musiikkia päivittäin, ja lähes puolet kerran viikossa tai useammin. 3
Kännykällä liikutaan netissä Vastaajista % kertoi surffaavansa puhelimen kautta netissä ainakin joskus, vaikka se ei ollutkaan kovin aktiivista. Vastaajista 5 % kertoi surffaavansa netissä päivittäin, ja kerran viikossa tai useammin surffaajia oli yhteensä 12 % kaikista vastaajista. Pojat ovat tyttöjä aktiivisempia netissä surffaajia: pojista joka viides kertoi surffaavansa kerran viikossa tai useammin, tytöistä joka kymmenes. Netin käyttö matkapuhelimella on varsin monipuolista. Kuvagallerioiden käytön suosio näkyy myös matkapuhelimen nettikäytössä. Jos käytät puhelimen nettiyhteyttä, mitä teet? % nettiyhteyttä käyttävistä Vierailen kuvagallerioissa 45 42 42 37 32 21 22 15 14 Surffaan siellä täällä Haen tietoa Käytän Messengeriä Käytän sähköpostia Lataa kuvia tai videoita nettiin 37 19 16 13 13 1 11 Muuta, mitä? Chattailen Pelaan verkkopeliä 6 7 Kaavio 4. Puhelimen nettiyhteyden käyttö. Vuosien 6 ja 7 tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska kyselyiden vastausvaihtoehdot poikkeavat hieman toisistaan. Kännyköillä kuvataan ahkerasti Matkapuhelimen kameran käyttö on entistä yleisempää. Neljä viidestä vastaajasta kertoi ottaneensa matkapuhelimella kuvia tai kuvanneensa videota. Tämä on huomattavasti yleisempää kuin edellisinä vuosina. Vuonna 6 kännykkää käytti kuvaamiseen 61 %, ja vuonna 5 39. Kännykkäkameralla kuvaaminen on myös varsin aktiivista. Päivittäin tai lähes joka päivä matkapuhelinta käytti kuvaamiseen 29 %. Kerran viikossa tai useammin matkapuhelimella kuvaa jo yli puolet vastaajista. Sekä tytöt että pojat käyttivät matkapuhelimia kuvaamiseen. Ahkerimpia kuvaajia olivat 1 12 -vuotiaat lapset, joista 61 % kertoi kuvaavansa kerran viikossa tai useammin. Kyselyyn vastanneista nuorimmat, 7 9-vuotiaat, kuvaavat vähiten, joskin heistäkin % käytti puhelinta kuvaamiseen kerran viikossa tai useammin. Edellisvuonna aktiivisin kuvaajaryhmä oli 13 15 -vuotiaat. Kuvaamisen lisääntymistä selittänee kamerakännyköiden yleistyminen. Kamera alkaakin kuulua jo lähes jokaisen puhelimen perusominaisuuksiin, mistä johtuen sen käyttö myös yleistyy yhä nuorempien lasten joukossa. Tästä voidaan myös päätellä, että lapset käyttävät varsin uusia puhelimia. Kuvia lähetetään yhä enemmän myös eteenpäin Kännykällä otettuja kuvia lähetetään varsin aktiivisesti eteenpäin. Yli puolet (53 %) kaikista vastaajista kertoi käyttävänsä matkapuhelinta kuvien lähettämiseen. Kuvien lähettely on myös kohtuullisen aktiivista. Kerran viikossa tai useammin kuvia lähettää 12 % kaikista vastaajista. Pojat ovat tässä tyttöjä aktiivisempia. Heistä 17 % lähettää kuvia eteenpäin kerran viikossa tai useammin, kun tytöistä vastaavaa tekee 1 %. Kyselyssä ei selvitetty tarkemmin, miten kännyköistä kuvien lähettäminen eroaa tietokoneella tapahtuvasta kuvien lähettelystä. Kännykällä kuvia lähetetään ennen kaikkea ystäville ja perheenjäsenille. Huomattavaa on kuitenkin, että 6 % ottamiaan kuvia lähettäneistä on lähettänyt kuvia myös henkilöille, joita ei ole koskaan tavannut. 4
% kuvia lähettäneistä 1 8 86 93 Jos olet lähettänyt kuvia tai videoita, kenelle? 45 5 Ystäville Perheenjäsenille Verkkoon Henkilölle, jota en ole tavannut 28 15 6 5 5 8 3 Kilpailuihin Muualle, minne? 6 7 Kaavio 5. Kuvien lähettäminen Jopa % kaikista kyselyyn vastanneista tietää ainakin yhden henkilön, joka on lähettänyt itsestään kuvan sähköpostilla, Messengerillä tai kännykällä sellaiselle henkilölle, jota ei ole tavannut muuten kuin netissä. Mitä vanhempia ikäryhmiä tarkastellaan, sitä useampi tietää kuviaan nettitutuille lähettäneitä. Tiedätkö jonkun, joka olisi lähettänyt itsestään kuvan henkilölle, jota ei ole tavannut muuten kuin netissä? 1 8 1 9 23 13 1 54 6 7 Tiedän, yhden Tiedän, muutamia Tiedän, monia En tiedä ketään Kaavio 6. Vastaajien käsitys siitä, miten yleistä itseään esittävien kuvien lähettäminen muuten tuntemattomille nettitutuille on sähköpostitse, Messengerillä tai kännykällä. Edelliseen vuoteen verrattuna omia kuvia oli lähetetty tuntemattomille hieman vähemmän, vaikka se oli yhä hyvin yleistä. Kuvien lähettäminen tuntemattomille ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Vastaajista 5 % vastasi myöntävästi, kun heiltä kysyttiin, tietävätkö he kuvien lähettämisestä tulleen ongelmia. Viime vuonna vastaava luku oli 9 %, joten tässäkin on tapahtunut laskua. 1 8 Tiedätkö jonkun, josta olisi otettu kännykällä kuva ilman lupaa ja lähetetty eteenpäin esim. internetiin? 13 12 14 16 Tiedän, yhden Tiedän, muutamia 5 5 Tiedän, monia 68 67 En tiedä ketään 6 7 Kaavio 7. Luvaton kuvaaminen ja kuvien lähettäminen eteenpäin. 5
Toisista henkilöistä otetaan runsaasti kuvia ja niitä lähetetään eteenpäin verkkoon. Kuvia lähetetään eteenpäin myös luvatta. Edellisvuoden tavoin kolmannes vastaajista tietää ainakin yhden henkilön, josta on otettu kuva ja lähetetty se ilman lupaa eteenpäin esim. internetin kuvasivustoille tai Messengeriin. Lähes joka kymmenes vastaaja myöntää tehneensä itsekin näin. Kyselyyn vastanneista 2 % myöntää itsekin laittaneensa kuvia verkkoon, vaikka kuvattava on sen erikseen kieltänyt. Saako toisen henkilön ottamaa kuvaa lähettää eteenpäin ilman kuvanottajan lupaa? 1 96 8 4 Kyllä saa Ei saa Kaavio 8. Käsitys siitä, saako toisen henkilön ottamia kuvia lähettää eteenpäin ilman kuvan ottajan lupaa Kuviin liittyvät tekijänoikeusasiat olivat melko hyvin hallussa. Lähes kaikki (96 %) vastaajat tiesivät, että toisen henkilön ottamaa kuvaa ei saa lähettää eteenpäin ilman kuvan ottajan lupaa. Kuitenkin 4 %:lle vastaajista tämä ei ollut selvää. Pojat tuntevat kuviin liittyvän tekijänoikeusasian hieman tyttöjä huonommin. Kiusaaminen lisääntyy eikä siitä juuri kerrota kenellekään Kännykkäkiusaaminen on melko yleistä, ja siinä oli tapahtunut huomattavaa kasvua. Noin kertoo kokeneensa kiusaamista ainakin joskus, kun viime vuoden kyselyssä kiusaamistarkoituksessa lähetettyjä viestejä kertoi saaneensa 28. Tämän vuoden kysymyksenasettelussa oli kuitenkin huomioitu myös kiusaamistarkoituksessa soitetut puhelut viestien lisäksi, joten vastaukset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Kiusaaminen on pääosin satunnaista. Vanhemmilla lapsilla kiusaamiskokemuksia on myös pienempiä enemmän. Tyttöjä kiusataan hieman poikia enemmän. Oletko saanut ikäviä, kiusaamistarkoituksessa lähetettyjä kuva- tai tekstiviestejä tai puheluja matkapuhelimeesi? 1 8 1,5 1 1 1,5 1,5 3,5 Joka päivä Kerran viikossa Kerran kuukaudessa 35,5 24 Harvoin 72 58,5 En koskaan 6 7 Kaavio 9. Kännykkäkiusaaminen. Kiusaaminen on myös monimuotoista. Pääosin kiusaaminen on nimittelyä ja pilkkaamista. Vapaamuotoisten vastausten perusteella yleistä on myös haukkuminen ja pilasoitot. 6
Kiusaamistarkoituksessa lähetetyt viestit ovat olleet? % kiusaamista kokeneista 1 8 54 45 Nimittelyä Pilkkaamista Muuta, mitä? 19 18 17 Seksiin Uhkailua viittaavia kuvia tai tekstejä Pelottelua Kaavio 1. Kiusaamisen muodot. Kyselyn tulokset ovat hyvin samansuuntaisia viime vuoteen verrattuna. Kiusaamisesta kerrotaan yleisimmin kaverille. Huomioimisen arvoista kuitenkin on, että joka neljäs kiusatuista ei ole kertonut kiusaamisesta kenellekään. Viime vuoden tapaan erityisesti pojat vaikenevat kiusaamisesta. Kenelle olet kertonut saamistasi ikävistä viesteistä? 7 63 65 % kiusaamista kokeneista 5 3 1 27 28 26 26 15 14 9 6 5 5 6 7 Kaverille Vanhemmille En ole kertonut kenellekään Sisaruksille Jollekin muulle, kenelle? Opettajalle Kaavio 11. Kiusaamisesta kertominen. Kyselyyn vastaajat ovat myös itse kiusanneet toisia. Useampi kuin joka viides kaikista vastaajista kertoi itse kiusanneensa toista lähettämällä ikäviä viestejä tai soittamalla ikäviä puheluja. Aktiivisimpia kiusaajia ovat 13 15 -vuotiaat, joista joka neljäs myöntää syyllistyneensä kännykkäkiusaamiseen. Suurimpia kiusaajia ovat ne, jotka myös itse ovat joutuneet kiusaamisen kohteeksi. Suurin osa (63 %) päivittäistä kiusaamista kokeneista kiusaa myös itse. Vastaavasti kyselyn mukaan kiusaaminen oli vähäisintä niiden joukossa, jotka itse eivät ole joutuneet kiusaamisen kohteeksi. Kiusaamista kokenut iän ja sukupuolen mukaan 1 8 27 43 42 41 43 38 7-9 v. 1-12 v. 13-15 v. 16-18 v. Tytöt (kaikki) Pojat (kaikki) Kaavio 12. Kiusaamisen kokeminen 7
Kiusaamisesta kertominen iän ja sukupuolen mukaan % kiusaamista kokeneista 28 24 26 21 48 46 48 17 19 17 19 15 7-9 v. 1-12 v. 13-15 v. 16-18 v. Tytöt (kaikki) 17 21 36 25 Pojat (kaikki) V anhemmille K averille E i kenellekään Kaavio 13. Kiusaamisesta kertominen. Lapset käyttävät uusia puhelimia, mutta niiden kaikkia ominaisuuksia ei tunneta kovin hyvin Lapset käyttävät kohtuullisen uusia puhelimia, joissa on paljon erilaisia ominaisuuksia. Tämä näkyy myös puhelinten monipuolisessa käytössä. Lähes joka neljäs vastaajista tiesi käyttävänsä 3G-puhelinta. Hieman yli kolmasosa ei kuitenkaan tiennyt, onko oma puhelin 3G-puhelin. Puhelimissa laajasti yleistynyt langaton Bluetooth-yhteys löytyy joka toisen kyselyyn vastanneen puhelimesta. 14 ei kuitenkaan tiennyt tämän teknologian mahdollisesta olemisesta puhelimessaan. Bluetooth mahdollistaa langattoman tiedonsiirron eri laitteiden välillä, ja sen kautta on mahdollista lähettää myös haitallista sisältöä kuten viruksia matkapuhelimiin. Vastaajista 38 % kertoi saaneensa puhelimeen viestejä Bluetoothin kautta. Suurin osa viesteistä on tullut tutuilta, mutta 14 kertoo saaneensa viestejä tuntemattomalta lähettäjältä. 1 8 Tiedätkö, voiko BT-yhteyden piilottaa tai laittaa pois päältä? 64 1 Kyllä voi Ei voi En tiedä 35 Kaavio 14. Tietoisuus Bluetooth-yhteyden piilottamisesta tai poiskytkemisestä. Bluetooth-yhteys tunnetaan varsin huonosti. Vain kaksi kolmesta vastaajasta tietää, että Bluetooth-yhteyden voi piilottaa tai laittaa pois päältä. Huomattavan monella ei kuitenkaan ollut tästä käsitystä. 8
Puhelimen käytöstä ei keskustella vanhempien kanssa Valtaosa lapsista (72 %) uskoo vanhempiensa tietävän, mitä tämä tekee matkapuhelimellaan. Vuoteen 6 verrattuna tässä näyttäisi tapahtuneen pientä kehitystä. Jopa 41 % kyselyyn vastanneista kuitenkin kertoi, ettei koskaan keskustele vanhempiensa kanssa matkapuhelimen käytöstä, mikä on huomattavasti enemmän kuin viime vuonna (27 %). Tämän perusteella vanhempien tietoisuus lastensa todellisesta puhelimen käytöstä ei ainakaan ole parantunut, vaan pikemminkin päinvastoin. 1 8 65 Tietävätkö vanhempasi, mitä teet matkapuhelimellasi? 72 8 27 13 15 K yllä E ivät E n tiedä 6 7 Kaavio 15. Vanhempien tietoisuus lasten kännykän käytöstä. 1 Keskusteletko vanhempiesi kanssa matkapuhelimen käytöstä? 8 63 54 1 5 27 41 Joskus Usein Ei koskaan 6 7 Kaavio 16. Vanhempien kanssa keskustelu. Kiusaamista kokeneet lapset eivät myöskään keskustele vanhempiensa kanssa matkapuhelimen käyttöön liittyvistä asioista. Päivittäisen kiusaamisen kohteena olleista lapsista peräti 7 % kertoi, ettei koskaan keskustele vanhempiensa kanssa kännykän käytöstä. % kiusaamista kokeneista 8 23 Kännykkäkiusaamisen kokeminen ja matkapuhelimen käytöstä keskustelu vanhempien kanssa 56 57 51 52 Keskustelemme joskus 11 7 7 5 5 Keskustelemme usein 7 43 38 37 38 Emme keskustele koskaan Joka päivä kiusaamista kokenut Kerran viikossa kiusaamista kokenut Kerran kuukaudessa kiusaamista kokenut Harvoin kiusaamista kokenut Ei koskaan kiusaamista kokenut Kaavio 17. Kännykkäkiusaamisen kokeminen suhteessa vanhempien kanssa matkapuhelimen käytöstä keskusteluun 9
7 9 -vuotiaat uskovat vanhempiensa tietävän eniten matkapuhelinten käytöstä. He myös keskustelevat eniten vanhempiensa kanssa aiheesta. Kyselyn mukaan tytöt keskustelevat hieman poikia enemmän vanhempiensa kanssa. Ylivoimaisesti suurin keskustelun aihe on puhelinlasku. Sen lisäksi keskustellaan puhelimen turvallisesta käytöstä ja siitä, missä puhelinta saa käyttää. Pienten lasten kanssa keskustelun painopiste on juuri näissä teemoissa. Mitä vanhemmiksi lapset tulevat, sitä enemmän keskustelua hallitsee puhelinlaskuista puhuminen. Paljonko on keskimääräinen matkapuhelinlaskusi? yli 5e 5 3-5e 1-3e 26 1-e 36-1e 19 En tiedä 4 5 1 15 25 3 35 Kaavio 18. Matkapuhelinlasku. Vastaajista 82 % kertoo, että vanhemmat maksavat heidän puhelinlaskunsa. Kyselyyn vastanneiden puhelinlaskut ovat keskimäärin 1 3. Lapsista reilulla kolmanneksella on käytössä saldoraja. Vain pieni vähemmistö ei tiennyt matkapuhelinlaskunsa suuruutta tai sitä, onko hänellä käytössä saldoraja. 1
4 Yhteenvetoa ja Pelastakaa Lasten suosituksia kyselyn pohjalta Lasten matkapuhelinten käyttö on hyvin monimuotoista. Siihen liittyy myös erilaisia riskejä ja ongelmia, joita ei välttämättä osata tiedostaa. Kännykän käyttöön liittyvistä ongelmista, esimerkiksi kiusaamisesta, lapset eivät useinkaan kerro kenellekään. Lapset olettavat vanhempiensa olevan tietoisia heidän matkapuhelinten käytöstä, vaikka kyselyn perusteella huomattava osa lapsista ei keskustelekaan siitä vanhempiensa kanssa. Näin ollen vanhemmat tuskin ovat erityisen hyvin tietoisia kaikesta siitä, mitä heidän lastensa kännykän käyttöön todellisuudessa liittyy. Ongelmiin puuttumiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi olisikin tärkeää, että lasten matkapuhelinten käytöstä keskusteltaisiin siinä missä netin käytöstä sekä kotona että koulussa. Keskeistä keskustelussa on avoimuus ja molemminpuolisen luottamuksen lisääminen. Kasvattajien on tärkeää olla tietoisia siitä, mihin lapset kännykkää käyttävät. Jo ostotilanteessa on hyvä pohtia kännykän eri toimintoja ja sen käyttöä. Paras tapa tutustua lasten kännykkäelämään on perehtyä sekä puhelimen teknisiin ominaisuuksiin että sen kautta käytettäviin palveluihin yhdessä. Samalla keskustellaan kännykän turvallisesta käytöstä. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä selkeämmät rajat puhelimen käyttöön tarvitaan. Yhdessä laadittuihin pelisääntöihin on molemmin puolin helpompi sitoutua. On myös hyvä muistaa, että saldorajan tai palveluestojen asettaminen ei ennaltaehkäise suurimpia ongelmia. Tärkeää laitteisiin tutustumisessa, ongelmista puhumisessa ja niiden käsittelyssä on välttää ylireagointia. Lapsen syyllistäminen ongelmiin joutumisesta tai jopa niistä kertomisesta, tai puhelimenkäytön rajoittaminen rangaistuksena ei suinkaan ole paras tapa ongelmien ratkaisemiseen tai niiden ennaltaehkäisemiseen. Pelko vanhempien suhtautumisesta, tai sosiaalisen kanssakäymisen rajoittamisesta voi jopa estää lasta kertomasta kohtaamistaan ongelmista. Kouluissa tulee myös keskustella lasten puhelinten käytöstä. Pelastakaa Lapset suosittelee laatimaan selkeät ohjeet matkapuhelinten käyttöön koulupäivän aikana ja koulun tiloissa. Ohjeet on hyvä laatia myös ohjattuun kerho- ja harrastustoimintaan. Mitä yhtenäisemmät ohjeet ovat kodin ja koulun kesken, sitä tehokkaammin ne vaikuttavat. Kamerakännyköiden yleistyessä ohjeistuksissa on tärkeää muistaa erityisesti kuvaamiseen liittyvät asiat. Lisäksi koulujen on tärkeä tiedostaa kännyköiden avulla tapahtuva kiusaaminen ja sen olemassaolo, mikä on usein sidoksissa myös koulukiusaamiseen. Pelastakaa Lapset suosittelee tiivistä kodin ja koulun välistä yhteistyötä kiusaamisen ehkäisyyn ja kiusaamiseen puuttumiseen. Lapsia on tärkeää kannustaa kertomaan kiusaamisesta. Pelastakaa Lapset muistuttaa edelleen kamerakännyköiden erityispiirteistä. Kamerapuhelin tekee kuvaamisen helpoksi ja nopeaksi. Kuvien lähettäminen eteenpäin ja julkaiseminen netissä on myös helppoa. On tärkeää tiedostaa kuvaamiseen liittyvät käytänteet kuten keitä ja missä on luvallista kuvata, mihin ja millaisia kuvia voi tai kannattaa lähettää. On muistettava, että esimerkiksi luvatta kaverista otettujen kuvien nettijulkaisu saattaa loukata yksityisyyden suojaa. Netissä kerran julkaistuja kuvia voi olla vaikea tai jopa mahdoton saada poistettua. Lähetettyjen kuvien päätyminen lopulta netissä tai kännykän välityksellä vääriin käsiin tai asiattomaan levitykseen on myös mahdollista. Kuvaamisesta ja kuvien julkaisusta on tärkeää keskustella sekä kotona että koulussa. Tarvittaessa kannattaa hakea tietoa, jota esimerkiksi netissä on paljon. Pelastakaa Lapset suosittelee kaikkia kännykän käyttäjiä tutustumaan Viestintäviraston laatimiin matkapuhelimen käyttäjän tietoturvaohjeisiin. Tietoturvaohjeet löytyvät osoitteesta: www.ficora.fi/mobiiliturva Pelastakaa Lasten suositukset kasvattajille Osoita positiivista kiinnostusta lapsen matkapuhelimen käyttöön. Näin luot pohjaa yhteiselle vuorovaikutukselle. Tutustu lapsen kanssa tämän käyttämään matkapuhelimeen. Puhelimen ominaisuuksista kannattaa ottaa selvää jo ennen sen ostamista. Keskustele lapsen kanssa siitä, missä ja miten puhelinta kannattaa käyttää. Pienten lasten kanssa kannattaa laatia yhteiset pelisäännöt puhelimen käyttöön. Keskustele kännykkäkuvien ottamisesta ja erityisesti niiden jakamisesta. Tutustu kuvaamiseen ja kuvien jakamiseen liittyviin tekijänoikeuksiin. Omia kuviaan ei kannata lähettää tuntemattomille. Tutustukaa yhdessä matkapuhelimen käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Opasta lasta perehtymään matkapuhelinpalveluiden ehtoihin huolellisesti ennen palveluiden tilaamista. Suhtaudu vakavasti ongelmiin, joita lapsi kohtaa käyttäessään puhelinta. Ongelmien ilmaantuessa ole lapsesi tukena, äläkä syyllistä tätä. 11
Sinun apusi lasten hyväksi Oletko ajatellut, että haluaisit antaa panoksesi lasten auttamiseen? Liittymällä jäseneksi tai lahjoittamalla autat lastensuojelutyötämme. Voit myös ryhtyä tuki-, loma- tai sijaisperheeksi tai tukihenkilöksi. Vapaaehtoiset saavat koulutuksen ja tukea vapaaehtoistyöhönsä. Pelastakaa Lasten toimistoista ja www-sivuiltamme saat lisätietoja toiminnastamme ja avustuskohteistamme. Keskustoimisto Koskelantie 38 61 Helsinki puh. (9) 4135 5 faksi (9) 4135 5444 Keski-Suomen aluetoimisto Väinönkatu 11 A 1 Jyväskylä puh. (14) 8 55 faksi (14) 8 5533 Seinäjoen paikallistoimisto Järjestötalo Kauppakatu 1 1 Seinäjoki puh. (6) 433 3444 Etelä-Suomen aluetoimisto Koskelantie 38 61 Helsinki puh. (9) 4135 5 faksi (9) 4135 5444 Länsi-Suomen aluetoimisto Hämeenkatu 14 C 23 331 Tampere puh. (3) 3142 8 faksi (3) 3142 83 Turun paikallistoimisto Hämeenkatu 32 7 Turku puh./faksi (2) 251 7333 Itä-Suomen aluetoimisto Siltakatu 12 C 81 Joensuu puh. (13) 264 5 faksi (13) 264 5215 Pohjois-Suomen aluetoimisto Isokatu 47 91 Oulu puh. (8) 562 4 faksi (8) 554 52 Keräystilit Nordea 1173-21727 Handelsbanken 31313-1117951 Okopankki 572411-238692 Sampo 818-7126424 Keräyspuhelin 7--4441 (12,56 + pvm) www.pelastakaalapset.fi ISBN 978-952-576-2-4