Euroopan alueiden välisen yhteistyön (Interreg) näkymiä Aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen,

Samankaltaiset tiedostot
EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

Kauden EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu

Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat ja ENI CBC ohjelmat

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

EU:n rajayhteistyöohjelmien rahoitusmahdollisuudet

Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

POKAT maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä

EU rahoitusta hallinnoivat useat eri organisaatiot, mutta hankkeet voidaan jakaa pääpiirteissään kolmeen ryhmään:

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

Itämeren alueen ohjelma Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta

Itämeristrategian rahoitus

SUOMEN ITÄMERI-POLITIIKAN PUITTEET

Euroopan alueellinen yhteistyö ( Interreg ) ja ENPI CBC - nyt ja tulevaisuudessa

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet Strategiset valinnat Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

10054/12 rir/ht/ell 1 DG G 1

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA

EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA UUDISTUU

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

Interreg Itämeren alueen ohjelma

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa

Itämeren komission puheenjohtajuuden tavoitteet Pohjois-Pohjanmaalle

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle


Developing the Pinus Sylvestris L resource

Elinkeinot murroksessa -pilotti. Itä- ja Pohjois-Suomi ELMO. Katja Sukuvaara, Kainuun liitto

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

EAKR-toimenpideohjelmat Tilannekatsaus kevät 2014

HE 317/2014 vp. Esityksen pääasiallisena tavoitteena on muuttaa alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden

Kunta kv-hanketoimijana

EU:n ajankohtaiset uutiset ja tuleva rahoitus Maakuntavaltuuston seminaari Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Pohjois-Savon liitto

MAMBA. Maximised Mobility and Accessibility of Services in Regions Affected by Demographic Change

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Lisätietoja:

Interreg ohjelmat painopisteitä ja kokemuksia Eero Vilhu, Kainuun liitto / Ninetta Chaniotou, Kainuun Etu Oy

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

[Aluekehitys]

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani

Lapin arktisen erikoistumisen ohjelma Strategiasta käytäntöön.

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

EU:N TULEVAN RR- OHJELMAKAUDEN VALMISTELU

Botnia-Atlantica

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toiminta ja tavoitteet 2015 IP alueen tarkastuslautakunnat Kari Aalto

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Lausunto Varis/MW mmv(at)eduskunta.fi

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU-toiminnan tuoma lisäarvo kunnille ja maakunnan liitoille. Krista Taipale Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto, Bryssel

EU:n ohjelmakauden linjaukset Varsinais Suomessa

Botnia-Atlantica

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

Kansainvälisyys Kainuun liiton toiminnassa. Maakuntajohtaja Pentti Malinen

Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta. Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmat (ENI CBC) Työ ja elinkeinoministeriö

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Kansainvälinen Pohjois Savo

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille

Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta

Asiakirjayhdistelmä 2014

Vahvempaa kansainvälisyyttä lukioon, mutta miten? Alueellisen yhteistyön mahdollisuudet Koulutuspäivä rehtoreille ja sivistysjohtajille

Kestävää kasvua ja työtä

Kansallinen ja alueellinen kansainvälistyminen CASE pohjoinen

Ohjelmankauden rakennerahastohallinnon järjestäminen maakuntauudistuksen jälkeen. Etelä-Suomi

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

Haitallisten vieraslajien torjunnan rahoituslähteitä

Savon ilmasto-ohjelma

Central Baltic ohjelma

Transkriptio:

Euroopan alueiden välisen yhteistyön (Interreg) näkymiä 2021+ Aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen, 21.3.2019

Interregien historia ja nykyisyys Perustettu v.1990 Euroopan (sisä)raja-alueiden (NUTS3) geopoliittisten ongelmien helpottamiseksi Ohjelmakaudesta 2007 alkaen virallinen osa EU:n koheesiopolitiikkaa: Euroopan alueiden välisen yhteistyön ohjelmat (EAY) Nykyinen ohjelmarakenne virallistui samalla: Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat (sisäraja) -> nyt 60 ohjelmaa Valtioiden välisen yhteistyön ohjelmat (NUTS 3 taso)-> nyt 15 ohjelmaa Alueiden välisen yhteistyön ohjelmat (NUTS 3 taso) -> nyt 4 ohjelmaa Ensimmäinen Itämeren alueen yhteistyöasiakirja julkaistiin 1994 (Vision and Strategies around the Baltic Sea 2010)

EU:n Itämeren alueen strategia EU:n ensimmäinen makroaluestrategia 10 v (2019) EU:n jäsenvaltioiden ja komission välinen sopimus, joka syventää Itämeren alueen EUmaiden keskinäistä koordinaatiota ja kohdistaa resursseja -> vaikuttavuus Meren pelastaminen Puhdas vesi Rikas ja terve luonto Puhdas ja turvallinen merenkulku Yhteistyön parantaminen Alueen yhdistäminen Hyvät liikenneolosuhteet Luotettavat energiamarkkinat Alueen ihmisten välisten yhteyksien edistäminen Tiiviimpää yh teistyötä rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi Hyvinvoinnin kasvattaminen Sisämarkkinoiden toteuttaminen ja syventäminen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden edistäminen Itämeren alueen kilpailukyvyn parantaminen maailmanlaajuisesti Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Lähtökohtana 3xEI: NO new institutional structure NO new EU legislation NO new EU funding paitsi että

Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat kaudella 2014-2020 (rajat ylittävä yhteistyö = sisärajayhteistyö) Interreg Pohjoinen Botnia-Atlantica Keskinen Itämeri

Valtioiden välisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Interreg Itämeren alue Pohjoinen Periferia ja Arktinen

Alueiden välisen yhteistyön ohjelmat INTERREG EUROPE (kokemustenvaihto alueiden kehittämiseksi) Koko EU + Norja ja Sveitsi Mahdollisesti päättymässä/siirtymässä osaksi RR-EAKR ESPON (aluekehityksen tutkimusta) Koko EU + Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein INTERACT Tekninen tuki ohjelmien toteutukselle, ylläpitää mm. KEEP tietokantaa kaikista hankkeista (www.keep.eu).

Haasteet ja avoimet kysymykset Brexit (?) Päätökset lykkäytyvät loppuvuodelle 2020 (Saksan pj-kausi) Hankkeiden toteutuksen yksinkertaistaminenj N+2 -> rahoitus siirtyy muihin ohjelmiin, jos viivästyksiä Valtionvälisten yhteistyön ohjelmien toteutuksen siirtyminen NUTS3 tasolta (maakunta) NUTS2 tasolle (suuralue) -> Itä- ja Pohjois- Suomesta ei löydy sopivia toimijoita Pohjois-Karjala välinputoajana? Arktisuuden tulkintatapa: Koko Suomi on arktista aluetta (kansallinen linjaus) vai vain napapiirin pohjoisosa (yleinen linjaus) Itämeri-tulkintatapa: ItäMERIstrategia vai Itämeren ALUEEN strategia

Pohjois-Karjalalla on aktiivinen EAYssä (Toteuma 21.3.2019 päätöstä odottaa 4 hanketta) 20 hanketta 6 M.. Pohjois-Karjalan osioiden yhteenlaskettu kokonaisbudjetti 43 M. hankkeiden kokonaisbudjetti, joissa mukana pohjoiskarjalalaisia 39 000-0,6 M. Pohjois-Karjalan osion kokonaisbudjettien vaihteluväli 4-10 eri maata keskimäärin mukana hankkeissa (vaihtelee ohjelmittain) 8-30 hankepartneria keskimäärin yhdessä hankkeessa (vaihtelee ohjelmittain) 8 eri pohjoiskarjalaista toimijaa mukana

Kiitoksia! Lisätiedot pia.pitkanen(at)pohjois-karjala.fi