ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012
2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200 asukkaan alue, jossa rakennusten lukumäärä ja kerrosala muodostavat ympäröivää haja-asutusta selvästi tiheämmän ryhmittymän. Haja-asutusalue Yhdyskuntarakenteen seurannassa haja-asutuksella tarkoitetaan taajamien ulkopuolista aluetta. Lähde Kaupunkiseutujen haja-asutusalueen väestömuutokset Suomessa 1980 2005
3 Taajaman lievealue käsitteenä Lievealue on alueellisesti yhtenäinen etäisyysvyöhyke taajaman ulkoreunasta, joka suuntautuu ympäröivälle haja-asutusalueelle linnuntietä mitattuna 5 km:n etäisyydelle keskustaajaman ja 3 km:n etäisyydelle lähitaajaman ulkoreunasta.
4 Asutun alueen pinta-alan muutos 1980-2000
5 Haja-asutusalueen väestö kaupunkiseudun haja-asutusalueen kylissä asuvan väestön prosenttiosuus kaupunkiseudun koko haja-asutusalueen väestöstä. Lähde Kestävät kaupunkiseudut. Kriteereitä ja mittareita. SYKE 25/2011 Alkutuotannon toimintaedellytysten vaarantuminen Vihervyöhykkeiden pirstoutuminen
6 Asuntorakentaminen asemakaavoittamille alueille asemakaavoittamattomalle alueelle valmistuneiden asuntojen osuutta kaikista alueelle valmistuneista asunnoista Lähde Kestävät kaupunkiseudut. Kriteereitä ja mittareita. SYKE 25/2011
7 Asuntorakentaminen asemakaavoittamille alueille Taajamien lievealueiden kaavoitus vaikeutuu Asemakaava-alueet taajama-alueilla voivat jäädä keskeneräisiksi Palveluiden ja infrastruktuurin tehottomuus / kustannusten kasvu Lähipalveluverkko heikkenee, kun ihmiset hakevat autolla palveluita suuremmista keskittymistä kauempaa Yksilönvapaus on suurempi
8 Autoistuminen asuntokuntien, joilla on a) vähintään kaksi autoa ja b) ei yhtään autoa, prosenttiosuutta koko tarkastelualueen asuntokunnista.
9 Autoistuminen Liikennemäärien kasvu pidemmät keskimatkaetäisyydet Joukko- ja kevyenliikenteen järjestäminen vaikeampaa Arjen sujuvuus vaikeutuu autoriippuvuuden myötä
Kustannusvaikutukset
11 Pitkän ajanjakson kuntataloudellinen nettovaikutus, hintahaarukan keskiarvo /asukas (Koski, K. 2008). Noin 500 asukkaan alueen yhdyskuntataloudellisten kustannusten suuruusluokka, milj. (pääomitettuna 30 vuodelle 5 %:n korkokannalla). (Koski, K. 2008)
12 Oulun seudun hajarakentamisselvitys, 2006 Malttimalli Hajarakentaminen vähenee Ok- ja paritalojen rakennusluvista 10% sijoittuu hajaasutusalueella Hajamalli Hajarakentaminen säilyy nykyisellään Neljäsosa 2005-2020 väestön lisäyksestä yleiskaavassa varattujen pientaloalueiden ulkopuolelle
13 Arvioituja vaikutuksia
14 Arvioituja vaikutuksia Yleiskaavatyössä arvioitu, että ala-asteen, korttelikoulun, leikkipuiston, perhepäivähoitopaikkojen ja asukas/nuorisotilojen saaminen edellyttää noin 1000 asukkaan väestöpohjaa
15 Arvioidut taloudelliset vaikutukset
16 Koulukuljetusten kustannukset Esimerkkinä Kiiminki - Mikäli haja-asutusalueelle rakennetaan edelleen 60 taloa vuodessa, ja niistä puolesta kuljetetaan kaksi lasta kouluun, aiheutuu siitä vuosikustannuksena 60 taloa x 0,5 x 2 lasta x 700 = 42 000. Kun kuljetuksia hoidetaan esikoulusta yläasteen loppuun eli kymmenen vuotta, aiheutuu yhtenä vuotena rakennetuista haja-asutusalueen taloista yhteensä 420 000 euron kuljetuskustannukset.
17
18 Rauman yleiskaavan strateginen osa Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kuljetuskustannukset: vammaishuoltolain tai sosiaalihuoltolain perusteella korvattavat taksimatkat ruokapalvelun ateriakuljetukset (koulut ja kotipalvelu) kutsutaksin nettomenot ensihoidon kuljetukset henkilöstön matkakorvaukset Koululaiskuljetusten kustannuksia ei ole tässä selvityksessä arvioitu.
19 Tarkastellut vaihtoehdot Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen asemakaava-alueilla 10% enemmän asukkaita kuin nykytilanteessa ja hajaasutusalueella väkimäärä puoliintuisi Yhdyskuntarakenteen hajautuminen haja-asutusalueen väkimäärä 1,5- kertaistuisi
20 Kustannusvaikutukset Lähde Rauman yleiskaavan strateginen osa
Suomalaisia vyöhykesuunnittelun esimerkkejä
22 Edullisuusvyöhykkeet Voidaan tutkia nykyisen infrastruktuurin ja tulevan infrastruktuurin muutoksen suhteen tulevaa maankäytön rakennetta Tutkitaan esim: - Liikenteen saavutettavuus, auto-, joukko- ja kevytliikenne - Teknisen huollon verkosto - Julkiset ja yksityiset palvelut - Työpaikat - Asuntoalueet Toimivat usein vaikutusten arvioinnin tukena
23 Yleiset ja yksityiset kustannukset jakautuvat eri suhteessa eri vyöhykkeillä Vesihuollon/kaukolämmön toiminta-alue Keskus Keskustapalveluiden vyöhyke Kävelypainotteinen vyöhyke Kylä Kyläpalveluiden takuualue Taajama Joukkoliikennepainotteinen vyöhyke Työpaikkapainotteinen alue Autoriippuvainen vyöhyke Maaseutumaisen asumisen vyöhyke
24 Palvelutakuualueet Miten palvelut toteutetaan milläkin vyöhykkeellä Kyläkeskus Kylän lähipalveluiden takuualue - kunnallinen vesihuolto - lähikoulu - kyläpalvelupiste - katuvalaistus - urheilukenttä Haja-asutusvyöhyke - asukkaan oma vesihuolto - koulukyydit - ei kunnallisia palveluita lähellä
25 Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0
26 Mikkelin seudun rakennemalli Mallissa huomioitu: vesihuoltoverkosto joukkoliikenne alakoulut päivittäispalvelut työpaikka-alueet Määriteltiin edullisuusvyöhykkeet, joiden pohjalta rakennemalli arvioitiin
27 Siilinjärvi, maankäyttöpoliittinen ohjelma, 2010
28 Siilinjärvi, edullisuusvyöhykkeet