Ympäristölautakunta 75 20.08.2015 Ympäristölupa eläinsuojalle, Väisänen Mikko, Sonkajärvi 348/11.01.00/2015 Ymplk 20.08.2015 75 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta, puh. 0400 144 453 1. ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta eläinsuojan ym päris tö lu vas ta. Hakemus koskee lypsykarjatilan toimintaa Sonkajärven kunnan Suke van kylässä, tilalla Niemi (762-425-7-72). 2. HAKIJA Mikko Väisänen Niementie 67 74340 SUKEVA Hakija toimii yhteyshenkilönä (puhelin 0400 656470) Liike- ja yhteisötunnus (Väisänen Mikko): 1631318-3 Tilatunnus: 762109394 3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 20 lypsylehmälle, 10 hie hol le, 5 6-12 kk ikäiselle vasikalle ja 5 alle 6 kk ikäiselle vasikalle. Eläinsuoja sijaitsee Sonkajärvellä Sukevan kylässä, Niemi -nimisellä ti lal la RN:o 7:72 (762-425-7-72). Eläinsuojan karttakoordinaatit P: 7082521 ja I: 519971 (ETRS-TM35FIN). Tilan omistaa hakija. 4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA Eläinsuojalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Tilalla harjoitetaan mai don tuo tan toa. Tilaa ei ole merkitty ympäristönsuojelun tie to jär jestel mään.
Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 mukaan eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 lypsylehmälle, on ym pä ris tö lu pa vel vol linen. Ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n 10) a) kohdan mukaan kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai nen käsittelee eläinsuojan ym pä ris tö lupa ha ke muk sen, joka on tarkoitettu vähintään 50 ja alle 150 lyp sy lehmäl le. Sonkajärven kunnassa ympäristönsuojeluviranomaisena toi mii Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta. 5. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille 26.5.2015. Hakemusta on täy den net ty 28.5.2015. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuojalla ei ole aiempaa ympäristölupaa eikä kohdetta ole merkit ty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Tilakeskuksen nykyinen eläinsuoja ja maanalainen lietesäiliöt (200 m3) on rakennettu vuonna 1972. Tilakeskus sijoittuu ha ja-asu tus alueel le. Tilalla on harjoitettu maataloutta kymmeniä vuosia. Nykyinen isom pi (1050 m3) lietesäiliö on rakennettu vuonna 1991. Lannan levitykseen käytettävä peltoala on tällä hetkellä 67,92 ha, jos ta vuokrapeltoa on 13,19 ha. Nykyisten vuokrapeltojen so pi mukset ovat hakemuksen liitteenä. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään nykyisellä so pi mus kau della 2014 2020. Tilan pellot ovat luomutuotannossa. Eläinsuojan sijaintipaikalla tarkin voimassa oleva kaava on Sukevan osa yleis kaa va (Sonkajärven kunnanvaltuusto 26.2.2001 30 ). Osayleis kaa vas sa tilakeskuksen sijainti on merkitty AM-merkinnällä (Maa ti lo jen talouskeskus). Ympäristö on merkitty MT-merkinnällä (maa- ja metsätalousalue). 7. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijoittuu haja-asutusalueelle maatalousvaltaiselle alu eel le Sukevan kyläkeskuksen länsipuolelle ja Sukevanjärven ete lä osas sa olevalle niemelle. Eläinsuoja ja pellot eivät sijaitse luo ki tel lul la pohjavesialueella. Tilan alueella ei ole arvokkaita luonto- tai mai sema koh tei ta. Tilakeskus sijaitsee Vuoksen (04) päävesistössä Sonkajärven reitin
(04.58) valuma-alueella (Sukevanjärven alue 04.584). Osa (noin 17 ha) tilan pelloista rajoittuu vesistöön (Sukevanjärvi) ja niiden rantaan on jätetty suojakaista. Lähimpään vesistöön (Sukevanjärvi) eläin suojas ta on matkaa noin 115 metriä. Lähin pohjavesialue (Järvenpää) sijaitsee noin 8 km päässä pohjois-luo tees sa tilakeskuksesta. Lähin vakituisesti asuttu kiinteistö sijaitsee tilakeskuksesta noin 330 m kaakkoon (Honkaniemi 762-425-7-73). Seuraavat lähimmät va kitui ses ti asutut kiinteistöt sijaitsevat noin 400 m etäisyydessä Te netin jo en toisella puolella luoteessa (Hatula 762-425-5-104) ja noin 450 m etäisyydessä kaakossa (Kinttula 762-425-3-63 ja Kiviharju 762-425-3-65). Lähin erityisen häiriintyvä kohde on Sukevan koulu (762-425-3-15), jo ka sijaitsee kaakossa noin 560 m päässä tilakeskuksesta. Toiseksi lä hin erityisen häiriintyvä kohde on Sonkajärven kunnan ylläpitämä Ko mu lan yleinen uimaranta (Komula II 762-425-1-270), joka si jait see idässä noin 600 metrin päässä tilakeskuksesta. 8. TOIMINTA 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta Tilan tavoitteena on muuttaa pelloilla kasvatettu karkearehu sekä rehu vil ja kustannustehokkaasti maidoksi, joka myydään eteenpäin jalos ta jal le. Tilalta myydään myös eläimiä välitykseen sekä teu raak si. Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 20 lypsylehmälle, 10 hie hol le, 5 6-12 kk ikäiselle vasikalle ja 5 alle 6 kk ikäiselle vasikalle. Ti lal le rakennetaan uusi eläinsuoja entisen jatkoksi, jolloin tuleva eläin määrä on yhteensä 67 lypsylehmää, 22 hiehoa, 11 6-12 kk ikäistä va sikkaa ja 12 alle 6 kk ikäistä vasikkaa. Nykyisen eläinsuojan si säl lä tiloja muutetaan uuden eläinsuojan rakentamisen yhteydessä si ten, että parsipaikoille tulee hiehojen ja kasvavien (yht. 33 kpl) tilat. Heinä la to puretaan maitohuoneen, konehuoneen ja vasikkakarsinan (12 vasikkaa) tieltä. Ne rajautuvat nykyiseen eläinsuojaan. Jatkossa tullaan tuottamaan maitoa noin 748 000 litraa ja nau dan lihaa noin 8 000 kg vuodessa. Lypsylehmät, hiehot ja yli 4 kk ikäiset vasikat ovat lie te lan ta jär jes telmäs sä. Alle 4 kk ikäiset vasikat ovat kuivikepohjalla. Tilalla on käytössä lietelannan varastointitilavuutta tällä hetkellä yhteen sä 1 250 m3. Tilalle rakennetaan uusi lietelantasäiliö, jonka ti lavuus on 2 500 m3. Lietekuilujen tilavuudet eivät vielä ole tiedossa.
Laa jen nuk sen jälkeen lietteen varastointilavuutta on yhteensä 3 750 m3. Lisäksi tilalle rakennetaan 54 m3 kuivalantala pienten va si koiden kuivalannan varastointia varten. Syntyvä virtsa johdetaan lie tesäi li öön. Nykyinen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan laskettuna on 281,5 ey. Tuleva eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan laskettuna on 869,4 ey. Hakija esittää laajentavansa toimintaa nykyisestä. Eläinpaikkojen nykyi nen määrä ja tuleva eläinmäärä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat Nykyiset eläinpaikat Tulevat eläinpaikat Lypsylehmät 20 67 Hiehot 10 22 Vasikat 6-12 kk 5 11 Vasikat alle 6 kk 5 12 Yhteensä 40 112 Tilan eläinten laidunnus tapahtuu sen mukaan, miten pel to pin ta-alaa on käytettävissä. Tällä hetkellä sekä lehmät, että nuorkarja lai dun taa ja laidunnusaika on keskimäärin toukokuun lopusta syys kuun puoliväliin. Laitumet sijaitsevat tilakeskuksen välittömässä ym pä ristös sä ja osa laitumista rajoittuu vesistöön, mutta eläimet eivät pää se veteen. Alkuun lehmät ovat yöt sisällä ja elokuussa öiden kyl me tessä ne myös otetaan yöksi sisälle. Keskikesän ajan ne ovat ul ko na myös yöt. Nuorkarja on myös yöt ulkona. Eläimille johdetaan lai tu mille vettä paineellisena kaivosta ja laitumella on kiertävä juot to paik ka. Tilalla on Tenetinjoen varressa perinnebiotooppi, jota lai dun taa nuorkarja. Siellä eläimet pääsevät veteen saakka. Pe rin ne biotoo pin laitumen pinta-ala on 4,49 ha ja muiden laitumien pin ta-ala on 7,8 ha. Yhteensä laidunalaa on noin 12,3 ha. Tilan pelloista 17,26 ha rajoittuvat Sukevanjärveen tai Te ne tin jokeen. 8.2. Käytettävät raaka-aineet Esikuivattua säilörehua tehdään laakasiiloon 900 tonnia ja pyö röpaa la taan noin 100 tonnia vuodessa. Laakasiilosta puristeneste johde taan omiin kaivoihin ja sieltä lietesäiliöön. Puristeneste käytetään lan noit tee na pelloilla. Tilalla on jatkossa tarkoitus siirtyä ener gia tehok kaam paan menetelmään, kun se on mahdollista. Nykyisen eläinsuo jan päädyssä on välivarasto, johon säilörehu tuodaan ja jossa paa lit avataan. Sieltä on viemäriyhteys lietesäiliöön. Uuteen eläinsuo jaan tulee myös välivarasto, jossa on viemäriyhteys lietesäiliöön
ja jonne säilörehu tuodaan ja paalit avataan. Nykyisistä säilörehusiilojen puristenestekaivoista neste pumpataan lie te säi li öön kelluvan uppopumpun avulla. Uusissa siiloissa ja kaivois sa on ajateltu toimittavan samoin. Säilörehun valmistuksessa käy te tään muurahaishappoa (siilot) ja biologisia säilöntäaineita (paa lit). Eläinten ruokinnassa käytetään rehua noin 200 tonnia vuodessa. Talouskeskuksen vesi tulee Sonkajärven kunnan vesi- ja vie mä ri laitok sel ta. Veden kulutus on noin 3 000 m³ vuodessa. Tilalla on myös van ha kaivo, josta voidaan ottaa vettä vedenjakelukatkon aikana. Tilakeskuksessa on käytössä 3 000 l 1-vaippainen polttoainesäiliö. Säi liö on tarkastettu viimeksi 29.10.2013. Säiliössä on käsipumppu ja oletettavasti siinä laponesto. Säiliö sijaitsee keväällä 2015 ra kenne tus sa katoksessa suoja-altaassa (5 m3). Säiliön tankkaus- ja täyttö paik kaa ei ole tiivistetty. Imeytysaineena on käytettävissä turvetta. Polt to ai net ta käytetään vuodessa noin 5 000 litraa. Muita öljytuotteita (sis. voiteluaineet) käytetään noin 300 litraa vuodes sa. Öljytuotteet ja jäteöljyt säilytetään korjaamotiloissa be to ni lattial la, jossa ei ole viemäröintiä. Jos tilalla tullaan käyttämään tulevaisuudessa torjunta-aineita, ne va ras toi daan (arvio mahdollisesta käytöstä 0,015 t) lukittavassa tilas sa. Samoin tarvittaessa käytettävät kasvinsuojeluaineet säi ly tetään lukitussa kaapissa. Erilaisia maaleja sekä korjaamokäytössä tar vit ta via kemikaaleja säilytetään korjaamotiloissa noin 10 litraa. Pe su ai neet (noin 200 litraa) säilytetään eläinsuojan ko ne huo nees sa. Eläinten lääkkeitä säilytetään asianmukaisesti eläinsuojassa niil le tarkoitetussa lukitussa lääkekaapissa. Rehunsäilöntäaineet (noin 4 000 litraa) varastoidaan konehallissa 1 000 litran kontissa be to ni lattial la. Tilassa ei ole viemäröintiä. Lannoitteita voidaan tu le vai suudes sa käyttää vuodessa noin 40 tonnia ja ne varastoidaan asian mukai ses ti. 8.3 Lannan käsittely Lietelanta Lypsylehmät (67 kpl), hiehot (22 kpl) sekä osa kasvavista (11 kpl yli 4 kk) ovat lietelannalla. Lietelantaa syntyy vuodessa yhteensä 1 975 m3. Tilalla on käytössä lietelannan varastointitilavuutta tällä hetkellä 1 250 m3. Säiliö on tehty betonielementeistä. Lietesäiliö on aidattu.
Lie te kui lut toimivat valutuksella ja säiliöt täytetään alhaalta. Vanhan eläin suo jan yhteydessä oleva 200 m3 lietesäiliön osa on katettu, muut ovat kattamattomia. Kummankaan säiliön edustalla ei ole kuormaus laat taa. Tilalle rakennetaan myös uusi lietelantasäiliö, jonka tilavuus on yhteen sä 2 500 m3. Lietekuilujen tilavuudet eivät vielä ole tiedossa. Lie te säi liö rakennetaan betonielementeistä tai kumialtaasta. Lie tekui lu toimii valutuksella ja säiliö täytetään alhaalta. Säiliö on kat tama ton. Lietesäiliö aidataan ja sen edustalle rakennetaan asetuksen mu kai nen kuormauslaatta. Maitohuoneen jätevedet 200 m3 ja eläinsuojan muut pesuvedet 350 m³ vuodessa johdetaan lietesäiliöön. Laakasiilosta syntyvä rehun pu ris te nes te johdetaan myös lietesäiliöön. Samoin kuivikepohjasta suo tau tu va virtsa (13 m3) johdetaan lietesäiliöön. Sadevettä syntyy vuodessa noin 386 m3. Laajennuksen jälkeen lietteen varastointilavuutta on yhteensä 3 750 m3. Tämä on riittävä 12 kk varastointiin. Eläinsuojaan tulee wc, jossa syntyvät jätevedet johdetaan 3 m3:n um pi säi li öön. Kuivikepohja Alle 4 kk ikäiset vasikat (12 kpl) ovat täyskuivikepohjalla. Vuodessa kui va lan taa syntyy noin 37 m3 ja virtsaa 13 m3. Täyskuivikepohjasta lanta tyhjennetään uuteen kuivalantalaan ja syn ty nyt virtsa johdetaan lietesäiliöön. Kuivikkeena käytetään tur vetta, kutterinpurua ja/tai pehkua. Kuivikepohja tyhjennetään 6-12 kertaa kuivalantalaan. Kuivikepohjan pinta-ala on 42 m2 ja paksuus noin max. 10 cm, jolloin tilavuus on noin 4,2 m3. Kuivikepohjan raken ne on betonia. Tilalle rakennetaan uusi 54 m3:n kuivalantala, joka katetaan. Lan talan pinta-ala on 36 m3 ja reunojen korkeudeksi tulee 150 cm. Ajoluis kan korkeus on 50 cm. Lantalan eteen tulee kuormauslaatta. Kuiva lan ta la katetaan. Kuivalantalaan viedään myös pilaantuneet rehut (noin 20 m3 vuodes sa). Kuivalannan varastointilavuus (4,2 m3 ja 54 m3, yhteensä 57 m3) on riittävä syntyvän kuivalannan sekä pilaantuneiden rehujen va ras tointiin 12 kuukaudeksi.
Taulukko 2. Lannankäsittely Muodostuva määrä m³/vuosi Lietelanta 1 975 Sadevedet 386 Pesuvedet 550 Kuivalanta 37 Virtsa 13 Pilaantuneet rehut 20 Yhteensä 2 981 Lannan varastointilavuutta on käytettävissä laajennuksen jälkeen 3 807 m³. Tilavuus on riittävä laskennallisesti 12 kk:n varastointiin. Lantavarastot tyhjennetään kokonaan vuosittain. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la pelloilla (54,73 ha) ja vuokrapelloilla (13,19 ha). Yhteensä lan nan levitykseen on peltoa käytössä 67,92 ha. Eläinsuojan mak simi eläin mää rän suhteen laskettuna lannan levitystä varten tarvitaan noin 61,36 ha peltoa. Laskenta perustuu lannan ravinnepitoisuuksiin ja se on esitetty Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ym pä ris tönsuo je lu oh jees sa 29.6.2009. Hakijalla on käytössään riittävästi pel topin ta-alaa lannan levitykseen. Lietelannan levitys tapahtuu pintalevityksenä. Lanta levitetään viikoil la 18-26/29-32/36-37/40-42. Puolet lannasta levitetään keväällä vii koil la 18-26 20 % levitetään kesällä viikoilla 29-32 ja 15 % sekä vii koil la 36-37 ja 40-42. Tilalla on lietelannan levitykseen käy tet tä vissä letkulevitin ja tarvittaessa käytetään myös urakoitsijaa le vi tyk seen (multaus). Kuivalannan levitys tapahtuu lainattavalla le vi tys vau nul la. Tilan pelloista 17,26 ha rajoittuvat Sukevanjärveen tai Te ne tin jokeen. Tilan vesistöön rajoittuvilla peltolohkoilla on suojakaistat ja tila on tehnyt ympäristösitoumuksen. Tilan peltoviljely on luo mu tuo tannos sa. 8.4 Jätteiden muodostuminen, käsittely ja varastointi Jätteitä muodostuu asuinrakennuksessa, rehujen ja lannoitteiden varas toin nis sa, karjarakennuksessa, torjunta-aineiden käytössä se kä koneiden ja laitteiden huollossa. Tilalla muodostuvat jätteet on esitet ty taulukossa 3. Taulukko 3. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely.
Jäte Yhdyskuntajäte Muovijäte Paperi ja pahvit Hukkamaito Kuolleet eläimet Metalli Pilaantunut rehu Jäteöljyt Lääkkeet Kasvinsuojeluaineet Muodostuva määrä vuosittain 1,5 t 1,5 t 0,15 t 1,0 t 2 t 0,25 t 10 t 0,6 t 0,005 t 0,005 t - Yhdyskuntajäte varastoidaan 660 l jäteastiassa, jonka tyhjentää sään nöl li ses ti Sovi Oy - Muovijäte varastoidaan suursäkissä ja toimitetaan Ylä-Savon jä tehuol to Oy:lle - Puut, paperit ja pahvit toimitetaan Ylä-Savon jätehuolto Oy:lle - Hukkamaito menee lietesäiliöön ja levitetään peltoon - Kuolleet eläimet välivarastoidaan tiiviillä alustalla muovilla pei tet tynä ja toimitetaan Honkajoki Oy:n raadonkeräilyyn. - Metalliromu toimitetaan Ylä-Savon jätehuolto Oy:lle - Pilaantunut rehu varastoidaan kuivalantalassa ja levitetään pellolle lan noit teek si - Jäteöljyt, lääkkeet ja kasvinsuojeluaineet vaaralliset jätteet toi mi tetaan Ylä-Savon jätehuolto Oy:lle vaarallisten jätteiden keräykseen. Jä te öl jy varastoidaan 200 litran tynnyrissä. 9. TOIMINNAN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YM- PÄ RIS TÖÖN 9.1 Päästöt ja niiden ehkäisy Hakijan mukaan toiminnassa ei muodostu sellaisia päästöjä, jotka va lui si vat suoraan pintavesiin. Karjarakennus ja lietevarastot sekä muut varastot ovat siten tiiviitä, ettei niistä tule suoria valumia ve sistöön. Tilalla lanta käytetään pelloilla lannoitteena ns. nitraattiasetuksen, vil je ly suun ni tel man ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Tällöin lannas ta ei aiheudu niin suuria päästöjä pintavesiin, että niillä olisi vaiku tus ta pintaveden laatuun. Vesistön rannalla on ym pä ris tö tu ki eh tojen mukainen suojakaista. Lannan levitykseen on käytettävissä riit täväs ti peltopinta-alaa, joten lanta voidaan käyttää vil je ly suun ni tel man mukaisesti lannoitteena. Hakijan mukaan toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään ja poh ja veteen, koska tila ei sijaitse pohjavesialueella ja toiminnasta ei ai heu du
päästöjä maaperään. Karjarakennus ja lietevarastot sekä muut varas tot ovat siten tiiviitä, ettei niistä tule valumia ympäristöön. Normaa li ti lan tees sa päästöjä maaperään ei tule. Karjarakennuksesta, lantalasta, lannan käsittelystä, levityksestä ja kul je tuk ses ta tulee vähäisessä määrin hajupäästöjä. Hakemuksessa on arvioitu, että vähäisiä hajupäästöjä leviää noin 150 m etäi syy del le em. toimintojen sijainnista. Arvio on tehty hakijan aistivaraiseen havain toon perustuen. Lietesäiliö täyttyy altapäin ja lietteen pintaan muo dos tu va kuivakerros (kuori) vähentää hajuhaittoja. Liete le vi tetään pelloille ns. nitraattiasetuksen mukaan. Lietevarastojen kat ta minen ei ole tilalla taloudellisesti järkevää. Vähäistä hajupäästöä lukuun ottamatta muita merkittäviä päästöjä ilmaan ei aiheudu. Hakija on arvioinut hajupäästön olevan pai kal linen, eikä siitä aiheutuvan kohtuutonta haittaa ympärillä asuville. Melua syntyy tilalla pääosin liikenteestä. Hakemuksessa on arvioitu, et tä päivittäisiä liikenteen käyntejä tilalla on yksi päivässä ja mai toau to käy tilalla joka toinen päivä. Teuraseläimiä kuljettava eläin kul jetus au to käy tilalla kerran kuukaudessa, rehukuljetuksia tulee re kal la noin kerran kahdessa kuukaudessa ja jätehuolto käy kerran vii kossa. Suurimmat liikennekuormitukset lähialueen tiestölle muo dos tu vat sesonkitöistä: lannan levityksen aikainen liikenne on arvioitu ole van vuodessa noin 300 ajoa, jotka tekee urakoitsijan kuor ma-au to. Rehunteon aikaan traktoriliikennettä on arvioitu olevan noin 300 ajoa vuodessa. Miltei päivittäistä on myös pienimuotoinen hen ki lö auto lii ken ne (kuten tarkastukset, eläinlääkäri, siementäjä, lomittajat ja oma liikenne). Suurin kuormitus tilakeskukselta kohdistuu yk si tyistiel le. Teiden kuntoa pyritään vaalimaan oikea-aikaisella työnteolla. Ha ki jan arvion mukaan tilalla muodostuvasta melusta ei ole haittaa ym pä ris töl le. Lietelantaa sekoitetaan potkurisekoittimella levitysten yhteydessä ja sii tä aiheutuva hajuhaitta on hetkellinen. Eläinsuojassa on painovoimainen ilmanvaihto. 9.2 Vaikutukset ympäristöön Hakijan mukaan tilalla noudatetaan alueella vallitsevia, hyvän maun mu kai sia viljely- ja karjanpitotapoja. Yritys toimii jo maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Näin ollen tilan toiminnan muutos ei muuta alueen yleisilmettä mitenkään mer kittä väs ti. Uuden lypsykarjanavetan myötä tilan peltoviljely muuttuu vähem män tuuli- ja eroosioherkäksi, sillä tilan peltoviljely muuttuu nykyi ses tä tilanteesta entistä vahvemmin karkearehun tuotantoon. Ti la
on sitoutunut jo nyt erilaisiin toimenpiteisiin vesistöjen vaa li mi sek si tukisopimuksien kautta. Eläinsuojasta ja lannan varastointiloista ei aiheudu haitallisia vai kutuk sia maaperään tai pohja- ja pintavesiin, koska rakenteet ovat tiivii tä eikä niistä tule valumia ympäristöön. Eläinsuoja sekä pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Haju- ja melupäästöt ovat vähäisiä. Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristöön 10. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Hakijan mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttäminen on ti lan toiminnalle hyödyllistä. Tilan etu olisi saada esimerkiksi ra vintei den levitys sekä energiatehokkuus mahdollisimman hyväksi uuden tekniikan avulla, sillä liikuteltavat massat, kuten liete tai kar keare hu aiheuttavat suuria energia- ja pääomakustannuksia tilan toi minnas sa. Tilan uuden tuotantorakennuksen ylösajo-vaiheessa on kuiten kin vaarallista investoida suuria pääomia uusiin koneisiin tai ener gia rat kai sui hin, mutta siihen silti pyritään mahdollisuuksien mukaan. 11. TOIMINNAN TARKKAILU Karjarakennuksen, varastorakennuksen, rehuvaraston, lantaloiden se kä polttoainesäiliöiden rakenteita tarkkaillaan säännöllisesti kerran vuodessa ja tarkkailusta pidetään kirjaa. Tarkkailusta pi det tävään kirjanpitoon merkitään tarkastuspäivämäärä, tarkastuksen suorit ta ja, havaitut puutteet ja tarvittavat korjaustoimet. Lantavarastot tar kas te taan tyhjennyksen yhteydessä kerran vuodessa. Käyttötarkkailun raportointi tehdään ympäristölautakunnalle pyy dettäes sä. Ympäristöviranomaiselle raportoidaan merkittävistä muu toksis ta, esimerkiksi peltolohkojen muuttumisesta ja ilmoitettujen toimen pi tei den valmistumisesta. Toiminnasta ei hakijan mukaan synny sellaisia päästöjä, joita olisi tark kail ta va. Toiminnan vaikutusten tarkkailua hoidetaan samalla kuin tehdään käyttötarkkailua. Polttoainesäiliötä käytetään usein ja se tarkastetaan käytön yhteydessä ja ryhdytään tarvittaessa tar vit taviin toimenpiteisiin. Viranomaisten suorittamat tarkastukset tehdään ra ken nus ten palotarkastusten yhteydessä. Tuotantotiloja tark kail laan päivittäin karjantarkkailun yhteydessä. Havaittu huoltotarve to teu tetaan välittömästi. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Pahimmat riskit tilan toiminnalle ovat vakavat tarttuvat taudit sekä
va ka vat normaalin toiminnan keskeyttävät onnettomuudet kuten tu lipa lo, vedensaannin katkeaminen tai yrittäjän sairastuminen. Lisäksi ris ke jä muodostuu tuotantotilojen, lantavarastojen tai polt to ai ne säiliöi den vuodoista. Tilalle on laadittu pelastussuunnitelma ja yrittäjät ovat ver kos toi tuneet. Tilanteen vaatiessa otetaan yhteyttä pelastuslaitokseen, eläinlää kä riin tai viranomaisiin. Rehuvarastojen vuodoissa ei synny valumia, koska varastoidaan vain kuivaa rehua. Säilörehu tehdään siiloon esikuivattuna, jolloin pu ris te nes tet tä ei juuri tule. Tuleva neste johdetaan tiiviiseen lie tesäi li öön. Tila ei sijaitse pohjavesialueella, eikä sellaisen läheisyydessä. Vesis töön on matkaa yli 100 metriä, joten vesistöön liittyvä riski on haki jan mukaan epätodennäköinen. Polttoainesäiliön vuotoa varten eläinsuojassa on turvetta mah dol lisen vuodon imeyttämiseksi. 1-vaippaiselle polttoainesäiliölle on kevääl lä 2015 rakennettu katos ja betoninen suoja-allas (5 m3). Uusi lietesäiliö rakennetaan vesitiiviistä betonista avonaisena. Olemas sa olevien ja uuden säiliöiden rakenteita tarkkaillaan sään nöl lises ti ja vuodon ilmetessä se korjataan välittömästi. Lantaloiden tyhjen tä mi nen on rikkoontumisen sattuessa ensisijainen toimenpide. Karjarakennuksen paloon on varauduttu vaahtosammuttimilla ja palo va roit ti mil la. Eläinsuojissa on omat rakennuskohtaiset vir ta kyt kimet. Tilalla on traktorikäyttöinen varavirtalähde. Uuteen eläin suojaan tulee todennäköisesti letkukelat. Työntekijöiden perehdytys auttaa riskien torjunnassa. Eläintauteja ehkäistään toimimalla ennaltaehkäisevästi, vierailuja rajoi te taan ja vierailijoilta vaaditaan suojavaatetus. Hygieniasta huoleh di taan. Eläinten massakuolemassa ja tulipalossa palaneiden ruhojen kä sitte lys sä noudatetaan ympäristöviranomaisen ohjeita. Vesikatkoksen varalta tilalla on mahdollisuus ottaa vettä vanhasta kai vos ta eläinten juomavedeksi. Lantavarastojen vuotoja ehkäistään tarkistamalla säiliöt vuosittain tyh jen nyk sen yhteydessä. Ympäristöviranomaiselle tehdään ilmoitus, jos vuotoja pääsee maape rään tai vesistöön.
HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET - Sijaintikartta 1:40 000 - Sukevan osayleiskaavaote ja kaavamerkinnät - Kiinteistörekisteri-ote - Luettelo naapureista - Asemapiirros - Pääpiirustukset eläinsuojista ja lantaloista - Peltojen vuokrasopimukset - Peltokartat 1:5000 13. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Sonkajärven kunnan ilmoi tus tau lul la 11.6-10.7.2015. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkais tu Miilu lehdessä 10.6.2015. Kuulutuksesta on lisäksi annettu tie to erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. 13.2 Tarkastus Ympäristönsuojelutarkastaja on käynyt hakemuksen johdosta tar kastuk sel la 14.7.2015. Tarkastukseen osallistuivat Mikko Väisänen ja ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta. Tarkastuskertomus on liitet ty asiakirjoihin. 13.3 Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunto ympäristönsuojelulain 42 kohdan 2) mukaisesti sijaintikunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen 10.6.2015 saapunut lau sunto: Ympäristölupahakemuksen perusteella eläinsuoja ei sijoitu poh ja vesi alu eel le. Meluhaitat on hakemuksessa arvioitu vähäisiksi ja ai heutu van pääasiassa ajoneuvoliikenteestä tilalla. Itse tuo tan to ra ken nukses ta ei arvioida aiheutuvan meluhaittaa. Rakennettava lie te säi liö on avonainen. Kuorettumisen johdosta aiheutuvat hajuhaitat ar vioidaan olevan ajoittaisia ja rajoittuvan lähialueelle. Suhteellisen lähellä tuotantorakennusta ja peltoja sijaitsee Son ka järven kunnan ylläpitämä Komulan yleinen uimaranta. Komula on toinen kunnan ylläpitämästä kahdesta uimarannasta. Uimaranta on terveys val von nan säännöllisen valvonnan piirissä ja rannalta ote taan vuosittain kolme vesinäytettä uimakauden aikana. Näyt teen oton perusteella uimaveden mikrobiologinen laatu on ollut hyvä, ei vät kä
uimavedelle asetetut raja-arvot ole ylittyneet. Lu pa ha ke muk sen tietojen perusteella ei ole nähtävissä, että uimavedelle ai heu tui si toiminnasta riskejä. Ympäristöterveysvalvonnalla ei ole ympäristölupahakemuksesta huo mau tet ta vaa." 13.4 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. 13.5 Vastine Hakijaa kuultiin kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunnon joh dos ta. Hakija ei antanut vastinetta. Valmistelijan päätösehdotus: 14. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Mikko Väi sä sel le ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan eläin suo jan toimintaan Sonkajärven kunnassa tilalla Niemi (762-425-7-72). Luvan saajan on noudatettava toiminnassaan lu paha ke muk ses sa esitettyä suunnitelmaa ja tässä lupapäätöksessä annet tu ja lupamääräyksiä. 15. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset 15.1. Eläinsuojaan saa yhteensä sijoittaa kerrallaan enintään seuraa vat eläinmäärät: 67 lypsylehmää, 22 hiehoa, 11 6-12 kk ikäistä va sik kaa ja 12 alle 6 kk ikäistä vasikkaa (noin 869 eläinyksikköä). Eläin mää rää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edellä mainittujen eläin mää rien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Perustelut: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mu kai ses ti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kul loi sen kin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uu si misen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen pe rus tee na olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puit teis sa siten, että tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ym päris tö vai ku tuk sia. (YSL 52 ) Lannan varastointi ja käsittely
15.2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Varastotilaisuudessa on otetta va huomioon eläinsuojan pesuvedet ja avoimiin säiliöihin ker ty vät sadevedet. Varastointitilavuudesta voidaan vähentää lai dun kau den tuottama lantamäärä, kuitenkin niin, että lannan va ras toin ti ti la vuu det riittävät myös poikkeustilanteisiin. Riittävän suurilla lan ta va ras toil la varmistetaan, että lannan levitys voidaan toteuttaa sekä vil je lyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen ai kaan. Hakijan käytössä on riittävästi lannan varastointitilavuutta 12 kk:n ajaksi, kun suunnitellut uudet liete- ja kuivalantala ra ken ne taan.(ysl 7-8, 16 17, 52, VNA 1250/2014 5 ) 15.3. Eläinsuojien rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lie te al taat ja kuivalantala on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosit tain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lan ta lan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse ta pah tumaan vuotoja. Mahdolliset vuodot on siistittävä. Tilan lietealtaiden ja kuivalantalan edustoille on muutostöiden yh teydes sä tehtävä kuormauslaatta. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein sekä määräys kuivalantalan ja liete lan talan rakenteista estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maa perään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosittaisilla tar kas tuk sil la varmistetaan rakenteiden kunto ja mahdolliset vauriot ha vai taan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. Valtioneuvoston ase tuk sen 1250/2014 7 :n 5 momentissa säädettyä kuor maus alustan tiivispohjaisuuden vaatimusta sovelletaan asetuksen 15 mukaan 1.1.2016 alkaen. (YSL 7-8, 16 17, 52, NaapL 17 18, Jä tel 13, VNA 1250/2014 5, 7 ) Lannan käyttö 15.4. Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mu kaisel le eläinmäärällä vähintään 61,36 ha. Lannan levitysajankohtaa va lit taes sa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naa-
pu rus tol le aiheutuva hajuhaitta. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa lajis ta riippuen vähintään 30-100 m levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi ha 3,5 hiehoa (12 24 kk) kohden, yksi ha 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden ja yksi ha 11 alle 6 kk ikäistä vasikkaa kohden. Vähimmäispeltoalan mää rit te lyn perustana on lannan keskimääräinen fosforisisältö sekä ym pä ris tö mi nis te riön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antama oh je 29.6.2009. Hakijalla on käytettävissä riittävästi peltohehtaareja lan nan levitykseen. Lannan levitysajankohtaa koskeva määräys on tar peen mahdollisesti aiheutuvan hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. Valtioneuvoston antaman asetuksen eräiden maa- ja puu tar ha ta loudes ta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) mukaan talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympä ril le jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa la jis ta riippuen vähintään 30-100 metrin levyinen suojavyöhyke kä sit te le mät tä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön ko ti eläin talou den ympäristönsuojelusta antaman ohjeen 29.6.2009 mukaan eläin ten laiduntamisessa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää ta paus koh tai ses ti riittävät suojaetäisyydet, vähintään nit raat ti ase tuksen suosittelemat 30 100 metriä. (YSL 6-8, 14, 16 17, 52, 58, 62, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 1250/2014 10 ) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely 15.5. Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Pyöröpaalit on avattava tiiviillä alustalla, jotta pyö rö paa leis ta mahdollisesti valuva puristeneste ei imeydy maa perään. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tii vis poh jai sessa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jät-
tee seen. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja poh ja ve sien pilaantumista. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jättei den varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaan tu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 16 17, 52, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 1250/2014 7, Sonkajärven kunnan jä tehuol to mää räyk set 2005) 15.6. Polttonestesäiliö tulee olla sijoitettuna tiivispohjaiselle alustalle se kä koneiden tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säi liön vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdol lis ta kerätä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla varustettuna lapon es tol la, tyyppikilvellä, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polt tones te säi liön kunto on tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa huol let ta va. Säiliön läheisyydessä tulee olla riittävästi imey tys ai net ta polttoainevuotojen varalle. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Polttonestesäiliön sijoitus- ja tankkauspaikka tulee saattaa tämän mää räyk sen mukaiseksi 30.9.2016 mennessä. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. (YSL 16 17, 52 ) Jätehuolto 15.7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toimi tet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kelpaa ma ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jät teen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral li sen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet tava Sonkajärven kunnan jätehuoltomääräyksiä. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen ta-
voi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. (YSL 52, 58, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, Son ka järven kunnan jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka 15.8. Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 6-8, 52, YSA 15 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 15.9. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Öljynerotuskaivon tarkastuksista ja tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tyh jen nys ten ajankohdat. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tarvittavat tiedot on pyynnöstä raportoitava kunnan ym pä ristön suo je lu vi ran omai sel le. Tilalla tapahtuvista muutoksista on il moitet ta va kunnan ympäristölupaviranomaiselle. Myös toiminnan lo pet-
ta mi ses ta on ilmoitettava. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ym pä ris tö haittaa, on ilmoitettava välittömästi ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sel le. Ilmoitus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. (YSL 8, 62, 94, 170, JäteL 12, 118 122 ) 16. RATKAISUN PERUSTELUT 16.1 Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. 16.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, jossa ko ti eläin talou den harjoittaminen on alueelle tavanomaista toimintaa. Alueen kaa voi tus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Eläinsuoja ja lannan le vi tyk seen käytettävät pellot eivät sijoitu vedenhankinnan kannalta tär keäl le pohjavesialueelle. Eläinsuojan sijaintipaikka, etäisyydet asu tuk seen ja alueen aikaisempi käyttö huomioon ottaen ei ha kemuk sen mukaisesta toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaan tu mis ta tai kohtuutonta rasitusta lähiasutukselle. Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan laa tu, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen ter veys haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maa pe rän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luon non olo suh teiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai ku tus alueel la eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua koh tuu ton ta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset. Edel lytyk set luvan myöntämiselle ovat olemassa. 17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Muistutuksia ei jätetty.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa esille tuodut sei kat on huomioitu lupamääräyksissä ja luvan myöntämisen ylei sissä perusteluissa. 18. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS TA MI- NEN Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 29, 87 ) 19. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mi sesta, on asetusta noudatettava. (YSL 70 ) 20. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen (1.9.2015). Tämä päätös on lainvoimainen 2.10.2015, jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 21. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6-8, 14, 16 17, 27, 29, 44, 52, 58, 62, 70 71, 85, 87, 94, 170, liite 1 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 2, 15 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 118-122 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin ole vien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) Lisäksi on otettu huomioon Sonkajärven kun nan ym pä ris tön suo je lumää räyk set 2012, Sonkajärven kunnan jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Koti eläin ra ken nus ten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, 7.1.2001) sekä Ympäristöministeriön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tönsuo je lus ta 29.6.2009. Ratkaisu on tehty vireilletuloajankohtana voimassa olleen lain säädän nön mukaisesti. 22. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille 26.5.2015, luvan saajalta peritään
eläin suo jan ympäristölupahakemuksen käsittelystä 1 500 euroa Ylä-Sa von SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen 26.11.2013 214 hyväksymän taksan mukaisesti. Kuulutuskustannukset pe ri tään todellisten kulujen perusteella. 23. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 23.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 85 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet se kä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Mikko Väisänen - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue - Pohjois-Savon ELY-keskus / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kult tuu ri vastuualue - Sonkajärven kunnanhallitus - Sonkajärven kunnan rakennusvalvontaviranomainen - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/iisalmen toimipiste 23.2. Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 85 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muis tu tuk sen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille ym päris tön suo je lu lain 44 :n 1 momentin mukaan annettu lu pa ha ke mukses ta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta 23.3. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Sonkajärven kunnan ilmoitustaululla. Kuulutus julkais taan Miilu lehdessä. 24. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on 31.8.2015 Päätöksen antopäivä on 1.9.2015 25. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal linto-oi keu teen. Lupapäätös annetaan Sonkajärven kunnan il moi tus-
tau lul le asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jol loin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä (1.10.2015 men nessä). Valitusaikaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Va li tus kirjel mä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoit teeseen PL 204, 65101 VAASA. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Mikko Väi sä sel le ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan eläin suo jan toimintaan Sonkajärven kunnassa tilalla Niemi (762-425-7-72) valmistelijan ehdotuksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.