Kemian teollisuus Kemian teollisuuden toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Kyselyyn saatiin vastaus 43 kemian teollisuuden toimipaikasta. Näistä 2 toimii öljytuotteiden valmistuksen, 19 kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden, 10 kumi- ja muovituotteiden ja 12 ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksen toimialalla. Kemian teollisuuden toimipaikoista 11 on 20-99 hengen toimipaikkoja, 100-249 hengen toimipaikkoja on 14 ja yli 250 hengen toimipaikkoja 18. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 32 työnantajan edustajaa ja 59 henkilöstön edustajaa. Henkilöstön vastaajista 69 prosenttia on miehiä. Miesten osuus on henkilöstön vastaajista muussa teollisuudessa 72 prosenttia ja palvelualalla 53 prosenttia. Laadun ja tuottavuuden kehittämiseen tähtääviä hankkeita ja työn organisoinnin muutoksia paljon Neljässä viidestä kemian teollisuuden toimipaikasta on toteutettu kyselyä edeltävinä vuosina uudelleenjärjestelyjä, joilla on ollut vaikutusta töiden sisältöön ja henkilöstön asemaan. Työn organisointiin liittyviä muutoksia, esimerkiksi ammattikuvien laajentamista ja ryhmä- tai tiimityön käyttöönottoa on toteutettu lähes kolmessa neljänneksessä toimipaikoista. Kokonaisuuksia on purettu pienemmiksi yksiköiksi, kuten tulosyksiköiksi kymmenesosassa toimipaikoista, mikä on toimialoittain verrattuna alhaisin osuus tutkimuksessa. Yksikköjä on yhdistetty laajemmiksi kokonaisuuksiksi neljänneksessä toimipaikoista. Runsaassa 40 prosentissa toimipaikoista on laajennettu alihankintaa ja ostettu aiemmin omalla väellä teetettyjä töitä ulkopuolisilta. Laadun tai tuottavuuden kehittämiseen liittyviä hankkeet ovat olleet yleisiä; niitä on toteutettu lähes 80 prosentissa kemian teollisuuden toimipaikasta. Yhteistoiminta-asioita on kemian teollisuuden toimipaikoissa käsitelty melko paljon. Tutkimuksen toimialoista edelle sijoittuvat vain paperiteollisuus sekä pankki- ja vakuutustoiminta. Yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksena on päästy sopimuksiin ja yhteisymmärrykseen keskimäärin runsaassa neljässä tapauksessa viidestä, lopuissa työnantaja on tehnyt yksipuolisen ratkaisun. Kemian teollisuuden työnantajavastaajat arvioivat toimipaikkansa kannattavuuden tavallisesti melko hyväksi (47 %). Erittäin hyväksi kannattavuuden arvioi 13 prosenttia vastaajista. Runsas kolmannes pitää kannattavuutta kohtalaisena. Kaksi vastaajaa katsoo kannattavuuden melko huonoksi. Arviot toimipaikan kannattavuudesta edustavat tutkimuksen toimialojen keskimääräistä tasoa. Viidennes työnantajan edustajista arvioi toimipaikkansa kannattavuuden parantuneen kyselyä edeltävinä vuosina merkittävästi ja puolet katsoo kannattavuuden parantuneen jonkin verran. Yhtä lukuun ottamatta muut vastaajat ilmoittavat kannattavuuden pysyneen ennallaan. Kannattavuuden kehitystä arvioidaan kemian teollisuudessa hieman myönteisemmin kuin toimialoilla keskimäärin. Runsas viidennes vastaajista kokee kilpailun alalla lisääntyneen selvästi ja puolet katsoo kilpailun lisääntyneen jonkin verran. 1
Kemian teollisuus Sopimisen määrä, kohdeasiat ja tavoitteet Sopimuksia tehty paljon Kemian teollisuuden toimipaikoissa on sovittu paikallisesti keskimäärin 16 kyselylomakkeessa luetelluista asiaryhmistä. Sopimisen kohteena olleiden asiaryhmien määrä on paperiteollisuuden jälkeen vertailun toimialojen toiseksi korkein. Toimipaikan henkilöstömäärä selittää jonkin verran kemian teollisuuden hyvää sijoittumista toimialoittain, koska kemian teollisuuden vastaajatoimipaikoissa on suuria toimipaikkoja hieman enemmän kuin toimialoilla keskimäärin ja suurissa toimipaikoissa paikallinen sopiminen on jo henkilöstömäärästä johtuen laajempaa ja useampiin asiaryhmiin ulottuvaa kuin pienissä toimipaikoissa, mutta toimipaikan koko vakioitunakin paikallisen sopimisen määrä kemian teollisuudessa ylittää teollisuuden ja palvelualan toimipaikkojen keskiarvon. Erityisesti suurissa kemian teollisuuden toimipaikoissa on tehty paljon paikallisia sopimuksia, mutta myös pienissä, alle 50 hengen toimipaikoissa, on tehty saman kokoisiin toimipaikkoihin verrattuna paljon sopimuksia. Keskisuurten toimipaikkojen osalta luvut ovat teollisuuden keskimääräistä tasoa. Asiaryhmittäin tarkasteltuna kemian teollisuudessa on muihin toimialoihin verrattuna tehty usein sopimuksia palkka-asioista sekä luokan muut asiat kohdeasioista, johon sisältyvät mm. tuottavuuden parantaminen, koulutus, työsuojeluasiat ja ulkopuolisen työvoiman käyttö. Myös työaikajärjestelyistä ja sekä henkilöstön asemaan ja toimenkuviin liittyvien muutoksista on sovittu useammin kuin teollisuudessa tai palvelualalla keskimäärin. Paikallisen sopimisen määrä asiaryhmittäin 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Paikallinen sopiminen asiaryhmittäin kemian teollisuudessa, muussa teollisuudessa ja palvelualoilla Asioiden määrä, joissa sopimuksia on tehty alan toimipaikoissa keskimäärin 2,3 2,0 5,2 6,5 Kemian teollisuus 1,8 1,8 5,0 5,5 Muu teollisuus 1,2 1,6 4,8 3,8 Palveluala Muut asiat Henkilöstön asema ja toimenkuvat Työaikajärjestelyt Palkka-asiat 2
Paremmista palkkaeduista, tulospalkkioista ja palkkausjärjestelmistä paljon sopimuksia Palkka-asioista kemian teollisuuden toimipaikoissa on sovittu varsin usein paremmista palkkaeduista alan työehtosopimuksiin ja aiempaan käytäntöön verrattuna (63 prosentissa toimipaikoista), tulospalkkioista (63 %), palkkausjärjestelmistä (56 %) työn vaativuuden arviointijärjestelmistä (56 %) sekä palkan lisistä (esim. raskaan työn lisä, olosuhdelisä ym.) (53 %). Noin puolessa toimipaikoista on sovittu myös varallaolokorvauksista (49 %) sekä sijaisuuskorvauksista ( 49 %.) Heikommista palkkaeduista aikaisempaan käytäntöön verrattuna on tehty sopimus yhdessä kymmenestä toimipaikasta (9 %) ja lomarahojen leikkaamisesta ainoastaan yhdessä toimipaikassa (2 %). Työaikajärjestelyjen osalta tavallisimpia sopimisen kohteita ovat olleet liukuva työaika (72 %), ylityökorvausten vaihtaminen vapaaseen (60 %), ruokataukojen tai lepoaikojen pituus (58 %), vuosiloman antaminen muuna kuin normaalina lomakautena (53 %), vuorotteluvapaa (53 %) sekä ylitöiden enimmäismäärä (44 %). Säännöllisen vuorokautisen työajan pituudesta ja työajan lyhentämisvapaa (pekkasvapaasta) on tehty paikallinen sopimus runsaassa kolmanneksessa (37 %) ja osittaisesta hoitovapaasta viidenneksessä toimipaikoista. Muutoksista työn organisoinnissa tehdään usein paikallinen sopimus Paikallisesti sovitaan myös työsuojelusta ja tuottavuudesta Henkilöstövaikutuksiltaan merkittävistä muutoksista työtehtävien sisällössä ja työn organisoinnissa on runsaassa puolessa (53 %) kemian teollisuuden toimipaikoista tehty paikallinen sopimus. Suhteellisen tavallisia ovat myös yhteistoimintamenettelyä koskevat sopimukset (35 %). Noin neljänneksessä toimipaikoista on sovittu henkilöstövaikutuksiltaan merkittäviin työntekijöiden siirtoihin (28 %), todetun lomautus- tai irtisanomisuhan vaikutuksiin (26 %) sekä lomautuksen perusteisiin ja kohdentamiseen (23 %) liittyen. Henkilöstön osa-aikaistaminen on ollut sopimisen kohde-asiana vain harvoin (7 %) eikä irtisanomissuojan parantaminen tai irtisanomisen menettelytapojen kehittäminen lainkaan. Noin puolessa toimipaikoista on sovittu työsuojeluasioista (48 %), koulutuksesta 47 %) ja tuottavuuden parantamiseen liittyen (47 %). Koulutusta ja tuottavuutta koskevia paikallisia sopimuksia on kemian teollisuudessa toimialoittain verrattuna paljon, mitä voidaan pitää yhtenä merkkinä kehittyneestä sopimiskulttuurista. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä on tehty sopimus 44 prosentissa ja tasa-arvoasioista 23 prosentissa toimipaikoista. Toimipaikat luokiteltiin tutkimuksessa paikalliseen sopimiseen liittyen traditionaalisiin, kehittyviin ja joustaviin toimipaikkoihin sen perusteella, missä määrin niissä on sovittu palkkauksen perusteisiin, koulutukseen ja työn organisointiin liittyen. Joustavalla toimipaikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä toimipaikkaa, jossa on sovittu paikallisesti työn organisoinnista, tulospalkkioista, voittopalkkioista tai palkkausjärjestelmistä sekä myös koulutuksesta (Niemelä 2000). Aineiston kemian teollisuuden toimipaikoista 30 prosenttia on luokituksen perusteella joustavia, kun vastaava osuus on kaikista teollisuuden toimipaikoista 22 % ja palvelualojen toimipaikoista 13 %. Kehittyviä toimipaikkoja, joissa on sovittu kahdesta edellä mainitusta kohdeasiasta on kemian teollisuuden toimipaikoista kol- 3
Kemian teollisuus mannes, tämän osuuden ollessa tutkimuksen kaikista toimipaikoista 26 prosenttia. Sopimisella tavoiteltu sitoutumista, kannustavaa palkitsemista, kustannussäästöjä ja joustavuutta Kemian teollisuudessa on työehtoja paikallisesti sopimalla tavoiteltu ensisijaisesti yrityksen ja henkilöstön molemminpuolisen sitoutumisen lisäämistä, kannustavaa palkitsemista, työvoimakustannusten vähentämistä sekä asiakaslähtöistä toimintatapaa. Työnantaja tekee kemian teollisuudessa paikalliset sopimukset yleensä luottamusmiehen kanssa taikka luottamusmiehen sekä asianosaisen työntekijän tai henkilöstöryhmän kanssa. Myös henkilökohtaisia, työnantajan ja työntekijän välisiä, sopimuksia on tehty jonkin verran, tavallisimmin työaika-asioissa. Ryhmäsopimista ja porukalla sopimistakin on tapahtunut, mutta se on harvinaista. Neljässä viidestä toimipaikasta luottamusmies osallistuu paikallisesti sovittavien asioiden käsittelyyn yleensä aina jo niiden valmisteluvaiheessa. Kokemukset paikallisesta sopimisesta Vaikuttamismahdollisuudet Henkilöstö kokee vaikuttamismahdollisuutensa sopimisessa toimialoittain kohtalaisiksi Henkilöstön edustajien arviot vaikuttamismahdollisuuksistaan sopimusten sisältöön edustavat toimialojen keskimääräistä tasoa. Niiden vastaajien osuus, jotka katsovat henkilöstön voineen vaikuttaa sopimusten sisältöön vähintään jonkin verran, ovat palkka-asioiden osalta 46 prosenttia, työaikakysymyksissä 66 prosenttia ja henkilöstön asemaan ja toimenkuviin liittyvän sopimisen kohdalla 47 prosenttia. Näihin lukuihin sisältyvät ne noin viidennes vastaajista, jotka katsovat henkilöstöllä olleen vaikuttamismahdollisuuksia oleellisesti. Vastaajia, jotka katsovat, ettei henkilöstö ole voinut vaikuttaa sopimuksiin lainkaan, on palkka-asoiden kohdalla 12 prosenttia, työaikakysymyksissä neljä prosenttia ja toimenkuvien kohdalla 16 prosenttia. Henkilöstön edustajien kyselylomakkeisiin kirjoittamiin avovastauksiin sisältyy joitakin kannanottoja, missä viitataan vaikuttamismahdollisuuksien puutteellisuuteen, mutta aihe ei nouse kommenteissa esiin niin voimakkaasti kuin eräillä muilla toimialoilla. Kyllä olen sitä mieltä, että voidaan sopia paikallisesti asioita, kunhan ne ei ole työnantajan puolelta sanelupolitiikkaa eikä uhkailua, mitä tapahtui minun kohdallani alkuaikoina kun aloin luottamushenkilöksi, ja näitä asioita hoidella. Ja luottamustehtäviä ei arvosteta, ne ovat itsestään selviä asioita monelle. (Henkilöstön edustaja, suuri kemian teollisuuden Konsernijohdon liian suuri päätösvalta TES-asoissa on johtanut siihen, että kaikki asiat tulevat suorana käskytyksenä. Toimipaikoilla ei ole edes puhuttu esim. työaikajoustoista. Toisaalta ei ole kuulunut napinoitakaan kentältä, paitsi työajan pituudesta. Johtamiskulttuuri on 4
vanhoillinen. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Suurilla työpaikoilla, kuten meillä, ei paikallinen sopiminen aiheuta ongelmia. Ammattiosastomme on vahva ja työnantaja kunnioittaa sitä. Ongelmat paikallisessa sopimisessa on pienillä työpaikoilla. Ammattiliitoille on saatava ehdottomasti neuvotteluoikeus työpaikoilla. (Henkilöstön edustaja, suuri kemian teollisuuden Kemian teollisuuden työnantajavastaajat arvioivat omia vaikuttamismahdollisuuksiaan sopimusten sisältöön myönteisemmin kuin teollisuuden tai palvelualan työnantajan edustajat keskimäärin. Sopimisen luonne ja tasavertaisuus Kemian teollisuuden henkilöstövastaajien enemmistö (52 %) arvioi toimipaikkansa paikallisen sopimisen olleen luonteeltaan lähinnä työnantajapuolen ehdoilla toteutettua sopimista, jossa myös työntekijäpuolen näkemyksiä ja ehdotuksia on kuitenkin otettu huomioon. Niiden vastaajien osuus, jotka kokevat sopimisen olleen käytännössä työnantajapuolen sanelua, on 10 prosenttia. Vapaaksi sopimiseksi, jossa on pyritty yksimielisyyteen, toimipaikkansa sopimisen luokittelee 38 prosenttia vastaajista. Luvut edustavat tutkimuksen toimialojen keskimääräistä tasoa. Työantajavastaajista kaksi kolmannesta luokittelee toteutuneen sopimisen vapaaksi sopimiseksi ja kolmannes työnantajavetoiseksi, mutta henkilöstön näkemyksiä huomioon ottavaksi sopimiseksi. Henkilöstön arvioi sopijaosapuolten aseman tasavertaisuutta kriittisesti Arvioitaessa asiaryhmäkohtaisesti paikallisen sopimisen osapuolten tasavertaisuutta, kemian teollisuuden henkilöstövastaajat ovat hieman kriittisempiä kuin luottamushenkilöt keskimäärin. Henkilöstön asemaa vähintään melko erivertaisena pitävien vastaajien osuus on palkka-asioissa 58 prosenttia, työaika-asioissa 42 prosenttia ja henkilöstön asemaa ja toimenkuvia koskevan sopimisen kohdalla 53 prosenttia, kun vastaavat osuudet kaikkien henkilöstövastaajien osalta ovat 49, 30 ja 46 prosenttia. Arvioitaessa henkilöstön asemaa sopimisen kannalta kokonaisuutena, 57 prosenttia henkilöstön vastaajista katsoo, että asema ei ole sopimuksia tehtäessä ollut riittävän tasavertainen. Vastaava osuus kaikissa teollisuuden toimipaikoissa on 47 prosenttia ja palvelualalla 38 prosenttia. Aseman näkee riittävän tasavertaiseksi kemian teollisuudessa vajaa kolmannes luottamushenkilöistä (31 %, koko aineistossa 35 %), joten kysymys myös jakaa mielipiteitä. Niiden vastaajien osuus, jotka eivät ota asiaan kantaa, on kemian teollisuudessa pieni, 12 prosenttia (koko aineistossa 20 %). Luottamushenkilöiden aseman ja tiedon kulun parantaminen nähdään henkilöstön taholta tärkeiksi tavoitteiksi, joilla tasavertaisuutta voidaan lisätä. 5
Kemian teollisuus Tasavertainen asema henkilöstön ja työnantajan kesken. Salailun lopettaminen neuvoteltavista asioista. Luottamusmiesorganisaation hyväksyminen ja kehittäminen myös pienissä yrityksissä. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Tasavertainen neuvotteluasema puuttuu. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Tasavertainen sopiminen: parannettava työntekijän vaikutusmahdollisuuksia ja suojaa, samoin luottamusmiehen. (Henkilöstön edustaja, suuri kemian teollisuuden Luottamushenkilön asema, niin tiedollisesti kuin taidollisesti. Siis täytyisi olla tasavertainen neuvottelupöydässä työnantajan kanssa. (Henkilöstön edustaja, suuri kemian teollisuuden Mutta sopimuksia tehdään silti paljon. Tulos, jonka mukaan henkilöstö arvioi toimialoittain verraten kriittisesti sopimisen osapuolten tasavertaisuutta, on sikäli mielenkiintoinen, että kemian teollisuudessa kuitenkin tehdään paljon paikallisia sopimuksia. Kemian teollisuuden tilanne muistuttaakin tältä osin tilannetta paperiteollisuudessa. Tulosta voi tulkita siten, että arvio osapuolten tasavertaisuudesta heijastaa tässä pikemminkin käsitystä työelämän perusasetelmasta työnantajan ja henkilöstön välillä kuin asemaa nimenomaan sopimuksia tehtäessä. Kemian teollisuudessa vastakkainasettelu neuvotteluasetelmassa ehkä tunnistetaan selvemmin ja asioihin otetaan kantaa rohkeammin kuin esimerkiksi palvelualoilla, mutta tämän vastapainoksi vahvojen neuvotteluosapuolien välille on luotu toimivia sopimiskäytäntöjä, jotka tekevät mahdolliseksi ristiriitojen säätelyn ja tyydyttävät neuvottelutulokset. Kemian teollisuuden työnantajavastaajista 81 prosenttia katsoo riittävän tasavertaisuuden sopimuksia tehtäessä toteutuneen. Tiedot ja osaaminen Tiedon kulussa henkilöstön mukaan puutteita Tiedon kulku sopijaosapuolten kesken arvioidaan kemian teollisuudessa tavallisesti riittäväksi, mutta etenkin teollisuuden muihin toimialoihin verrattuna niiden henkilöstön edustajien osuus, jotka ovat kokeneet tiedon kulussa puutteita, on korkea. Kemian teollisuuden henkilöstövastaajista 51 prosenttia katsoo edustamallaan sopijaosapuolella olleen käytössään riittävät tiedot sopimuksia tehtäessä. Niiden vastaajien osuus, jotka kokevat tietojen olleen riittämättömät, on 35 prosenttia, kun se tutkimuksen kaikkien henkilöstön edustajien osalta on neljännes. Työnantajavastaajista 85 prosenttia arvioi osapuolensa tietojen olleen riittävät. Paikallisen sopimisen edelleen lisääntyessä on työntekijöiden ja työnteettäjän välinen luottamus ehdottoman tärkeää. Se on peruslähtökohta, jos aiotaan saada aikaiseksi yhteistä hyvää. Työntekijäpuolen tietotaso on usein riittämätön kun käsitellään yhtiön tai konsernin isoja asioita. Neuvotteluissa ollaan eriarvoisessa asemassa, koska työnteettäjäpuoli käsittelee asioita päivittäin ja työntekijät vain tarpeen tullen. 6
Tarvitaan lisää koulutusta, lainsäädäntö-, kieli-, ym. koulutusta. Konsernissa ns. konserniluottamusmiesjärjestelmästä saattaisi olla apua em. asiaan. Mutta kuten alussa mainitsin, luottamus ja kaikki voittoa - periaatteella toimiminen on kaiken perusta. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Paikallisessa sopimisessa työnantajalla on ammatti-ihmiset sopimassa (neuvottelemassa) asioista. Luottamusmieheltä puuttuu tietoa ja taitoa sopimiseen. TES sopimukset pitäisi olla niin kattavia, että paikallinen sopiminen on molempien hyöty. Viimekädessä työnantaja käyttää direktio-oikeutta ja neuvottelut päättyy. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Mahdollisuudet saada asiantuntija-apua melko hyvät Kemian teollisuuden luottamushenkilöistä kaksi kolmannesta on saanut sopimuksia tehtäessä asiantuntija-apua ammattiliitosta ja työnantajavastaajista 56 prosenttia työnantajaliitosta. Luottamushenkilöiden mahdollisuudet saada apua erityisasiantuntemusta edellyttävissä asioissa. esimerkiksi taloudellisissa ja juridisissa kysymyksissä, arvioi kemian teollisuudessa melko hyviksi 72 prosenttia henkilöstön edustajista ja 81 prosenttia työnantajan edustajista. Asiantuntija-avun tarvetta kemian teollisuuden mainitsevat olevan erityisesti lakien ja sopimisten tulkintaan liittyen. Tietoa toivotaan myös talousasioista ja menettelyistä muissa yrityksissä. Alan yleisistä käytännöistä työaika- ja palkkausasioissa, tilinpäätöstietoja analysoinnissa. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Määräaikaisten työntekijöiden palkkasopimus, eri tilanteissa tulkintaapua, sopimus- ja lakipykälissä. (Henkilöstön edustaja, pieni kemian teollisuuden Onko kyseinen sopimus tarpeeksi hyvä jäsenen kannalta, onko työnantaja menetellyt oikein jossakin asiassa. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Tulkinta-apua eri tilanteissa (TES), sopimusten oikeellisuuden tarkistaminen., yleisnäkemys: miten muualla. (Henkilöstön edustaja, pieni kemian teollisuuden Tunnuslukuja, miten sovelletaan, mikä on ollut lain tarkoitus, miten muualla on sovittu. (Henkilöstön edustaja, suuri kemian teollisuuden Uuden palkkausjärjestelmän käyttöön otossa, lakien ja pykälien tulkinnassa. (Henkilöstön edustaja, suuri kemian teollisuuden Miten tehdään sopimuksia jotka ovat parempia kuin TES edellyttää ja saada työnantaja ymmärtämään että on luvallista parantaa työoloja ja korvauksia. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden 7
Kemian teollisuus Sopimistilanteet Kemian teollisuuden henkilöstön edustajista 43 prosenttia ja työnantajan edustajista kolmannes arvioi, että sopimuksia tehtäessä on toisinaan ollut lomautusten tai henkilöstön vähentämisen uhka. Henkilöstön edustajista vain yksi arvioi uhan esiintyneen useasti, työnantajan edustajista ei kukaan. Luvut edustavat teollisuuden toimipaikkojen tavanomaista tasoa. Neuvotteluissa ajoittain työtaistelun uhka pai- nostamista Työtaistelun uhka näyttäisi olleen henkilöstön edustajien vastausten perusteella kemian teollisuuden sopimistilanteissa hieman tavallisempi kuin toimialoilla keskimäärin. Sekä henkilöstön että työnantajien edustajin vastaajista noin kolmannes (31 ja 30 %) arvioi työtaistelun uhan liittyneen sopimiseen toisinaan. kun vastaavat luvut aineiston toimipaikoissa keskimäärin ovat 19 ja 17 prosenttia. Ajoittain kärjistyneistä neuvottelusuhteista kertovat myös vastaukset kysymykseen, onko neuvotteluissa on esiintynyt vastapuolen taholta painostusta. Henkilöstön edustajista 55 prosenttia kokee työantajan painostaneen neuvotteluissa toisinaan ja 12 prosenttia usein kun vastaavat osuudet koko aineistossa ovat 50 ja 5 prosenttia. Työantajien arviot eivät sen sijaan poikkea toimialojen tavanomaisista luvuista. Runsas kolmannes (37 %) työnantajan edustajista on toisinaan kokenut painostusta henkilöstön taholta. Kukaan ei koe painostusta esiintyneen usein. Lukuja tulkittaessa tulee ottaa huomioon, että kemian teollisuudessa tehdään sopimuksia paljon, minkä seurauksena myös mahdollisuus, että neuvottelusuhteet toisinaan kärjistyvät, on todennäköisempi kuin aloilla, joilla sopimista on vähän. Sopimisen riitatilanteita Erimielisyyksiä ovat kemian teollisuudessa aiheuttaneet muun muassa tuotantopalkkiot, korvaukset ja sopimisten tulkinta. Seuraavaan on koottu kemian teollisuuden vastaajien kuvauksia paikalliseen sopimiseen liittyneistä riidoista. Työnantajan edustajat: Ei riitoja. Yksittäisiä erimielisyystapauksia, mitkä on tutkittu ja haettu yhteinen tulkinta. (Työnantajan edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Erimielisyyksiä pyritään poistamaan neuvotteluilla henkilöstöryhmien edustajien kanssa. (Ei varsinaisia riitoja ole ollut.) (Työnantajan edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Ihmisten välinen kateus aiheuttaa ristiriitoja varsinkin palkkausta ja työaikoja koskevissa asioissa. Selvitetty neuvottelemalla. (Työnantajan edustaja, suuri kemian teollisuuden Palkka-asioita. Selvät näkemyserot ja myötäpuolen vajavaiset tiedot neuvottelujen alussa. Ratkaisut löydetään jatkamalla neuvotteluja. (Työnantajan edustaja, suuri kemian teollisuuden 8
Ylenpalttisia ylityökorvauksia pitkien pyhien osalta vähän heikennettiin, osa jätti sopimuksen hyväksymättä. (Työnantajan edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Henkilöstön edustajat: Erimielisyyksiä ylityökorvauksista; työnantajan tulkinta jää voimaan. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Esim. YT-menettelykäytäntö ylityökiintiön ylittäminen, jatkuvaa keskustelua YT-lain soveltamisesta. (Henkilöstön edustaja, suuri kemian teollisuuden Harjoittelijoiden sekä määräaikaisten työntekijöiden palkka-asiat, henkilöstöpoliittiset asiat olivat täysin retuperällä. Selvitetty uhkaamalla esim. erimielisyysmuistiolla ja sopimuksiin vedoten, työtaisteluuhalla. (Henkilöstön edustaja, pieni kemian teollisuuden Joskus työntekijät ovat kyseenalaistaneet paikallisen sopimuksen sitovuuden. Asiasta ollaan keskustelemalla ja lisäselvityksillä päästy yhteisymmärrykseen. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Kaikkien yritysten palveluksessa olevien TES:ien soveltaminen/ yhdenmukaistaminen esim. matkakustannusten ja matka-ajan palkan su-vt; sopimukseen ei ole päästy (asia rauennut). (Henkilöstön edustaja, pieni kemian teollisuuden Kun TA katsoo paikallisen sopimisen menoeräksi niin riidaksi se menee. Asioita on puitu työtuomiossa (4) ja sen jälkeen on sovittu paikallisesti. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Liukuva työaika (tasausjakso 1 kk + 5 min talolle joka päivä käsienpesuaika. Uusi neuvottelu. Vuoronvaihto TJ-päällekkäin 10 min ohjeet seuraavalle vuorolle korvaus ajasta työnantaja hylkäsi ehdotuksen. (Henkilöstön edustaja, suuri kemian teollisuuden Lomautukset, toisen sijaisuus kun toinen on lomautettu. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Palkkiopalkka, konemiehitykset, vajaalla-ajo -sopimukset. Riidat ratkaistu paikallisesti neuvottelemalla tai viimein riitauttamalla liittojen ratkaistavaksi. (Henkilöstön edustaja, suuri kemian teollisuuden Tulkinnoista joskus. Palkat ja yhä enenevässä määrin työsuojelun järjestäminen tehtaalla. Riidat ratkaistu joskus harvoin liittojen välillä tai työtuomioistuimessa. (Henkilöstön edustaja, suuri kemian teollisuuden Tuotantopalkkioiden maksaminen ja oikeudenmukainen rahamäärä kaikille osapuolille. (Henkilöstön edustaja, pieni kemian teollisuuden 9
Kemian teollisuus Toimen vaativuus on tuottanut tulkintaeriävyyksiä. (Henkilöstön edustaja, suuri kemian teollisuuden Tuotantopalkkiojärjestelmä, kelle kuuluu, kelle ei. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Tuotantopalkkiossa palkkion suuruus, sovittu aina paikallisesti. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Sopimisen vaikutukset Sopimisesta hyötyä molemmille osapuolille Työnantajan edustajat arvioivat varsin myönteisesti sopimisen vaikutuksia tuottavuuteen ja kannattavuuteen Kemian teollisuuden työnantajan edustajista runsas viidennes (22 %) arvioi sopimisesta olleen edustamalleen osapuolelle merkittävää hyötyä ja kolme neljännestä (74 %) on sitä mieltä, että hyötyä on ollut jonkin verran. Henkilöstön edustajista hyödyn arvioi merkittäväksi 12 prosenttia, jonkin verran hyötyä kokeneiden osuuden ollessa kaksi kolmannesta (65 %). Lähes kaikki muut henkilöstövastaajat katsovat, että sopimisesta ei ole ollut hyötyä, muttei haittaakaan (22 %). Ainoastaan yksi henkilöstön edustaja kokee sopimisesta olleen haittaa. Verrattuna muiden toimialojen vastauksiin, arviot ovat keskimääräistä myönteisempiä. Paikallisen sopimisen koetaan kemian teollisuudessa keskimäärin parantaneen sekä toimipaikan tuottavuutta ja kannattavuutta, henkilöstön työehtoja ja työilmapiiriä että henkilöstöryhmien välisiä suhteita. Työantajien edustajien arviot ovat tavallisesti henkilöstön edustajien arvioita positiivisempia, mutta myös henkilöstön edustajien näkemykset sopimisen vaikutuksista ovat keskimäärin myönteisiä. Toimialoittain verrattuna erityisesti työnantajien edustajien arviot sopimisen vaikutuksista toimipaikan tuottavuuteen ja kannattavuuteen erottuvat selvästi keskimääräistä myönteisimpinä. Paikallisen sopimisen vaikutukset Parantanut merkittävästi Heikentänyt merkittävästi Paikallisen sopimisen vaikutukset kemian teollisuudessa, muussa teollisuudessa ja palvelualoilla 1 2 3 4 5 Henkilöstön työehdot ja työilmapiiri Tuottavuus ja kannattavuus Henkilöstöryhmien suhteet Kemianteollisuuden työnantajat Keimianteollisuuden luottamushenkilöt Muu teollisuus (ta) Muu teollisuus (tt) Palveluala (ta) Palveluala (tt) 10
Paikallisen sopimisen edellytykset Kemian teollisuuden työehtosopimukset antavat kohtalaisen hyvät mahdollisuudet sopia paikallisesti erityisesti monipuolisista työaikajärjestelyistä, mutta paikallisia sopimuksia on alan toimipaikoissa tehty paljon myös palkkaukseen liittyen. Lakien ja työehtosopimusten riittämättömät mahdollisuudet sopimiseen eivät yleisesti ottaen nouse keskeiseksi sopimisen esteeksi, mutta työaikajärjestelyjä koskevan sopimisen kohdalla tämän syyn mainitsee neljännes työnantajan edustajista. Palkkauskysymyksissä taas henkilöstön edustajista varsin moni (puolet maininnoista) tuo esiin näkemyksen, että henkilöstö on ehdottanut sopimista, mutta koska työnantajapuoli on vastustanut, ratkaisuun ei ole päästy. Kaikkia asiaryhmiä tarkastellen tavallisin syy siihen, miksi paikallisesti ei ole sovittu nykyistä enempää, kuitenkin on, ettei enempään sopimisen ole ollut tarvettakaan. Eniten paikallista sopimista haittaa konsernijohto. (Työnantajan edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Paikallisia sopimuksia tehdään palvelemaan käytännössä molempia osapuolia ja ilman ammattiliittojen sekaantumista. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Sopiminen ulottuu myös järjestelmätasolle ja kehittämistoimintaan Kemian teollisuudessa on tehty toimialoittain verrattuna paljon palkkausjärjestelmiä, koulutusta ja tuottavuutta koskevia paikallisia sopimuksia. Paikallisen sopimisen ulottuminen myös järjestelmätasolle ja kehittämistoimintaan heijastaa kehittynyttä sopimiskulttuuria. Sopimisesta saadut pääosin myönteiset kokemukset ovat lisänneet puolin ja toisin halukkuutta solmia paikallisia sopimuksia. Paikallista sopimista on harrastettu työpaikallamme yli 30 vuoden ajan. Sopiminen on vuosien saatossa kehittynyt käsittämään lähes kaiken työelämään liittyvän. (Henkilöstön edustaja, suuri kemian teollisuuden Työnantaja ja henkilöstö kokevat kemian teollisuudessa etunsa pääosin yhteneviksi lukuun ottamatta palkkauskysymyksiä, joiden osalta henkilöstön edustajien enemmistö kokee edut vastakkaisiksi. Palkkaukseen liittyvät erimielisyyden muodostavat keskeisen osan myös paikalliseen sopimiseen liittyneistä riitatilanteista. Työnantaja usein haluton ratkaisemaan asioita, jotka käsittelevät palkkausta. Esim. olen neuvotellut 3 vuotta tulospalkkauksesta, ilman ratkaisua. Työnantajan esittämät neuvottelut ovat lähes poikkeuksetta sanelutilanteita. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden 11
Kemian teollisuus Toimialalle on tyypillistä, että sopimisen osapuolten tasavertaisuutta arvioidaan kriittisesti ja myös neuvottelusuhteet ovat paikallisesti sovittaessa ajoittain kärjistyneet. Teolliseen kulttuuriin ja vahvaan ammattiyhdistysperinteeseen liittyy, että asioista puhutaan välillä kovaakin kieltä käyttäen. Ristiriitatilanteita varten on toisaalta luotu toimivat neuvottelujärjestelmät, joiden puitteissa sopimuksia tehdään paljon. Kokemukset sopimisesta ovat taas lisänneet osaamista sopimisen hyviin käytäntöihin liittyen. Tässä suhteessa henkilöstön taholta nostetaan keskeisiksi kehittämiskohteiksi luottamusmiehen aseman parantaminen erityisesti mitä tulee tiedon kulkuun ja mahdollisuuksiin perehtyä asioihin sekä henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen. Paikallista sopimista voi laajentaa hyvinkin paljon, jos työnantajan ja luottamushenkilöiden luottamus ja avoimuus lisääntyy, paranee. Luottamushenkilöt tarvitsevat lisää aikaa paneutua asioihin ja lisäksi paremman turvan. (Henkilöstön edustaja, suuri kemian teollisuuden Pienten työpaikkojen ongelma on tiedon puute. Ratkaisu on neuvotteluoikeuden antaminen ammattiliittojen toimitsijoille työpaikalla. (Henkilöstön edustaja, suuri kemian teollisuuden Työantajataholla toivotaan sopimiseen lisää joustavuutta ja selkeyttä esimerkiksi työaikajärjestelyjä ja palkan lisiä koskien. Työnantajapuolella halutaan lisätä sopimismahdollisuuksia, mutta mielellään varovaisesti Henkilöstön edustajista noin neljännes valmis laajentamiseen, mutta useimpien mielestä nykytilanne on sopiva Kaksi kolmannesta (68 %) kemian teollisuuden työnantajavastaajista on sitä mieltä, että mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen tulisi lisätä jonkin verran. Niitä työnantajan edustajia, jotka kannattavat mahdollisuuksien huomattavaa laajentamista on 10 prosenttia ja tältä osin kemian teollisuuden työnantajien suhtautuminen sopimisen lisäämiseen on varovaisempaa kuin muiden toimialojen työnantajavastaajien. Noin neljännes (23 %) työnantajan edustajista pitää sopimismahdollisuuksien nykytilaa sopivana. Henkilöstön edustajista paikallisen sopimisen lisäämistä työsuhteen ehtojen sopimistapana kannattaa kolmannes, 58 prosentin ollessa sitä mieltä, että nykytilanne on sopiva. Henkilöstövastaajista yhdeksän prosenttia kannattaa sopimismahdollisuuksien vähentämistä. Asioiksi, jotka soveltuvat minimiehtojen ja raamien puitteissa hyvin paikallisen sopimisen kohdeasioiksi, mainitaan muun muassa seuraavia. Työnantajan edustajat: Mielestäni kaikissa työsuhteen ehtoja koskevissa asioissa voidaan neuvotella ja sopia paikallisesti. (Työnantajan edustaja, suuri kemian teollisuuden Vapaata sopimista ei saisi rajoittaa. Pakko sopiminen vaikeutettava. (Työnantajan edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Työaikajärjestelyt, voitaisiin sopia vuotuinen työaika + ylityöosa. Myös yrityskohtaiset palkkataulukot. (Työnantajan edustaja, suuri kemian teollisuuden 12
Henkilöstön edustajat: Ainoastaan ne jotka on sovittu työehtosopimuksessa, palkka-asiat joissa palkkataso parempi kuin TES: ei sopimuksia alle lakien ja TES (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Kaikesta voi sopia ja pitääkin, jos tarvetta on, mutta TES-huonompia sopimuksia ei pidä tehdä. (Henkilöstön edustaja, suuri kemian teollisuuden Lähes kaikki. Työehtosopimuksessa oltava kuitenkin perälauta, ja esim. työajat oltava aina liittojen sopimia. (Henkilöstön edustaja, suuri kemian teollisuuden Melkein kaikki jos on parempi kuin TES: ja täyttää lakipykälät heikentämättä henkilöstön etuisuuksia. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Mikäli omat tiedot ja taidot riittävät niin mitkä vain, tai jos voi/saa käyttää asiantuntijoita apuna. (Henkilöstön edustaja, suuri kemian teollisuuden Henkilöstön edustajat korostavat työehtosopimusten luoman perälaudan merkitystä myös luonnehdinnoissaan huonosti paikallisen sopimisen kohteiksi soveltuvista asioista. Olen alakohtaisten ja valtakunnallisten työehtosopimusten kannattaja. Paikallisten neuvottelujen ei saa vaarantaa omaa sosiaaliturvan kertymää, eikä verojen ja muiden maksuj en kertymää eikä kantoa. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Vähimmäispalkkatason määrittely, työn vaativuuden luokittelu, työaika. ) (Henkilöstön edustaja, pieni kemian teollisuuden Seuraavan sivun kuvioissa on luonnehdittu kemian teollisuuden sopimiskulttuuria kokonaisuutena 12 osatekijän 1 avulla erikseen työnantajan ja henkilöstön vastausten pohjalta. Korkea arvo merkitsee hyvää arvioita kyseisellä ulottuvuudella. Arvo nolla edustaa henkilöstön edustajien kuviossa kaikkien kyselyn henkilöstövastaajien keskiarvoa ja työnantajien kuviossa kaikkien kyselyn työnantajavastaajien keskiarvoa. Kuvioiden esitystapa ei tuo esiin toimipaikkakohtaista vaihtelua, mutta näyttää sopimiskulttuurin vahvuudet ja heikkoudet alojen toimipaikoissa keskimäärin. 11 Summamuuttujien rakenne on selostettu yhteenveto-osassa. Esitystapa kuvioissa tuo toimialojen erot esiin korostetusti. 13
Kemian teollisuus Kemian teollisuuden sopimiskulttuuri Kemianteollisuuden sopimiskulttuuri Henkilöstön arviot (0 = kaikkien henkilöstön edustajien keskiarvo) Kemianteollisuus Teollisuus keskimäärin 0,8 0,6 0,4 0,2-0,2 0-0,4-0,6-0,8 Vaikuttamismahdollisu udet sopimisten sisältöön Sopimisen koettu tasavertaisuus Sopimistilanteen ristiriitojen puuttuminen Sopimisen kokonaisvaikutukset Suntautuminen sopimismahdollisuuksi en laajentamiseen Etujen koettu yhdensuuntaisuus Luottamus osapuolten välillä Työilmapiiri Sopimisen esteiden puutuminen Sopimisen osaaminen - + Käsitys luottamusmiehen roolista Luottamusmiehen osallistuminen kehittämistoimintaan Kemianteollisuuden sopimiskulttuuri Työnantajien arviot (0 = kaikkien työnantajien edustajien keskiarvo) Kemianteollisuus Teollisuus keskimäärin 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 Vaikuttamismahdollisu udet sopimisten sisältöön Sopimisen koettu tasavertaisuus Sopimistilanteen ristiriitojen puuttuminen Sopimisen kokonaisvaikutukset Suntautuminen sopimismahdollisuuksi en laajentamiseen Etujen koettu yhdensuuntaisuus Luottamus osapuolten välillä Työilmapiiri Sopimisen esteiden puutuminen Sopimisen osaaminen - + Käsitys luottamusmiehen roolista 14
Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi paikallista sopimista koskevissa lain ja työehtosopimusten määräyksissä sekä sopimisen käytännöissä mainitaan vielä seuraavia. Työnantajan edustajat: Pekkasvapaista pitäisi voida sopia paikallisesti siten, että jos joku ei halua niitä pitää, vapaista ei myöskään korvata mitään ylimääräisiä korvauksia. Pekkasten ja vuorovapaiden seuranta on työlästä, pitäisi päästä selkeämpään systeemiin. (Työnantajan edustaja, suuri kemian teollisuuden Kannattavuus- ja tuottavuustekijöiden huomioiminen. (Työnantajan edustaja, suuri kemian teollisuuden Koko työnlainsäädäntö on liian jäykkä. (Työnantajan edustaja, pieni kemian teollisuuden Henkilöstön edustajat: Lakia ei tarvitse muuttaa. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Joustoa vuosiloma-asioihin, joustoa ylityösäännöksiin (Henkilöstön edustaja, pieni kemian teollisuuden Lakitekstiä tulisi yksinkertaistaa. (Henkilöstön edustaja, suuri kemian teollisuuden Mielestäni se on hyvä nykyisellään, se ei rajoita eikä kiellä paikallista sopimista, muutoin kuin TES:n alle ei voi sopia, tai ne ovat pätemättömiä. (Henkilöstön edustaja, suuri kemian teollisuuden Se, että päästäisiin nyt edes joissakin asioissa sopimaan paikallisesti. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden Sopijapuolien koulutus, paikallisessa sopimisessa käytetään myös maalaisjärkeä, huomioidaan ja kunnioitetaan sopimuskumppania. (Henkilöstön edustaja, suuri kemian teollisuuden Tulkintoja liian paljon. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri kemian teollisuuden 15