Suomen ja Venäjän taloussuhteet autonomian ajan alusta nykypäiviin Antti Kuusterä VTT, dosentti 26.11.2015 Kuntien takauskeskus
Geografialle emme voi mitään J. K. Paasikivi 65 vuotta aktiivisia yhteyksiä Venäjälle
Pohjana Porvoon valtiopäivät ja Haminan rauha 17.9.1809 Ruotsinvallan aikainen institutionaalinen pohja muuttumaton - Omistusoikeus ja säätyjen erioikeudet - Suomessa kannetut verot vain Suomen käyttöön - Ruotsin rahan sijaan venäläinen hopearupla - Suomesta ei saanut muodostua taloudellista taakkaa Venäjälle Haminan rauha ja talous - Vanhat omistussuhteet säilyvät, mutta omistajan siirryttävä Suomen kansalaiseksi - Suomalaisten velat Ruotsiin ja ruotsalaisten Suomeen hoidettava - Suomella ei vastuuta Ruotsin valtion velasta - Tullipolitiikassa huomioitiin Ruotsin erityisasema 1830-luvun lopulle asti
Politiikan ja talouden eriaikaisuus Poliittisen aseman muutos - Haminan rauha eli valtiollisen statuksen äkillinen muutos Taloudellisen aseman muutos - 1840-luvun alkupuolelle kestänyt hidas prosessi - Ruotsi tärkein vienti- ja tuontimaa (erityiskohtelu) - Venäjältä lähinnä viljaa Takkuileva talouskasvu kolmen vuosikymmenen ajan
Ruotsalainen taalari ongelmien symbolina 1 riikintaalari = 48 killinkiä 1 killinki = 12 runstykkia
Osa Venäjän imperiumia - maksuvälineenä ruotsalainen raha Lain mukaan vain hopearupla laillinen maksuväline - Käytännössä paperirupla, mutta niidenkin osuus vähäinen ja liikkeessä lähinnä ruotsalaisia taalareita Miksi näin? - Vanha traditio ja luottamus - Kauppavirrat - Hintasuhteet Venäjän ruplan puute - Rakenteellinen korruptio suomalaisessa yhteiskunnassa
Venäjän vaikutus vahvistuu Venäjän ruplan vakauttaminen ja siirtyminen hopeakantaan - Ruotsalaisen rahan lunastaminen liikkeestä 1840-1843 - Loi tiiviin kytköksen Suomen ja Venäjän rahajärjestelmien välille Tulliyhteistyö tiivistyy
Kanavat ja rautatiet vievät painopistettä kohti Pietaria Saimaan kanava 1845-1856 Pietarin rata 1867-1870
Tullipolitiikka avain taloussuhteiden ymmärtämiseen Alusta lähtien tavoitteena Suomen liittäminen osaksi Venäjän tullialuetta Miksi se ei toteutunut? - Ruotsin erityisasema 1830-luvun lopulle asti - Tampereen status vapaakaupunkina (uudistettu 1855) - Erilaiset fiskaaliset tarpeet - Talouden rakenteelliset erot - Suomen onnistunut neuvottelutaktiikka (yhdenvertaisuuden korostaminen)
Suomen tullipolitiikan päälinjat 1850- luvun lopulta lähtien Venäjä - Korostuva protektionismi (käytännössä prohibitiivinen) - Voimakas este länsituonnille Suomi Listiläinen kasvatustullistrategia - Alhaiset tullit teollisuuden raaka-aineille ja investointihyödykkeille - Korkeat tullit ylellisyyshyödykkeille - Tullivapaa viljantuonti Venäjä Suomi - Lähtökohtana yhdenvertaisuus eli keskinäinen tullivapaus
Seuraukset Tarjosi Suomelle merkittävän kilpailuedun Venäjän markkinoilla - Suhteessa länsimaiseen tuontiin ja suhteessa venäläisiin yrittäjiin Missä näkyi - Tekstiiliteollisuus - Metalliteollisuus - Paperiteollisuus (pahvi ja kartonki) - Talonpoikaistavaroiden vienti Pietariin - Yritykset käyttää Suomea kauttakulkumaana Venäjälle epäonnistuivat
Reaktiot Venäjällä Venäläisten yrittäjien lobbaus yhdistyneenä slavofilisten asenteiden voimistumiseen johti tullikysymysten esiin ottamiseen 1880-luvulla - Tavoitteena Suomen erillisaseman purkaminen - Ei kunnolla onnistunut, sillä suomalaisille tuottajille myönnetyt tullivapaat kiintiöt turvasivat erityisaseman säilymisen Kärjistetysti ilmaistuna voidaan todeta alusmaa Suomen suorastaan riistäneen taloudellisesti emämaa Venäjää!!!!!!!!!!
Itsenäisen Suomen ensimmäiset vuosikymmenet Neuvostoliitto uhkakuvana - NEP kauden aikana kauppa hieman elpyi - 1930-luvulla nopea hiipuminen 1-0 prosentin tasolle - Ei minkäänlaisia kauppasopimuksia Mielenkiintoista verrata ulkomaankauppastrategioita Ruotsista irtaantumisen jälkeen ja Venäjästä irtaantumisen jälkeen Huom. 1930-luvun laman jälkeinen nopea kasvu ilman itäisen naapurin vetoapua!!!!!!!!!!!
Neuvostoliitto astuu kuvaan mukaan Sotakorvaukset 1945-1952 - Vastikkeeton tulonsiirto Neuvostoliitolle Oliko positiivisia vaikutuksia? - Varmisti yhteiskuntarauhan - Modernisoi elinkeinoelämän johtamisjärjestelmiä - Loi pohjan tulevien vuosien bilateraaliselle ulkomaankauppajärjestelmälle - Synnytti kysyntää suomalaisille tuotteille Neuvostoliitossa
Paasikiven dilemma 1940-luvun loppuvuodet - Neuvostoliiton suorat pyrkimykset puuttua Suomen talouteen - Suora omistus - Sosialisointi - Taloudellinen riippuvuus Paasikiven malli - Poliittisissa asioissa on pakko myöntyä, mutta talous on pidettävä omissa käsissä Sama dilemma U.K.Kekkosella - Neuvostoliitto huolissaan länsimaiden osuuden kasvusta Suomen ulkomaankaupassa 1970-luvulla
Bilateraalisen idänkaupan alku 1940-luvun lopulta lähtien Ensimmäinen viisivuotinen kaupan runkosopimus 1951-1955, viimeinen 1986-1990 - Institutionalisoi tilanteen - Huippu vuonna 1977 solmittu pitkän aikavälin ohjelma (15 vuotta) - Neuvostoliitto olisi halunnut luopua clearingjärjestelmästä jo 1970-luvulla, mutta Suomi piti siitä kiinni
Bilateraalinen kauppa ajautuu umpikujaan Miten hoitaa tilannetta, jossa tuonti koostuu lähinnä fossiilisista polttoaineista - Jyrkät hintaheilahtelut - Kaupan huippu 1970-luvun jälkipuoliskolla sekä 1980-luvun alussa II-öljykriisin aikana Järjestelmä alkaa horjua - 1986 ja öljyn hinnan jyrkkä lasku Perestroikka 1988 käynnisti järjestelmän purkamisen - Clearing-järjestelmästä luovutaan - Kahdenvälisistä sopimuksista luovuttiin vuoteen 1991 mennessä - Jäljelle jäi clearing-järjestelmän myötä syntynyt velka
Bilateraalisen kaupan saldo Erityisesti öljyn hinnan nousun seurauksena vientimahdollisuudet kasvoivat - 1970/80-lukujen vaihteessa osuus viennistä liki 30 prosenttia - Yksittäisille yrityksille hyvin kannattavaa (suojassa globaalin talouden kilpailulta) - Ei pelkästään metallia, vaan TEVANAKE-teollisuus, rakennustoiminta, elintarvikkeet) Osui yksiin hyvin nopean ja pitkän kasvuvaiheen kanssa, jolloin sekä bkt volyymin vuosikasvu oli huomattavan korkeata eli neljän prosentin luokkaa. Yleisesti näitä vuosia kutsutaan kultaisen kasvun vuosiksi
Myös ongelmia - Neuvottelutalous korvasi markkinatalouden - Ylläpiti talouden tehottomuutta tukevia kannustimia - Lisäsi talouden rakenteellista jäykkyyttä - Suuntasi tuotantoa väärille aloille - Clearing-järjestelmä siirsi riskejä Suomen Pankille - Kustannusten nousuun liittyvät riskit kantoi valtio - Synnytti virheellisiä mielikuvia Suomen taloudesta (Kalevi Sorsa ja kuin koira veräjästä )
Venäjän kaupan uudet puitteet Neuvostoliitto hajoaa ja tilalle Venäjän Federaatio - Normaalit kauppasopimukset ja vapaasti vaihdettavat valuutat Myös Venäjän kauppa markkinatalouden piiriin - Riskit yhteiskunnalta yrityksille
Mitä on merkinnyt? Periodi 1850-luvulta autonomian ajan lopulle Idänkaupan vuodet 1945-1989 Markkinatalouden vuodet 1992 Merkitys Osuus viennistä 25-40 % Pelasti periferiataloudelta Osuus viennistä 15-30 % Kaksipäinen miekka Osuus viennistä 2-12 % Suuri potentiaali - Pietarin talousalue Suuri kysymysmerkki Suomelle - Miten Venäjä kestää öljyn hinnan laskun!!!!!!!!!!!!!!!
Näinkin sen voi nähdä Olen lukenut kaikki nämä muistiot ja olen hämmästynyt. Mistä on kysymys osasta Venäjän valtakuntaa vai ulkomaisesta valtiosta? Mitä tämä oikein on? Kuuluuko Venäjä Suomeen ja on osa sitä? Vai kuuluuko Suomen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikuntaa? Pidän tullilaitoksen yhdistämistä välttämättömänä, se ei ole helppo asia vaan vaativa työ, joka kuitenkin voidaan toteuttaa. Keisari Aleksanteri III 1889 Kauppa oli meille tavattoman edullista, kohtelimme Neuvostoliittoa kuin siirtomaata. Toimme raaka-aineita veimme teollisesti valmistettuja tuotteita. MTK:oon puheenjohtaja, ministeri Heikki Haavisto (2010) Kauppa oli poliittista kauppaa joiltakin erityisiltä piirteiltään, jotka johtuivat Suomen omintakeisesta asemasta Venäjä-Neuvostoliiton naapurissa.... mutta menestysuramme rakantajasukupolvilla vuodesta 1809 lähtien ei ole mitään hävettävää. Välilliset ja välittömät voitot puhuvat puolestansa. Pääjohtaja, ministeri Jermu Laine (2006)