Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011
SISÄLTÖ 1 Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue... 3 2 Vesiensuojelurakenteita... 4 2.1 Pohjapato... 4 2.2 Putkipato... 5 2.3 Laskeutusallas... 5 2.4 Lietekuoppa... 6 2.5 Pintavalutuskenttä... 6 2.6 Kosteikko... 7 2.7 Ojien kaivu- ja perkauskatkot... 7 2.8 Suojavyöhyke... 7 2.9 Luontokohteet... 8 3 Yleissuunnitelman laadinta... 9 4 Maastotyöt ja niiden tulokset... 9 4.1 Suoritus... 9 4.2 Maastotyön havaintopisteet... 10 4.3 Toimenpide-ehdotukset... 47 2
1 Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Suurisuon ojan valuma-alue on noin 1500 hehtaaria, josta peltomaata on 175 hehtaaria ja metsämaata 1325 hehtaaria. Suurisuon oja laskee Immalanjärven Laitilanlahteen ja Immalanjärvi laskee Unterniskanjoen kautta Vuokseen ja siitä edelleen Laatokkaan. Immalanjärvi on perustyypiltään karu ja kirkasvetinen. Patotien eristämä Laitilanlahden pohjukka, johon Suurisuonoja laskee, poikkeaa täysin muusta järvialueesta. Immalanjärven vedenlaatua on tarkkailtu säännöllisesti neljä kertaa vuodessa vuodesta 1973 lähtien. Vuonna 2009 näytepisteitä oli neljä: kolme järven pohjois-keskiosissa ja yksi Laitilan lahden pohjukassa patotien kaakkoispuolella. Laitilanlahden pohjukan vedenlaatu oli vuonna 2009 lievästi sameaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä rehevää. Veden hygieeninen laatu oli huonompaa kuin muualla järvessä. Veden laatu oli selvästi muuta järveä huonompi. (Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, 2009) Laitilanlahden pohjukan vedenlaadulle on ollut ominaista voimakas, ilmeisesti pääasiassa valuntatilanteesta (sateet ja lumensulamisvedet) johtuva vuosien välinen vaihtelu. Fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet rehevälle järvialueelle ominaisia. 1990-luvun alkupuolella vesi oli vain lievästi sameaa, viime vuosina sameusarvo on noussut. Veden väri luku sekä humus- ja typpipitoisuudet ovat viime vuosina vaihdelleet paljon, mutta lievästi nousseet. Kuva 1. Suursuonojan valuma-alue 3
2 Vesiensuojelurakenteita Vesiensuojelu voidaan toteuttaa erilaisten rakenteiden yhdistelmänä. Näin lopputulosta voidaan tehostaa merkittävästi verrattuna tilanteeseen, jossa käytettäisiin vain yhtä vesiensuojelumenetelmää (kuva 1). Kuva 2. Vesiensuojelumenetelmien yhdistelmä (Metsäkeskus) Seuraavassa on esitettynä periaatteita yksittäisistä vesiensuojeluratkaisuista. 2.1 Pohjapato Pohjapadot hidastavat ja tasaavat vesistössä tai ojassa veden virtaamaa. Ne vähentävät syöpymistä ja pidättävät ojan/vesistön pohjalla kulkevaa karkeaa kiintoainesta. Pohjapatoja voidaan laittaa useita peräkkäin, jolloin ne muodostavat putousportaat. Putousportaiden ansiosta putousten välillä veden nopeus jää ojassa riittävän alhaiseksi, jottei eroosiota pääse syntymään. Kuva 3. Pohjapadon rakenne ja toteutus (www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=76282) 4
2.2 Putkipato Putkipadoilla varastoidaan ylivirtaamia hetkellisesti metsäojiin rakennetun padon putkirakenteen avulla. Ylivirtaamien pienenemisen ansiosta kiintoainekuormitus vähenee, koska virtausnopeus ojastossa pienenee, vähentäen samalla eroosiota. Parhaiten putkipadot soveltuvat käytettäväksi turvemailla. Kuva 4. Putkipadon rakenne (Marttila, H) 2.3 Laskeutusallas Laskeutusaltaiden toiminta perustuu veden nopeuden hidastamiseen niin, että veden mukana kulkeutuva kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle. Laskeutusaltaat mitoitetaan vesimäärän perusteella, mihin vaikuttaa eniten altaan yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala. Laskeutusallas tulee mitoittaa niin, että virtausnopeus altaassa on enintään 1 cm/s ja veden viipymä altaassa väh. tunti. Allaspinta-ala tulisi tällöin olla 3-8 m 2 /valuma-aluehehtaari. Normaalisti altaita ei kannata tehdä yli 50 ha valuma-alueille niiden suuren koon takia. Laskeutusaltaiden toimintakunnossa pysyminen vaatii niiden toistuvaa tyhjennystä. Kuva 5. Laskeutusallas (Metsäkeskus) 5
2.4 Lietekuoppa Lietekuopat ovat ojakohtaisia vesiensuojelurakenteita ja niiden pääasiallisena tarkoituksena on pysäyttää kaivun aikana ja välittömästi sen jälkeen irtoava karkea kiintoaines. Lietekuopat täyttyvät yleensä nopeasti kaivun jälkeen eikä niitä käydä tyhjentämässä, kuten laskeutusaltaita. Kuva 6. Lietekuoppa (Metsäkeskus) 2.5 Pintavalutuskenttä Pintavalutuskentällä tarkoitetaan tasaista suoaluetta, jonne ohjattu vesi suodattuu virratessaan suokasvillisuuden seassa ja osittain turpeen sisällä. Hyvin toimiva pintavalutuskenttä suodattaa 70-90 % kiintoaineksesta sekä jopa jonkin verran liukoisia ravinteita. Pintavalutuskentän pinta-alan tulisikin olla vähintään 1 % yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. Kuva 7. Pintavalutuskenttä (Leinonen, A) 6
2.6 Kosteikko Kosteikko on alue, joka pysyy kosteana tai märkänä ympäri vuoden. Luontaisia kosteikkojen paikkoja ovat vesistöjen laskun tuloksena syntyneet vesijättöalueet. Kosteikkoja voidaan rakentaa myös patoamalla uomia sellaisissa paikoissa, joissa vettyminen ei tuota ongelmia. Kosteikon hyötynä on, että se kerää tehokkaasti talteen kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Kosteikko toimii tehokkaasti, kun sen pinta-ala on vähintään 1-2 % valuma-alueesta ja siinä on syvän sekä matalan veden alueita ja saarekkeita. Kosteikon alueella tulee myös olla tasainen virtaama. Maatalouden erityistukisopimuksella voi saada rahoitusta monivaikutteisen kosteikon hoitoon (www.mavi.fi). Kuva 8. Kosteikko (www.kosteikko.fi, riistakosteikko-opas) 2.7 Ojien kaivu- ja perkauskatkot Ojakohtaista kiintoainekuormitusta voidaan vähentää jättämällä ojaan kaivu- tai perkauskatkoja. Kaivukatkon pituus on yleensä noin 10 30 metriä, mistä vesi kulkee pintavalutuksena takaisin alapuoliseen ojaan. Perkauskatkot ovat kunnostusojituksen aikana perkaamattomiksi jätettyjä kohtia ojissa. 2.8 Suojavyöhyke Vesistöjen ja pienvesien varteen jätettävällä käsittelemättömällä suojakaistalla sidotaan ympäriltä tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Suojakaistan leveys esimerkiksi maanmuokkausten 7
yhteydessä on vähintään 5 metriä ottaen huomioon maaston kaltevuuden, maalajin ja puunkorjuuolosuhteet. 5 metriä on riittävä, jos maa on tasaista ja maalaji huonosti veden mukana liikkuvaa eli karkeaa hiekkamaata. 2.9 Luontokohteet Luontokohteet tulee huomioida metsätaloustoimenpiteitä ja vesien johtamista suunniteltaessa. Erityiskohteiden käsittelemättä jättäminen on eduksi luonnon monimuotoisuudelle ja lajien säilymiselle. Lisäksi vesiensuojelun kannalta voi olla hyväksi olla muuttamatta vesistöjen vaikutusalueella olevia kohteita esim. vesien rantametsät. Seuraavien pienialaisten ja luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen suojeluun voi hakea metsäkeskukselta ympäristötukea; lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt; ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot; rehevät lehtolaikut; pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla; rotkot ja kurut; jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät; sekä karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. Lisäksi seuraavien METSO2-ohjelman luontotyyppien suojelusta saa valtiolta korvausta; lehdot runsaslahopuustoiset kangasmetsät pienvesien lähimetsät puustoiset suot metsäluhdat ja tulvametsät harjujen paahdeympäristöt maankohoamisrannikon metsät puustoiset perinneympäristöt kalkkikallioiden metsät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 8
3 Yleissuunnitelman laadinta Imatran Immalanjärven Suurisuonojan alueen yleissuunnitelma laadittiin päivityksenä vuonna 2001 Suomen Salaoja Oy:n tekemälle Suurisuon kunnostussuunnitelmalle. Tavoitteena on saada suunnitelma vastaamaan paremmin nykyisiä vesiensuojelusuosituksia ja ohjeita. Suunnitelma sisältää mm. valuma-alueanalyysin eroosioherkistä kohteista sekä toimenpide-ehdotuksia valumaalueen vesiensuojeluun. Valuma-alueanalyysi perustuu uuteen RLGIS -pohjaiseen paikkatietoanalyysiin, jossa uomaanalyysin avulla kuvataan valuma-alueen uomaverkoston ominaisuuksia sekä kartoitetaan kriittisimmät (eroosioherkät) kohteet. Analyysin pohjana on ollut maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja metsäkeskuksen metsävara-aineisto, joiden avulla on saatu selville mm. maaston kaltevuus, valuma-alueen pinta-alat ja veden virtaama, nopeus, syvyys, suunta sekä alueen metsätaloudelliset toimenpiteet vaikutuksineen ja maaperätiedot. Metsäkeskuksen OjaJussiohjelmalla on määritelty osavaluma-alueiden sekä koko valuma-alueen vesiensuojelun mitoitukset. Analyysien perusteella laaditaan siis valuma-alueen vesiensuojelun yleissuunnitelman optimimalli. Yleissuunnitelma on laadittu yhteistyössä Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen viranomaisyksikön ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesiensuojeluasiantuntijoiden kanssa. Suunnitelmaa on myös esitelty sen eri vaiheissa Imatran seudun ympäristötoimen asiantuntijoille. Yleissuunnitelman laadinta on aloitettu joulukuussa 2010 analyysien laatimisella. Suurisuon ojan valuma-alueen maastotyöt suoritettiin keväällä 2011. Suunnitelma toimenpide-ehdotuksineen esitellään maanomistajille 5.9.2011 ja heidän kanssaan käytyjen neuvottelujen perusteella aloitetaan vesiensuojelurakenteiden toteutus. 4 Maastotyöt ja niiden tulokset 4.1 Suoritus Suurisuon ojan valuma-alueen maastotyöt suoritettiin 27.4.2011 12.5.2011 välisenä aikana metsäkeskuksen luonnonhoidon neuvoja Pekka Halmeen toimesta. Ensimmäisen viikon aikana kevättulva oli ollut pahimmillaan. Toukokuun alussa vesimäärät olivat laskeneet jo huomattavasti. Maastotyön havaintopisteet valittiin pitkälti RLGIS -ohjelman tuottamien kriittisen pisteiden eli 9
eroosioherkkien (virtausnopeus > maalajin rajanopeus) maiden ja valuma-alueen koon mukaan (kuva 9). Kuva 9. Kriittiset (eroosioherkät) pisteet valuma-alueella 4.2 Maastotyön havaintopisteet Kuvassa 10 on esitettynä maastotyönä läpikäydyt Suurisuonojan valuma-alueen havaintopisteet. Havaintopisteistä on myös tarkempi esittely kuvineen ja vesiensuojelutoimenpidesuosituksineen. 10
Kuva 10. Havaintopisteet 11
Havaintopisteet 1-9 HAVAINTOPISTE 1, KORPISUO Korpisuolta tulevien ojien risteys. Tila: Vesi kirkasta. Virtausnopeus kohtalainen keväisin. Toimenpiteet: Ei ehdotuksia. 12
Ojien risteyksen yläpuolella on rummulla varustettu metsäautotie Tila: Rumpu toimii virtauksen hidastajana Toimenpiteet: Ei ehdotuksia Tila: Ojan pohjalle on kertynyt runsaasti tuoreen näköistä hienojakoista maa-ainesta. Maa-aines on kulkeutunut ylempää korpisuolta. Vähäisiä liettymiä. Toimenpiteet: Ei vesiensuojelutarvetta tällä hetkellä. 13
HAVAINTOPISTE 2, Korpisuo Tila: Oja perattu jyrkästi tästä lähtien, vesi kirkasta. Tila: Peratussa ojassa on jyrkkä kynnys ja suuri virtausnopeus. Hienoaines lähtee liikkeelle. Toimenpiteet: Virtausnopeutta pienennettävä esim. rakentamalla pohjapatoja. Kuva: Hienojakoinen maa-aines on huuhtoutunut pois. 14
Laskeutusallas havaintopiste 2:n alapuolella (korpisuon alapuolella) Tila: Allas on mitoitettu liian pieneksi ja se on täyttynyt Toimenpiteet: Laskeutusaltaan tyhjennys ja suurentaminen.. Havaintopiste 2: Virtaus liian voimakas ja rakennettu laskeutusallas täyttynyt. Virtausta on pienenettävä rakentamalla pohjapatoja. Hienoaineksesta täyttynyt laskeutusallas on tyhjennettävä, minkä jälkeen sitä on suurennettava. 15
HAVAINTOPISTE 3 Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Tila: Ojan luiskat ovat syöpyneet pahasti ja vesi on värjääntynyt ruskeaksi. Toimenpiteet: Virtausnopeutta olisi saatava pienemmäksi esim. pohjapadoilla. Havaintopiste 3: Pohjapadon rakentaminen virtausnopeuden alentamiseksi 16
HAVAINTOPISTE 4 Ojassa leveämpi kohta Tila: Virtaus hidastuu ojan leveämmän kohdan ansiosta. Toimenpiteet: Ei ehdotuksia. 17
HAVAINTOPISTE 5 Metsäkoneen ajoura menee ojan yli. Tila: Eroosiota tapahtunut Tila: Virtausnopeus suuri, minkä vuoksi luiskat ovat syöpyneet Toimenpiteet: Tähän kohtaan ei ehdotuksia. Liikkeelle lähtevä aines pyritään ottamaan talteen alemmas ojaa suunnitelluilla rakenteilla. 18
HAVAINTOPISTE 6 Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Tila: Oja syöpynyt pellon vieressä Tila: Ojan luiska sortunut roudan tai virtauksen takia. Toimenpiteet: Tähän kohtaan ei laajamittaisempia toimenpiteitä. 19
HAVAINTOPISTE 7 Tila: Hienojakoinen maa-aines värjää vettä vaalean ruskeaksi Toimenpiteet: Tähän kohtaan ei ehdotuksia. Liikkeelle lähtevä aines pyritään keräämään alemmas ojaa suunnitelluilla rakenteilla. 20
HAVAINTOPISTE 8 Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Ojaa kaivettu lehdon kohdalla. Tila: Ojaan on kerääntynyt hienojakoista maa-ainesta. Vesi värjäytynyt ruskeaksi. Toimenpiteet: Virtausnopeuden pienentäminen pohjapadolla. Havaintopiste 7: Hienojakoinen maa-aines liikkeessä, virtausnopeutta alennettava pohjapadolla 21
HAVAINTOPISTE 9 Tila: Keväisin tulvintaa ja vesi nousee niitylle. Toimenpiteet: Ei ehdotuksia 22
Havaintopisteet 10 23 HAVAINTOPISTE 10, Härkäsuo Tila: Perkaamaton metsäoja Toimenpiteet: Ei vesiensuojelutarvetta 23
HAVAINTOPISTE 11, Härkäsuo Tila: Metsäoja on kasvanut umpeen Toimenpiteet: Ei vesiensuojelutarvetta. HAVAINTOPISTE 12 Virtausnopeus on suuri kevätvirtaaman aikaan Tila: Oja syventynyt eroosion takia. Toimenpiteet: Virtausnopeuden pienentäminen pohjapadoin Havaintopiste 12: Pohjapatojen (2 kpl) rakentaminen virtausnopeuden alentamiseksi. 24
HAVAINTOPISTE 13, Hattukorvenoja Tila: Oja on syöpynyt syvälle ja luiskat sortuneet suuren virtausnopeuden takia. Virtausnopeus on suuri keväällä Toimenpiteet: Lakeutusaltaan rakentaminen virtauksen hidastamiseksi ja liikkeelle lähtevän hienoaineksen pysäyttämiseksi. Hattukorvenojaa etelään päin. Tila: Suuri virtausnopeus keväisin. Toimenpiteet: Viereistä uudistusalaa voisi käyttää pintavalutuskenttänä. Ja selvästi etelämpänä ojaan saisi hyvin pohjapatoja vedenvirtausta hidastamaan. Havaintopiste 13: Laskeutusaltaan rakentaminen ojan kulma-alueelle ja pintavalutuskentän perustaminen pellon viereiselle uudistusalalle. Etelämmäs ojaan suosittelemme kahta pohjapatoa hidastamaan virtausta. 25
HAVAINTOPISTE 14, Hattukorvenoja Tila: Virtausnopeus kohtalainen ja ojan luiskissa on kasvillisuutta eli ne ovat stabiilit. Tila: Vesi on humuspitoista Toimenpiteet: Ei vesiensuojelutoimenpiteitä 26
HAVAINTOPISTE 15 Hattukorvenojaa tieltä mustalammelle päin. Tila: Kuvassa kevätvirtaama suurimmillaan. Virtaus on kohtalainen. Oja syventynyt eroosion vuoksi ennen tien rumpua Hattukorvenoja 3.5.2011. Ojan pohjalle on kerääntynyt maa-ainesta. Toimenpiteet: Ei vesiensuojelutarvetta. 27
HAVAINTOPISTE 16 Tila: Ylityspaikkaan kerääntynyttä vaahtoa Suurisuonojan alku Mustalammesta Tila: 3 m leveä oja ja virtaus hidas. Tila: Veden väri ruskeaa, näkyvyys 10-20cm. Toimenpiteet: Ei vesiensuojalelutarvetta. Havaintopisteestä 16 hieman pohjoiseen ja Mustalammen ympärille suunnitteilla luontokohde, jota voidaan mahdollisesti esittää METSO-ohjelmaan (kts. kartta s.47) 28
HAVAINTOPISTE 17 Pelto-ojien risteys, leveä kohta Tila: Vedessä hienojakoista maa-ainesta seassa Toimenpiteet: Laskeutusaltaan perustaminen keräämään maa-ainesta Hienojakoista maa-ainesta veden seassa Leveä pohjoisesta risteyskohtaan tuleva pelto-oja. Havaintopiste 17: Laskeutusalaltaan perustaminen keräämään maa-ainesta. 29
HAVAINTOPISTE 18 Tila: Oja erittäin pahasti syöpynyt Toimenpiteet: Kahden pohjapadon rakentaminen hidastamaan virtausta ja estämään eroosiota Tila: Ojassa huonokuntoinen laskeutusallas, jonka jälkeen, veden seassa hienojakoista maa-ainesta Toimenpiteet: Laskeutusaltaan suurentaminen Havaintopiste 18: Pohjapatojen (2kpl) rakentaminen ja laskeutusaltaan suurentaminen 30
HAVAINTOPISTE 19 Ojien risteys, johon tulee ojat pohjoisesta ja etelästä. Tila: Vesi seisoo ja levittäytyy melko laajalle alueelle keväällä. Toimenpiteet: Ei vesiensuojelutarvetta. Kosteikon voisi saada tehtyä paikalle laajentamalla risteykseen tulevien ojien laskeutusaltaita. Laskeutusallas pohjoisesta ojien risteykseen tulevan ojan varrella. Laskeutusallas etelästä ojien risteykseen tulevan ojan varrella 31
HAVAINTOPISTE 20 Kuvassa pohjoisesta tuleva, uudistusalan läpi kulkeva pelto-oja ja sen laskeutusallas ennen Suurisuonojaa. Tila: Laskeutusaltaasta tulee Suurisuonojaan hienojakoista maa-ainesta veden mukana. Toimenpiteet: Laskeutusaltaan suurentaminen ja pohjapadon rakentaminen pohjoisesta tulevaan ojaan vähentämään hienojakoisen maa-aineksen kulkeutumista. Suurisuonoja havaintopisteen kohdalta. Havaintopiste 20: Pohjapadon rakentaminen ja olemassa olevan laskeutusaltaan suurentaminen pohjoisesta tulevassa pelto-ojassa 32
HAVAINTOPISTE 21 Etelästä päin Suursuonojaan tuleva oja (lähdevaikutteinen) Tila: Kirkasvetinen. Se kirkastaa Suurisuonojan sameaa vettä. Toimenpiteet: Ei vesiensuojelutarvetta Oja pohjoisesta kunnostusojitusalueelta 33
HAVAINTOPISTE 22 Suurisuonojan ylittävä tie. Tila: Virtausnopeus ainakin keväisin kohtuullinen Toimenpiteitä: Ei vesiensuojelutarvetta. Ajoittain kevättulvaa Tien alittaa kaksi suurta peltirumpua 34
HAVAINTOPISTE 23 Mallisillanojaan tuleva pelto-oja. Tila: Mallisillanojan vesi on värjäytynyt ruskeaksi, ylempänä tapahtuneen erodoitumisen johdosta. Toimenpiteet: Ei ehdotettuja toimenpiteitä. 35
Havaintopisteet 24 34 HAVAINTOPISTE 24 Mallisillanoja 36
Mallisillanojan viereistä peltoa ja joutomaata. Tila: Vesi kertyy herkästi viereiselle pellolle ja ojan veden laatu huono Toimenpiteet: Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän/kosteikon perustaminen. Vesi kerääntyy pellolle keväisin. Havaintopiste 24: Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän/kosteikon rakentaminen ojassa virtaavan veden laadun parantamiseksi. Maatalouden erityistukisopimuksella voi saada rahoitusta monivaikutteisen kosteikon hoitoon. 37
HAVAINTOPISTE 25 Mallisillanojan loppupää. Tila: Veden laatu huono, paljon hienoainesta. Toimenpiteet: Pohjapato hieman pohjoisemmas hidastamaan virtausta ja pidättämään maa-ainesta. Havaintopiste 25: Pohjapato ylemmäs ojaan hidastamaan virtausta ja pidättämään maa-ainesta 38
HAVAINTOPISTE 26 Suurisuonojaa Toimenpiteet: Pohjapadon rakentaminen Tulva-aluetta ja entistä majava reviiriä 39
HAVAINTOPISTEET 27 29 Suurisuonoja metallisen ylistyspaikan kohdalla. Mätästetty uudistusala Mätästysalalta tuleva oja 40
Alavaa maata. Toimenpiteet: Pintavalutuskentän perustaminen havaintopisteiden 27 29 alueille Suursuonojaa. Havaintopisteeseen 29 pohjapato. Havaintopisteet 27 29: Pintavalutuskentän perustaminen. Havaintopisteeseen 29 pohjapato. 41
HAVAINTOPISTEET 30 31 Kosteaa korpea rajan pinnassa. Toimenpiteet: Korpea voisi hyödyntää luontokohteena vesiensuojelussa. Tila: Korpikohteen reunaojan (havaintopiste 31) vesi on tumman ruskeaa Havaintopisteet 30 31: Kostea korpi luontokohteena. 42
HAVAINTOPISTE 32 Rantakorven peltoja tulva-aikaan. Suurisuon ojan toiseksi viimeinen mutka Toimenpiteet: Ei ehdotuksia HAVAINTOPISTE 33 Tila: Humuspitoista vettä tulee ojitusalueelta Toimenpiteet: Ei ehdotuksia 43
HAVAINTOPISTE 34 Suurisuonojan loppupää Toimenpiteet: Ei ehdotuksia 44
HAVAINTOPISTE 35 36, Mustalammen eteläpuoli Mustalampeen laskevaa pelto-ojaa. Tila: Vesiensuojelusta ei ole huolehdittu Toimenpiteet: Ojaan ehdotetaan rakennettavaksi laskeutusallas ja pohjapatoja (2 kpl) havaintopisteiden 35 36 välille Juuri kaivettu oja on tuonut kiintoainesta ojien risteykseen. Vesiensuojelurakenteet puuttuvat. 45
Vedessä hienojakoista maa-ainesta. Suoraan Mustalampeen tuleva oja. 46
4.3 Toimenpide-ehdotukset 47
lähteet Metsäkeskus, metsäkeskusten internet -sivut www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=76282. Viitattu: 22.8.2011. www.kosteikko.fi. Viitattu: 22.8.2011 http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/maataloudenymparistotuki/erityistuet.html 31.8.2011 Viitattu: Joensuu, S., Makkonen, T. ja Matila, A. 2004. Metsätalouden vesiensuojelu. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy. Immalanjärven tarkkailu kesällä 2009 -raportti. 48