Kiertoasuomesta.fi Markkinapaikka maatalouden sivuvirroille Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola

Samankaltaiset tiedostot
Resurssiviisas Lapinjärvi

Biomassa-atlas. Biotalouden tietovarannot tehokäyttöön. Eeva Lehtonen Elintarvikepäivä 2016 Miten tutkimus tukee kiertotalouden toteutumista?

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Muovijätteen puhtaus, lajittelu ja säilytys tiloilla

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Luomutilojen tuki-ilta

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Nurmet Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit Erkki Kalmari

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Valvonnan yleisimmät seuraamukset ja niiden välttäminen

VSS Biopower Oy:n sijoittaja- ja tiedotustilaisuus Pyhäjärvi-instituutti

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Kaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Lannan käsittely ja varastointi. Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto

Biobisnestä Pirkanmaalle

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Envor Group Hämeenlinna

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Älykäs ja ekologinen

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Tukihaku Täydentävät ehdot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Karjanlannan hyödyntäminen

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus)

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

HELMET on saanut olla mukana edistämässä montaa eri kokoista kokonaisuutta.

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kerääjäkasvikokemuksia

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Maatalouden keinot ravinnekierrätyksessä

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Täydentävien ehtojen valvontatuloksia vuodelta 2017

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

Raportti 1 (6) Alueraportti Keuruu. Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke)

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön

Bio- ja kiertotalouden Matchmaking tapahtuma TTY, Kampusareenan Kampusklubi

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille.

Muutokset Hakuoppaassa 2015

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET

Hyväksi havaitut lantahuoltoratkaisut tehokkaaseen käyttöön Seinäjoki

Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta

Viherryttäminen. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Varmista säilörehun laatu

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

VALVONTAILMOITUS Nitraattiasetuksen 3 :n ja liitteen 1 mukainen lannan varastointi patterissa

luonnonkuitujen, kuivikkeen ja bioenergian yhteistuotanto liikuteltavalla laitteistolla

Luomutuotannon kannattavuus

Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Transkriptio:

Kiertoasuomesta.fi Markkinapaikka maatalouden sivuvirroille 2.4.2019 Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola

Tausta ja miksi Kiertotalouden tavoitteet tarvitsevat uusia ratkaisuja Maatalouden kannattavuus heikkoa, mutta samalla tiloilla vajaahyödynnettyjä resursseja Biomassalle lähivuosina kasvava kysyntä esim. biokaasun tuotannossa Tarjolla oleva raaka-aine mahdollistaa uudet innovaatiot Monilta sivuvirroilta puuttuvat markkinamekanismit Myyjät eivät löydä ostaja ja ostajilla ei toimivia tapoja löytää materiaaleja. Tuo lisätulovirtoja maatalouteen Tuo uusiutuvaa kiertotaloustoimintaa Lisää resurssi- ja ympäristötehokkuutta Maailmasta puuttuu vastaava markkinapaikka ainutlaatuinen avaus Pirkanmaa hyvä pilottialue monestakin syystä: ECO3, maakuntatavoitteet, materiaalivirrat

SWECO 2018: Biomassojen materiaalikartoitus. Etäisyydet kolmenkulman alueelle

Mistä siis kyse? Tänään julkistetaan Pirkanmaa kiertotalousmarkkinapaikka: kiertoasuomesta.fi, circularfinland.fi Kokemusten kerääminen ja tämän jälkeen levitettävissä muualle Suomeen Markkinapaikassa viljelijä voi tuoda tarjolle maatalousbiomassaa, sivuvirtoja, ylijäämää. Materiaaleja määritelty aluksi lähes 30 kpl Ostajat löytävät tarvitsevansa raaka-aineet Uudet innovaatiot saavat raaka-ainepohjaa Kieliversiot Suomi ja Englanti mahdollisuus näyttää kv. esimerkkiä

Miten on tehty? MTK:n hanke, Leaderilta saatu osarahoitusta Koodauksen tekijänä Coreorient Oy Taustamäärittelytyöt syksyllä, tekijänä Envitecpolis oy (30 tilaa haastateltiin) Testaus maaliskuussa ja julkistus 3.4 2019 pilotointivuosi 2020 laajempi hyödyntäminen kotimaassa Skaalaus mahdollisuus laajemmin materiaaleille

Kategorioita Lietelanta Sonnan, virtsan, kuivikkeen ja pesuvesien lietemäinen seos. Lietelannassa nesteen osuus on niin suuri, että lanta on juoksevassa muodossa. Kuivalanta Sonnan ja kuivikkeen seos eläinsuojissa, joissa on erillinen virtsankeräily. Kuivikelanta / kuivikepohjalanta Sonnan, virtsan ja kuivikkeiden seos, jossa virtsa on imeytetty kuivikkeisiin. Virtsa Eläinlajin virtsa, joka on erilliskerätty säiliöön. Eläinlajien lannoissa on ominaisuuseroja Kuituhamppu on yksivuotinen viljelykasvi, jonka kuituja käytetään esimerkiksi tekstiileissä ja eristeissä. Lisäksi kuituhamppua käytetään kuivikkeena ja energiakasvina. Öljyhamppua käytetään mm. erilaisten öljyjen valmistukseen. Hävikkirehu Pilaantuneet paalit, pilaantunut siilorehu, ruokintapöydällä syömättä jäänyt rehu. Ylivuotinen rehu Edellisen vuoden säilörehu, mikä on vielä syöntiin kelpaavaa. Vihanneshävikki, mikä? Kaikki elintarvikkeeksi kelpaamaton vihanneshävikki pelloilta sekä kasvihuoneesta. Jatkojalostuksen hävikki, mikä? Kaikki muu hävikki, mikä syntyy tilalla jatkojalostuksen yhteydessä. Eri eläinlajien lannan koostumus voi vaihdella suuresti (esimerkiksi kuiva-ainepitoisuus, ravinnepitoisuudet), minkä vuoksi on tärkeää Esipuhdistinjäte viljan kuivauksesta tietää eläinlaji, jonka lantaa on tarjolla. Viljan kuivauksessa muodostuva esipuhdistusjäte, joka sisältää mm. akanat, pienet siemenet, rikkakasvin siemenet ja pölyn. Nurmi Siipikarjan munat Pellosta suoraan korjattavaksi tarkoitettu, tai säilöttynä myytävä nurmi. Siipikarjan rikkinäiset ja/tai elintarvikkeeksi kelpaamattomat munat, joissa voi olla koko-, muoto- tai laatuvirheitä. Ylijäämänurmi Villa Säilörehunurmi, joka on jäänyt syöttämättä. Nurmi on edelleen syöntikelpoista. Lampaan tai vuohen keritty, käsittelemätön villa (raakavilla). Suojavyöhykenurmi Maatalousmuovit Suojavyöhykenurmen tarkoitus on ehkäistä ravinteiden karkaamista vesistöihin viljellyiltä alueilta. Suojavyöhykettä ei saa lannoittaa Kaikki maataloudessa käytettävät muovit, jotka eivät ole paalimuoveja. Esimerkiksi huuhdellut pesuaineastiat, paaliverkot ja -narut eikä siihen saa käyttää kasvinsuojeluaineita. Suojavyöhykkeeltä kasvusto tulee korjata tai sitä voi laiduntaa. Suojavyöhykenurmella aumamuovit jne. tarkoitetaan suojavyöhykkeeltä korjattua satoa. Paalimuovit Viherlannoitusnurmi Puhtaat paalimuovit, ilman verkkoja ja naruja. Viherlannoitusnurmien tulee sisältää vähintään 20% typensitojakasvia. Sillä pyritään parantamaan maan kasvukuntoa. Kuormalavat Viherlannoitusnurmen voi joko korjata pellosta tai muokata peltoon lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi. Kuljetuksessa ja varastoinnissa käytettävä, puinen määräkokoinen lava. Olki (pellolla) Apulanta -ja siemensäkit Pellolla oleva korjaamaton olki. Tyhjät ja puhtaat siemen- sekä lannoitesäkit. Silputtu olki Jäteöljyt Korjattaessa silputtu (noukinvaunu, paalain, tarkkuussilppuri) olki. Käytetty voitelu- ja hydrauliikkaöljy. Silppuamatta korjattu olki Esimerkiksi noukinvaunulla tai paalaimella leikkaamatta korjattu olki. Järviruoko Monivuotinen heinäkasvi, joka elää kosteissa paikoissa, muun muassa rannoilla, ojissa sekä matalissa vesissä. Järviruoko menestyy lannoittamattomana ja sen energiasisältö on lähellä puuhaketta. Ruokohelpi Ruokohelpi on monivuotinen heinäkasvi, jota käytetään niin rehu-, kuivike- kuin myös energiakasvina. Hamppu

kokeillaan https://kiertoasuomesta.fi/fi