Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Samankaltaiset tiedostot
Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA

Saaristomeren vedenlaatu hyvään tilaan: kipsikäsittely täydentämään maatalouden suojelutoimia

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

SAVE-hankkeen viljelijäkyselyt vuosina

Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

Peltojen kipsikäsittely maatalouden vesiensuojelukeinona

Tukihaun aikatauluja keväällä 2019 Kipsiä Saaristomeren valuma-alueelle Itämeren tehostettu puhdistusohjelma

Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

KIPSIN LEVITYS. Kipsin levityksessä huomioitavaa. Kipsin levitys ei ole sallittua

Alueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle

Stödutbildning , Pemar

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku Antti Iho Erikoistutkija, MTT

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Tarjouskilpailujen soveltaminen maatalouden ympäristönsuojeluun. Antti Iho Tarveke-loppuseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Projektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

SAVE Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Maatalouden ympäristöpolitiikka ja sen ongelmat

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Hulevesien uudet aallot ENVICON 01/2019

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Mädätysjäännösten hyötykäyttö maataloudessa ja vaihtoehdot niiden sisältämien ravinteiden ja hiilen kierrättämiselle. Turku 21.9

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK

Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

TEHO:ssa tuumasta toimeen

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Transkriptio:

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun SAVE-hankkeen loppuseminaari 26.10.2018 Kuva: Janne Artell Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

SAVE-hanke tutki Kipsin laajamittaisen levittämisen toteutettavuus (logistiikka) Kipsin sosiaalinen hyväksyntä (viljelijät, muut toimijat) Kipsin vaikutukset Maaperä ja kasvusto Fosforihuuhtouma Pohjavedet Vesieliöstö (sulfaatit) 2

Kipsipilotti Savijoella, Lounais-Suomessa KIPSIPILOTTI LUKUINA 55 tilaa 1559 hehtaaria 6270 tonnia kipsiä 144 rekkakuormaa

SAVE-hankkeen päätavoite Kokemuksiin nojaten tavoitteena oli laatia esitys kipsin sisällyttämiseksi maatalouden tukijärjestelmään Viljelijät olivat mukana kehittämässä menetelmää ja kommentoimassa tukiehdotusta

Viljelijöiden kokemukset Viljelijät olivat aktiivisesti mukana pilotin toteuttamisessa ja ehdotusten suunnittelussa Osallistujien arvioita: Kipsin käyttö ei laskenut satoja Osalla sadot kasvoivat Maan laatu parani erityisesti kyntö- ja kevytmuokatuilla pelloilla muutamilla tiloilla Yli 70% suosittelee kipsin käyttöä muille viljelijöille Paikalliset ihmiset arvostivat viljelijöiden ponnistuksia 5

Kipsi ja vesiensuojelupolitiikka Kipsikäsittelyn vaikutukset, riskit ja toteutuskelpoisuus on selvitetty Kipsikäsittely on valmis vesiensuojelumenetelmä otettavaksi laajamittaisesti käyttöön Kipsi sopii osaksi maatalouden vesiensuojelupolitiikkaa Nopeavaikutteinen keino vähentää päästöjä, täydentää fosforilannoituksen rajoittamista 2-3 kipsikäsittelyä 10-15 aikana tuo tarvittavan lisäajan 6

Kipsille soveltuvat alat Etelä-Suomessa Kipsikäsittelyn kannalta potentiaaliset alueet saatu rajaamalla pois järvien valuma-alueet (muut kuin läpivirtausjärvet), Natura-alueet, pohjavesialueet ja happamat sulfaattimaat

Kipsi ja fosforihuuhtouman vähennys Valuma-alue Peltopinta-ala (ha) Levitykseen soveltuva ala (ha) P-vähennys (t/v) P- vähennystavoite (t/v) Selkämeri 680 000 240 000 132 60 Saaristomeri 220 000 150 000 98 100 Suomenlahti 480 000 150 000 83 170 Yhteensä 1 380 000 540 000 312 330 Kipsin avulla voidaan vähentää fosforihuuhtoumaa vuosittain 300 t Kuormituksen lasku parantaa rannikkovesien tilaa Kipsin vaikutus kestää noin 5 vuotta 8

Kipsin kustannukset Pilottialueen kokemukset Keskimääräinen kustannus: kipsi + kuljetus 172 /ha Keskimääräinen kustannus: kipsin levitys pelloille 45 /ha Kipsikäsittelyn kustannus 220 /ha Fosforin vähentämiskustannus 60-70 /kg Vertailun vuoksi: nykykeinoin 30% vähennys huuhtoumaan noin 220 /kg

SAVE-hankkeen ehdotukset 1. Kipsikäsittely toteutetaan alueellisesti ja ajallisesti porrastaen - Alueellinen järjestys: Saaristomeri Selkämeri Suomenlahti - Ajallinen porrastus: käsittely 3-4 vuoden kuluessa 2. EU:n laajuinen tarjouskilpailu kipsin toimittamisesta tiloille - Kilpailu laskee hintaa, takaa toimivan logistiikan - Viljelijän ei tarvitse sitoa rahojaan kipsin toimitukseen 3. Kipsikäsittely lisätään maatalouden ei-tuotannollisten investointien korvausten piiriin - Kipsikäsittely on kertainvestointi, jonka hyödyt jakautuvat tuleville vuosille 10

SAVE-hankkeen ehdotukset 4. Tukijärjestelmään luodaan ominaisuus kipsikäsittelyn soveltuvuuden tarkastamiseksi - Järjestelmä kertoo viljelijälle soveltuuko lohko kipsin levitykseen 5. Kipsikäsittely mukaan vesiensuojelun tehostamisohjelmaan 2019 2021 Vesiensuojelun tehostamisohjelma: mahdollisuus toimia heti SAVE-hankkeen ehdotus on: Koko Saaristomeren valuma-alueen kipsikäsittely 2019-2021 - Saaristomeren valuma-alueen maatalouden huuhtouma pois HELCOMin hotspot listalta 11

SAVE-hanke kiittää Rahoittajat: Ympäristöministeriö, EU Central Baltic ohjelma ja Ålandsbanken Seuranta Savijoella jatkuu: SAVE 2 Toimijat: pilottialueen viljelijät ja asukkaat; Movere ja Hankkija sekä YARA Hanketta avustaneet asiantuntijat: Markku Yli- Halla, Helinä Hartikainen, Tuomas Mattila, Terhi Ajosenpää, koko ohjausryhmä Hankeyhteistyö: Osmo-hanke, Kotoma-hanke Hankkeen omat tutkijat: Eliisa Punttila, Venla Ala- Harja, Anna-Kaisa Kosenius, Samuli Puroila, Antti Iho, Mikko Kiirikki, Juha Riihimäki, Jarmo Linjamaa Tiedotusvälineet: kiitos asian pitämisestä esillä Nyt on toimien aika 12