Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys tai tärkeys on saattanut muuttua. Vanhat kuvat on Nastola-seuran arkistosta ja eräistä yksityiskokoelmista. Uudet kuvat on ottanut Nastolan valokuvauskerho vuonna 2013. Kuvaajina ovat olleet Jorma Pulkkinen, Matti Ojapalo sekä Markku Lehtinen täydennettynä Nastola-seuran kuvaajilla. Nastolan kirkko 1890-, 1930 - luvulla, arkkitehti Juhani Viisteen 1935 luoma asu ja nykyaikana 2004 muutosten jälkeen (Rakennusarkkitehti Reino Toivonen). Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.
Kirkonkylä: Näkymä Nastolan kirkolta Kukkasjärville on tärkeä nastolalainen kulttuurimaisema. Huoliteltu puisto on rajautunut maatalouden suurista avoimista linjoista. Karhunsilta on saanut nimensä Alhaisten puustellin vuokraaja Henrik Karhulinista. Silta ylittää kapen salmen ja on maisemallinen kohokohta Ruuhijärventiellä. Kunnantalon paikalla sijaitsi vielä 1950-luvulla hevostallit. Näiden julkisivun rytmiä on siirretty kunnantaloon (valokuva 1960-luku). Kunnantaloa on laajennettu useaan kertaan, nykyinen asu rakennusarkkitehti Reino Toivonen. Kylätie, vanhan kirkon paikka merkittiin porttirakennuksella (arkkitehti Eelis Kaalamo 1939). Tämä muuttui pian sankarihautausmaan sisäänkäynniksi. Hiljainen kylätie on varustettu liikenteen ohjauksella.
Villähde, Erstaa. Erstaan kartano 1900-luvun alussa ja nykyaikana. Nastolassa on vaikuttanut useita merkittäviä kartanoita 30-vuotisesta sodasta alkaen. Kartanotalous, aikansa suurmaatalous, menetti merkityksensä 1930-luvulla. Jäljelle jäi upea puistoalue ja rakennukset, jotka nyt ovat opetustiloina. Vanhasta navetasta on tehty liikunta- ja uimahalli. Erstan koulu. Nastolaan rakennettiin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa kattava kyläkouluverkko. Koulut tehtiin mallipiirustusten mukaan. Myöhemmin niitä kaikkia on laajennettu. Nykyaikana koulua käydään taajamissa, jonne on rakennettu uusia suuria kouluja.
Liikenneympäristö: Liikenne on muuttunut ja samoin teitten näkymät. Yllä kuva Erstaalta Heinämaantieltä, Villähteen asemalta pohjoiseen. Tietä on reunustanut huoliteltu koivukuja. Tasoristeykset on poistettu ja rata ylitetään siltaa pitkin. Tällainen on nykyinen maisema Heinämaantiellä. Kuvanottopaikalta käydään nykyiselle Villähteen asemalle. Villähteen asema. Villähteellä sijaitsi aiemmin vaatimaton puinen asemarakennus. Pitkään Villähteen asema ei ollut toiminnassa. Uusi asema on nykyajan vaatimusten mukainen ramppeineen ja kaiteineen. Mutta liikenne toimii jälleen!
Maalaiskylien maisema, Metsäkylä ja Immilä: Tupakallio Metsäkylässä on saanut puhelinmaston. Paikka ei ole sattumanvarainen, sillä mäellä Heinolantien varressa oli merkkitulien polttopaikka jo Ruotsinvallan aikana. Erikoinen someromäki tuottaa hyvää vettä ja houkutteli meijerin vierelleen. Nyt meijeri on purettu ja sen synnyttämä kyläasutus on verhoutunut metsän reunaan. Immilän aleskylä oli taaja puuton ryhmäkylä 1920- luvulla. Avoin kylämaisema on muuttunut metsäksi. Vanha riihi on edelleen paikallaan. Immilän myllyllä sahaus ja jauhatus synnytti teollisuuskylän. Toiminta on päättynyt, kasvillisuus on aikaisempaa peittävämpää. Nykyinen toiminta palvelee lähimatkailua ja virkistystä.
MUUTTUVA NASTOLA Kumiantie, Pyhäntaka-Vanaja: Näkymä Kumialta Salajärvelle riihineen kuuluu klassissiin nastolalaismaisemiin. Alkuperäinen kuvanottopaikka, sokeritoppa on käytetty tiesoraksi ja metsä on kasvanut järvimaiseman eteen. Salajärven Littikallio on esimerkki muutoksesta rannoilla. Järvet ovat rehevöityneet ja ruovikot ovat sankempia kuin ennen. Puuseppä Virtasen asumus oli melko avoimessa rantamaisemassa, nykyisin kesäasuntona heleän koivikon suojissa. Valokuvaaja J. Syrjälä oli kotoisin Vanajalta. Hän ikuisti kotimaisemansa kyläkalliolta Kivijärvelle Nastola-seuralle 1961. Nyt koivikko ja pihtakuuset kasvavat etualan laitumella. Peltotie on kelvollinen ajaa autollakin ja lato on purettu.
Pajulahti syntyi vanhan huvilan paikalle. Uusi päärakennus tehtiin arkkitehti Jalmari Lankisen suunnitelmien mukaan 1940-luvulla. Sitä on muutettu ja laajennettu useaan kertaan. Rantasauna on rakennettu uudelleen ja tyyli on vaihtunut funkiksesta teolliseen rationalismiin. Nastolan myllyt ovat valtakunnallisesti arvostettua rakennettua maisemaa. 1840- luvulta oleva Seestan mylly ei ole muuttunut vuosiin. Kumian myllylle (vanha kuva 1920-luku) rakennettiin Nastolan ensimmäinen vehnämylly 1930-luvulla. Toiminta päättyi 1950-luvun lopussa. Mylly kunnostettiin 2000-luvun alussa Saimi Nousiaisen toimesta (arkkitehti Matti Oijala).
Ruuhijärvi on Nastolan perinteisistä maalaiskylistä suurin. Kylässä on mm. oma palokunta, joka kalustoineen esiintyy 1950-luvun lopun valokuvassa. Ristimäen alue Ruuhijärvellä sijaitsee Ylä- ja Ala-Ruuhijärven välissä lähellä nuorisoseurantaloa. Paikalla oli aiemmin mäkitupalaisasutusta ja se tuli kuuluisaksi arkeologisista löydöistään. Salajoensillan maisema J. Syrjälän ikuistamana 1961. Tässä näkymässä muutokset ovat vähäisiä, mutta samantapaisia kuin muuallakin. Lehtipuut ja pensaat kasvavat runsaampina kuin ennen ja uoma vaikuttaa aikaisempaa kapeammalta.
Uusikylä oli aiemmin Nastolan liikekeskus ja 1800-luvulla se sai yhtä hienon asemarakennuksen kuin Lahtikin. Vanha asema tuhoutui talvisodan lopulla ja korvattiin tiilirakenteisella parakilla, joka on myöhemmin verhoiltu laudalla. Uudenkylän koulun rakensi mylläri Mauno Martelius 1890-luvun alussa. Koulun sisäänkäyntikatos oli muotoiltu hänelle tyypilliseen tapaan. Myöhemmin koulu laajeni aumakattoisella osalla ja ulkoasua on muuteltu yksinkertaisemmaksi. Vanha Uusiylä sijaitsee Heinolantie alussa. Kylätie on leventynyt ja noussut suhteessa asutukseen. Myös tämä kylänäkymä on saanut metsää suojakseen. Yhteisranta Sylvöjärvellä - kartanoiden venevajat ovat hävinneet ja nyt ongelle pääsee laiturilta.