Tuotekehitys ja design puutuoteteollisuudessa Yrityscase PIIROINEN Toimitusjohtaja Risto Piiroinen 17.9.2009
PIIROINEN 60 vuotta - Perheyritys, perustettu 1949 - Kolme erillistä, toisiaan tukevaa toimialaa - Metallin pintakäsittely ( asiakaskunta pääosin kotimaassa ) - Metallikomponenttien valmistus ( asiakkaita Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa) - Oman julkitilakalustemalliston valmistus, myynti ja markkinointi - Potenttiaalisia jälleenmyyjiä: USA, Japani, Venäjä, Hollanti, Englanti, Tanska, Norja, Ruotsi) - Liikevaihto n. 16 meur - Henkilöstöä n. 130 - Tuotantopinta-alaa n. 17 000 m² - Päätoimipaikka tehtaineen Salossa. - Kalusteiden showroomit Helsingissä, Tukholmassa ja Tokiossa
PIIROINEN on 60 vuodessa kasvanut yhden miehen yrityksestä merkittäväksi metalliteollisuuden alihankkijaksi ja edelleen myös oman lopputuotteen suunnittelijaksi, valmistajaksi, markkinoijaksi ja myyjäksi.
60 vuoden ajalle mahtuu monia merkkipaaluja, mutta taaksepäin katsottaessa kaikkein suurin ja kokonaisvaltaisin muutos on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana oman lopputuotteen myötä. Oma lopputuote on kehittänyt yrityksen toimintaa kokonaisvaltaisesti. Se on vaatinut perehtymistä ja panostusta moniin sellaisiin asioihin, joita perinteistä alihankintaa tekevän yrityksen ei tarvitse miettiä.
Merkittäviä asioita 60-v. juhlavuonna: Pulverimaalauksessa otettu käyttöön nanoteknologiaan perustuva esikäsittelyprosessi, joka on täysin fosfaattivapaa Vanhan kuusiarvoisen kromauksen rinnalla otetaan loppuvuodesta käyttöön uusi kolmiarvoinen kromaus Pintakäsittelyn prosessivesien puhdistus on huippuluokkaa oman vedenpuhdistamomme ansiosta. Suunnittelemme myös vedenkierrätyksen tehostamista. Kunnianhimoinen tuotekehityshanke ekologisen tuotteen kehittämiseksi, biohajoava COMPOS tuoli lanseerattu markkinoille vuonna 2009
Vuosi -90 Piiroisen pystyttävä muuttumaan Tuotekehityksen kautta oma tuote Miten se voisi onnistua, mistä osaamista Mistä kumppaneita, verkostoa Mikä olisi tukijalka - metalliosaaminen ja pintakäsittely Mikä olisi tuote, mihin olisi resusseja &&Mihin niitä myytäisiin ja miten Miksi siinä onnistuttiin - pakottava tarve löytää muutos - omistaja intensiivisesti viemässä muutosta - ennakkoluulottomuus - oli jo tietyt resussit valmiina (yritys ja sen tuotanto ja henkilöstö). - hyvä tukiverkosto ja osaajat. Käytännön tekemistä Paikallinen kehittämisorganisaatio Yhteys ammattilaisiin Alueellinen tukiorganisaatio Tekes Lahden muotoiluinstituutti Opiskelija lopputyöhön Graaffikko ja valokuvaaja mukaan Lehdistöinformaatiot Messut ja näyttelyt ( kotimaassa ja viennissä) Jälleenmyyjien etsintä ja aktivointi Muotoilupalkinnot Jatkuvaa kehitystä (tuotekehitys, uusien markkinoiden hakua ja vanhojen hoitoa
COMPOS, 2009 design Samuli Naamanka
ESPAN SHOWROOM 9.9.2009 COMPOS JA JET MALLISTOJEN SUOMEN ENSILANSEERAUS
TOKION SHOWROOM, JAPANI
TOKION SHOWROOM, JAPANI
JET, 2009 design Pasi Pänkäläinen
FRAME, 2006 design Antti Kotilainen
FRAME, 2006 design Antti Kotilainen
Elintarviketurvallisuusvirasto, Helsinki, 2006
OPTION, 2006-2007 design Antti Kotilainen
OPTION LOUNGE, 2006-2007 design Antti Kotilainen
OPTION M, palkkisohva design Antti Kotilainen
OMNIA oppilaitos, Espoo, 2007
GRAND CANYON, 2007 design Timo Ripatti
WeeGee-talo, (EMMA museo), Espoo, 2007
CHIP, AND, DALE, 2001-2005 design Antti Kotilainen
CHIP, 2001 design Antti Kotilainen
Bank of Scotland, Dublin, Ireland, 2006
Fuji Speedway F1-track, 2005, Japan
Guinness Brewery, Dublin, Ireland, 2004
AND, 2001 design Antti Kotilainen
AND Marimekon kuoseilla, 2004 design Antti Kotilainen
AND CONFERENCE, 2008 design Antti Kotilainen
DALE, 2002 design Antti Kotilainen
DALE, 2002 design Antti Kotilainen
FLAKES, 2004 design SHL Design
ARoS Art Museum, Denmark, 2004. Architecture: Schmidt, Hammer, Lassen Architects
OMNIA oppilaitos, Espoo, 2007
Mihara City Hall, Japan, 2007, Maki Architects
Borgarskolan, Tukholma, Ruotsi, 2005
FLAKES LOUNGE, 2008 design SHL Design
FLAKES CONFERENCE, 2008 design SHL Design
NURMESNIEMI design Antti Nurmesniemi 1960, Piiroisen tuotantoon 1995
ARENA 011, 1992 design Pasi Pänkäläinen
ARENA 022, 1995 design Pasi Pänkäläinen
ARENA 033, 1999 design Pasi Pänkäläinen
Sophia University, Japan, 2007
DOME, 1999 design Asko Lax
DOME, 1999 design Asko Lax
ARENA AUDITORIOKALUSTEET, 2000- design Pasi Pänkäläinen
Musikhuset 2007, Århus, Denmark, Architect C.F. Möller A/S
Musikhuset 2007, Århus, Denmark, Architect C.F. Möller A/S
Arvo Piiroinen aloitti yritystoiminnan niklaamalla ja tinaamalla kahvipannuja. Yhden miehen pintakäsittelyverstaasta on 60 vuodessa kasvanut 130 henkilöä työllistävä ja kansainvälisillä markkinoilla toimiva yritys.
Kahvipannujen tinausta 1960-luvun alussa A. Piiroisen tinaus- ja niklausverstaalla.
Vuoden 1963 aikana rakennettiin uusi tehdasrakennus. Uuteen sinkityshalliin asennettiin uusi sinkityslinja ja tuotanto tehtaalla aloitettiin 1964. Aluksi työtä sinkityslinjalla jatkettiin käsin, mutta pian tuotantoa kehitettiin muun muassa rakentamalla siltanosturit kappaleiden siirtelyä varten.
Metallikomponenttien myymäläkalusteiden ja huonekalujen putkiosien valmistus aloitettiin 1970-luvun lopulla. Tätä varten investoitiin uuteen tuotantolinjaan.
Automaattinen kromauslaitos valmistui vuonna 1979.
Piiroisen oman lopputuotteen suunnittelu alkoi sisustusarkkitehti Kaarle Holmbergin avustuksella. Lahden muotoiluinstituutissa opiskellut Pasi Pänkäläinen suunnitteli vuoden 1992 aikana lopputyönään ensimmäiset ARENA-kalusteet. Kuvassa vasemmalta: Pasi Pänkäläinen, Risto Piiroinen ja Kaarle Holmberg.
Tuotteiden laatua kehitettiin koko 1990- luvun ajan. Vuosikymmenen alussa toteutettiin laatujärjestelmän kehitysohjelma, jonka päätyttyä 1995 Piiroiselle myönnettiin ISO 9002 laatusertifikaatti metallikomponenttien valmistuksen ja pintakäsittelyn alalla.
Automaattinen pulverimaalaamo otettiin käyttöön 1996.
Piiroisen pääkonttori tänään Salossa.
Kalustemallistoja suunnitelleet muotoilijat - Pasi Pänkäläinen - Kaarle Holmberg - Antti Nurmesniemi - Antti Kotilainen - Schmidt Hammer & Lassen Design (SHL Design), DEN - Timo Ripatti - Samuli Naamanka - Asko Lax - Sari Anttonen
Kalusteiden tyypilliset käyttökohteet - Oppilaitokset (ala-asteista yliopistoihin) - Yritysten aula- ja ruokailu- ja neuvottelutilat - Kirjastot - Hotellit, ravintolat ja kahvilat - Auditoriot - Urheiluareenoiden tai vastaavien areenoiden katsomokalusteet (jäähallit yms.) Markkina-alueet - Suomi - Skandinavia - Eurooppa - Japani - Venäjä - USA
Referenssejä - Aarhus Art Museum (ARoS), Denmark - Danfoss Universe - Sanoma Corporation, Finland - TeliaSonera Finland - Opel Austria Powertrain GmbH, Vienna - GlaxoSmithKline Plc, Espoo - L Oréal Finland - Pfizer Inc, Helsinki - University of Helsinki - VTT Technical Research Centre of Finland - Åbo Akademi, Turku - Ericsson Hungary - decode Genetics, Reykjavik, Iceland - Guinnes Brewery, Dublin, Ireland - Fuji Speedway, Japan - Tarami Library, Japan - Keio University, Japan - Nokia Corporation Finland nation wide - Metso Group - SAS Group - Turku School of Economics and Business Administration
Referenssejä - Hosei University - Meiji Gakuin University - Uppsala Universitet, Sweden - Stora Enso Group - Kvaerner Masa-Yards - IBM Corporation - Tieto Corporation - University of Cambridge - Schwarzkopf, CA, USA - United Airlines, San Francisco, CA, USA - NCC Danmark, Hellerup, Denmark - Disneyworld, FL, USA - Nike Inc, USA - Sophia University, Japan - Microsoft, Seattle, USA - Århus Music Hall, Denmark
- Yritysosto kesällä 2009, TM-mallisto osaksi Piiroisen tarjontaa - TM-mallistolla yli 50-vuoden historia julkisissa tiloissa - TM-13 tuolia myyty kaikkiaan yli puoli miljoona kappaletta - TM-mallistossa irtokalusteita, auditorioita ja katsomokalusteita - Yritysoston myötä Piiroinen laajenee katsomokalusteiden toimittajaksi (erityyppiset urheiluareenat, jäähallit, teatterit, yms.)
TM-katsomokalusteilla toteutettu vuosien mittaan lukuisia urheiluareenoita ja erilaisia katsomoratkaisuja. Uusimmat toimitukset mm. suomalaisiin jäähalleihin tänä kesänä ennen liigakauden alkua. Turkuhalli (ent. Elysée Arena) Arena-Spartak Mitisi, Moskova
Piiroisen suurimmat haasteet tulevaisuudessa ovat: - Liikevaihdon kasvattaminen kaikilla toimialoillamme - Uutena strategiana löytää asiakkaita, joille voidaan tehdä valmiita kokonaisuuksia - Vientimarkkinoilla onnistuminen - Tuotekehityksessä onnistuminen
KIITOS