Metsätalousinsinöörien uraseurannan 2018 tulokset Tutkija Riitta Kilpeläinen Suomalaisen metsäsuhde ja sen erilaisuuden ymmärtäminen metsäammattilaisen arjessa -seminaari 12.04.2019
Esityksen sisältö Uraseurannan tavoite ja toteuttaminen Laadullinen työllisyys, koulutuksen ja työn vastaavuus, työllistymiseen vaikuttaneet tekijät, työn laatutekijät Koulutuksen aikana omaksuttujen taitojen riittävyys työssä Jatkokoulutukseen osallistuminen ja sisällöt Tulevaisuudessa tarvittavat taidot Metsätalousinsinöörikoulutuksen kehittämistarpeet Johtopäätökset
Uraseurannan tavoite Tuottaa tietoa metsätalousinsinöörikoulutuksen ja työelämän välisestä vastaavuudesta valmistuneen metsätalousinsinöörin oltua viisi vuotta työelämässä Saadaan tietoa miten ammattitaitoa kehitetään valmistumisen jälkeen ja millaisia jatko- tai täydennyskoulutustarpeita on olemassa Saadaan tietoa millaista osaamista työelämässä tarvitaan tulevaisuudessa Luodaan metsäalan koulutuksen tarpeisiin ja koulutuksen kehittämiseen soveltuva uraseurantamittaristo Tietoja voidaan hyödyntää koulutuksen laadunvarmistustyössä, opetussuunnittelutyössä ja opetuksen kehittämisessä
Uraseurannan toteuttaminen 2017 Mittariston laadinta ja testaus (yhteistyö oppilaitosten ja ohjausryhmän kanssa) 1-6/2018 Mittauksen toteuttaminen 2010-2012 valmistuneet metsätalousinsinöörit 7-12/2018-2/2019 Tulosraportointi Tulosten jalkautus Focus group työskentely (kommentit opettajilta ja opiskelijoilta) Valmistuneita 445 henkilöä, kyselyyn vastasi 119 henkilöä Vastausprosentti 27
Laadullinen työllisyys vuonna 2018 Yhteensä (n=119) 55 13 8 17 4 2 1 Mies (n=83) 61 12 10 11 5 1 Nainen (n=36) 39 14 6 31 3 3 6 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulutusta sisällöllisesti vastaava työ metsäalalla Koulutusta sisällöllisesti vastaava työ muulla alalla Yrittäjä Muu Työ metsäalalla Työ muulla alalla Työtön
Metsätalousinsinöörien työllisyys 2018 Työssä 93 % - yrittäjinä 4 % - metsäalalla työssä 68 % Koulutusta sisällöllisesti vastaavassa työssä 63 %, enimmäkseen metsäalalla Metsäalan ulkopuolelle työllistyi 25 % - naiset enemmän kuin miehet 72 % vastaajista työllistyi välittömästi koulutuksen jälkeen, 55 % koulutusta sisällöllisesti vastaavaan työhön Vastaajista 93 % työsuhde oli kokoaikainen ja 77 % toistaiseksi jatkuva Eniten työllistyttiin yksityisiin yrityksiin/valtion yhtiöihin ja metsäteollisuuteen Työtehtävistä yleisimpiä puunosto, puunkorjuu ja logistiikka sekä metsänhoidon neuvontatehtävät Työttömänä jossain vaiheessa uraa 40 % vastaajista työttömyys enimmäkseen kertaluonteista ja lyhytkestoista
Työllistymiseen vaikuttaneet tekijät (n=119, %) Oma aktiivisuus työnhaussa Varmuus omasta osaamisesta Valmius muuttaa asuinpaikkaa Verkostot ja kontaktit työelämään Työkokemus metsäalalta Ammattiosaaminen Alueellinen työmarkkinatilanne Alan työmarkkinatilanne Työnhakutaidot Tietoisuus omista tavoitteista Muu työkokemus Tutkinnon tunnettuus Työelämätietous Valmistumisajankohta Opinnäytetyön tuomat valmiudet ja kontaktit Tutkinto ja sen aineyhdistelmä Sukupuoli 10 16 22 28 17 29 29 18 23 26 22 26 45 41 46 47 65 71 42 40 50 54 37 40 42 16 54 53 61 40 40 64 45 42 40 38 35 33 32 29 29 24 21 19 18 13 23 13 8 25 4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ei lainkaan/vain vähän jonkin verran/melko paljon paljon/erittäin paljon
Työn ja koulutuksen tason vastaavuus Kaikki työssä olevat (n=115) 68 7 10 15 Työssä muulla alalla (n=30) 37 13 27 23 Työssä metsäalalla (n=85) 80 5 4 11 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % koulutustasoa hyvin vastaava osittain alhaisempi selvästi alhaisempi vaativampi
Työn laatutekijöiden toteutuminen työssä (keskiarvoina) 6 5,5 5 1=ei lainkaan, 2=vain vähän, 3=jonkin verran, 4=melko hyvin, 5=hyvin, 6=erittäin hyvin 4,5 4 3,5 3 Metsäalalla työssä (n=85) Työssä muulla alalla (n=30) 2,5 2 1,5 1 Työtehtävät edellyttävät jatkuvaa uuden oppimista Toimii koulutusta sisällöllisesti vastaavalla alalla* Työtehtävät haastavia Työtehtävien vaatimustaso vastaa koulutusta* Nykyinen työ edistää uraa* Tulot vastaavat työtehtäviä ja asemaa Hyödyntää mtikoulutuksessa omaksuttuja taitoja työssä*
Työssä tarvittavat tärkeimmät 20 taitoa ja niiden kehittyminen koulutuksessa metsäalan työssä olevat (n=85) 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 1=ei lainkaan/ei lainkaan merkitystä, 2=vain vähän/vain vähän merkitystä, 3=jonkin verran/jonkin verran merkitystä, 4=melko paljon/melko tärkeä, 5=paljon/tärkeä, 6=erittäin paljon/erittäin tärkeä Taito kehittyi koulutuksessa Taidon tärkeys työssä
Työssä tarvittavat tärkeimmät 20 taitoa ja niiden kehittyminen koulutuksessa muilla aloilla työssä olevat (n=30) 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 1=ei lainkaan/ei lainkaan merkitystä, 2=vain vähän/vain vähän merkitystä, 3=jonkin verran/jonkin verran merkitystä, 4=melko paljon/melko tärkeä, 5=paljon/tärkeä, 6=erittäin paljon/erittäin tärkeä Taito kehittyi koulutuksessa Taidon tärkeys työssä
Jatkokoulutukseen osallistuminen (n=119, %) Työnantajan järjestämä koulutus Omaehtoisia opintoja Muu koulutus tai tutkinto Ammatillinen erikoistumiskoulutus Toinen amk-tutkinto Toisen alan yliopistotutkinto Metsäalan yliopistotutkinto Ei ole osallistunut koulutukseen 3 3 6 13 10 17 23 58 0 10 20 30 40 50 60 70 Jatkokoulutukseen oli osallistunut 77 % vastaajista yleisintä oli työnantajan järjestämä koulutus Koulutuksen sisällöt liittyivät asiakaspalveluun, myyntiin ja markkinointiin, johtamiseen, metsäalan lainsäädäntöön, sertifiointiin, paikkatieto-osaamiseen, työturvallisuuteen Enemmän jatkettiin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kuin metsätieteiden maisterikoulutukseen suorittamiseen
Tulevaisuuden osaaminen (vastaajat (%), joiden mielestä osaaminen kasvattaa merkitystään tulevaisuudessa) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2013 (n=271) 2018 (n=119)
Metsätalousinsinöörikoulutuksen kehittämistarpeet Koneellisen puunkorjuun harjoittelua kaivattiin lisää koulutukseen. Lisää opetusta toivottiin koko puunhankintaketjun ymmärtämiseen eri toimijoineen ja työvaiheineen. Tietotekniikan käytön lisääntyminen erilaisine sovelluksineen ja laitteineen edellyttää uudenlaista osaamista, johon ei kaikilta osin koettu metsätalousinsinöörikoulutuksen antaneen riittävästi eväitä. Metsäalan asiantuntijatyö on asiakkaiden kohtaamista, osaamisen ja palveluiden myyntiä ja markkinointia. Näiden osaamisalueiden nykyistä parempi yhdistäminen metsäalan substanssiosaamiseen nähtiin keskeisenä kehittämiskohteena metsätalousinsinöörikoulutuksessa. Uutena sisällöllisenä kehittämiskohteena useammassa vastauksessa nousi esille tarve lisätä metsätalousinsinöörikoulutukseen työntekijän omaa henkistä ja fyysistä jaksamista vahvistavia opintoja.
Johtopäätökset 1/2 Koulutuksen aikana saavutettujen oppimistulosten riittävyyttä on tarpeen seurata valmistumisvaiheen lisäksi pidempään työelämässä olleiden uraseurantana saadaan esille lisä- ja täydennyskoulutustarpeita saadaan tietoa koulutuksen työelämävastaavuudesta Metsätalousinsinöörin työnkuva laaja metsätalousinsinöörikoulutuksen lisäksi tarvitaan täydentävää koulutusta mm. asiakaspalveluun, myyntiin ja markkinointiin, johtamiseen, työturvallisuuteen sekä työelämän digitalisoitumisen osaamistarpeisiin Koulutuksen ja työn välinen vastaavuus tärkeä koulutuksen tuloksellisuuden arviointikriteeri vastaavuutta edesauttaa koulutuksen aikaisten harjoittelujen onnistuminen ja nopea valmistumisen jälkeinen työllistyminen koulutusalan tehtäviin systemaattinen tiedonkeruu metsätalousinsinöörien harjoitteluista (laajuus, työtehtävät, alueellinen sijoittuminen) tarpeen käynnistää Tulevaisuuden osaamistarpeissa merkityksen arvioidaan kasvavan tutkimus- ja kehittämistaidoissa, metsäsertifioinnissa, työturvallisuudessa, työterveyden ylläpitoon liittyvässä osaamisessa, yrittäjyydessä, kielitaidossa sekä metsäluonnonhoito- ja ekologiaosaamisessa
Johtopäätökset 2/2 Vuodesta 2021 lähtien myös jatkuva oppiminen ja yhteistyö eri oppilaitosten välillä ovat tuloksellisuusrahoituksen arviointikriteereinä tavoitteena opetus- ja kulttuuriministeriöllä on lisätä oppilaitosten välistä yhteistyötä täydennyskoulutuksen toteutuksessa sekä siirtää painopistettä tutkintoperusteisesta koulutusmallista moduuliperusteiseen joustavaan koulutusjärjestelmään yhteistyönä eri koulutusasteiden välillä metsäalan talous-, markkinointi- ja asiakaspalvelutaitoihin syventyvä täydennyskoulutuskokonaisuus Oppimisen toteutumisen ja onnistumisen seurantaindikaattorit tehtyjen panostusten vaikuttavuuden arvioimiseksi (Sitra 2018, 2019) metsäalan koulutuksen tuloksellisuuden arvioinnissa tässä indikaattorien laadinnassa ollaan pitkällä (valmistumisvaihe, kaikki koulutustasot) uraseuranta alkoi metsätalousinsinöörikoulutuksesta ja sitä laajennettava muilla koulutustasoille
Kiitos! https://www.tts.fi/files/2030/uraseurantaraportti_2018_julkaisu_(3).pdf https://www.tts.fi/tutkimus_kehitys/metsatalous/metsakoulutuksen_tutkimus