Toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Ekosysteemihotelli Raaseporissa

Samankaltaiset tiedostot
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Ratkaisumalleja luontoarvojen asettamiin haasteisiin Ekosysteemihotelli. Liisa Suhonen 13.6.

Maa-ainesten tarve ja kokemuksia kalliokiviainesten hyödyntämisestä

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs

Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs

Verkkolasku osana tehokasta ostolaskuprosessia Sanna Tummunki

Biodiversiteetti ja. rakentaminen. kompensaatiot. Seminaari & työpaja Habitaattipankki ja kompensaatiot tulevaisuuden mahdollisuus?

KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari William Velmala, Pöyry Finland Oy 25.1.

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Monimuotoisuuskompensaatiot. Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

BIODIVERSITEETTI JA VALTION KIINTESITÖLIIKETOIMINTA

Ekologinen kompensaatio kaupungit kompensoimaan luontohaittoja?

Ekosysteemihotelli lajiston turvapaikka maankäytön muutoksissa

Maatalousluonnon monimuotoisuus

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

KESTÄVIEN JA INNOVATIIVISTEN JULKISTEN HANKINTOJEN VERKOSTOMAINEN OSAAMISKESKUS. KEINO KETS-yhdyshenkilöpäivät

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Talousjohtajan näkökulma yritysvastuuseen. Jari Mäntylä Talousjohtaja, Skanska Oy Ratkaisun paikka

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Yleiskuvaus

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari

Ihmisen paras ympäristö Häme

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

VOITTO. Voimaa Onnistumisia Innovatiivisuutta Työtä Toimintakykyä Osallisuutta

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Kestävä kaupunki tilannekatsaus ohjelmaan ja yhteistyömahdollisuuksiin Virve Hokkanen, Ympäristöministeriö

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

EKOLOGINEN KOMPENSAATIO JA MAHDOLLINEN SÄÄNTELY SUOMESSA

Kulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa

Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

Kompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Pirkanmaan ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalvelut-seminaari Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto

Kestävän viennin haasteet ja mahdollisuudet

Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset. Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Harjumetsien paahdeympäristöjen hoitoseminaari Taipalsaari

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Valtuusto Sivu 1 / 1

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom Turku

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen

Epoon asemakaavan luontoselvitys

Konfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti

Elinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.

Soidensuojelu Suomessa

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Renko. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue B. Päättyneet (< ) Voimassa (> )

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

SimLab prosessisimulointi

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

Luontoselvitysten tilaaminen. Luonnonsuojeluyksikkö

Lataa Kokeellinen tutkimus - Sinikka Jokela. Lataa

Tervetuloa kompensaatiotyöpajaan! Ekologinen kompensaatio innovaationa ja mahdollisuutena

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Ympäristölautakunta Ypst/

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kuntamarkkinat Taina Nikula, YM

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Oulun Työterveys liikelaitoksen esittely uudelle valtuustolle. to klo Oulun Työterveys, johtaja Tuomas Kopperoinen

Huoneistotietojärjestelmä

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Transkriptio:

Toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden hyväksi Ekosysteemihotelli Raaseporissa Tieinfran kestävyys & kiertotalous -päivä Terhi Rauhamäki 15.5.2019

Rudus a CRH Company Kuuluu maailmanlaajuisesti toimivaan irlantilaiseen CRH plc -konserniin. CRH toimii 32 maassa 90 000 henkilöä 3 700 toimipistettä liikevaihto 2018: 26,8 miljardia euroa listattu Dublinin, Lontoon ja New Yorkin (NYSE) pörsseissä Rudus noudattaa CRH:n liiketoiminnan eettistä säännöstöä sekä kilpailulainsäädännön, lahjonnan ja petollisen tai epärehellisen toiminnan vastaisia ohjeita. 2

Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa 120 vuoden taakse. Kiviainestoimintaa vuodesta 1931 ja valmisbetonitoimintaa 1958. Toimialat: Valmisbetoni Betonituotteet Kiviaines Kierrätys Henkilöstö noin 900 Toimipisteitä ympäri Suomea Käytössämme ovat sertifioidut laatu- (ISO 9001), ympäristö- (ISO 14001), energia- (ISO 50001) ja työturvallisuusjärjestelmät (OHSAS 18001)

Ympäristövastuullisuus Ympäristövastuullisuus on normaalia jokapäiväistä toimintaa. Kehitämme toimintaamme vastuuntuntoisesti estääksemme ympäristövahingot. Ruduksen ympäristötavoitteet kannustavat kierrättämään, kehittämään ympäristöä huomioivia tuotteita sekä tekemään yhteistyötä sidosryhmien kanssa. 4

Miksi Lumo? Valtioneuvoston periaatepäätös 20.12.2012 Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta 2012 2020 Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma vuosille 2013 2020 Satoja kiviainesalueita Tuhansia hehtaareja avoimia alueita Yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa Toiminnan hyväksyttävyys Kompensaatiot

Projektista toimintatavaksi LUMO Projekti käynnistyi 2012 Asiantuntijaverkoston luominen Henkilökunnan koulutus ja mahdollisuuksien arviointi Tavoitteiden asetanta, pilottihankkeiden jalkauttaminen Lumo osana ympäristövastuullista toimintatapaamme 6

Tavoitteemme Luonto on toimipisteissämme monimuotoisuuden kannalta arvokkaampi toiminnan päättyessä kuin sen alkaessa. Aiemmin Tulevaisuudessa 7

Rudus LUMO 2012 2018 Ekosysteemihotelli Raaseporissa Noin 30 havaintoa uhanalaisista lajeista Onnistunut viitasammakoiden elinpiirin laajennus 150-200 törmäpääskyparia Oulun tekotörmässä Yli 70 kartoitusta biologien johdolla yli 100 henkilön koulutusta Useita ympäristötaideteoksia Yli 600 perhoslajihavaintoa Yli 100 ha lumomaisemointia Uusia yhteistyömuotoja Tuoteinnovaatiota Vieraslajien tuhoamiskokeiluja 8

Ekosysteemihotelli Raasepori Maankäyttö voi aiheuttaa luonnonarvojen köyhtymistä, uhata eliölajien pitkäaikaista selviytymistä ja jopa kokonaisten ekosysteemien toimintaa. Tarvitsemme toimintamalleja, joilla vähennetään luonnonsuojelun ja maankäytön ristiriitoja - pilotti yhteistyössä SYKEn kanssa ekosysteemin väliaikaisesta siirrosta tiehankkeen alta. Luontoselvityksessä havaittiin arvokasta lajistoa tien varrella. Ruduksen soranottoalue riittävän lähellä. Ensimmäiset siirrot tehty lupien hakemisen jälkeen marraskuussa 2014. Siirretty koko kasvien juuristo ympärysmaineen (siemenpankki ja hyönteisten lepovaiheet). Tavoitteena on ollut siirtää kasvit ja niistä riippuvaiset hyönteiset. Hankkeen mahdollisti eri osapuolten välinen yhteistyö. 9 9

Miten on mennyt? Onnistumisia Hietaneilikka, kangasajuruoho ja kissankäpälä juurtuneet ja levinneet hyvin Irtomaan mukana tullut siemenpankki on alkanut kasvamaan Lyhyessä ajassa kehittynyt monipuolinen pistiäislajisto Ajuruohosulkanen esiintyi kolmantena kesänä Epäonnistumisia ja haasteita Ensimmäisen rinteen jyrkkyys sortumat kasvit valuneet rinteessä, juuret kärsineet Mopoilijat ovat ajaneet kasvien yli niitä vahingoittaen Umpeenkasvua estetty poistamalla horsmaa, mäntyä yms. (myös lupiinia, joka on pidettävä kurissa alueella) Mikäli VT25 parantamishanke käynnistyisi nyt, on lajistoa voitu jo siirtää turvaan 10 10

Kokemuksia hankkeesta: Ekosysteemihotellin onnistumisen todennäköisyyttä lisäävät tekijät Lajiston todennäköisyys selviytyä siirroista on hyvä. Lajiston elinympäristövaatimukset tunnetaan hyvin. Tarjolla oleva väliaikainen ekosysteemihotellin alue soveltuu siirrettävälle lajistolle, ja siihen ei kohdistu ristiriitaisia käyttöpaineita. Siirrot suunnitellaan huolellisesti ja toteutetaan lajiston tarpeet ja ominaisuudet mahdollisimman hyvin huomioiden. Lajiston selviytymistä tarkkaillaan ja tarvittaessa esim. kastelulla voidaan parantaa alkuvaiheen selviytymisen pullonkaulavaihetta. Elinympäristöjä hoidetaan tarvittaessa, esimerkiksi umpeenkasvun estäminen alueella, johon siirrot on tehty. Lähde: Pekkonen, Ryttäri, Pöyry & Ahlroth: Ekosysteemihotelli lajiston turvapaikka maankäytön muutoksissa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja, julkaistaan 2019. 11 11

Kokemuksia hankkeesta: Onnistuneen ekosysteemihotellin perustamisen vaiheet 1. Siirtotarpeen arvioiminen 2. Yhteistyöverkoston kokoaminen 3. Sopivan hotellialueen etsiminen 4. Lupien kartoittaminen ja tarvittavien lupien haku 5. Käytännön toimenpiteiden ja ohjeiden suunnittelu 6. Siirtojen toteuttaminen 7. Seuranta 8. Lajiston palautus ja jälkihoito Lähde: Pekkonen, Ryttäri, Pöyry & Ahlroth: Ekosysteemihotelli lajiston turvapaikka maankäytön muutoksissa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja, julkaistaan 2019. 12 12

Ekosysteemihotellin tulevaisuus SYKEn osalta hanke päättyy vuonna 2019 Loppuraportti kokemuksista tekeillä Ainakin osa siirretyistä kasveista jää rinteeseen Vielä ei tiedetä, siirretäänkö kasveja tiehankkeen toteutuessa takaisin paikalle, josta niitä siirrettiin hotelliin Takaisinsiirtoihin liittyy epävarmuuksia Kohteessa, josta kasvit siirrettiin, kasvaa edelleen samoja kasveja kuin hotellissa Aluetta tulisi suojata umpeenkasvulta sekä lupiinilta 13 13

Miten eteenpäin? Ekosysteemihotellikonsepti voi olla hyvin käyttökelpoinen menetelmä lieventää luonnolle aiheutuvaa haittaa erilaisissa infrastruktuurihankkeissa. Kokeiluja tarvitaan kokemusten keräämiseksi sekä ohjeistuksen ja lainsäädännön kehittämiseksi. Uudet kohteet ja yhteistyökumppanit avainasemassa. Ekologisilta ominaisuuksiltaan ja maantieteelliseltä sijainniltaan sopivien hotellialueiden saatavuus. Isojen infrastruktuurihankkeiden kesto. Mahdollisista ekosysteemihotellipaikoista koko maan kattava verkosto, jota päivitetään jatkuvasti. Ekosysteemihotellin perustaminen voi olla luvituksen ja sopimusten näkökulmasta raskas prosessi. Maanomistajien kanssa sovittavat mahdolliset käyttökorvaukset ja sopimukset vaativat täsmentämistä. Samoin vastuukysymykset ekosysteemihotellin vaatimista hoitotoimista. Jotta menetelmä vakiintuisi pysyvästi ja laajamittaisesti osaksi maankäytön suunnittelua, tulisi se saada osaksi maankäytön suunnittelun koulutusta ja mukaan suunnittelun varhaisiin vaiheisiin. 14 14

Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen tarvitaan uusia toimintamalleja, kokeiluja ja yhteistyökanavia. Yrityksillä on halua olla tässä työssä mukana. 15 15

Terhi Rauhamäki Ympäristöpäällikkö p. 050 312 4624 terhi.rauhamaki@rudus.fi www.rudus.fi https://www.facebook.com/ruduslumo