LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS

LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS Yritysten parhaat käytännöt Case: Finavia Oyj:n Tampere-Pirkkalan ja Turun lentoasema ELLO Etelä-Suomen logistiikka WP4: EcoHub konseptin kehittäminen Forssa, 17.8.2010 Virpi Pennanen Virpi Pennanen Kirsi Rautelin Kirsi Rautelin

SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 FINAVIA OYJ... 1 2.1 Vuoden 2009 tunnuslukuja Finaviassa... 2 2.2 Finavia Oyj:n ympäristöpolitiikka... 2 2.3 Ympäristöjärjestelmä ja ympäristölupa... 2 2.4 Ympäristöorganisaatio... 3 2.5 Energia- ja ilmasto-ohjelma... 3 2.6 Vesistöjen kuormitus... 4 2.7 Jätehuolto... 4 2.8 Melu... 4 2.9 Päästöt ilmaan... 5 3 TAMPERE-PIRKKALA LENTOASEMA... 5 3.1 Rakennusten, varastojen koko ja muoto... 7 3.2 Ympäristölupa... 7 3.3 Lentoaseman vaikutukset vesistöön... 7 3.4 Jätehuolto, jätteet ja jätevedet... 8 3.5 Energia... 9 3.6 Melu... 10 3.7 Päästöt ilmaan... 10 4 TURUN LENTOASEMA... 11 4.1 Ympäristöpolitiikka ja lupa... 12 4.2 Jätteiden käsittely ja määrät... 12 4.3 Energia ja vesi... 13 4.4 Päästöt ilmaan... 14 LÄHTEET... 15

1 JOHDANTO Tämä raportti on osa Ello-hankkeen EcoHub konseptin kehittämistä, jonka tavoitteena on luoda konsepti ekologisesta logistiikka-alueesta. Tässä raportissa perehdytään Finavia Oyj:hin ja sen isännöimiin lentoasemiin: Tampere-Pirkkala ja Turku. Selvitämme näiden kahden kansainvälisen lentoaseman parhaat käytännöt painettujen dokumenttien pohjalta sekä haastatteluilla. Keskitymme ympäristöasioihin sekä käytössä oleviin energia- ja jäteratkaisuihin. Vierailimme Tampere-Pirkkalan lentoasemalla 17.6.2010. Isäntänämme toimi kunnossapitopäällikkö Sami Uusi-Niemi, joka hoitaa oman toimen ohella myös lentoaseman ympäristöasioita. Turun lentoasemalla vierailimme 13.7.2010. Turussa isäntänämme toimi kunnossapitopäällikkö Veli-Matti Paasikivi. 2 FINAVIA OYJ Finavia Oyj on palveluyritys, joka ylläpitää 25 lentoasemaa sekä koko maan kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää. Finavia vastaa matkustajien ja matkatavaroiden turvatarkastuksista, kiitoteiden hoidosta sekä lentoonlähtöjen ja laskujen turvallisuudesta. Finavian asiakkaita ovat lentoyhtiöt, matkustajat, yritykset ja sotilasilmailu. (Finavia Oyj) Finavian liiketoiminta jakautuu seuraaviin osa-alueisiin: o Finavian lennonvarmistusliiketoiminta vastaa ilmatilan käytön hallinnasta ja lennonvarmistuspalveluista Suomen ja kansainvälisen merialueen yläpuolisessa ilmatilassa. o Lentoasemaliiketoiminta vastaa Finavian lentoasemaverkosta: tuottaa lentoasemapalvelut, vastaa lentoasemien infrastruktuurista ja näiden kehittämisestä. o Kaupallinen liiketoiminta vastaa Finavian lentoasemien kaupallisista palveluista, jotka tarjotaan suoraan matkustajille tai yhteistyössä muiden lentoasemalla toimivien palveluntarjoajien kanssa. o Finavia on kokonaan valtion omistama yhtiö ja omistajaohjaus on liikenne- ja viestintäministeriössä. Valtioneuvosto asettaa Finavialle yleiset toiminta- ja tulostavoitteet. o Finavian tytäryhtiöt ovat Airpro Oy ja Lentoasemakiinteistöt Oyj. Lentoasemakiinteistöt Oyj tarjoaa toimitilapalveluita lentoasemalla toimiville yrityksille ja toimii erilaisten lentoasemien yhteydessä sijaitsevien rakennushankkeiden kehittäjänä ja rakennusten omistajana. Airpro Oy kehittää ja tuottaa liikenne-, lentoasema- ja matkapalveluita liikenteen ja matkailun yrityksille sekä suoraan matkustajille. (Finavia Oyj) 1

2.1 Vuoden 2009 tunnuslukuja Finaviassa Vuosi 2009 oli Finavian viimeinen toimintavuosi valtion liikelaitoksena; vuoden 2010 alusta lukien toiminta jatkui Finavia Oyj nimisenä valtion kokonaan omistamana yhtiönä. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2009 321,0 miljoonaa euroa ja konsernin toiminnallinen tulos oli 25,4 miljoonaa euroa. Yhtiöittämiseen liittyvät arvonalennukset ja satunnaiset erät veivät liikelaitos-konsernin viimeisen tilinpäätöksen 249,6 miljoonan euron tappiolle. Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 2 218 henkilöä, joista Ilmailulaitoksessa työskenteli 1 721 henkilöä ja Airpro Oy:ssä 491. (Finavia Oyj) 2.2 Finavia Oyj:n ympäristöpolitiikka Ilmailun kehitysedellytysten turvaamiseksi, Finavia huomioi ympäristöasiat jo ennakolta. Ilmailulaitoksen tavoitteena on turvallinen, säännöllisesti ja taloudellisesti toimiva lentoliikenne, joka ei kuormita ympäristöä tarpeettomasti. (Finavia Oyj) Finavia huolehtii henkilöstönsä ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä niin, että se pystyy työskentelemään ympäristön kannalta vastuullisesti. Jokainen työntekijä huomioi työssään yrityksen ympäristöpäämäärät ja -velvoitteet. (Finavia Oyj) Finavia seuraa ja arvioi toimintansa ympäristövaikutuksia sekä tiedottaa seurannan tuloksista. Arvioiden perusteella toimintaa kehitetään jatkuvasti haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. (Finavia Oyj) Finavialla on käytössä ympäristöjohtamisjärjestelmää ja ympäristötavoitteiden seuraaminen on osa normaalia raportointia. Tämän lisäksi Finavia osallistuu aktiivisesti kansainvälisten ilmailuorganisaatioiden ympäristövaikutuksia vähentävään työhön. (Finavia Oyj) 2.3 Ympäristöjärjestelmä ja ympäristölupa Finavia hyödyntää toiminnassaan ISO 14 001 -standardin mukaista ympäristöjohtamisjärjestelmää. Ympäristötietoa kerätään etenkin melutilanteesta, lentoreiteistä, pinta- ja pohjavesitilanteesta (liukkaudentorjunta- ja jäänestoaineiden valumien ehkäisemiseksi) ja päästöistä ilmaan. (Finavia Oyj) Lentokenttätoiminta vaatii ympäristöluvan, joka on lentoasemakohtainen. Ympäristölupa on myönnetty seuraaville Finavian lentoasemille: Utti, Maarianhamina, Tampere-Pirkkala, Helsinki-Malmi, Joensuu, Oulu, Kuopio ja Jyväskylä. Lupahakemus on vireillä Turun, Hallin, Helsinki- Vantaan, Kittilän, Rovaniemen ja Ivalon lentoasemien osalta. (Finavia Oyj) 2

2.4 Ympäristöorganisaatio Finavian ympäristöorganisaatio (1.1.2010 alkaen) toimii Liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa. Kuvio 1. Finavia Oyj:n ympäristöorganisaatio. 2.5 Energia- ja ilmasto-ohjelma Finavian energia- ja ilmasto-ohjelma aloitettiin vuonna 2007. Sen avulla Finavia pyrkii tekemään pitkäjänteistä työtä energiatehokkuuden parantamiseksi. Energiatehokkuudella tarkoitetaan tarkoituksenmukaista energian käyttöä turvallisuudesta ja työskentelyolosuhteista tinkimättä. Ohjelma kattaa energiatehokkuuden parantamisen lentokenttärakennuksissa ja - rakenteissa, ajoneuvoissa ja koneissa, liikkumisen ohjauksessa sekä lennonvarmistuksessa. (Finavia Oyj) Osana energia- ja ilmasto-ohjelmaa Finavia tutkii mahdollisuuksia hyödyntää lämmityksessä maa- ja ilmalämpöpumppuja. Muina tulevaisuuden energiansäästökohteina he tutkivat kiinteistöjen vapaajäähdytystä, jossa käytetään hyväksi ulkoilmaa. Lisäksi he selvittävät lentoasemilla käytettävien työkoneiden konekohtaista energiankulutusta sekä taloudellisen ajotavan vaikutusta kulutukseen. (Finavia Oyj) Uusiutuvaa energiaa käytetään kymmenellä lentoasemalla. Pellettilämmitys on käytössä Jyväskylässä, Joensuussa, Kokkola-Pietarsaaressa, Kajaanissa, Kemi-Torniossa, Ivalossa, Kuusamossa, Kuopiossa, Vaasassa sekä Maarianhaminassa. Kaikki (paitsi Maarianhamina) ovat VAPO:n toimittamia laitoksia. Maarianhaminassa on käytössä pelleteillä tuotettu kaukolämpö (Mariehamns Energi). (Kara, sähköpostiviesti 23.6.2010) 3

2.6 Vesistöjen kuormitus Lentoasemilla vesistöjen kuormitusta aiheuttavat lähinnä asematasolla tai keskitetyllä jäänpoistoalueella tehtävä lentokoneiden jäänestoruiskutukset sekä liukkaudentorjunta. Maahuolintayhtiöt käyttävät glykoli-vesiseosta lentokoneiden jäänestoon ja poistoon. Kiitoteiden liukkaudentorjuntaan Finavia käyttää asetaatteja ja formiaatteja. Aineet eivät ole haitallisiksi luokiteltuja, mutta ne aiheuttavat silti vesistökuormitusta. (Finavia Oyj) Kolmella Finavian lentoasemalla on käytössä kiitoteiden liukkauden torjunnassa sokerijuurikkaasta saatava betaiini (Ympäristöraportti 2009). Betaiini on aminohappo ((CH 3 ) 3 NCHCOO ) ja sisältää typpeä n. 15 % (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2007). Betaiini hajoaa helposti luonnossa ja se on erittäin lievästi myrkyllinen vesieliöille (Ympäristövuosiraportti 2009). Ensisijaisesti kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään kuitenkin mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistossa sekä ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. (Finavia Oyj) 2.7 Jätehuolto Lentoasemilla syntyy jätettä rakennusten, kaluston ja koneiden huolloissa ja korjauksissa, ravintoloissa, kahviloissa, kaupoissa ja lentoasemien toimistotiloissa sekä satunnaisissa talon- ja maanrakennusprojekteissa. Omassa toiminnasta syntyvän jätteen lisäksi Finavia huolehtii lentoasemilla toimivien yritysten tuottamista jätteistä. (Finavia Oyj) 2.8 Melu Finavia on velvoitettu suorittamaan lentomelumittauksia. Mittaustulokset toimitetaan tiedoksi terveyslautakunnalle sekä tarvittaessa maankäytön suunnittelusta vastaaville kunnallisille ja muille viranomaisille. (Länsi- Suomen ympäristölupavirasto 2007) Lentokoneiden melu on pääasiassa joko moottorimelua tai aerodynaamista melua. Lentokoneiden ja moottoritekniikan kehityksellä voidaan vaikuttaa oleellisesti lentomeluun. Uudet suihkumoottorit ovat yhä hiljaisempia ja niiden energiatehokkuus on entistä parempi. Lyhyillä reiteillä suositaan potkurikoneita, jotka ovat yleensä suihkukoneita hiljaisempia. Vuonna 2008 Finavia käynnisti kolmivuotisen jatkuvan liu'un lähestymisen kehityshankkeen (CD= Continous descent), joka tähtää ympäristöystävällisempien lentotapojen yleistymiseen. (Finavia Oyj) Lentotoiminnan ja lentoaseman työkoneiden lisäksi melua aiheuttavat tieliikenne mm. työmatka- ja matkustajaliikenne sekä polttoaine- ja tavarakuljetukset. (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2007) 4

2.9 Päästöt ilmaan Lentopetrolin eli kerosiinin palaessa syntyy pakokaasuja, jotka sisältävät mm. typenoksideja, palamattomia hiilivetyjä, hiilimonoksidia, hiilidioksidia, vesihöyryä, rikinoksideja ja hiukkasia. (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2007) Lentoasema-alueella päästöjä ilmaan aiheuttavat useat erilaiset toiminnot ja toimijat, kuten lentoliikenne (lentokoneet), kenttäalueen maakaluston liikenne, maaliikennealueen autoliikenne ja lentoaseman omat energialaitokset. Lentokoneiden päästöt lentoasemilla arvioidaan kansainvälisesti määritellylle ns. LTO-syklille (Landing and Take Off Cycle). Laskentaan otetaan mukaan lentoonlähdön, laskeutumisen ja niihin liittyvien rullausten aiheuttamat päästöt 3 000 jalan (915 m) korkeuteen asti. Esimerkiksi ison matkustajakoneen ollessa kyseessä päästöjä otetaan mukaan noususuunnassa noin kuuden kilometrin matkalta ja laskusuunnassa noin 18 kilometrin matkalta lentoasemasta. (Finavia Oyj) Maakaluston päästöt lentoasemilla selvitetään hankittujen polttoainemäärien perusteella. Päästölaskennassa sovelletaan VTT:n toteuttamaa Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä LIPASTO:a. (Finavia Oyj) Päästöjen lisäksi lentoasemilla tarkkaillaan ilmanlaatua. Ilmanlaatua voidaan arvioida mm. teoreettisten mallien, kuten päästöjen leviämismallien, ja ilmanlaatumittausten perusteella. Helsinki-Vantaan lentoasemalla tehtyjen tutkimusten pohjalta päästöjen vaikutukset ilmanlaatuun voivat muodostua merkittäviksi vain lentoaseman liikennealueilla tai aivan niiden välittömässä läheisyydessä. (Finavia Oyj) 3 TAMPERE-PIRKKALA LENTOASEMA Tampere-Pirkkala lentoaseman alue on kooltaan noin 1 000 hehtaaria, josta puolustusvoimien käytössä on 600 hehtaaria. Kenttäalue muodostuu liikennealueesta eli kiito- ja rullausteistä sekä asematasosta, jossa lentokoneiden lastaus, purkaminen, tankkaus ja käyttöhuolto tehdään. Lentoasemalla on yksi kiitotie, jonka pituus on 2 700 metriä ja leveys 45 metriä. (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2007) Finavian toimintoja varten Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on kaksi terminaalia, kunnossapidon halli ja lentokonehalli. Tampere-Pirkkala lentokenttä on ns. välilaskukenttä, jonne lentokoneet tuovat matkustajia ja ottavat uusia matkustajia kyytiin. Lentokentällä yöpyvien koneiden määrä ei ole merkittävä. (Uusi-Niemi, haastattelu 17.6.2010) Finavian toimintoihin kuuluvat lennonvarmistuspalvelut, lentoasemarakennusten ylläpito, terminaalipalvelut, kenttäalueen kunnossapito, kunnossapitokaluston huolto ja korjaus, palo- ja pelastustoiminta sekä katuverkon ja pysäköintialueiden ylläpito. (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2007) 5

Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on kaupallista liikenneilmailua, lentokoulutustoimintaa, harrastuslentotoimintaa sekä Ilmavoimien sotilaslentotoimintaa. (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2007) Lentoasemalla on maanvuokrasopimus usean eri toimijan kanssa. Alueella on mm. yksityisilmailijoiden lentokonehalleja, kaksi ajoharjoittelurataa sekä Oy Esso Ab:n ja Oy Shell Ab:n polttoainevarastot. (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2007). Pirkkalan kunnan aluepelastuslaitos on siirtämässä toimintojaan pois lentoasema-alueelta muutaman kilometrin päässä rakenteilla olevaan rakennukseen. Tampere-Pirkkala lentoasemalla toimii kunnossapidon yhteydessä pelastustoimi, jolla on kaksi erikoisvalmisteista paloautoa. Kunnossapidon henkilöstöstä 17 täyttää kelpoisuusehdot palomiehen tehtäviin. (Uusi- Niemi, haastattelu 17.6.2010). Pirkkalassa työskentelee 55 henkilöä Finavian palkkalistoilla. Kaikkiaan lentokenttäalueella työskentelee noin 160 henkeä. Ympärivuorokauden työskentelee vartioinnin, kunnossapidon ja lennonjohdon henkilöstöä. Henkilökunnalta edellytetään monitaitoisuutta. Tampere-Pirkkala lentoaseman ympäristövastaava oman toimen ohella on kunnossapitopäällikkö Sami Uusi-Niemi. (Uusi-Niemi, haastattelu 17.6.2010) Tampere-Pirkkalan lentokentällä ei tällä hetkellä ole rahtiliikennettä muilla kuin Puolustusvoimilla. Aikaisemmin rahtia kuljettivat mm. DHL ja Finnair Cargo, mutta he ovat siirtäneet toimintonsa Turkuun. (Uusi-Niemi, haastattelu 17.6.2010) Talouden taantumasta johtuen asiakaspalvelujen tarve on ollut maltillista, mutta Uusi-Niemi arvioi tarpeen kasvavan tulevaisuudessa. Hän uskoo JOT- toimintaa perustuvien palveluiden lisääntyvän. Konsepti näille palveluille on jo luotu. (Uusi-Niemi, haastattelu 17.6.2010) Kuva 1. Tampere-Pirkkala lentoaseman terminaali 1, lennonjohtotorni ja vasemmalla takana lentokonehalli. 6

3.1 Rakennusten, varastojen koko ja muoto Tarkempia tietoja on pyydetty vierailun jälkeen sähköpostitse. 3.2 Ympäristölupa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Tampere-Pirkkala lentoasemalle ympäristöluvan vuonna 2007 (lupapäätös Nro 36/2007/2). Ympäristöluvan hakijoina ovat Ilmailulaitos Finavia ja Satakunnan lennosto. 3.3 Lentoaseman vaikutukset vesistöön Tärkeimpiä ympäristönäkökohtia vesistön kannalta Tampere-Pirkkala lentoaseman toiminnassa ovat kiitoteiden liukkaudentorjunta-aineiden sekä lentokoneiden jäänesto- ja jäänpoistoaineiden joutuminen vesiin ja niiden hajoamisen aiheuttama hapenkulutus. (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2007) Lentoaseman valumavedet laskevat Pyhäjärveen kolmea reittiä. Pohjoisessa vedet kulkeutuvat Juoksijanojaa pitkin Kotolahteen. Idässä vedet kulkeutuvat Sikojärveen ja edelleen Sikojokeen, joka laskee Isolammin kautta Kirkonniitynlahteen. Etelässä valumavedet joutuvat Hahmojärvestä laskevaa Toritunojaa pitkin Urvantajärven ja Säijärven kautta Säijokeen ja edelleen Säijänselkään. (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2007) Pohjaveden tilaan liittyen lupapäätöksessä todetaan, että lentoasema ei ole tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lentoaseman kenttäalue on päällystetty ja koko alueelle on rakennettu hulevesiviemäröinti. (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2007) Liukkaudentorjunnassa Tampere-Pirkkalan lentoasemalla käytetään Betafrost liukkaudentorjunta-ainetta (neste) ja lisäksi kaliumasetaattia (neste ja rae). Betaiinin käyttö on koeluontoista ja kokeilun jatkosta päätetään vuosittain. Urean käyttö liukkaudentorjunnassa on lopetettu. (Ympäristövuosiraportti 2009) Betafrost toimii 5 pakkasasteeseen saakka ja ruostuttaa vähemmän koneita. (Uusi-Niemi, haastattelu 17.6.2010) Lentokoneiden jääesto- ja jäänpoistoainepitoisten vesien keräily imuriautolla aloitettiin Tampere-Pirkkalassa syksyllä 2006. Keräilyn tehokkuus määritetään laskennallisesti (BOD 7 -kuormitus) ja ympäristölupamääräyksen ehtona talteen keruulle on 50% käytetystä glykolinesteestä. Vuonna 2009 laskennallisesti Tampere-Pirkkalan lentoasemalta saatiin talteen 52% glykolinesteistä. Glykolineste toimitetaan Tampereen Veden Viinikanlahden vedenpuhdistamon mädättämöön. (Ympäristövuosiraportti 2009) Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on käytössä liukkauden varoitusjärjestelmä. Sen avulla kemikaalien käyttömäärää voidaan vähentää. (Länsi- Suomen ympäristölupavirasto 2007) 7

Finavia Oyj on velvoitettu tarkkailemaan liukkaudentorjunta- ja jäänestoaineiden vaikutuksia vesistön veden laatuun. Tarkkailu hoitaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojelu ry ja tarkkailua valvoo Pirkanmaan ELYkeskuksen ympäristö- ja luonnonvaravastuualue. (Ympäristövuosiraportti 2009) 3.4 Jätehuolto, jätteet ja jätevedet Ympäristölupapäätöksen mukaan jätehuollon järjestämisessä tulee noudattaa kunnan antamia jätehuoltomääräyksiä ja tiedot jätemääristä (taulukko 1) on toimitettava vuosittain Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Finavia on järjestänyt Tampere-Pirkkala lentoaseman alueella jätteen keräilyn ja sitä käyttää muutamat yritykset. Osa on järjestänyt jätehuollon itse. Satakunnan lennoston kiinteistöjen jätehuollosta vastaa Puolustushallinnon rakennuslaitos. Tukikohdan toiminnasta syntyneet jätteet tilastoidaan erikseen (ei mukana taulukossa 1). (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2007) Tampere-Pirkkalan lentoasemalla jätehuolto kilpailutetaan muutaman vuoden välein. Tällä hetkellä suurin toimija on Pirkanmaan jätehuolto. Jätteenkeräilyastioita on lentoasemalla turva-alueesta johtuen alueen molemmilla puolilla. (Uusi-Niemi, haastattelu 17.6.2010) Lentoasemalla syntyneet saniteettijätevedet johdetaan Pirkkalan kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriin. Vuonna 2009 vettä käytettiin 3170 m 3.Ongelmajätteet varastoidaan lukitussa varastossa. Jäteöljy varastoidaan valuma-altaaseen sijoitetussa terässäiliössä, jonka tilavuus on 2 m 3. Työkonesuojasta jäteöljy kerätään keskitetysti putkistoa pitkin. (Länsi- Suomen ympäristölupavirasto 2007) Taulukko 1 Tampere-Pirkkala lentoaseman toiminnasta syntyneet jätteet vuonna 2009. JÄTELAJI TYYPPI MÄÄRÄ(t) TOIMITUSKOHDE KULJETTAJA Sekajäte Normaali 182,94 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto Biojäte Normaali 89,63 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto Metalli Normaali 4,12 Kuusakoski Oy, Tampere Pirkanmaan jätehuolto Keräyspaperi Normaali 5,00 Paperinkeräys Oy, Tampere Keskisen keräys Oy Pahvi Normaali 6,00 Korenso, Tampere Keskisen keräys Oy Kaivojen tyhjennys Normaali 34,67 Tarastenjärvi, Tampere Kaivopumppu M. Kulmala Oy Voiteluöljyjjäte Ongelma 2,00 Ekokem Oy, Riihimäki Ekokem Oy Öljynerottimen jäte Ongelma 0,31 Tarastenjärvi, Tampere Kaivopumppu M. Kulmala Oy Kiinteä ongelmajäte Ongelma 0,49 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto Loisteputket ja lamput Ongelma 0,30 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto Pienakut ja paristot 0,03 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto Ajoneuvojen renkaat Normaali 0,99 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto Ajoneuvojen akut Ongelma 0,99 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto, Pirkanmaan akkupalvelu Sähkö- ja elektroniikkaromu Normaali 2,52 Kunnan varasto, Pirkkala Oma kuljetus 8

Uusi-Niemi arvioi jäteastioiden tekniikan kehittyvän tulevaisuudessa. Tällä voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, koska tyhjennysvälejä on harvemmin ja siten myös kuljetustarve vähenee. (Uusi-Niemi, haastattelu 17.6.2010) 3.5 Energia Tampere-Pirkkala lentoasemalla on siirrytty kaukolämpöön toukokuussa 2010. Kaukolämpö tuotetaan mm. maakaasulla ja hakkeella. Vuoden 2009 energiankulutukset on esitetty taulukossa 2. (Uusi-Niemi, haastattelu 17.6.2010) Aikaisempi lämmitysmuoto lentoaseman alueella oli Fortum Lämpö Oy:n raskasöljykäyttöinen polttoaineteholtaan 1,9 MW (1,3 MW + 0,57 MW) lämpökeskus. Polttoöljy varastoitiin tilavuudeltaan 20 m 3 :n säiliössä, joka oli sijoitettu tilavuudeltaan samankokoiseen valuma-altaaseen. Lämpökeskuksen polttoaineen kulutus oli vuonna 2000 n. 270 tonnia. (Länsi- Suomen ympäristölupavirasto 2007) Taulukko 2 Tampere-Pirkkala lentoaseman energian kulutus vuonna 2009. ENERGIAMUOTO Sähkö Lämpö KULUTUS 2003 MWh 1883 MWh Terminaalin 2 perusparannus on juuri alkamassa. Rakennus tullaan uusimaan kokonaan, jolloin myös energian kulutus vähenee. Remontin yhteydessä tullaan uusimaan mm. tekniikkaa. Tällä hetkellä käytössä on mm. ilmalämpöpumppuja (jäähdytykseen). (Uusi-Niemi, haastattelu 17.6.2010) Kuva 2. Tampere-Pirkkala lentoaseman terminaali 2. 9

3.6 Melu Ympäristölupapäätöksessä on määritelty toimenpiteet, joita Tampere- Pirkkala lentoaseman tulee tehdä yhdessä Satakunnan lennoston kanssa meluhaittojen ehkäisemiseksi. Määräysten lähtökohtana on, että melualue ei oleellisesti laajene, ja että melutasoja ja yksittäisiä melutapahtumia vähennetään. (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2007) Vuonna 2009 Tampere-Pirkkala lentoaseman toimintaa ympäristöaiheisia yhteydenottoja tuli 12 kpl, joista 10 koski lentoliikenteen melua ja 2 muita ympäristöasioita. (Ympäristövuosiraportti 2009) 3.7 Päästöt ilmaan Tampere-Pirkkala lentoaseman ympäristövuosiraportissa 2009 on esitetty polttoaineen kulutukset ja päästöt ilmaan (taulukot 3 ja 4). Taulukko 3 Finavian maakaluston polttoaineen kulutus ja päästöt vuonna 2009. Kulutus / päästö Määrä (t/v) Polttoaine 70 CO 1,0 HC 0,3 NO X 1,7 Hiukkaset 0,1 SO 2 0,002 CO 2 230 Taulukko 4 Lentokoneiden polttoaineen kulutus ja LTO-syklin aikaisen päästöt vuonna 2009 (LTO-syklien määrä 13 200 kpl). Kulutus / päästö Määrä (t/v) Polttoaine 2100 CO 80 HC 2,9 NO X 23 SO 2 2,1 CO 2 6600 10

4 TURUN LENTOASEMA Lentoliikenne alkoi Suomessa 1920-luvulla. Aero Oy aloitti reittiliikenteen vuonna 1924 välillä Helsinki-Tallinna. Lentoasema sijaitsi Katajanokalla; kone oli talvella varustettu suksilla, kesällä kellukkeilla. Ensimmäinen lentokenttä valmistui Turun Artukaisiin vuonna 1935. Ensimmäiset siviilikäyttöiset suihkuturbiinikoneet otettiin käyttöön vuonna 1960. (Kuljetusopas). Turun Lentokenttää on rakennettu useassa otteessa ja nykyiselle paikalleen kenttä asettui 1953. Terminaali rakennettiin 1978 ja viimeisin vaihe oli kun kunnossapidon rakennus muutettiin kakkosterminaaliksi vuonna 2007. Tällöin kunnossapito sai uudet tilat hiukan etäämmälle terminaalirakennuksista. (Paasikivi, V-M., haastateltu 13.7.2010). Turun kentän kiitoradan pituus on 2650 m ja leveys 60 m. Alueella ei ole ajallisia tai muitakaan lentorajoituksia. Nousu- ja laskeutumisaikoja on hyvin saatavilla. Lentokentän eteläpuolelle on valmisteilla asemakaava, jonka pinta-ala on 274 ha, joista korttelialueita on 59 ha. Tälle alueelle on ehdotettu rakennusoikeutta yht. 320 000 kerros-m 2 toimitila- ja toimistorakentamiselle. Alueelle on ehdotettu myös hotellin rakentamismahdollisuutta. (Lentoasemakiinteistöt Oyj). Kuva 1 Turun lentokentän sijoittuminen Nykyisin Turun Lentoasemalla toimii Finavian alaisuudessa kaksi isompaa kuljetusalan rahtiliikennettä hoitavaa yritystä; DHL ja TNT. Lisäksi alueella toimii useita lentoliikennepalveluja tarjoavia yrityksiä; Finnair, Blue1, SAS, Wiss, Wingo sekä TurkuAir. Näiden lisäksi rajavartiolaitoksen lentue käyttää lentokenttää ja heidän käytössään olevat toimitilat sijaitsevat tällä alueella. (Paasikivi, haastateltu 13.7.2010). 11

Kentällä on toimintaa 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa. Operaatiomäärissä Turun lentoasema on kolmanneksi vilkkain Suomessa. Matkustajamäärä on kuitenkin Turussa pienempi kuin esimerkiksi Tampere- Pirkkalassa, johtuen Turun kentän keskittymisestä rahtiliikenteen kehittämiseen ja lisäämiseen. (Paasikivi, V-M, haastattelu 13.7.2010). 4.1 Ympäristöpolitiikka ja lupa sekä siihen vaikuttavat muutossuunnitelmat Finavian ympäristötyö perustuu lainsäädäntöön, kansainvälisten sopimusten ja eri sidosryhmien perusteltujen odotusten huomioonottamiseen lentoturvallisuuden puitteissa. (Ympäristöraportti 2009). Ympäristötyötä koordinoi ympäristöjohtoryhmä, johon ympäristöjohtajan ja asiantuntijoiden lisäksi kuuluu lentoasema ja lennonvarmistusliiketoiminnan operatiivisia johtajia. Finavia hyödyntää toiminnassaan ISO 14001 standardin mukaista ympäristöjohtamisjärjestelmää. Järjestelmässä ympäristötarkkailu on keskeisessä osassa. (Ympäristöraportti 2009). Finavia on hakenut Turun Lentoasemaa koskevan ympäristöluvan, jonka hakuprosessi on vielä kesken. Finavia haluaa kehittää sekä rahti- että henkilöliikennettä, mutta kansainvälisen rahtiliikenteen kasvu on nähty potentiaalisemmaksi. Uusien rakennussuunnitelmien mukaan kiitorataa tultaisiin pidentämään ja rakennuskantaa lisättäisiin logistiikan tarpeisiin. Tavoitteena on pidentää kiitorataa itä-länsisuunnassa, jolloin kiitoradan kokonaispituudeksi tulisi 3000 m. Alkuperäiseen suunnitelmaan on vaadittu muutoksia muun muassa liito-oravien reviirien ja pohjavesialueiden suojelun vuoksi. (Paasikivi, V-M, haastattelu 13.7.2010). 4.2 Jätteiden käsittely ja määrät Lentoasemilla muodostuu jätettä rakennusten, kaluston ja koneiden huolloissa ja korjauksissa, ravintoloissa, kahviloissa, kaupoissa ja lentoasemien toimistotiloissa sekä satunnaisissa talon- ja maanrakennusprojekteissa. Omasta toiminnasta syntyvän jätteen lisäksi Finavia huolehtii lentoasemilla toimivien yritysten tuottamista jätteistä, kulloinkin tehdyn sopimuksen mukaan. (Ympäristöraportti 2009). EU:n ulkopuolisesta lentoliikenteestä peräisin oleva ruokajäte kuuluu EU:n sivutuoteasetuksen soveltamisen piiriin. Vastuu lentoliikenteen jätteistä on ensisijassa jätteen tuottajilla eli lentoyhtiöillä ja yhtiöiden maahuolinnasta vastaavilla yrityksillä. (Ympäristöraportti 2009). Eri lentoasemien jätehuolto hoidetaan paikallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Turun lentoasemalla jätteiden käsittelystä vastaa maahuolinta, jolla on sopimus yhden ulkopuolisen toimijan kanssa jätteiden kuljetuksesta. Rahtitoimintaa harjoittavat yritykset hoitavat syntyvät jätteensä omien sopimustensa mukaisesti. (Paasikivi, V-M, haastattelu 13.7.2010). 12

Taulukko 5 Turun lentoasemalla syntyneiden jätteiden ilmoitetut määrät vuodelta 2009 Jätemäärät 2009 t / a Sekajäte 17 Hyötyjäte 32 Ongelmajätteet 0,4 Liukkaudentorjunta- ja jäänestokemikaalit asetaatti 75 glykoli 113 m 3 4.3 Energia ja vesi Turun lentoasemalla ollaan siirtymässä lokakuussa 2010 kaukolämpöön. Tällä hetkellä on vielä käytössä oma, kevyttä polttoöljyä käyttävä, lämpökeskus. (Paasikivi, V-M, haastattelu 13.7.2010). Vuoden 2009 energiankulutus oli; o sähkö 2373 MWh o lämpö 2271 MWh Veden kulutus Turun lentoasemalla vuonna 2009 oli yhteensä 4557 m 3. Jätevedet on johdettu Turun kaupungin jätevedenpuhdistamolle. (Ympäristöraportti 2009). Kuva 2 Turun lentoaseman kiitorata ja rahtikoneiden purkualueita 13

Kuva 3 Turun lentoaseman kunnossapitokeskus 4.4 Päästöt ilmaan Lentokoneiden päästöt ilmaan lasketaan kansainvälisesti määritetylle LTO-syklille (Landing and Take Off Cycle). Laskentaan otetaan mukaan lentoonlähdön, laskeutumisen ja niihin liittyvien rullausten aiheuttamat päästöt 3000 jalan (noin 900 metrin) korkeuteen asti. (Ympäristöraportti 2009). Maakaluston osalta päästöt lasketaan polttoaineen kulutus- ja kalustotietojen perusteella. Finavian maakalustoa ovat muun muassa talvikunnossapidossa, asematasovalvonnassa sekä korjaus- ja huoltotoiminnassa käytettävät apuneuvot. (Ympäristöraportti 2009). Taulukko 6 Ilmapäästöjä koskevat tunnusluvut Turun lentoasemalla vuonna 2009 Päästöt vuonna 2009 LTO-sykli [kpl] CO [t] HC [t] NO x [t] SO 2 [t] CO 2 [t] Polttoaine [t] kaset Hiuk- [t] Lentokoneet 11000 80 5.4 16 1.5 5000 1600 - Maakalusto - 2.1 0.7 4.0 0.005 470 150 0.21 14

LÄHTEET HAASTATTELUT Finavia Oyj. Vastuullista ympäristötyötä. Viitattu 18.6.2010. http://www.finavia.fi/ymparisto Kara, J. 23.6.2010. Finavia ympäristöpalaute. Vastaanottaja Markku Peltola. [sähköpostiviesti]. Viitattu 23.6.2010. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. Lupapäätös 36/2007/2, pdf-tiedosto. Viitattu 18.6.2010. www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=73287 Ympäristöraportti. 2009. Finavia Oyj, pdf-tiedosto. Viitattu 22.6.2010. http://www.finavia.fi/files/finavia2/ymparistoraportit_pdf/finavia_ympari storaportti_2009.pdf Ympäristövuosiraportti. 2009. Tampere-Pirkkala lentoasema. Finavia Oyj. Vuosikertomus. 2009. Finavia Oyj, pdf-tiedosto. Viitattu 14.7.2010. http://www.finavia.fi/files/finavia2/vuosikertomukset_pdf/42670_finavi A_vsk_FI.pdf Kuljetusopas. Yleistietoa. Viitattu 14.7.2010. http://www.kuljetusopas.com/yleistietoa/kehitys_suomessa/ Lentoasemakiinteistöt Oyj. Viitattu 14.7.2010. http://www.lak.fi Uusi-Niemi, S. 2010. Kunnossapitopäällikkö. Finavia Tampere-Pirkkalan lentoasema. Haastattelu 17.6.2010. Paasikivi, V-M. 2010. Kunnossapitopäällikkö. Finavia Turun lentokenttä. Haastattelu 13.7.2010. 15