Helsingin kaupunkistrategian 217 221 mi arit ja indikaa orit 23.5.219 Kaupunkitason vertailut
Sisällys Yleinen viihtyvyys ja turvallisuus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Väestöryhmien ja alueiden väliset hyvinvointierot Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy Liikkumisen edistäminen Ekologisesti kestävä kehitys Kaupunkirakenteen toiminnallisuus Elinvoimaisuus, matkailu Uudistuvat palvelut Asukaslähtöisyys ja osallisuus Oppiminen, koulutus, oppimisympäristöt Oppiminen, koulutus, oppimisympäristöt Yritystoiminta ja elinkeinoelämä Henkilöstön hyvinvointi ja johtaminen Digitaalisuus Vastuullinen taloudenpito Taloudellisesti kestävä kehitys
Yleinen viihtyvyys ja turvallisuus Omalla asuinalueella liikkuminen viikonloppuiltaisin turvallista 218 8,9 3,5 %-yks. vuonna 215 Asukkaiden halukkuus suositella Helsinkiä asuinpaikkana, ne osuosi eluindeksi [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Rikoksilla oirehtivien nuorten määrä 218 Alle 15-vuotiaat Lukumäärä 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 111 19 579-261 71 177 38 217 218 Omaisuusrikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset* Liikennerikokset Huumausainerikokset (uudet RL 5-luku) Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset** 15 17-vuotiaat * Sisältää seksuaalirikokset. ** Sisältää rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan, rikokset rikoslain 42, 43 ja 44 lukua vastaan sekä muita rikoslakia vastaan tehtyjä rikoksia. Lukumäärä 7 6 5 4 3 2 1 1 59 79 12 33-27 112 73 85 92 299 217 218 Omaisuusrikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset* Liikennerikokset Huumausainerikokset (uudet RL 5-luku) Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset** Alle 15-vuotiaat 236 Suhteutus Helsingin 1 14- vuotiaaseen väestöön (1/1 ) vuonna 218 15 17-vuotiaat 424 Suhteutus Helsingin 15 17- vuotiaaseen väestöön (1/1 ) vuonna 218 3
Yleinen Hyvinvoinnin viihtyvyys ja terveyden ja turvallisuus edistäminen Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus 217 Väestöryhmien ja alueiden väliset hyvinvointierot TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS huhtikuussa 219 Työ ömyysaste 31,1 % -,6 %-yks. vähemmän kuin vuonna 215 8,6 % -,8 %-yks. vähemmän kuin huhtikuussa 218 Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus 217 Pitkäaikaistyö ömyys 6,8 % +5,6 %-yks. vuonna 215 34,5 % -1,3 %-yks. vähemmän kuin huhtikuussa 218 4
Väestöryhmien ja alueiden väliset hyvinvointierot ALUEIDEN ERIYTYMISEN INDEKSI (index of dissimilarity) Eriytyminen koulutustason mukaan Eriytyminen tulotason mukaan 216 35,5 % 218 35,7 % +,2 %-yks. vuonna 216 216 37,2 % Indeksi ilmaisee, kuinka suuren osan yhdestä ryhmästä pitäisi asua eri alueella kuin nyt asuu, jotta jakauma olisi sama kuin toisella ryhmällä. Vain perusasteen suorittaneet vs. ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Laskettu Helsingin osa-alueiden tiedoista. Rajaus: 25 vuotta täyttäneet Suomessa syntyneet. Alue-erojen kehitys osa-alueittain: Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus Helsingin osa-alueilla 2 218, % Jokainen viiva kuvaa yhtä osa-aluetta, koko Helsingin luku merkitty katkoviivalla. Alimpaan vs ylimpään tuloviidennekseen (kvintiiliin) kuuluvat henkilöt. Tulokäsite: käytettävissä oleva tulo kulutusyksikköä kohti. Tulokvintiilit on laskettu Helsingin seudun tasolla. Alue-erojen kehitys osa-alueittain: Mediaanitulo (vuoden 216 rahassa) Helsingin osa-alueilla 2 216 Jokainen viiva kuvaa yhtä osa-aluetta, koko Helsingin luku merkitty katkoviivalla. Jakauman keskihajonta 2 218 7,5 1,5 Jakauman keskihajonta 2 216 5 277 8 197 Kuviossa mukana vain yli 1 asuntokunnan alueet. Rajaus: 25 vuotta täyttäneet. Kuviosta puuttuvat suurituloisimmat Karhusaari, Kaivopuisto ja Kuusisaari sekä pienituloisin Viikin Tiedepuisto, joka on opiskelijaalue. Mukana vain yli 1 asuntokunnan alueet. 5
Väestöryhmien ja alueiden väliset hyvinvointierot Ennaltaehkäisevän toiminnan vaiku avuus ALUEIDEN ERIYTYMISEN INDEKSI (index of dissimilarity) Eriytyminen etnisen taustan mukaan 216 27,3 % 218 28,4 % Indeksi: Ulkomaalaistaustaiset vs kantaväestö. Laskettu Helsingin osa-alueiden tiedoista. +1,1 %-yks. vuonna 216 Helsinkiläisten 18-64-vuotiaiden terveysasemien asiakkaiden indikaa oripisteet (218) Painoindeksi (BMI) 5 1 15 2 25 3 35 4 Helsingin terveysasemien palveluja käy äneiden 18 64-vuotiaiden lukumäärä Alue-erojen kehitys osa-alueittain: Vieraskielisten osuus Helsingin osa-alueilla 2 219, % Kuviossa mukana vain yli 1 asuntokunnan alueet. Jokainen viiva kuvaa yhtä osa-aluetta, koko Helsingin luku merkitty katkoviivalla. Jakauman keskihajonta 2 2,9 219 8,7 Verenpaine (Syst/Diast) Tupakointi Ei riskiä 18,5 24,9 Lievästi kohonnut riski 25, 29,9 Selvästi kohonnut riski 3 Tieto puu uu 5 1 15 2 25 3 35 4 Helsingin terveysasemien palveluja käy äneiden 18 64-vuotiaiden lukumäärä Ei riskiä < 14/9 Lievästi kohonnut riski 14 159/9 99 Selvästi kohonnut riski > 159/99 Tieto puu uu 5 1 15 2 25 3 35 4 Helsingin terveysasemien palveluja käy Ei tupakoi Tupakoi Tieto puu uu äneiden 18 64-vuotiaiden lukumäärä Painoindeksi lasketaan pituus- ja painotiedon pohjalta. Painoindeksi on potilaan kotona tai terveysasemalla mittaama tai terveys-asemalla lääkärin tai hoitajan mittaama arvo. Verenpaine on potilaan kotona tai terveysasemalla mittaama tai käynnin yhteydessä lääkärin tai hoitajan mittaama kaksoismittauksen keskiarvo. Tupakointi on potilaan ilmoittama tieto. 6
Väestöryhmien ja alueiden väliset hyvinvointierot Huono-osaisuusindeksi Helsingissä 218 Huono-osaisuusindeksi Helsingissä verra una koko maahan 218 Mitä pienempi luku verrattuna vuoteen 215 sen parempi tilanne Indeksi Helsinki 215 = 1 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 73,7 Indeksi Suomi = 1 25 2 15 1 5 232,1 178,5 151,1 121,4 1, 1, Helsinki 178,5 Helsinki, ilman asunno omuu 121,4 a 215 218 Indeksi Helsinki 215 = 1 215 218 Suomi Helsinki Helsinki, ilman asunno omuuta Koska asunnottomuus keskittyy pääkaupunki-seudulle ja erityisesti Helsinkiin, esitetään huonoosaisuusindeksistä myös versio, jossa se jätetään pois. Huono-osaisuusindeksi muodostuu seuraavista tiedoista Osuus vuonna 218 Muutos vuoden 215 jälkeen Asunno omat yksinäiset / 1 asukasta 2,8-2,9 Alkoholia humalahakuisesti käy ävien osuus, % 8,8-5, Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus, % 8,5-2,1 Perustoimeentulotukea pitkäaikaisesti (väh. 1 kk) saaneiden osuus, % 4,1 -,8 7
Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret 31.12.216 Lasten ja nuorten osuus, joilla harrastus 217 4. 5.-luokkalaiset Lasten ja nuorten psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi 217 MIELIALAONGELMAT YKSINÄISYYS 6,6 -,2 %-yks. alempi kuin 215 86, 4. 5.-luokkalaiset 13,6 % 4. 5.-luokkalaiset 3,2 % Ilman opiskelupaikkaa jääneet peruskoulun pää äneet 218 8. 9.-luokkalaiset 91,4 % 8. 9.-luokkalaiset 13,7 % 8. 9.-luokkalaiset 11, % Lukio Lukio 5,6 % +1,6 %-yks. vuosi si en Lasten ylipaino 4-vuotiaat (ISO-BMI 218) 12,8 % -,5 %-yks. alempi kuin vuonna 217 14,4 % Amma ioppilaitos 13, % 11, % Amma ioppilaitos 11,6 % 8
Liikkumisen edistäminen Vähintään tunnin päivässä liikkuvat 217 4. 5.-luokkalaiset 45 % 8. 9.-luokkalaiset 21 % Varsinaista kuntoliikuntaa tai urheilua, esimerkiksi juoksu, hiihto, uinti tai pallopelit useita tunteja viikossa harrastavien osuus (%) 218 2 54-vuotiaat 34,3 -,4 %-yks. vähemmän kuin vuonna 215 55 74-vuotiaat Lukion 1. ja 2.-luokkalaiset Ammatillinen koulutus 14 % 15 % 2,2 +3,5 %-yks. vuonna 215 Yli 75-vuotiaat 13,1 % 9
Liikkumisen edistäminen MOVE! FYYSINEN TOIMINTAKYKY 218 2 m viivajuoksu, mediaani, min (Helsinki / kansallinen taso) 5.-luokkalaiset 8.-luokkalaiset Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tavoite on, että fyysisen toimintakyvyn mittaustulokset paranevat ja ovat kansallisten mediaanitulosten yläpuolella 4 26/4 5 7/4 3 5 /4 41 7 3/6 2 Etunojapunnerrusten määrä 6 sekuntiin, mediaani (Helsinki / valtakunnan taso) 5.-luokkalaiset 8.-luokkalaiset Tytöt 26/25 Pojat 19/16 Tytöt 27/26 Pojat 24/21 Tyttöjen ja poikien etunojapunnerruksen suoritus eroaa toisistaan. Tytöt tekevät punnerrukset tukipisteenä polvet. Alaselänojennus täysistunnassa, kyllä-suoritus (Helsinki / valtakunnan taso) 5.-luokkalaiset 8.-luokkalaiset Tytöt Pojat Tytöt Pojat 95/94 8/79 92/94 67/72 1
Liikkumisen edistäminen Liikkumisen (kevyt, reipas, rasi ava) ja paikallaanolon (makuullaolo, istuminen) %-osuudet valveillaolosta sekä unen määrä ja laatu (light sleep, deep sleep, heräämiset) ikäryhmi äin ja sukupuoli ain 217 [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Tavoite: Liikkumisohjelman tavoitteena on lisätä liikkumisen ja vähentää istumisen määrää. Tehtyjen matkojen pääasiallinen kulkutapa, % 218 2 11 1 218 36 Kävely Bussi, metro, raitiovaunu, juna Henkilöauto kuljettajana ja/tai tai matkustajana Polkupyörä Muu 33 Kävely 5 4 3 Tavoite 45 % 221 mennessä Pyöräily 5 4 3 % % 2 1 2 1 Tavoite 15 % 22 mennessä 218 218 11
Ekologisesti kestävä kehitys Helsingin kasvihuonekaasupäästöt 218 (ennakkotieto) Kokonaispäästöt (CO 2 -ekv.) 2 559 t -172 t CO2-ekv. lähtötasoon (216) verra una Asukaskohtaiset (CO 2 -ekv./as.) 3,9 t -,4 t CO2-ekv./as. lähtötasoon (216) verra una 4 8 3 5 Kokonaispäästöt (199): 3 514 t CO 2 -ekv. 7 Asukaskohtaiset päästöt (199): 7,1 t CO 2 -ekv./as. 3 6 t CO2-ekv. 2 5 2 1 5 1 Lähtötaso (216): 2 651 t CO 2 -ekv. Hiilineutraaliuustavoite 6 % vuonna 23 t CO2-ekv./as. 5 4 3 2 Lähtötaso (216): 4,3 t CO 2 -ekv./as. Hiilineutraaliuustavoite 6 % vuonna 23 5 Hiilineutraaliuustavoite 8 % vuonna 235 1 Hiilineutraaliuustavoite 8 % vuonna 235 218 218 12
Ekologisesti kestävä kehitys Ilmanlaatu valituissa mi auspisteissä 218 Tavoite NO2 ei ylitä 4 μg/m3 (EUdirektiivi 224) Pyöräliikenteen määrä automaattilaskentapisteissä MÄKELÄNKATU MANNERHEIMINTIE 4 9 8 513 422 NO2 (μg/m3): NO2 (μg/m3): 35 3 8 32 1 μg/m3 vähemmän kuin vuosi si en 28 1 μg/m3 vuosi si en NO2 (μg/m3) 25 2 15 1 5 7 6 5 PM1 (kpl/vuosi): 2 4 kpl/vuosi sama kuin vuosi si en PM1 (kpl/vuosi): 15 Pyöräliikenteen määrä automaa ilaskentapisteissä, 12 laskentapiste ä, koko vuosi 218 8 513 422 11 kpl/vuosi vuosi si en +12,7 % vuosi si en Mäkelänkatu 216 217 218 Mannerheimintie 4 3 2 1 +7,8 % 596 443 553 49 Kvartaalei ain 218 Kvartaalei ain 219 Q1/218 Q2/218 Q3/218 Q4/218 Q1/219 13
Kaupunkirakenteen toiminnallisuus Valmistuneiden asuntojen määrä sekä hallinta- ja rahoitusmuoto 19.5.219 Asuntojen määrä 19.5.219 2 151 Strategian tavoite 217 18 6 Strategian tavoite 219 21 7 Sääntelemä ömät omistusja vuokra-asunnot Välimuodon asuntoja Ara-vuokra-asuntoja Asuntojen määrä 7 6 5 4 3 2 1 4 81 2 151 56,2 % Tavoite 219 221 Tavoite 217 218 Prosen ia 7 6 5 4 3 Tavoite 219 221 Strategian tavoite 217 18 45 % Prosen ia 22,6 % 4 35 3 25 2 15 Tavoite 219 221 Strategian tavoite 217 18 3 % 21,2 % Prosen ia 4 35 3 25 2 15 Tavoite 219 221 Strategian tavoite 217 18 25 % Kvartaalei ain 218 1.1. 19.5.219 2 1 1 5 1 5 Q1/218 Q2/218 Q3/218 Q4/218 1.1. 19.5.219 218 19.5.219 218 19.5.219 218 19.5.219 14
Saavute avuus asukkaiden näkökulmasta Keskusta-alueella oleskelevien ja vierailevien ihmisten lukumäärä Yhteensä vuonna 217 17 344 29 217 8 726 463 4 676 42 3 941 74 2 4 6 8 1 12 14 16 Narinkkatori Forum Aleksanterinkatu Keskusta-alue Aleksanterinkatu 217 Forum 217 Narinkkatori 217 2 3 4 5 6 7 8 Lukumäärä Q1/217 Q2/217 Q3/217 Q4/217 15
Saavute avuus asukkaiden näkökulmasta Kävelyvyöhyke, 15 min Harmaat alueet kuvaavat 15 minuutin kävelyetäisyyttä lähimmästä liike- ja palvelukeskustasta (Yleiskaava C1) tai lähikeskustasta (C3). Lauttasaari lisätty vaikka ei olekaan yleiskaavan mukainen lähikeskus. Pyöräilyvyöhyke, 15 min Harmaat alueet kuvaavat 15 minuutin pyöräilyetäisyyttä lähimmästä liike- ja palvelukeskustasta (Yleiskaava C1) tai lähikeskustasta (C3). Lauttasaari lisätty vaikka ei olekaan yleiskaavan mukainen lähikeskus. Asukkaita: 31.12.216: 35 46 31.12.217: 356 353 31.12.218: 36 668 Väestönkasvu 218: 4 315 (1,2 %) 31.3.219: 361 86 Väestönkasvu 1.1.-31.3.219: 419 (,1 %) Asukkaita: 31.12.216: 69 14 31.12.217: 618 279 31.12.218: 624 459 Väestönkasvu 218: 6 18 (1, %) 31.3.219: 624 756 Väestönkasvu 1.1.-31.3.219: 297 (, %) 16
Saavute avuus asukkaiden näkökulmasta Joukkoliikennevyöhyke, liike- ja palvelukeskukset (C1), 2 min Harmaat alueet kuvaavat 2 minuutin joukkoliikenne-etäisyyttä lähimmästä liike- ja palvelukeskustasta (Yleiskaava C1). Autovyöhyke, liike- ja palvelukeskukset (C1), 2 min Harmaat alueet kuvaavat 2 minuutin autoetäisyyttä lähimmästä liike- ja palvelukeskustasta (Yleiskaava C1). Asukkaita: Asukkaita: 31.12.216: 498 636 31.3.219: 511 324 31.12.216: 61 19 31.3.219: 625 852 31.12.217: 56 44 Väestönkasvu 1.1.-31.3.219: 31.12.217: 619 365 Väestönkasvu 1.1.-31.3.219: 31.12.218: 511 469-145 (, %) 31.12.218: 625 579 273 (, %) Väestönkasvu 218: 5 29 (1, %) Väestönkasvu 218: 6 214 (1, %) 17
Kaupunkirakenteen toiminnallisuus Uusien asukkaiden sijoi uminen raideliikenteen piiriin 1.1. 31.3.219* Henkilöä -747 Väkiluku 31.12.218: 416 133 (64,1 % koko Helsingin väkiluvusta, ennakkotieto) Väkiluku 31.3.219: 415 386 (63,5 % koko Helsingin väkiluvusta, ennakkotieto) Väestönmuutos, % Raideliikennevyöhyke -,2 % Koko kaupunki (ennakkotieto),1 % Kannelmäki -167 Kontula -24 Väestönkasvu 1.1. 31.3.219 Pysäkit, joilla eniten kasvua Pysäkit, joilla vähiten kasvua Apollonkatu -13 Huutokonttori 266 Hietalahti 249 * Raideliikennevyöhyke: Alueet, jotka sijoi uvat korkeintaan 8 m etäisyydelle raideliikenteen (juna, metro, raitiovaunu) asemista tai pysäkeistä. Länsiterminaali T1 266
Elinvoimaisuus, Kaupunkirakenteen matkailu toiminnallisuus Yöpymisten määrät Q1/219 (ennakkotieto): 886 579 4 5 Tavoite: Matkailijoiden määrä lisääntyy samassa suhteessa kun Tukholmassa ja Kööpenhaminassa Kongressien ja kongressivieraiden määrä 218 (ennakkotieto) 4 3 5 3 4 164 759 Yöpymisten määrän muutos Q1/219 (verra una Q1/218) Helsinki Kongressien määrä 328 37 kongressia vähemmän kuin vuonna 217 Lukumäärä 2 5 2 1 5 4, % +34 75 Kongressivieraat 46 844 24 89 vierasta vähemmän kuin vuonna 217 1 +4, % Tukholma 5,5 % +12 149 5 Kööpenhamina Kvartaalei ain 218 Kvartaalei ain 219 4,9 % +78 221 Q1/218 Q2/218 O3/218 Q4/218 Q1/219 19
Elinvoimaisuus, matkailu Työperusteinen maahanmuu o Työllisten osuus työikäisistä tulomuu ajista, 25 54-vuotiaat 217 Työperusteisten muuttajien määrä ja osuus Uudenmaan maistraattiin rekisteröityneistä ulkomaalaistaustaisista vuonna 218 6 342 35,5 % + x,x % Muualta Suomesta muu aneet 74,4 % 1,7 %-yks. vuonna 216 Ulkomailta muu aneet 58,5 % 12,6 %-yks. vuonna 216 Suomen kansalaisten aivovienti Suomen kansalaisten, 25 54-vuotiaiden ulkomainen muu ja Helsinkiin 217 o Helsingistä Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Kaikista muu aneista 7,2 % 2,8 %-yks. vuonna 216-2 Maastamuuton/ maahanmuuton erotus, henkilöä -21 Maastamuuton/ maahanmuuton erotus, henkilöä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 % 216 217 2
Uudistuvat palvelut Asukaslähtöisyys ja osallisuus TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS Suurten tapahtumien ja ulkoilmatapahtumien läpimenoaika 1.1. 3.4.219 Takaisinsoiton keskimääräinen odotusaika Vuosaaren terveysasemalla (piloo ikohde) 1.1. 31.3.219 Suuret tapahtumat keskiarvo / päivää 21,5 Ulkoilmatapahtumat keskiarvo / päivää 13,8 3 h 1 min 57 sek 4 h 36 min 4 sek takaisinsoiton keskimääräinen odotusaika samaan aikaan vuo a aiemmin mediaani/ päivää mediaani/ päivää 21,5 3, Osallistuvan budjetoinnin äänestysprosen [ Tietoja ei vielä saatavilla ] i Asiakaskokemus/palvelutyytyväisyys (asiakaskokemusindeksi) [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Asukasosallisuuden toteutuminen toimialoilla [ Tietoja ei vielä saatavilla ] 21
Uudistuvat palvelut Oppiminen, koulutus, oppimisympäristö Varhaiskasvatuksen osallistumisaste 218 2-vuotiaat 5-vuotiaat PISA-tulokset [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Karvin valtakunnalliset oppimistulokset [ Tietoja ei vielä saatavilla ] 32 2-vuotiaat 94 5-vuotiaat 3 5-vuotiaat 6-vuotiaat 9 3 5-vuotiaat 95 % 6-vuotiaat Lukioiden ylioppilaskirjoitusten tulosten keskiarvo 217 Vieraskielisten osuus Helsingin lukioista ylioppilaaksi valmistuneista 217 Lähikoulun perusopetuksen valinneiden osuus 218 Suomenkieliset Ruotsinkieliset Helsinki 4,3 12,4 % +1,6 %-yks. vuonna 216 1. vuosiluokka 7. vuosiluokka 1. vuosiluokka 7. vuosiluokka Suomi 92,8 % 83,6 96,6 % 94,5 4,2 22
Uudistuvat palvelut Oppiminen, koulutus, oppimisympäristöt Varhaiskasvatuksen laatu Ei-kelpoisten lastentarhanope ajien* osuus 31.1.218 Lastentarhanope ajien lähtövaihtuvuus 1.1. 31.1.218 21 % 4,3 % * Niiden lastentarhanopettajien, joilla ei ole tehtävää vastaavaa koulutusta, osuus kaikista lastentarhanopettajista. 23
Uudistuvat palvelut Yritystoiminta ja elinkeinoelämä Helsinkiläisten yksityisen sektorin kokoaikaisten työpaikkojen määrän kasvu suhteessa asukasluvun kasvuun Yritysten halukkuus suositella Helsinkiä sijaintipaikkana 218 Nettosuositteluindeksi 2,2 2, 1,8 2,18 Helsinki 16 16 alempi +3 kuin vuosi si vuonna en 216 1,6 1,4 1,2 1,,8 Tavoite,6,4,2 Lähtötaso 31.12.215 216 24
Uudistuvat palvelut Henkilöstön hyvinvointi ja johtaminen Henkilöstökokemus ja johtaminen, Kunta 1 -tutkimus 218 Ei vaikutusmahdollisuuksia muutoksiin töissä Työyhteisössä on sosiaalista pääomaa Kokee muutokset työssä myönteisiksi 43,5 % -,1 %-yks. vähemmän kuin vuonna 216 3,75 +,2 vuonna 216 218 35 % sama kuin vuonna 216 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, 4,5 5, Maksimiarvo 5 Päätöksenteko koetaan oikeudenmukaiseksi Työn hallinta Suosi elisi työnantajaa ystävälleen 3,15 218 +,1 vuonna 216 3,63 -,1 vähemmän kuin vuonna 216 218 73,3 % -7,8 %-yks. vähemmän kuin vuonna 216 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, 4,5 5, Maksimiarvo 5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, 4,5 5, Maksimiarvo 5 25
Uudistuvat palvelut Henkilöstön hyvinvointi ja johtaminen Henkilöstökokemus ja johtaminen, Kunta 1 -tutkimus 218 Henkilöstön tyytyväisyys johtamiseen/ esimiestyöhön (sijoi uminen, 1 = paras) On itse kokenut syrjintää: sukupuoli On itse kokenut seksuaalista häirintää 5. sama kuin vuonna 216 1,9 % +,8 %-yks. vuonna 216 6,4 % 26
Uudistuvat palvelut Digitalisuus Käy äjätyytyväisyys kaupungin digitaalisiin palveluihin [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Digitaalisten palvelujen kehitys Keskushallinnon ja kaupunkiyhteisten ohjelmien hankkeiden määrä 219 Digikuilu [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Digipalvelut Digiedellytykset Tiedon hallinta Tukitoiminnot Perus IT Kokeilut 19 11 12 14 1 5 Avointen rajapintojen määrä, sisäiset/ulkoiset (23.5.219) Avoimet ulkoiset rajapinnat, kpl Tietojärjestelmät, kpl Hankkeen budje i 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 Lukumäärä 23 / 828 Rajapintojen osuus tietojärjestelmistä 2,8 % Digipalvelut Digiedellytykset 1 77 1 97 Tiedon hallinta 1 Tukitoiminnot 4 72 Avoimet sisäiset rajapinnat, kpl Tietojärjestelmät, kpl [ Tietoja ei vielä saatavilla ] Perus IT Kokeilut 3 759 4 5 1 1 5 2 2 5 3 3 5 4 4 5 5 Tuha a euroa
Vastuullinen taloudenpito Taloudellisesti kestävä kehitys Taloudellinen kokonaistuo avuus (Ennuste 1/219) Investointien tulorahoitusprosen i (vuosi-kate/investoinnit, Ennuste 1/219 ) 4 71 545 Ei saavuta tavoi e a vuotuisesta,5 % tuo avuuden kasvusta 82 % -5 %-yks. vähemmän kuin talousarviossa 219 Työllisyysaste (liukuva vuosikeskiarvo Q2/218 Q1/219) Yhteisöveron jako-osuus (219) 35 Kassan rii ävyys, päivää (Tilinpäätös 218) 74,3 % Lainakanta euroa/asukas (Tilinpäätös 218) 1 693 +1,7 %-yks. vuosi si en +178 /as. vähemmän kuin vuosi si en Prosen ia 3 25 2 15 1 5 3,7 % 219 Tavoite 217 221 91 Tavoite on vähintään 5 päivää Yksikkökustannukset (euroa) toimialojen palveluissa [ Tietoja ei vielä saatavilla ] 28