Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 4/2019 Yhteinen kirkkovaltuusto

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 4/2019 Yhteinen kirkkovaltuusto Aika 13.06.2019 klo 18:00-21:30 Paikka Seurakuntien talo, Engel-sali Saapuvilla olleet jäsenet Hanna Mithiku, puheenjohtaja 48 53, 55 64 Christoffer Perret, varapuheenjohtaja Kai Ahola Esa Ahonen, puheenjohtaja 54 Susanna Airola Vilja Alanko, poissa: 64 Mervi Ala-Prinkkilä, poissa: 60 64 Viivi Ali-Löytty Mervi Assmann Irja Eskola Peter Fryckman Lauri Grünthal Mio Kivelä Risto Harju, poissa: 60 64 Martina Harms-Aalto Minna Havunen Rakel Hiltunen Juha-Pekka Hippi Lari Ahokas Susse Huhta Sirkku Ingervo Ville Jalovaara Marja Lindholm Timo Junkkaala Anni Järvilehto Matleena Järviö Pauli Löija Pirjo Liisa Kangasniemi Anna Karhumaa Kristiina Kartano Lotta Keskinen Satu Ketonen Leena Kontula Ilkka Malka Samuel Kopperoinen Lauri Kopponen Eija-Riitta Korhola Samuli Korkalainen Hanna Hokka Maija Kumpulainen Kari Kurka Anna-Riitta Kässi Meri Mononen-Matias Anna Laine Ami Lainela, poissa: 60 64

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 2 (47) Antti Lanamäki, poissa: 60 64 Bengt Lassus Otto Lehtipuu Jukka Leppilampi Tiina Lintunen Satu Luhtanen Kimmo Malin Petri Seppä Olav Melin, poissa: 61 64 Otto Meri Anna Munsterhjelm, poissa: 60 64 Seija Muurinen Björn Månsson, poissa: 60 64 Marjo Mäenpää Sari Mäkimattila Riikka Nenonen Marja Nevanlinna Jaakko Niiles Rebekka Nikula, poissa: 60 64 Kaarina Osmoviita Hanna Paavilainen Reetta Pauni Toomas Takala Pirjo Pekkola Petra Pentzin Tarja Kantola Eveliina Pikkarainen, poissa: 48 50 Tiiu Pohjolainen Tuula Pontela Heikki Pynnönen Elina Raike-Ojanen Sonja Raitamäki Timo Raittinen Anja Hinkkanen Salla Ranta Laura Rissanen, poissa: 60 64 Jaana Räntilä Timo Sahi Mikko Myllys Pekka Salomaa Anna Saurama Kaisa Seiro Juha-Pekka Sihvonen, poissa: 61 64 Anna-Maria Soininvaara Rolf Steffansson, poissa: 60 64 Taija Ståhlberg Tapio Suontakanen Tuija Karhula Kalle Sällström Juhana Tarvainen Eeva Tikka Jukka Tuominen Marko Vainio Anni Valovirta Sinikka Vepsä Seppo Hölttä Anders Wikström

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3 (47) Tuulikki Vuorinen Tiina Rytky Esko-Jaakko Lehti, poissa: 60 64 Saapuvilla oli 65 yhteisen kirkkovaltuuston jäsentä ja 16 varajäsentä. Muut saapuvilla olleet Juha Rintamäki Juha Tuohimäki Kai Heinonen Stefan Forsén Kimmo Holappa Jukka Pakarinen Riitta Asikanius Mirjami Toivakka seurakuntayhtymän johtaja hallintojohtaja kiinteistöjohtaja yhteisen seurakuntatyön johtaja viestintäpäällikkö yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja hallintolakimies, sihteeri Alkuhartaus Kokous aloitettiin puheenjohtajan pitämällä hartaushetkellä. Ilmoitus kokouksesta asialuetteloineen on ollut nähtävillä ajalla 5. 13.6.2019 Helsingin seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla. Kokouksesta on myös ilmoitettu seurakuntayhtymän verkkosivuilla. Kokouskutsu ja esityslista on julkaistu luottamushenkilöiden verkkopalvelussa sekä lähetetty paperisena niille yhteisen kirkkovaltuuston jäsenille, jotka ovat valinneet paperisen kokousmateriaalin. Asioiden 52, 56 58 ja 61 63 ei käytetty puheenvuoroja. Puheenjohtaja antoi valitusosoituksen. Kokouksen pöytäkirja pidetään nähtävänä seitsemännestä päivästä alkaen kokouksesta eli kesäkuun 20. päivästä alkaen 30 päivän ajan seurakuntayhtymän kirjaamossa, Kolmas linja 22 B, kirjaamon aukioloaikana.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 4 (47) Allekirjoitukset Hanna Mithiku puheenjohtaja 48-53, 55-64 Mirjami Toivakka sihteeri Esa Ahonen puheenjohtaja 54 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Helsinki 19.6.2019 Helsinki 19.6.2019 Bengt Lassus Marko Vainio Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä 20.6. 19.7.2019 seurakuntayhtymän kirjaamossa, Kolmas linja 22, ja sen nähtävänä pitämisestä on ilmoitettu seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluille sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululle 5.6.2019 laitetulla ilmoituksella. Helsingissä 20.7.2019 Mirjami Toivakka

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 5 (47) Käsitellyt asiat Liite Otsikko Sivu 48 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 6 49 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 50 Esityslistan hyväksyminen 8 51 1-3 Puheenjohtajan ilmoitukset 9 52 4 Vastaus Sonja Alangon 13.12.2018 tekemään aloitteeseen yhteiselle kirkkovaltuustolle koskien ohjeiden laatimista virkojen ja 10 toimien täyttämiseen 53 5 Vastaus Pirjo Pekkolan yhteiselle kirkkovaltuustolle jättämään aloitteeseen koskien selvityksen tekemistä Helsingin seurakuntayhtymän mahdollisuudesta lopettaa Nordea-pankin käyttö rahaliikenteensä 12 hoidossa 54 6-10 Helsingin seurakuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2018 sekä vastuuvapauden myöntäminen 14 55 11 Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstökertomus vuodelta 2018 18 56 12 Nuorisotyönohjaajan viran perustaminen Haagan seurakuntaan 20 57 13 Perhetyöntekijän viran perustaminen Pakilan seurakuntaan 21 58 14-15 Kappalaisen viran lakkauttaminen Haagan seurakunnassa 22 59 16-22 Lähetykselle ja Kirkon ulkomaanavulle vuonna 2018 myönnettyjen kohdennettujen lähetysmäärärahojen raportit 23 60 23-25 Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen hankesuunnitelman, L2- luonnossuunnitelmien ja enimmäiskustannusarvion hyväksyminen 27 sekä hankkeesta päättäminen 61 Helsingin Mikaelinkirkon katto- ja julkisivukorjaukset 34 62 Vartiokylän kirkon kattokorjaukset 39 63 26 Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistuspäätös yhteisen kirkkovaltuuston 14.3.2019 32 (puistokäytävien sijoituslupa 42 Vantaan Asolan Rekolanmetsä) 64 Salainen asia 43

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 6 (47) 48 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 7 (47) 49 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Marko Vainio ja Bengt Lassus.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 8 (47) 50 Esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin kokouksen esityslista.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 9 (47) 12/2019 51 Puheenjohtajan ilmoitukset Yhteinen kirkkoneuvosto on kevään aikana valmistellut osaltaan TA2020 yhteydessä päätettävää linjausta kansainvälisen työn ja lähetyksen määrärahoista. Yhteinen kirkkovaltuusto käy 59 käsittelyn yhteydessä valmistelua varten taustakeskustelun Helsingin seurakuntayhtymän lähetysmäärärahojen jakoesityksestä. Asia tulee yhteiselle kirkkovaltuustolle päätettäväksi syksyllä. Yhteisen kirkkovaltuuston taustakeskustelun tarkoituksena on kartoittaa, minkälaista tietoa valtuutetut tarvitsevat päätöksenteon tueksi. Liitteet 1 Taustakeskustelu_ Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian projektiavustukset 2 Projektiavustukset lähetys ja kansainvälinen diakonia 2019 3 Vuonna 2011 tehty kysely Suomen ev.lut. kirkon virallisille lähetysjärjestöille

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 10 (47) 13/2019 52 Vastaus Sonja Alangon 13.12.2018 tekemään aloitteeseen yhteiselle kirkkovaltuustolle koskien ohjeiden laatimista virkojen ja toimien täyttämiseen Yhteinen kirkkovaltuusto päättää merkitä vastauksen aloitteeseen tiedoksi ja toteaa samalla aloitteen loppuun käsitellyksi. hyväksyttiin. historia Yhteinen kirkkoneuvosto 21.5.2019 171 Käsittely Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää merkitä vastauksen aloitteeseen tiedoksi. Esittelijä täydensi päätösehdotusta: "ja toteaa samalla aloitteen loppuun käsitellyksi". Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää merkitä vastauksen aloitteeseen tiedoksi ja toteaa samalla aloitteen loppuun käsitellyksi. Selostus Sonja Alanko teki valtuustoaloitteen 13.12.2018 (asianro 25/2015 asiakirja nro 10) ohjeiden laatimisesta virkojen ja toimien täyttämiseen. Aloitteen tekijän mukaan julkishallinnossa on yleensä säädökset tai ohjeet siitä, millaisiin tehtäviin voidaan palkata työntekijät ilman hakua ja että Helsingin seurakunnissa on tässä hyvin erilaisia toimintatapoja. Siitä syystä Alanko esittää aloitteessaan, että seurakuntayhtymässä laaditaan ohjeistus virkojen ja toimien ja sijaisuuksien täyttämisestä ja sitoutetaan seurakunnat sitä noudattamaan.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 11 (47) Helsingin seurakuntayhtymän johtoryhmä asetti 15.11.2018 kokouksessaan työryhmän, jonka tarkoituksena on ollut laatia rekrytointiohjeistus sekä sitä kautta yhtenäiset linjaukset rekrytointiin. Työryhmään kuuluivat henkilöstöpäällikkö Susanna Vuosmaa (ryhmän puheenjohtaja), henkilöstösihteeri Ritva Laamanen, hautausmaiden päällikkö Risto Lehto, pääluottamusmiehet Heli Harkko, Raija Korhonen sekä Marja Lanu, johtava perheneuvoja Martti Ajo, yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Riitta Asikanius sekä kirkkoherra Ulla Kosonen. Ryhmä on keskusteluissaan sekä kehittämistyössään kiinnittänyt huomiota niin lainsäädännön noudattamiseen, kuin hyvän hallintotavan mukaisten rekrytointilinjausten sekä rekrytointiin liittyvien toimintatapojen käytäntöjen linjaamiseen. Ryhmän työskentelyn pohjalta henkilöstöyksikkö laatii rekrytointiohjeistuksen, jota suositellaan käytettäväksi kaikissa Helsingin seurakunnissa. Ohjeistus valmistuu kesäkuussa 2019. Ohjeistuksen tavoitteena on, että rekrytoinnista jää mahdollisimman hyvä kokemus niin valitulle, kuin valitsematta jääneille. Sonja Alangon aloitteeseen viitaten, ohjeistuksen yhtenä osa-alueena on myös linjaus siitä, miten palvelussuhteisiin rekrytoidaan hyvän hallintotavan edellyttämällä tavalla henkilöstöä sekä neuvotaan, miten julkinen hakumenettely tulee lainsäädännön näkökulmasta toteuttaa. Liitteet 4 Aloite Ohjeiden laatiminen virkojen ja toimien täyttämiseen

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 12 (47) 13/2019 53 Vastaus Pirjo Pekkolan yhteiselle kirkkovaltuustolle jättämään aloitteeseen koskien selvityksen tekemistä Helsingin seurakuntayhtymän mahdollisuudesta lopettaa Nordeapankin käyttö rahaliikenteensä hoidossa Yhteinen kirkkovaltuusto päättää merkitä vastauksen aloitteeseen tiedoksi ja toteaa samalla aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Käsittelyn aikana käytettiin 3 puheenvuoroa. hyväksyttiin. historia Yhteinen kirkkoneuvosto 21.5.2019 172 Käsittely Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää merkitä vastauksen aloitteeseen tiedoksi. Esittelijä täydensi päätösehdotusta: "ja toteaa samalla aloitteen loppuun käsitellyksi". Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää merkitä vastauksen aloitteeseen tiedoksi ja toteaa samalla aloitteen loppuun käsitellyksi. Selostus Taustaa Pirjo Pekkola teki 14.3.2019 aloitteen selvityksen tekemisestä Helsingin seurakuntayhtymän mahdollisuudesta lopettaa Nordea pankin käyttö rahaliikenteensä hoidossa. Aloite annettiin tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle 25.4.2019 pidetyssä kokouksessa. Helsingin seurakuntayhtymä ja sen konserniyhtiöt ovat keskittäneet maksuliikenteensä hoitamisen Nordea pankkiin vuonna 2018 toteutetun maksuvalmiuden- ja muiden kassanhallintaan liittyvien pankkipalvelui-

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 13 (47) den kilpailutuksen tuloksena. Kilpailutus toteutettiin julkista hankintalakia noudattaen. Sopimuskausi on 3 vuotta+1 optiovuosi. Hankinnan kohteena oli konsernitiliratkaisu ja tämän hallinta, verkkopankkiratkaisu, maksuliikennepalvelut koti- ja ulkomaan maksuille, pankkitiliotteet ja tapahtumaraportit (ml. viitesuoritukset), lyhytaikaisen maksuvalmiuden hallinnan ratkaisu (ml. konsernitililimiitti) ja rahahuolto. Lisäksi hankintaan sisältyi maksukorttiratkaisua koskeva lisähankintaoptio. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 14.6.2018 neuvottelumenettelyn tuloksen perusteella hyväksyä Nordea Bank AB publ Suomen sivuliikkeen tarjouksen kokonaistaloudellisesti edullisimpana tarjouksena arvoltaan 241.438,75 euroa koko sopimuskaudelta. Yhtymäkonsernilla on maksuliikenteen hoitamista varten tilejä myös muissa pankeissa (Op, Danske Bank, Handelsbanken) ja niiden kautta kulkee lähinnä saapuvia maksuja. Seurakuntayhtymä on toteutetun kilpailutuksen myötä sitoutunut keskittämään pankki- ja maksuliikepalvelut Nordea-pankkiin 3 vuodeksi syksyyn 2021 asti. Liitteet 5 Pirjo Pekkolan tekemä aloite

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 14 (47) 30/2019 54 Helsingin seurakuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2018 sekä vastuuvapauden myöntäminen Yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) vahvistaa Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2018 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 2) käsitellä vastuuvapauden myöntämisen tilivelvollisille. Käsittely Todettiin, että puheenjohtaja Mithiku ja varapuheenjohtaja Perret ovat edellisen vuoden yhteisen kirkkoneuvoston jäseninä esteellisiä toimimaan puheenjohtajana tämän asian käsittelyn aikana. Puheenjohtajaksi ehdotettiin Esa Ahosta. Ehdotusta kannatettiin ja Ahonen valittiin yksimielisesti puheenjohtajaksi tämän asian käsittelyn ajaksi. Hallintojohtaja Juha Tuohimäki piti alustuksen vuoden 2018 tilinpäätöksestä sekä tulevan vuoden budjetin valmistelusta. Käsittelyn aikana käytettiin 6 puheenvuoroa. hyväksyttiin. historia Yhteinen kirkkoneuvosto 28.3.2019 103 Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) allekirjoittaa ja omasta puolestaan hyväksyä Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2018 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 2) jättää Helsingin seurakuntayhtymän toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tilintarkastajille tarkastettavaksi 3) merkitä tiedoksi seurakuntien toimintakertomukset ja 4) esittää Helsingin seurakuntayhtymän toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen yhteiselle kirkkovaltuustolle vahvistettavaksi ja seurakuntien toimintakertomukset tiedoksi 5) valtuuttaa hallintojohtajan tarvittaessa tekemään nyt allekirjoitettuun toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen vähäisiä teknisluonteisia korjauksia.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 15 (47) Käsittely Juha Tuohimäki selosti asiaa. hyväksyttiin. Yhteinen kirkkoneuvosto 21.5.2019 173 Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) merkitä tiedoksi tilintarkastajan antaman tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2018 ja liittää sen yhteiselle kirkkovaltuustolle toimitettaviin tilinpäätösasiakirjoihin, 2) esittää toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen yhteiselle kirkkovaltuustolle vahvistettavaksi ja 3) esittää, että yhteinen kirkkovaltuusto käsittelee vastuuvapauden myöntämisen tilivelvollisille. hyväksyttiin. Helsingin seurakuntayhtymän tilintarkastajat ovat tarkastaneet tilikauden 1.1. 31.12.2018 hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä antaneet suorittamastaan tarkastuksesta tilintarkastuskertomuksen 14.5.2019. Tilintarkastuskertomus on liitteenä. Tilintarkastuskertomus on normaalin kaavan mukainen eli ns. puhdas. Tilintarkastuskertomuksen mukaan seurakuntayhtymän hallintoa on hoidettu laillisesti ja yhteisen kirkkovaltuuston päätösten mukaisesti. Seurakuntayhtymän sisäinen valvonta on järjestetty olennaisilta osin asianmukaisesti. Tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitase liitteineen on laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot seurakuntayhtymän tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista. Tilintarkastajat esittävät tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastetulta tilikaudelta.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 16 (47) Selostus Seurakuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2018 ovat liitteenä. Tilinpäätöksen tarkastelu 2016 2017 2018 Muutos 2017/2018 Jäsenmäärä 31.12. 345 035 342 214 337 955-4.259 ( - 1,2 %) Veroprosentti 1 % 1 % 1 % Verotulot 95,6 M 92,1 M 91,7 M -0,4 % Vuosikate 14,6 M 25,7 M - 5,7 M - 122,3 % Poistot ja arvon alent. 10,9 M 10,0 M 7,2 M - 28,3 % Investointien nettomenot 7,3 M - 0,1 M 6,1 M 610 % Lainat 0,5 M 0 M 0 M 0,0 % Poistot vuosikatteesta 75 % 39 % - 125 % - 164 % Verotulot (euroa / jäsen) 277,2 /jäsen 269,1 /jäsen 271,3 /jäsen 0,8 % Lainat (euroa /jäsen) 1,5 /jäsen 0 /jäsen 0 /jäsen 0 /jäsen Vuosikate kertoo kuinka paljon verotuloista ja rahoitustuotoista on jäänyt toimintajäämän, keskusrahastomaksujen ja rahoituskulujen jälkeen käytettäväksi investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. Investointien nettomeno on investointien rahoittamiseen tarvittu rahamäärä. Talouden voidaan katsoa olevan tasapainossa, kun vuosikate riittää kattamaan käyttöomaisuuden kulumista vastaavat poistot. Vuoden 2018 tulos oli alijäämäinen. Vuosikate oli 5,7 milj. euroa ja tulos poistojen ja arvonalentumisten jälkeen 12,9 milj. euroa. Negatiivinen vuosikate johtui sijoitussalkun arvonalentumiskirjauksista, jotka olivat tilinpäätöksessä nettona -16,6 milj. euroa. Ilman näitä laskennallisia arvonalentumiskirjauksia vuosikate olisi ollut positiivinen 10,9 milj. euroa. Verotulot, jotka olivat 91,7 milj. euroa, toteutuivat talousarvioon verrattuna ennakoitua parempana, mutta edellisvuoteen verrattuna 0,4 milj. euroa pienempänä. Verotulojen kehitykseen vaikuttavat esim. ansiotason muutokset, jäsenkehitys, työikäisen väestön määrän väheneminen, suhdannevaihtelut, verotilitysjärjestelmän aiheuttamat poikkeamat sekä verotuksen perusteissa tapahtuvat muutokset Käyttötalouden toimintakate alitti talousarvion 1,1 milj. euroa. Käyttötalouden toimintakatteen talousarviota parempaan tasoon vaikutti eniten toimintatuottojen kasvu 1,1 milj. euroa (metsätalouden tuotot 0,3 milj. euroa). Vuoteen 2017 verrattuna toimintakate huononi 4,2 milj. euroa. Toimintatuotot laskivat 2,8 milj. euroa (vuonna 2017 saatiin vakuutuskorvaus 1,9 milj. euroa) ja toimintakulut nousivat 1,4 milj. euroa. Palvelujen ostot nousivat 1,2 milj. euroa ja henkilöstökulut 1,2 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 17 (47) Yleisen taloudellisen tilanteen kehitysnäkymät ja seurakuntayhtymän talouden tilanteen vaikutus toiminnan ja talouden suunnitteluun arvioidaan vuosien 2020-2022 talousarviokehyksen valmistelun yhteydessä. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon myös pitkällä aikavälillä seurakuntayhtymän taloudelle asetetut tavoitteet niin, että talouden tasapaino turvataan. Seurakuntayhtymän talouden edellytyksiä arvioitaessa pitkässä juoksussa on jäsenmäärän kehityksellä keskeinen merkitys. Jäsenmäärän väheneminen on jo vaikuttanut heikentävästi kirkollisverotulojen kehitykseen, joskin muutoksen vaikutus painottuu tuleviin vuosiin. Kirkollisverokertymän näkymä on lyhyellä tähtäyksellä neutraali ja pitkällä tähtäyksellä laskeva. Näin ollen pidemmän aikavälin näkymä on haastava. Seurakuntayhtymän talouden näkymät edellyttävät, että toimitilojen sekä henkilöstön määrää vähennetään pidemmällä aikavälillä siten, että saavutetaan taso, jossa vuosikate riittää investointien kattamiseen. Henkilöstön osalta lyhyen aikavälin näkymä on nykytasoon suhteutettuna neutraali. Esitys tuloksen käsittelystä Tilikauden tulos - 12.889.142,31 Poistoeron vähennys 865.118.82 Tilikauden alijäämä - 12.024.023,49 Tilikauden alijäämä on - 12.024.023,49 euroa, joka esitetään siirrettäväksi taseen yli- ja alijäämä tilille. Liitteet 6 Helsingin seurakuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2018 7 Seurakuntien toimintakertomukset 8 Yhteinen seurakuntatyö_toimintakertomukset 2018 9 Tilintarkastuskertomus 10 Tilinpäätös 2018 YKV 13062019

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 18 (47) 30/2019 55 Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstökertomus vuodelta 2018 Käsittely Yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä liitteenä olevan Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstökertomuksen vuodelta 2018. Käsittelyn aikana käytettiin 4 puheenvuoroa. hyväksyttiin. historia Yhteinen kirkkoneuvosto 28.3.2019 101 Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) omalta osaltaan hyväksyä liitteenä olevan Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstökertomuksen vuodelta 2018 ja 2) lähettää sen yhteiselle kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi. hyväksyttiin. Selostus Vuodesta 2015 alkaen muutettiin henkilöstökertomuksen runkoa ja sisältöä, jotta se kuvaisi tarkemmin henkilöstöasioiden eri osa-alueita sekä resurssien että kustannusten näkökulmasta. Henkilöstökertomus sisältää tietoja muun muassa henkilöstön määrästä ja rakenteesta, osaamisesta sekä työkykyyn ja terveyteen liittyvistä asioista. Myös työvoimakustannuksia ja investointeja henkilöstöön kuvataan kattavammin. Lisäksi henkilöstökertomuksessa on palkkausrakenteeseen ja palkitsemiseen liittyviä asioita.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 19 (47) Henkilöstön määrän muutoksia on kertomuksessa vertailtu pääsääntöisesti kolmelta vuodelta ja kustannusvaikutuksia on verrattu edelliseen vuoteen. Henkilöstökertomuksessa on käytetty Kirkon työmarkkinalaitoksen ja Kirkon palvelukeskuksen yhteistyössä valmistelemia henkilöstövoimavaroja kuvaavia seurakuntatalouksille yhteisiä tunnuslukuja, kuten esimerkiksi henkilöstöresurssien määrään, työajan jakaantumiseen, terveysperusteisiin poissaoloihin ja vaihtuvuuteen liittyvät tiedot sekä panostukset osaamisen kehittämiseen. Osaamista ja ammattitaidon kehittämistä koskevaan osaan tullaan jatkossa kuvaamaan koulutukseen osallistumista koskevien volyymitietojen lisäksi tietoja osaamisen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Henkilöstökertomuksen sisältöä kehitetään jatkuvasti hyödyntämällä kattavasti raportointimahdollisuuksia, jotta henkilöstöä kuvaavista tunnusluvuista saadaan paras mahdollinen hyöty sekä päättäjille, esimiehille, henkilöstölle että seurakuntalaisille. Liitteet 11 Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstökertomus 2018

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 20 (47) 18/2019 56 Nuorisotyönohjaajan viran perustaminen Haagan seurakuntaan Yhteinen kirkkovaltuusto päättää perustaa nuorisotyönohjaajan viran Haagan seurakuntaan. hyväksyttiin yksimielisesti. historia Yhteinen kirkkoneuvosto 9.5.2019 155 Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se perustaa nuorisotyönohjaajan viran Haagan seurakuntaan. hyväksyttiin. Selostus Liitteet Haagan seurakunnan seurakuntaneuvosto on kokouksessaan 8.4.2019 päättänyt esittää, että seurakuntaan perustetaan nuorisotyönohjaajan virka 1.9.2019 alkaen. Virka perustetaan vaativuusryhmään 502. Seurakunnassa on tarve kahdelle rippikoulu- ja nuorisotyöhön keskittyvälle nuorisotyönohjaajalle, jotta rippikoulut, isoskoulutus, nuortenillat, kouluyhteistyö, partioyhteydet ja muu nuorisotyö tulee asianmukaisesti hoidettua. Tilanne on tällä hetkellä ratkaistu määräaikaisen nuorisotyönohjaajan tehtävällä. Osana kasvatuksen tiimin henkilöstön kokonaismuutosta henkilöstömäärä pysyy samana, koska seurakuntaneuvosto on esittänyt lapsityönohjaajan täyttämättä olevaa virkaa lakkautettavaksi. 12 Haagan seurakunnan seurakuntaneuvosto 8.4.2019 41

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 21 (47) 18/2019 57 Perhetyöntekijän viran perustaminen Pakilan seurakuntaan Yhteinen kirkkovaltuusto päättää perustaa perhetyöntekijän viran Pakilan seurakuntaan. hyväksyttiin yksimielisesti. historia Yhteinen kirkkoneuvosto 9.5.2019 156 Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se perustaa perhetyöntekijän viran Pakilan seurakuntaan. hyväksyttiin. Selostus Pakilan seurakunnan seurakuntaneuvosto on kokouksessaan 9.4.2019 päättänyt esittää, että seurakuntaan perustetaan perhetyöntekijän virka 1.9.2019 alkaen. Virka perustetaan vaativuusryhmään 502. Seurakuntaneuvosto toteaa, että seurakunnassa on tarve hengellisen työn perhetyöntekijän viralle. Viran työajattomuus antaa joustoa työn suunnittelulle ja toteuttamiselle, koska tehtäviin kuuluu myös ilta- ja viikonlopputyötä. Viranhaltija toimii myös rippikoululeireillä vastaavana ohjaajana. Seurakunnan kasvatustiimin henkilöstö on supistunut olennaisesti viime vuoden aikana. Työn painopiste siirtyy yhä enemmän kokoavasta toiminnasta jalkautumisen ja jatkuvasti uudelleen muotoutuvan työn suuntaan. Toiminnan toteuttamiseksi on tärkeätä, että henkilöstömäärä ei supistu enää nykyisestä ja että työntekijät voivat tehdä riittävästi työtä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tätä voidaan lisätä siten, että yksi työsuhde muutetaan perhetyöntekijän pysyväksi viraksi. Liitteet 13 Pakilan seurakunnan seurakuntaneuvosto 09.04.2019 38

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 22 (47) 18/2019 58 Kappalaisen viran lakkauttaminen Haagan seurakunnassa Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa kappalaisen viran Haagan seurakunnassa 1.9.2019 alkaen. hyväksyttiin yksimielisesti. historia Yhteinen kirkkoneuvosto 21.5.2019 167 Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se lakkauttaa kappalaisen viran Haagan seurakunnassa 1.9.2019 alkaen. hyväksyttiin. Selostus Liitteet Haagan seurakunnan seurakuntaneuvosto on kokouksessaan 8.4.2019 päättänyt esittää, että 1. kappalaisen virka lakkautetaan 1.9.2019 alkaen. Haagan seurakunnassa on 1. kappalaisen virka on ollut täyttämättä 1.2.2019 alkaen. Seurakunnalla ei ole taloudellisia edellytyksiä täyttää virkaa ja papiston työt saadaan järjestettyä nykyisillä resursseilla. 14 Haagan seurakuntaneuvoston päätös 8.4.2019 39 15 Sari Mäkimattilan eriävä mielipide

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 23 (47) 70/2018 59 Lähetykselle ja Kirkon ulkomaanavulle vuonna 2018 myönnettyjen kohdennettujen lähetysmäärärahojen raportit Yhteinen kirkkovaltuusto merkitsee raportit tiedoksi. Käsittely Asian käsittelyn yhteydessä käytiin taustakeskustelu tulevien lähetysmäärärahojen jakoperusteista. Yhteisen seurakuntatyön johtaja Stefan Forsén alusti keskustelua ja kertoi edellisellä valtuustokaudella tehdyistä linjauksista lähetysmäärärahojen suhteen. Keskustelun aikana käytettiin 17 puheenvuoroa. Merkittiin tiedoksi. historia Yhteinen kirkkoneuvosto 21.5.2019 174 Käsittely Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) merkitä tiedoksi liitteinä olevat Suomen Lähetysseuran, Suomen Pipliaseuran, Kirkon ulkomaanavun ja Helsingin diakonissalaitoksen raportit seurakuntayhtymän myöntämien kohdennettujen avustusten käytöstä vuonna 2018; 2) todeta hankkeiden toteutuneen tarkoituksenmukaisesti eikä avustusten käytön suhteen ole huomautettavaa; 3) myöntää Kirkon ulkomaanavulle oikeus käyttää aiemmin myönnetty ja käyttämättä jäänyt tuki; 4) lähettää raportit tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. Rolf Steffansson poistui esteellisenä (yhteisöjäävi). Tämän pykälän tarkastajaksi valittiin Wiking Vuori.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 24 (47) Pöydälle jaettiin Suomen Lähetysseuran toimintakertomus ja tilinpäätös 2018 ja toiminta- ja taloussuunnitelma 2020 sekä Helsingin Diakonissalaitoksen vuosiraportti kummikylähankkeesta. hyväksyttiin. Selostus Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2018 talousarvioon varattiin lähetyksen ja Kirkon ulkomaanavun tukemiseen määräraha, joka oli suuruudeltaan sama kuin vuonna 2016 eli yhteensä 2 920 000 euroa. Määrärahasta 2 420 000 osoitettiin yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti kohdentamattomiin yleisavustuksiin Suomen lähetysseuralle 1 636 210, Suomen Pipliaseuralle 178 820 ja Kirkon ulkomaanavulle 604 970. Jäljelle jäävästä määrärahasta (500 000 ) esitettiin käytettäväksi projektiluontoisiin hankkeisiin 384 106, jolloin 115 894 jäi käytettäväksi vuoden 2018 aikana ennalta arvaamattomiin tarkoituksiin. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 22.3.2018 myöntää kustannuspaikalle 3942700001 lähetyksen ja kansainvälisen diakonian kohdennettuihin avustuksiin varatusta määrärahasta seuraavat avustukset SUOMEN LÄHETYSSEURA Paulinumin teologisen seminaarin tukeminen Namibiassa 10.000 Bench Majin äidinkielisen opetuksen kehittäminen Etiopiassa 30.000 Ihmiskaupan uhrien tukeminen Kambodžassa 25.000 Ruokaturvan kehittäminen Kambodžassa 34.377 AIDS-orpojen tukeminen Etiopiassa 15.000 Rauhantyön tukeminen Syyriassa 50.000 SUOMEN LÄHETYSSEURA YHTEENSÄ 164.377 SUOMEN PIPLIASEURA Lomwenkielisen vanhan testamentin raamatunkäännös Malawissa 17.000 Oshikwanyaman ja oshindongan käännöshankkeisiin Namibiassa 20.000 Vähemmistökielten raamatunkäännösten loppuunsaattaminen Sambiassa 10.000 Lukutaitoa naisille hanke Afrikassa 23.000 Uuden testamentin suomenkielinen käännös digitaaliseen käyttöympäristöön 10.000

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 25 (47) SUOMEN PIPLIASEURA YHTEENSÄ 80.000 KIRKON ULKOMAANAPU Myanmarin pakolaisten auttamisprojekti Bangladeshissa 57.029 KIRKON ULKOMAANAPU YHTEENSÄ 57.029 HELSINGIN DIAKONISSALAITOS Kummikylähanke Romanian Valea Seacăan ja ja Mizilissä 42.700 Liikkuvan väestön palvelukeskus Hirundo 40.000 HELSINGIN DIAKONISSALAITOS YHTEENSÄ 82.700 MAF SUOMI - SUOMEN LÄHETYSLENTÄJÄT RY Vuosittainen 20.000 :n määräraha MAF:n lentokoneilla tehtävään työhön ja Roy Rissasen palvellessa Mongoliassa lentäjänä varat käytetään ensisijaisesti hänen lähettämiseen lähetyslentotyön tehtäviin. Määrärahaa ei myönnetä. MAF SUOMI - SUOMEN LÄHETYSLENTÄJÄT RY YHTEENSÄ 0 Näistä avustuskohteista pyydettiin toimittamaan raportit 30.4.2019 loppuun mennessä. Raportit vuoden 2018 kohdennettujen avustusten käytöstä ovat liitteinä. Niiden mukaan hankkeet on toteutettu tarkoituksenmukaisesti eikä avustusten käytön suhteen ole huomautettavaa. Avustuksen saajien oma sisäinen tarkastus myös valvoo avustusten käyttöä. Raportoinnin yhteydessä Kirkon ulkomaanapu on lähettänyt seuraavan anomuksen: Pyydämme Helsingin seurakunnilta mahdollisuutta kohdentaa uudelleen vuonna 2016 myönnettyä kohdennettua talousarviotukea. Kyseessä on Shoulder to Shoulder-hankkeelle v 2016 myönnetty 40 000 euron tuki, josta on käyttämättä 6312 euroa. Pyydämme, että jäljellä olevan tuen voisi käyttää kuluvana vuonna 2019. Käyttämättä oleva tuki kohdistettaisiin aiemman suunnitelman hengen mukaisesti uskontojen väliseen ruohonjuuritason yhteistyön ja vuoropuhelun lisäämiseen. Varojen käyttösuunnitelma tälle vuodelle on järjestää Helsingissä iso uskontojen välinen Iftar-illallinen tulevan Ramadanin aikana, yhteistyössä uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Iftar järjestetään näillä näkymin aikavälillä 15.-30.5.2019. Ajankohta tarkentuu, kun sopiva tila saadaan varattua.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 26 (47) Avustukset on siirretty Kirkon Ulkomaanavulle jo aikaisemmin, ja koska kohde on samankaltainen, kun alkuperäisessä anomuksessa, anomus voitaneen hyväksyä. Liitteet 16 SPS_Yhteistyöhankkeet_raportti 2018 17 KUA_Kohdennetun määrärahan käyttö 2018 Bangladesh 18 KUA_Kohdennetun määrärahan käyttö 2016 2017 Shoulder-to- Shoulder 19 KUA_Shoulder to Shoulder 2018 raportti 20 SLS toimintakertomus ja tilinpäätös 2018 21 SLS toiminta- ja taloussuunnitelma 2020 22 HDL Romanian kummikylähanke vuosiraportti 010418-310319

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 27 (47) 55/2019 60 Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen hankesuunnitelman, L2-luonnossuunnitelmien ja enimmäiskustannusarvion hyväksyminen sekä hankkeesta päättäminen Yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) hyväksyä Verstas Arkkitehdit Oy:n laatiman Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen hankesuunnitelman korjausperiaatteineen sekä L2- luonnossuunnitelmat ja tehdyn rakennushistoriaselvityksen; 2) hyväksyä hankkeen enimmäiskustannusarvioksi 15,3 milj. euroa (sis. alv.) hintatasossa 103/5.2019 Haahtela-indeksi (97/18), josta vuodelle 2019 kohdistuu noin miljoona euroa, vuodelle 2020 noin 5 miljoonaa euroa, vuodelle 2021 5 miljoonaa ja vuodelle 2022 noin 4,3 miljoonaa euroa. 3) alistaa kohdassa 1 tekemänsä päätöksen kirkkohallituksen vahvistettavaksi; 4) oikeuttaa yhteisen kirkkoneuvoston valitsemaan peruskorjauksen urakoitsijan ja käynnistämään Lauttasaaren kirkon peruskorjaustyöt, kun edellytykset lupien, alistuspäätöksen ja rahoituksen puolesta ovat kunnossa. Käsittely Yhtymän johtaja Juha Rintamäki ei osallistunut asian käsittelyyn (yhteisöjäävi). Keskustelun aikana käytettiin 20 puheenvuoroa. Keskustelun aikana valtuutettu Samuel Kopperoinen teki valtuutettujen Jaakko Niiles ja Susanna Airola kannattamana ehdotuksen asian palauttamisesta valmisteluun. Puheenjohtaja Mithiku päätti keskustelun ja teki äänestysesityksen, jossa ne jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista valmisteluun äänestävät EI. Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja ilmoitti, että jaa-ääniä oli annettu 65, ei-ääniä 4 ja poissa oli 22. Asian käsittelyä jatkettiin. hyväksyttiin.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 28 (47) historia Yhteinen kirkkoneuvosto 21.5.2019 180 Käsittely Kiinteistöjohtaja Kai Heinonen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää, että yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) hyväksyä Verstas Arkkitehdit Oy:n laatiman Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen hankesuunnitelman korjausperiaatteineen sekä L2- luonnossuunnitelmat ja tehdyn rakennushistoriaselvityksen; 2) hyväksyä hankkeen enimmäiskustannusarvioksi 15,3 milj. euroa (sis. alv.) hintatasossa 103/5.2019 Haahtela-indeksi (97/18), josta vuodelle 2019 kohdistuu noin miljoona euroa, vuodelle 2020 noin 5 miljoonaa euroa, vuodelle 2021 5 miljoonaa ja vuodelle 2022 noin 4,3 miljoonaa euroa. 3) alistaa kohdassa 1 tekemänsä päätöksen kirkkohallituksen vahvistettavaksi; 4) oikeuttaa yhteisen kirkkoneuvoston, valitsemaan peruskorjauksen urakoitsijan ja käynnistämään Lauttasaaren kirkon peruskorjaustyöt, kun edellytykset lupien, alistuspäätöksen ja rahoituksen puolesta ovat kunnossa. Juha Rintamäki poistui käsittelyn ajaksi (yhteisöjäävi). Yhteinen kirkkoneuvosto päätti, että yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan sijasta esittelijänä toimii kiinteistöjohtaja Kai Heinonen. hyväksyttiin. Selostus Yleistä Lauttasaaren Myllykallion itärinteellä sijaitseva Lauttasaaren kirkko, seurakuntatilat ja erillinen kellotorni laajoine piha-alueineen ovat vuonna 1958 arkkitehtien Marja ja Keijo Petäjän laatimien suunnitelmien mukaan valmistunut kokonaisuus. Itään avautuvan, pohjaltaan U- muotoisessa kiinteistössä on kaksi kirkkoa ja kahden seurakunnan tilat, eteläsiivessä on Lauttasaaren suomenkielisen seurakunnan tilat ja pohjoissiivessä ruotsinkielisen Johannes församlingin tilat. Tallbergin puistotien päätteenä sijaitsevan kirkon sirorakenteinen kellotapuli on yksi Lauttasaaren maamerkeistä. Molemmilla seurakunnilla on täysin omat kirkko- ja seurakuntasalit omine eteistiloineen ja sisäänkäynteineen. Seurakuntien tiloja yhdistävässä kaksikerroksisessa rakennusmassassa on työ-, ja kerhotiloja, liikuntasali sekä tulevaisuudessa myös ulos vuok-

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 29 (47) rattavaa tilaa. Rakennuksen keskiosa on poikkisuunnassa jaettavissa usealle eri käyttäjälle omine sisäänkäynteineen ja porrashuoneineen. Kirkko on suojeltu kirkkolain nojalla kirkkohallituksen tekemällä päätöksellä vuonna 2004. Kirkko piha-alueineen on, valtioneuvoston vuonna 2009 vahvistaman inventoinnin mukaan, myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kirkon ympäristössä on edelleen voimassa vanha rakennusaikainen asemakaava vuodelta 1956. Nykyinen tilanne ja korjaustoimet Kohteen kunnosta on tehty viime vuosien aikana selvityksiä ja tutkimuksia. Laajimmat selvitykset painottuvat vuoden 2017 loppupuolelle, jolloin tehtiin rakennusosien ja taloteknisten järjestelmien kuntotutkimukset sekä haitta-aineselvitykset. Viimeisimpänä on valmistunut rakennushistoriaselvitys kirkosta. Rakennus on tullut juuri 60-vuoden ikään ja se on jo kauttaaltaan teknisen peruskorjauksen tarpeessa monilta rakennusosiltaan, hallinto-, kerho- ja aputiloiltaan sekä talo- ja av-tekniikoiltaan. Kiinteistö on myös jo osin epäkäytännöllinen nykyiseen käyttöön puuttuvine hisseineen, sisäyhteyksineen sekä esteettömyys- ja valaistusratkaisuiltaan. Rakennuksessa ei ole sen valmistumisen jälkeen tehty laajamittaisia yhtenäisiä peruskorjauskorjaustöitä. Joitakin ylläpitoluonteisia korjauksia ja parannuksia on vuosien varrella tehty kuten; virasto- ja wc-tilojen kunnostuksia, kaukolämmön alakeskuksen uusintaa, kellotornin korjausta, välttämättömiä talotekniikan venttiilien vaihtoja ja rakennusautomaatiojärjestelmän uusimista. Tarkemmin kaikista vuosien varrella kirkolla tehdyistä korjauksista ja muutoksista on kerrottu esittelyn oheismateriaalina olevassa rakennushistoriaselvityksessä. Näistäkin kunnostuksista osa on jo käyttöikänsä päässä. Rakennuksen julkisivut ovat pääosin verhottu hiekkapuhalletuin valkobetonilaatoin sekä yläosiltaan kuparipellityksin. Alkuperäiset julkisivut ovat säilyneet suhteellisen hyvin hieman kellastuneena ja patinoituneena. Joillakin alueilla julkisivulaattoja joudutaan jo vaihtamaan uusiin, mutta muuten julkisivut on tarkoitus vain pestä ja korjata saumauksia. Kirkkosalien osin metallipuitteiset ikkunat sekä rakennuksen muut tammipuitteiset ikkunat kunnostetaan, samoin kuin rivisaumatut kuparikatot sekä muut julkisivujen kuparipinnat. Erillinen kellotorni on tarkoitus tässä yhteydessä vain sähköistää uudelleen ja muuten tehdä vain huoltoluonteisia töitä. Piha-alueella on runsaasti tasoeroja, graniittisia portaita, pesubetonisia pihalaattoja sekä graniittireunainen vesiallas. Kaikki nämä kunnostetaan ja joiltakin osin joudutaan myös uusimaan. Sisätiloissa arvokkaimmat alueet ovat kirkko- ja seurakuntasalit sekä niiden aulatilat, jotka ovat säilyneet lähes alkuperäisinä. Näihin ei tehdä merkittäviä näkyviä toimenpiteitä pintojen puhdistusta ja käsittelyjä lukuun ottamatta. Kaikki talo- ja esitystekniikan uusiminen pyritään toteuttamaan mahdollisimman huomaamattomasti vanhoihin rakenteisiin. Urkujen laajempia korjauksia ei olla tässä yhteydessä tekemässä, vain puhdistus ja viritys töiden lopussa. Peruskorjaukseen sisältyviin toimenpiteisiin kuuluu

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 30 (47) jossain määrin myös toiminnallisia tilamuutoksia kuten sisäpihan sisäänkäynnin laajennus 1. kerroksessa sisäyhteyden rakentamiseksi koko kirkkoon, seurakunnan virasto- työ/toimitilamuutoksia, päiväkerho ja liikuntatilojen muutoksia sekä vielä rakennuksessa olevasta kahdesta asunnosta luopuminen ja kaikkien tilojen pintarakenteiden kunnostukset. Väliosan 2. kerroksessa tehdään merkittävämpiä toiminnallisia tilamuutoksia, kuten vuokrattavaa toimisto- ja opetustilaa nykyiseen virastoon, seurakunnan toimitiloja sekä lasten päiväkerhotilojen nykyaikaistaminen. Kellarikerrokseen kryptan alueelle tehdään partiolaisille ja nuorisolle toimitiloja nykyisiä tiloja parantaen ja tilajakoja muuttaen. Kryptan alueelle sijoittuisivat myös henkilökunnan sosiaalitilat, varastoja siivoustiloja sekä teknisiä tiloja. Molempien seurakuntien pääkeittiöt uusitaan täydellisesti ja lisäksi taloon on tulossa uusia ns. kotikeittiötiloja päiväkerho ja vuokratiloihin. Talotekniikan osalta tehdään lämpö-, vesi- ja viemäriputkien sekä ilmanvaihdon peruskorjaus sekä automatiikan ja sähköjärjestelmien uusiminen koko kiinteistössä. Ilmanvaihdon osalla pyritään neuvottelemaan ratkaisu, jossa nykyisiä määräyksiä ei tarvitsisi salien osalta noudattaa täysimääräisesti ja olemassa olevia rakennusaineisia kanavia voitaisiin mahdollisuuksien mukaan hyödyntää. Peruskorjauksessa joudutaan vahvistamaan laajasti kellarissa olevia betonipilarirakenteita, tekemään ryömintätilan pintamaiden vaihtoja, perusmuurien korjauksia, sadevesi- ja salaojajärjestelmien kunnostusta sekä pumppukaivoja. Tehtävän peruskorjauksen tarkoituksena on saattaa tilat sekä tekniset järjestelmät vastaamaan paremmin nykyaikaisia olosuhde-, energiatehokkuus- ja ympäristövaatimuksia, suojelumääräykset huomioon ottaen. Peruskorjaus suunnitellaan ja toteutetaan Museoviraston valvonnassa suojelumääräykset huomioiden. Tavoitteena on myös toteuttaa rakennuksen käyttäjille nykyistä käyttöä hyvin palvelevat toimitilat useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin kunnioittaen rakennuksen luonnetta ja alkuperäisratkaisuja. Kiinteistön esteettömyyden ja käytettävyyden parantamiseksi rakennetaan kaksi uutta hissiä sekä ensimmäisen kerroksen aulaan laajennusosa, jolla mahdollistetaan sisäyhteydet kirkon kaikkiin tiloihin. Monitilatoimistoratkaisujen seurauksena seurakuntien käytössä olevat tilat vähenevät ja kirkon keskiosaan voidaan toteuttaa noin 330 m² ulos vuokrattavaa toimistotilaa, johon olisi sijoittumassa ainakin aluksi Lauttasaaren musiikkiopisto. Kirkkorakennuksen kokonaisala (bruttoala) on 5 841 brm², suunnitellun sisäänkäynnin uuden laajennusosan bruttoala on 29 brm² ja koko bruttoala yhteensä 5 870 brm². Vastaava koko kiinteistön tilavuus em. laajennusosa mukaan lukien on 21 982 m³. Lausunnot ja luvat Korjaustöille on haettu jo aiemmin Museoviraston puoltava lausunto kesäkuussa 2018, mutta pääsuunnittelijan vaihdoksen seurauksena Museoviraston kanssa on sovittu rakennusvalvontaviranomaisten hyväksynnällä, että lausunto ja lupaprosessi hoidetaan samanaikaisesti uusilla uuden pääsuunnittelijan laatimilla suunnitelmilla. Lupa-asiakirjat jäte-

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 31 (47) tään vielä toukokuun aikana käsiteltäväksi ja tarkoituksena on saada rakennuslupa ennen hankkeen urakkakilpailutusta loppukesällä 2019. Seurakuntayhtymän hallinnon hankkeesta tekemien päätösten jälkeen on tarkoitus pyytää lupapiirustuksilla lausunnot Helsingin tuomiokapitulilta ja Kirkkohallitukselta. Erillistä lapsivaikutusten arviointia ei ole teetetty, mutta peruskorjaus tulee parantamaan merkittävästi päiväkerhotiloja, liikuntamahdollisuuksia sekä uuden sisäyhteyden ja takasivulle tulevien uusien ovien myötä liikkumista leikkialueille, ruokailu- ja salitiloihin. Hissien rakentaminen parantaa myös liikuntaesteisten mahdollisuutta päästä useimpiin tiloihin. Uusitut nuoriso- ja partiolaisten tilat keskitetään kaikki pohjakerroksessa olevan kryptan alueelle. Toteutusmuoto ja maksuperusteet Hankkeeseen toteutuksen urakkamuodoksi on ajateltu projektinjohtourakkaa tavoite- ja kattohinnalla, jossa valittu urakoitsija toimii pääurakoitsijana ja lainsäädännön tarkoittamana päätoteuttajana ja vastaa koko hankkeen toteutuksesta päätetyllä ja sovitulla kustannusrakenteella. Toteutusmalli on todettu hyvin toimivaksi ja käyttökelpoiseksi tämän tyyppisen laajuudeltaan ja korjausratkaisuiltaan vaikeasti etukäteen määriteltävään peruskorjauksen. Projektinjohtourakkamalli mahdollistaa kohteen suunnitelmien ja laajuuden muuttamisen suhteellisen joustavasti tarpeiden mukaisesti koko hankkeen rakennustöiden aikana. Tämä on perusteltua sellaisissa hankkeissa, joissa korjauksiin lähdettäessä ei ole aivan tarkkaa tietoa siitä, mitä eteen tulee vanhan rakennuksen tekniikkaa - ja tiloja korjattaessa, vaikka etukäteisselvityksiä ja arvioita on tehty. Toteutusmallissa rakennustyöt tehdään tilaajan hankeohjelman ja hankintamenettelyjen mukaisesti projektinjohtourakoitsijan nimiin tehtyinä hankintoina, jotka kilpailutetaan työn etenemisen myötä urakoitsijan ja tilaajan yhteistyönä. Tilaaja hyväksyy aina kaikki vähänkin merkittävimmät hankintapäätökset urakoitsijan esitysten pohjalta. Korvaukseksi projektinjohtourakoitsijalle maksetaan urakkasopimuksessa sovittu projektinjohtopalkkio sekä työmaan johto- ja hallintokorvaus. Projektinjohtourakkamuodossa töistä aiheutuvat palkka, materiaali yms. kustannukset tulevat rakennuttajan maksettavaksi toteutuneiden laskujen mukaan. Samoin alihankinnat, lvisa-urakat ja erityisjärjestelmät, jotka kilpailutetaan yhteistyössä rakennuttajan kanssa, kiertävät projektinjohtourakoitsijan kautta rakennuttajan maksettaviksi. Projektinjohtourakka sisältää kaikki rakennus- ja talotekniset työt (putki-, ilmanvaihto-, sähkötyöt) ns. tilaajan täydellisiin suunnitelmiin perustuen, tarjottuun kokonaishintaan ilman indeksi- ja valuuttasidonnaisuutta. Lisäksi tulee hankittavaksi irtosisustuskalusteet ja muut toiminnan edellyttämät varusteet sekä ääni- ja esitystekniikka suoraan rakennuttajan omina erillishankintoina.

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 32 (47) Hankekustannukset Lauttasaaren kirkon korjauskustannusten suuruutta arvioitaessa on huomioitava, että kyseessä on alueella toimivien kahden seurakunnan kahden erillisen mutta toisiinsa kytketyn kirkon korjauskustannukset. Lauttasaaren kirkon tehtyyn hankesuunnitelmaan, L2- luonnossuunnitelmiin sekä viranomaisten kanssa käytyihin neuvotteluihin ja valittuihin ratkaisuihin pohjautuvien korjausten WSP Finland Oy:n laatima rakennusosapohjainen kustannusarvio on 15,27 milj. euroa (sis. alv. 24%), 103/5.2019 hintatasossa (Haahtela-indeksi 97). Tässä summassa on jo varauduttu kohtuudella mahdollisiin yllättäviin lisä- ja muutostöihin, edellä kerrottuihin rakennuttajan kustannuksiin sekä seurakunnan muuttoihin ja väistötilakustannuksiin. Kustannusarvio ei sisällä mahdollisia rahoituskuluja tai korkoja. Rakennuksen ja tehtävän laajennuksen bruttoala on yhteensä noin 5 870 brm², jolloin korjaustöiden yksikkökustannuksiksi muodostuu noin 2.600 /brm². Vastaavanlaiset aiemmin peruskorjattujen kirkkojen korjauskustannukset ovat viimeisten 15 vuoden aikana vaihdelleet 2.200 2.900 /brm² välillä, poikkeuksena Töölön kirkko yli 5.200 /brm² kustannuksillaan. Hankkeen kokonaiskustannusten suuruuteen vaikuttavat kirkon nykyiset kokonaisbruttoneliöt (5 841 brm² + 29 m² laajennus, Helsingin suurin kirkko pinta-alaltaan), kaksi kirkko- ja seurakuntasalia sekä näihin molempiin liittyvät ammattikeittiöt. Lisäksi molempien puolien esteettömyyttä parannetaan kahdella hissillä ja koko kirkon käytettävyyttä parantavalla sisäyhteyden tekemisellä koko kirkkokiinteistöön ja sen vaatimalla pienellä sisäänkäynnin laajennuksella. Myös suojellun kirkon rakennushistoriallisten arvojen säilyttäminen, valaisinkunnostukset sekä uudet nykyaikaiset valo- ja äänitekniikat nostavat kustannuksia. Kirkon kellarin maanalaisten betonirakenteiden merkittävät kunnostukset, salaojitukset ja laajat laatoitettujen piha-alueiden kunnostukset nostavat kustannuksia. Kustannuksia lisäämässä on myös korjaushankeen jakaminen kahteen erilliseen peräkkäiseen vaiheeseen ja pitkä rakennusaika (noin 2,5 vuotta). Kustannusarvio sisältää jo myös molempien seurakuntien irtosisustuskalusteiden hankinnat ja vanhojen kunnostukset sekä muut toiminnan varusteet. Hankekustannukset tarkentuvat vielä toteutussuunnittelun edetessä ja urakkatarjousten saamisen jälkeen urakoitsijan valinnasta myöhemmin tehtävässä esittelyssä. Toiminta ja taloussuunnitelmassa hankkeelle on varattu tälle vuodelle 6,0 miljoonaa euroa, mutta hankkeen mahdollisen aloituksen siirtyessä aivan loppuvuoteen 2019, rahoitustarve olisi näin ollen vasta ensi vuonna noin 6 miljoonaa euroa ja sitä seuraavana kahtena vuotena kumpanakin noin vajaa 5 miljoonaa euroa. Hankkeen riskit Hankkeen kaikkia riskejä on yritetty kartoittaa ja huomioida jo tekemällä ennakkoon useita selvityksiä ja tutkimuksia rakennuksen rakennusosien ja taloteknisten järjestelmien kunnosta sekä haitta-aineiden esiintymisestä. Tästä huolimatta korjaus- ja purkutöiden yhteydessä voi aina pal-

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 33 (47) jastua yllätyksiä, joihin yritetään varautua lisä- ja muutostyövarauksella budjetissa. Kriittisimmät kohdat ovat alapohjan betonirakenteiden korjausten laajuus, paljastuvat ennakoimattomat haitta-aineet, salaojitus, piha-alueen laatoitusten säilytettävyys piharakenteiden korjausten ja uusien sähköistysten alueilla sekä seinä- ja lattiarakenteiden avaukset ympäri rakennusta. Tehtyjen ennakkoselvitysten mukaan hankkeessa on nyt varauduttu vain kuparikaton rajattuihin kunnostuksiin, mutta riskinä on aina, kun 60 vuotta vanhaa katetta availlaan ja korjataan, että jossain vaiheessa koko katteen uusiminenkin voi tulla pakolliseksi ja järkevimmäksi vaihtoehdoksi. Koko katteen uusimisen hinnaksi projektin yhteydessä on arvioitu noin 0,6-0,75 M. Riskiksi on luettava myös vuokralaiseksi tulevan Lauttasaaren musiikkiopiston mahdollinen vetäytyminen hankkeesta, jolloin näille tiloille tulisi miettiä muuta käyttöä ja viimeistelyratkaisuja. Inhimillinen riski liittyy myös osan talosta toimimiseen väistötiloina toisen puolen ollessa peruskorjauksessa. Väistötilaratkaisuja mietittäessä seurakunnat ovat kantaneet ennalta sovituista ratkaisuista päävastuun ja toiveena on, että näin voitaisiin toimia hankkeen loppuun asti. Tällaisten keskikokoisten peruskorjaushankkeiden markkinat pääkaupunkiseudulla ovat siinä mielessä tällä hetkellä tilaajan kannalta haastavat, että kaikilla tekijöillä on suhteellisen hyvin töitä. Tämä tarkoittaa luonnollisesti kohoavia hintoja ja laskevaa kiinnostusta uusien töiden hankinnalle. Korjaustöiden suhdanteen viilentyminen syksyyn mennessä olisi tilaajien kannalta siis toivottavaa. Aikataulu Hankeen toteutussuunnittelu on käynnissä ja suunnitelmat valmistuvat urakkalaskentaa varten tulevan elokuun loppuun mennessä. Urakoitsijan valintaan liittyvät urakkakyselyt, neuvottelut ja sopimusasiat ajoittuvat syksyyn ja alkutalveen. Jos kaikki sujuvat suunnitelmien mukaan, niin varsinaiset rakennustyöt kohteessa voisivat alkaa joulukuussa 2019 tai tammikuussa 2020. Hanke on jaettu kahteen vaiheeseen ja vaiheen 1 kesto on noin 1½ vuotta, jonka jälkeen on tarkoitus käynnistää heti perään rakennustöiden toinen vaihe, joka valmistuisi vuoden 2022 syksyllä. Urakkakilpailutus ja sopimus peruskorjaustöiden päätoteuttajasta tehdään yhdellä ja samalla kilpailutuksella töiden vaiheistuksesta huolimatta. Liitteet 23 Lauttasaaren kirkon pohjakaaviot ja julkisivut 5.2019 24 Rakennushistoriaselvitys Lauttasaaren kirkko 10.5.2019 25 Hankesuunnitelma Lauttasaaren kirkko 5.2019

Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 34 (47) 55/2019 61 Helsingin Mikaelinkirkon katto- ja julkisivukorjaukset Yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) hyväksyä Mikaelinkirkon julkisivu- ja kattokorjauksen sekä sisätilojen muutostyöhankkeen toteuttamisen enimmäiskustannusarvioksi 1.160.000 (sis. alv 24 %) sekä lisä- ja muutostöiden hankevaraukseksi 15 % (sis. alv 24%), jolloin kokonaiskustannus tulisi olemaan 1.334.000 euroa. Kustannusarvioon sisältyy urakkahinnan lisäksi suunnittelu-, hallinnointi- ja valvontakustannuksia, 2) korottaa vuodelle 2019 talousarviossa tähän tarkoitukseen varattua määrärahaa 500.000 eurosta 834.000 eurolla 1.334.000 euroon, 3) valtuuttaa kiinteistöjohtajan allekirjoittamaan hankkeen vaatimat sopimukset, 4) tarkistaa välittömästi tätä asiaa koskevan pöytäkirjan pykälän. hyväksyttiin. historia Yhteinen kirkkoneuvosto 25.4.2019 146 Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) hyväksyä Mikaelinkirkon julkisivu- ja kattokorjauksen sekä sisätilojen muutostyöhankkeen toteuttamisen enimmäiskustannusarvioksi 1.160.000 (sis. alv 24 %) sekä lisä- ja muutostöiden hankevaraukseksi 15 % (sis. alv 24%), jolloin kokonaiskustannus tulisi olemaan 1.334.000 euroa. Kustannusarvioon sisältyy urakkahinnan lisäksi suunnittelu-, hallinnointi- ja valvontakustannuksia, 2) valtuuttaa kiinteistöjohtajan allekirjoittamaan hankkeen vaatimat sopimukset, 3) tarkistaa välittömästi tätä asiaa koskevan pöytäkirjan pykälän Käsittely Pöydälle jaettiin täydennetty päätösehdotus, johon oli lisätty kohta: