DNA (deoksiribonukleiinihappo)

Samankaltaiset tiedostot
Francis Crick ja James D. Watson

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Peptidi ---- F K V R H A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

DNA:n informaation kulku, koostumus

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia

Nimi sosiaaliturvatunnus

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia

Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen PROTEIINISYNTEESI LUENTO 3 DNA-RAKENNE DNA SOLUJAKAUTUMINEN DNA-KAKSOISKIERRE

Perinnöllisyyden perusteita

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Genomin ilmentyminen

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

DNA > RNA > Proteiinit

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyys 2. Enni Kaltiainen

Meripihka. Trilobiitti. 1. Fossiilit. Hominidin kallo. Kivettynyt metsä. Ramses Suuri. Jäätynyt mammutti. Jäämies

Etunimi: Henkilötunnus:

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo

a) dominoivaan: esiintyy joka sukupolvessa, sairaille vanhemmille voi syntyä terveitä lapsia

Geenitekniikan perusmenetelmät

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta

Bioteknologian perustyökaluja

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA

Biomolekyylit 2. Nukleotidit, aminohapot ja proteiinit

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

Erilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja

Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto.

NON-CODING RNA (ncrna)

Mutaatiot ovat muutoksia perimässä

465 E MOLEKYYLIBIOLOGIAA

Solun tutkiminen. - Geenitekniikka

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Biomolekyylit ja biomeerit

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA, RNA ja proteiinirakenteen ennustaminen

DRAAMAN KÄYTTÖ PROTEIINISYNTEESIN OPETUKSESSA LUKIOSSA ANNA RÄSÄNEN

3 Eliökunnan luokittelu

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

PROTEIINIEN RAKENTAMINEN

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Geneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1

Vanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

MALLIVASTAUKSET (max 30 p/kysymys, max 120 p koko kokeesta)

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1

Säteily ja solu - solun toiminta on monimutkaista ja tarkoin säädeltyä Riitta Mustonen

9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia

1. Nukleiinihapot DNA ja RNA - Nukleiinihappojen rakenteeseen ja nukleotideihin tutustuminen - DNA:n ja RNA:n mallintaminen

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe Maksimipisteet: 45

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

III Perinnöllisyystieteen perusteita

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

6.4. Genomin koon evoluutio Genomin koko vaihtelee

Saana-Mari Jänkälä CDNA-KIRJASTON VALMISTUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ GEENITEKNIIKAN MENETELMIÄ

Päähaku, molekyylibiotieteiden kandiohjelma Valintakoe klo

Tuija Solismaa IHMISEN RECQL4-PROTEIININ 450 ENSIMMÄISTÄ AMINOHAPPOA KOODITTAVAN DNA-JAKSON KLOONAUS

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

LAKTOOSI-INTOLERANSSIN MÄÄRITTÄMINEN RT-PCR- MENETELMÄLLÄ

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

ELAHEH MORADI ARABINOOSIPROMOOTTORIN TRANSKRIPTIODYNAMIIKKA KOLIBAKTEERISSA. Kandidaatintyö

EUROOPAN PARLAMENTTI

KEMIA lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Transkriptio:

DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 -päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 -päässä vapaana sokeri (seuraava fosfaatti tulee kiinnittymään sokerin 3. hiileen) Nukleotidi Dna:n rakenneosa Koostuu sokeri-, fosfaatti- ja emäsosasta Emäsparisääntö: A T ja G C

Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson selvittivät DNAn rakenteen 1953 (Nobelpalkinto 1962). Rosalind Franklin ei ehtinyt saada kunniaa DNA:n rakenteen selvittämisestä. Hän kuoli ennen Nobel-palkinnon myöntämistä.

DNA ja geenit Esim. ihmisen jokaisessa solussa on 2 x 98 cm = 196 cm DNAta tästä n. 187 cm on intronialueita, hölynpölyä. Loput 9 cm (eksonit) sisältää 2 x ihmisenrakennusohjeet eli geenit. Geenissä on säätelyalue ja RNA-molekyyliksi kopioitava alue eli rakennegeeni. Säätelyalueet ohjaavat geenien toimintaa: Säätelyalueen alussa tehostajajaksoja, joita kiihdyttävät tai hillitsevät viestimolekyylit, transkriptiofaktorit. Promoottorialueeseen (yleensä n. 25 emästä ennen geeniä sijaitseva TATA-boksi) kiinnittyy RNA-polymeraasi. Esitumallisilla yksi säätelyalue säätelee useita rakennegeenejä = operoni.

Valkuaisaine- eli proteiinisynteesi

1. Transkriptio Proteiinisynteesin ensimmäinen vaihe - kun solu tarvitsee kyseisen geenin koodaamaa valkuaisainetta. Transkriptiossa RNA-polymeraasi rakentaa esi(aste)lähetti-rnan DNAn mallijuosteen rinnalle (l-rna:sta tulee samanlainen kuin koodaavasta juosteesta, paitsi että tymiinin paikalla on Urasiili). Kun lähetti-rna on valmis, sen 5 -päähän rakentuu guaniineista 5 -hattu ja 3 -päähän noin 250 adeniininukleotidin häntä. Ennen esilähetti-rnan siirtymistä ribosomin pinnalle entsyymit silmukoivat siitä intronit ja muita syntyvään proteiiniin kuulumattomia osia.

2. Translaatio Translaatio alkaa, kun lähetti-rna kiinnittyy ribosomiin solulimassa. Siirtäjä-RNAt kuljettavat aminohappoja ribosomille. Lähetti-RNAn jokaista erilaista kodonia varten on oma siirtäjä-rna-molekyylinsä. Aloituskolmikko aina TAC (metioniini) Mallijuoste TAC, lähetti-rna AUG, siirtäjärna UAC. Antikodoni eli siirtäjä-rnan tunnistuskolmikko pariutuu lähetti- RNAssa emäsparisäännön mukaan. Lopetuskodonit ovat ATT, ATC ja ACT.

Transkriptio + translaatio = valkuaisainesynteesi (jossa DNAn ohjeesta syntyy eliön ominaisuus)

Tehtävä 1. Etsi Youtubesta omasta mielestäsi opettavaisia valkuaisainesynteesiä havainnollistavia videoita. 2. Katso niitä kunnes olet varma että osaat selittää, mitä valkuaisainesynteesissä tapahtuu. 3. Sopivia hakusanoja esim. protein synthesis, transcription, translation.

Tehtävä 1. Yhdistä oikein Yhdistä kirjaimilla (a-h) merkitty käsite tarkimmin sitä vastaavaan numerolla (I-VIII) merkittyyn käsitteeseen. a) haploidi, b) diploidi, c) polyploidi, d) iturata, e) replikaatiohaarukka, f) silmukointi, g) antikodoni, h) perimä I) siirtäjärna, II) DNAn kahdentuminen, III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen, IV) ihmisen somaattinen solu, V) ihmisen sukusolu, VI) 5n, VII) yksilön kaikkidna, VIII) esiasterna

Tehtävän 1 vastaukset a) haploidi V) ihmisen sukusolu b) diploidi IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi VI) 5n d) iturata III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen e) Replikaatiohaarukka II) dna:n kahdentuminen f) silmukointi VIII) esiasterna g) antikodoni I) siirtäjärna h) perimä VII) yksilön kaikki DNA

Tehtävä 2. Termit Nimeä suomenkielinen termi tai selitys tieteellisellä tai vierasperäisellä termillä. a) Kahdentumaan kykenevä perimän koodin sisältävä molekyyli b) Perintötekijä c) Aitotumaisen geenin lähetti-rna:ta koodaava dna-jakso d) Geenin koodaavan alueen sisällä oleva dna-jakso, joka ei koodaa lähettirnata e) Geenin säätelyalueen kohta, johon RNA-polymeraasi kiinnittyy f) Esitumaisilla eliöillä peräkkäisten geenien muodostama toimintayksikkö, jolla on yksi säätelyalue.

a) DNA b) Geeni c) Eksoni d) Introni e) Promoottori f) Operoni Tehtävän 2. vastaukset

Tehtävä 3. Proteiinisynteesin vaiheet Kirjoita proteiinisynteesin vaiheet oikeaan järjestykseen. Translaatio eli siirtäjä-rnat tuovat aminohapot ribosomille. Transkriptio eli esilähetti-rnan muodostuminen tumassa dnajuosteen mallin mukaisesti. Dna-kaksoisjuoste avautuu. Lähetti-RNA kypsyy. Lähetti-RNA siirtyy ribosomille. Aminohapot kiinnittyvät toisiina peptidisidoksin. Rna-polymeraasin kiinnittyminen promoottoriin.

Tehtävän 3. vastaukset 6. translaatio eli siirtäjä-rnat tuovat aminohapot ribosomille 3. transkriptio eli esi-lähetti-rnan muodostuminen tumassa dnajuosteen mallin mukaisesti 2. DNA-kaksoisjuoste avautuu 4. lähetti-rna kypsyy 5. lähetti-rna siirtyy ribosomille 8. aminohappoketjut laskostuvat kolmiulotteiseksi rakenteeksi 7. aminohapot kiinnittyvät toisiinsa peptidisidoksin 1.RNA-polymeraasi kiinnittyy promoottoriin

Tehtävä 4. Emäkset Erään geenin emäsjärjestys koodaavan juosteen DNA-jakso emästen osalta alkaa seuraavasti: ATGATATTAACCGCCGAAAGCCGC a) Mikä on DNAn mallijuosteen emäsjärjestys? b) Mikä on lähetti-rnan emäsjärjestys? c) Mitkä ovat vastaavat siirtäjä-rna-molekyylien emäskolmikot eli antikodonit? d) Mikä on muodostuvan polypeptidin aminohappojärjestys? e) Jos mallijuosteen neljäs emäs muuttuu pistemutaation seurauksena tymiiniksi, miten aminohappojärjestys muuttuu? f) Jos mallijuosteen neljäs emäs häviää pistemutaation seurauksena, miten aminohappojärjestys muuttuu? g) Minkälainen kahdentuma tai häviämä ei muuta lukukehystä?

Tehtävän 4. vastaukset a) TACTATAATTGGCGGCTTTCGGCG b) AUGAUAUUAACCGCCGAAAGCCGC c) UAC UAU AAU UGG CGG CUU UCG GCG d) metioniini, isoleusiini, leusiini, treoniini, alaniini, glutamiinihappo,seriini, arginiini e) Isoleusiinin paikalle tulisikin leusiini f) Kolmas emäskolmikko olisi tuolloin lopetuskolmikko ja synteesi päättyisi tähän. g) Kun aminohappo ei muutu pistemutaation seurauksena.

Erilaisia geenejä Rakennegeenit (joista l-rnata rakentuu) Ohjaavat solun rakenneproteiinien ja entsyymien muodostumista. Reagoivat säätelygeenien tuottamiin säätelytekijöihin. Säätelygeenit Säätelevät muiden geenien toimintaa mm. transkriptiofaktoreiden avulla. Säätelevät geenien transkriptiota, lähetti-rnan muokkausta, kulkeutumista solulimaan, hajotusta sekä proteiinisynteesiä. Silmukointi: esiaste-rnan vaihtoehtoinen muokkaus yhdestä geenistä voidaan tuottaa kymmeniä erilaisia proteiineja!

Huomaa: pääosa evoluutiosta näyttää olevan seurausta säätelygeenien muutoksesta. Homologiset eli samansyntyiset elimet nisäkkäillä: olkaluu värttinäluu kyynärluu ranneluut sormiluut kämmenluut Esimerkiksi nisäkkäiden luut ovat kaikilla ± samoja (ei eroja rakennegeeneissä). Säätelygeenit säätävät luiden kasvuajan mutaatio säätelygeeniin luut kasvavat eri muotoisiksi.

DNAn kahdentuminen eli replikaatio Helikaasientsyymi katkaisee emäsparien väliset vetysidokset replikaatiokupla avautuu. Kahdentuminen etenee aloituskohdasta (tarvitaan RNA-aluke) kumpaankin suuntaan molempien juosteiden toimiessa mallina. Dna-polymeraasientsyymi rakentaa vapaista nukleotideista uusia juosteita vanhojen rinnalle. Juoste voi rakentua vain suunnassa 5 -pää 3 -pää: toinen juoste etenee pätkissä. Ligaasientsyymi liittää lopulta pätkät (ns. Okazakin fragmentit ) toisiinsa.

Tehtävä Piirrä opettavainen kuva kahdentuvasta DNAsta. Johtavan juosteen (joka sisältää geenit) emäsjärjestys on: AAT TGA TCC ATA CTT ACC GGA ATT

Mutaatiot = muutoksia perimässä - Aiheuttajina mutageenit (säteily, myrkyt) - Myös spontaanimutaatioita? 1. Geenimutaatiot (syntyy uusia alleeleja) - Yksittäinen emäs voi kadota tai vaihtua toiseksi. - DNAn kahdentumisessa korjaajaentsyymit korjaavat suurimman osan. - Meissä jokaisessa n. 100 000 pistemutaatioita päivässä. - Somaattisissa soluissa yleensä merkityksettömiä - Jos mutaatio solunjakaantumista säätelevissä geeneissä (ja korjausentsyymien geeneissä) syöpä.

Esim sirppisoluanemia: yksi emäs vaihtunut (T A) yksi aminohappo muodostuvassa valkuaisaineessa vaihtunut erilainen hemoglobiini sirppimäinen punasolu.

2. Kromosomimutaatiot - Pätkä kromosomia häviää, kahdentuu, kääntyy 180, siirtyy toiseen paikkaan, tai kaksi kromosomia yhdistyy. 3. Kromosomistomutaatiot - Väärä määrä kromosomeja. - Monosomiassa kromosomia 1 kpl, trisomiassa 3 kpl. - Autopolyploidiassa (ei eläimillä) kromosomistoja 3n, 4n, 5n jne. Usein ääriominaisuuksia. - Allopolyploidiassa kromomistot peräisin eri lajeilta jos parillinen n, yksilöt ovat lisääntymiskykyisiä.