Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät Samuli Joensuu 14.6.2012 Saarijärvi
Vesiensuojelu hakkuissa Hakkuualan ja vesistön väliin jätetään suojakaista Vähintään 5 m leveä Leveyden määrää kuvion kaltevuus ja maalaji kaltevilla ja hienojakoisilla mailla leveämpi kaista kuin tasaisilla ja karkeilla mailla Ei muokata, ei lannoiteta, ei nosteta kantoja, vältetään liikkumista koneilla Välttämättömät suojakaistojen ylitykset harvoihin kantaviin kohteisiin Suositellaan jätettäväksi vähäarvoista puustoa, pensastoa ja aluskasvillisuutta Arvopuita voi poistaa ja tehdä taimikonhoitotöitä, kun työt tehdään siten, ettei suojakaistalle jää vettä johtavia urapainumia Latvusmassan jättämistä suojakaistalle vältetään Arvokasta elinympäristöä ei käytetä vesiensuojeluun ominaispiirteet säilyttävä rajaus riittää vesiensuojelua varten
Hakkuissa jätetään vesistöjen varteen suojakaista
Vesistöjen läheisyys Ojien, purojen ja norojen ylityspaikat suojataan korjuun ajaksi puilla tai muilla tilapäissilloilla, jotka poistetaan korjuun päätyttyä. Suojakaistalta voidaan poistaa puita maanpintaa rikkomatta. Puita ei kaadeta vesistöön ja hakkuutähteet kerätään pois. 18.6.2012 4
Energiapuun korjuu Hakkuutähteiden poisto vähentää ravinteita vesistöjen läheisyydestä ja pohjavesialueilta. Kannonnostoaloilla voidaan konevalinnoilla ja urakoitsijoiden koulutuksella saada jäämään rikkomatonta maanpintaa, jopa merkittävä osa uudistusalasta. Suojakaistan leveys vesistöihin 7 m ja pienvesiin 5 m, ojien varsille 3 metriä 18.6.2012 5
Metsänuudistaminen Uudistusalan pintavedet kerääntyvät alaviin paikkoihin. Suojakaistan leveys vaihtelee maaston muotojen ja maalajin mukaan Vähimmäisleveys on 5 metriä Tapion luontolaatuarvioinneissa keskimäärin 8 13 m 18.6.2012 6
Muokkausmenetelmän valinta 18.6.2012 7
Äestys Vesistöjen läheisyydessä rinnemailla jätetään äestyksessä kaivukatkoja vesien virtauksen estämiseksi. Vesiensuojelussa entinen käytäntö 18.6.2012 8
Laikku- ja kääntömätästys Laikkumätästyksessä maan pintakerros käännetään kivennäismaan alle. Kääntömätästyksessä humus pyritään jättämään paikoilleen ja kivennäismaa nostetaan humuksen päälle mättääksi. Vesiensuojelussa entinen käytäntö 18.6.2012 9
Naveromätästys Naveromätästystä käytetään usein hienojakoisilla vettä heikosti läpäisevillä maalajeilla. Naveroilla ei johdeta vettä pois uudistusalalta. Vesiensuojelussa entinen käytäntö 18.6.2012 10
Vedet johdetaan naveroista pintavalutuksen kautta vesistöön
Ojitusmätästys Kohteina veden vaivaamat soistuvat kankaat ja turvemaat Vesiensuojelussa samat menetelmät kuin kunnostusojituksessa 18.6.2012 12
Pohjavesialueet I ja II luokan pohjavesialueilla ei suositella kulotusta luonnonhoidollinen kulotus voi tulla kyseeseen I ja II luokan pohjavesialueilla samoin kuin III luokan pohjavesialueilla, joita ei ole tarkemmin tutkittu suositellaan pääsääntöisesti kevennettyä maanmuokkausta Mikäli pohjavesialuetta peittää moreenikerros, voi käyttää äestystä, laikkumätästystä ja kääntömätästystä, ellei muokkausjälki ulotu moreenikerroksen läpi I ja II luokan pohjavesialueilla ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita Kantoja ei korjata I luokan pohjavesialueilta eikä myös suositella korjattavaksi II luokan pohjavesialueilta 18.6.2012 13
Vesiensuojelu turvemaiden hakkuissa Turvemaiden hakkuissa käytetään mahdollisimman vähän maastovaurioita aiheuttavaa kalustoa Mikäli em. kalustoa ei ole saatavilla, turvemaiden ojalinja- ja harvennushakkuut tulisi ajoittaa talvikauteen Turvemaiden uudistushakkuut tulisi ajoittaa ojien kunnostamisen yhteyteen
Kunnostusojituksen vesiensuojelu Kohdevalinta Taloudellinen kannattavuus Maastosuunnittelu Eroosioherkkien alueiden selvittäminen Kaivutyön toteutus Ojien koko
Tärkeiden elinympäristöjen tilaa ei muuteta
Ojasuunnitelmakartta 2012
Valuma-alueen määrittely Valuma-alueen rajaus merkitty punaisella viivalla Valuma-alueen rajaus on tärkeä vesiensuojelurakenteiden mitoituksessa Uudet paikkatietosovellukset 18.6.2012 18
Veden virtaussuuntien kuvaaminen paikkatiedon avulla Virtausreitit uomien valuma-alueet <VALUE> 0-2 ha 2-5 ha 5-10 ha 10-20 ha 20-50 ha 50 - ha tilarajat
Suositeltava kaivusyvyys kuivatusojissa Turvekerroksen paksuus, m Kaivusyvyys yleensä, m < 0,30 0,30-0,80 > 0,80 0,60 0,90 0,70 1,00 0,80 1,10
Vesiensuojelu kunnostusojituksessa Ojakohtaista kiintoaineskuormaa voidaan vähentää jättämällä ojaan kaivu- tai perkauskatkoja ja kaivamalla lietekuoppia noin 100 metrin välein
Laskeutusaltaan toimintaperiaate
Laskeutusaltaan toimintaperiaate Lähde: Paasonen-Kivekäs ym. 2009
Laskeutusaltaan toimintaperiaate Laskeutusaltaan toimivuus ja hiukkasen pidättyminen altaaseen. Laskeutusaltaan mitoitusexcel kaikkien toimijoiden käyttöön 18.6.2012 24
Laskeutusaltaan mitoitus Mitoitusvaluma arvioidaan Seunan (1983) virtaamamallien perusteella valuma-alueen pinta-ala korkeus mpy puuston määrä m 3 /ha Virtausnopeus enintään 1 cm/s Viipymä altaassa vähintään 1 tunti Yläpuolinen valuma-alue enintään 50 ha Allaspinta-ala tulisi olla 3-8 m 2 /valuma-alue ha Lietetilavuus tulisi olla 2-5 m 3 /valuma-alue ha
Laskeutusaltaan mitoitus Laskeutusaltaiden mitoitus vesimäärän perusteella. Mitoitus pitkille kapeille altaille pysäyttämään hienoa hietaa tai sitä karkeampaa maa-ainesta. Hanke numero: ALLAS VALUMA- KORKEUS ALUE MPY PUUSTO LASKE ALTAAN MITAT MAAN PINNALLA ALTAAN ALTAAN PURKUOJAN SEINÄ- LIETEVARA KOKONAIS LEVEYS PITUUS SYVYYS SYVYYS MIN KALTEVUUS TILAVUUS ALTAAN MITOITUSSUOSITUKSET ALTAAN PINTA-ALA MAX MIN LIETE- TILAVUUS NRO HA M M3/HA M M M M 1 : X M M3 M2 M2 M2 M3 M3 1 20 120 80 6,0 15,3 2,0 0,3 0,75 1,20 125 60 92 160 40 99 2 50 120 80 6,0 35,7 2,0 0,3 0,75 0,50 310 150 214 400 100 248 3 30 50 120 7,0 13,0 2,0 0,3 0,75 1,30 128 90 91 240 60 102 TYHJENNÄ
Virtaamansäätö vesiensuojelumenetelmänä Kuvat Hannu Marttila ja Juha Jämsén
Kaavakuva putkipadon asentamisesta Putken asennuskorkeus määritellään siten, että sekä altaan mitoitusohjeet sekä yläpuoleisen ojaston kuivatusteho säilyvät riittävinä. 18.6.2012 28
Virtaamansäätöpadon mitoitusnomogrammi Virtaamansäätöpadon mitoitusnomogrammi turvemetsien ojitusalueille. Nomogrammin ylempi viiva on tarkoitettu kohteille, joiden valuma-alue on lähes kokonaan ojitettu tai kohteille joissa rakenteen kohdalla esiintyy alapuolista padotusta. Alempi viiva on tarkoitettu ojitusalueille, joilla on myös yläpuolista (ei ojitettua) valuma-aluetta. 18.6.2012 29
Paikkatiedon hyödyntäminen virtaamansäädön suunnittelussa Vesiensuojelun suunnittelun lähtökohtana ovat ojien ja vesiensuojelurakenteiden valuma-alueet. Laserkeilausaineistoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää muun muassa arvioitaessa putkipatojen padotusvaikutuksia tai ojien eroosioherkkyyksiä Veden korkeus ojassa maksimipadotuksella 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 padotus valuma-alueen raja Ojat 18.6.2012 30
Putkipadolla säädelty laskeutusallas Tulva-aikainen tilanne, jossa padotus ylettyy altaan lisäksi osittain myös yläpuoleiselle ojitusalueelle. Putkipatoa suositellaan laskeutusaltaiden yhteyteen, koska näin saadaan altaiden laskeutustilavuus säädettyä ja hyödynnettyä täysimääräisesti 18.6.2012 31
Muita patoratkaisuja V-pato. Kiviset pohjapadot ovat maisemallisesti kauniita elementtejä. Tällaisissa padoissa myös kalojen kulku on mahdollista. 18.6.2012 32
Pintavalutuskenttä
Kiintoaineksen pidättymisen riippuvuus pintavalutuskentän pinta-alasta
Pintavalutus Pintavalutuskentät, suojavyöhykkeet, kaivu- ja perkauskatkot, kosteikot Pintavalutuskenttä vaatii hyvää suunnittelua Kaltevuus-/kuivatusongelmat ensisijassa pintavalutuskentän käytön tai sijoituspaikan esteenä Pintavalutuskentän suunnittelussa on tärkeätä tietää pintavalutuskentän hyötyalan (maksimivedenpeittämän alan) suhde valuma-alueen kokoon Tämän tiedon avulla pystytään arvioimaan pintavalutuskentän teho erityisesti kiintoaineksen pidätyksessä Jatkossa suositellaan käytettäväksi pintavalutusta, vaikka pintavalutuksen hyötyala ja samalla puhdistusteho olisi pienikin kentän pinta-alan suhde valuma-alueeseen on tärkeä selvittää, jotta puhdistusteho voidaan arvioida (ks. käyrä)
Esimerkkinä kosteikoista Torsanjoen kosteikko, Ruokolahti Kuvat: Seppo Repo, Suomen metsäkeskus ja Samuli Joensuu, Tapio
Lannoitus ja vesiensuojelu Purojen reunoille 10-15 m, Muiden vesistöjen rannalle vähintään 50 m leveä lannoittamaton alue Pohjavesialueilla ei suositella lannoituksia Lannoitus sulaan maahan Uudet lannoitteet Tuhka Maalevitys etusijalle Levitystasaisuuden tarkkailu Hyödynnetään pintavalutusta Kipsin mahdollisuudet katsottava
Metsätalouden vesiensuojelu kouluttajan aineisto Aineisto löytyy Tapion Metsävastaa -sivuilta http://www.metsavastaa.net/files/metsavastaa/vesi ensuojelusivut/metsatalouden_vesiensuojelu_2012.p df ja Taso-hankkeen sivuilta http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=1 36253&lan=fi 18.6.2012 40