ATRIUM RETAIL PARK, KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA

1 Optiplan Oy, Tontinkäyttösuunnitelmia, 22.12.2015 ATRIUM RETAIL PARK, KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA 16.3.2018

2 ATRIUM RETAIL PARK KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA Maankäytönsuunnitteluun liittyvä liikenteen sekä geo- ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma JOHDANTO Atriumin kauppapuiston kunnallisteknisen yleissuunnitelman tavoitteena on ollut tuottaa tarvittavat lähtökohdat kiinteistön liittämiseksi osaksi ympäröivää kunnallisteknistä verkostoa sekä jatkon katu- ja rakennussuunnitelua varten. Lisäksi tehtiin kustannusarviot suunnitelluista katumuutoksista ja vesihuollon toimenpiteistä. Kunnallistekninen yleissuunnittelutyö aloitettiin huhtikuussa 2017 ja se valmistui maaliskuussa 2018. Suunnittelu tehtiin kiinteässä vuorovaikutuksessa kohdetta rakennuttavan NCC Property Development Oy:n, Espoon kaupungin sekä HSY:n kanssa. Suunnittelun ohjaukseen osallistuivat kokouksissa ja/tai sähköpostitse: Ilkka Mäkelä Sari Metsälä Tarja Pennanen Aino Aspiala Tiina Piironen Heli Rautio Inka Ruotsalainen NCC Property Development Oy Espoon kaupunki Espoon kaupunki Espoon kaupunki Espoon kaupunki Espoon kaupunki HSY Kunnallistekniikan yleissuunnitelman on laatinut WSP Finland Oy. WSP:n työryhmän keskeiset henkilöt olivat: Olli Sorvari Pietu Pankkonen Sami Franssila Jaakko Aho-Mantila Taina Holappa projektipäällikkö, vesihuolto vesihuolto vesihuolto liikenne- ja katusuunnittelu geotekniikka

3 SISÄLLYS JOHDANTO... 2 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö... 4 1.2 Suunnittelutyön taustat ja tavoitteet... 4 1.3 Aikaisemmat selvitykset ja suunnitelmat... 4 2 NYKYTILANNE... 5 2.1 Maankäyttö ja maan omistus... 5 2.2 Maaperä ja pohjaolosuhteet... 5 2.2.1 Maa- ja kallioperä ja alueen rakennettavuus... 5 2.2.2 Maanpinta ja pohjavesi... 5 2.3 Vesihuolto ja hulevedet... 5 2.3.1 Vesihuolto... 5 2.3.2 Hulevedet... 5 2.4 Muut verkot... 6 2.5 Suojelukohteet ja pilaantuneet maat... 6 2.5.1 Muinaismuistoalueet... 6 2.5.2 Pilaantuneet maat... 6 3 KAAVOITUS... 7 3.1 Kaavoitusprosessi... 7 3.1.1 Maakuntakaava... 7 3.1.2 Yleiskaava... 7 3.1.3 Asemakaava... 7 4 VESIHUOLTO- JA MUUT VERKOT... 8 4.1 Vesihuoltoverkostot... 8 4.1.1 Vesihuollon mitoitusarvot ja ennusteet... 8 4.1.2 Vesihuollon tekninen yleissuunnitelmaselostus... 8 4.2 Hulevedet... 8 4.2.1 Hallintaperiaatteet ja mitoitusperusteet... 8 4.3 Sähköverkosto ja muut linjat... 9 5 TOTEUTETTAVUUS... 10 5.1 Toteutusjärjestys... 10 6 KUSTANNUSARVIOT... 10 6.1 Katumuutokset ja vesihuolto... 10 LIITTEET... 11

4 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö Atrium Retail Parkin kaava-alue sijaitsee Suur-Leppävaaran Sepänkylässä. Alue rajautuu idässä Kehä II:een, etelässä Stensintilaan, lännessä Palomiehentiehen ja pohjoisessa Nihtisiltaan (ks. kuva 1). Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 30 500 m2. Suunnittelualue on nykyisin rakentamaton. Ympäröivä rakennuskanta koostuu lounaispuolen asuinrakennusalueesta, pohjoispuolen liike- ja toimistorakennusten alueesta sekä luoteispuolen keskuspaloaseman rakennuksista. 1.3 Aikaisemmat selvitykset ja suunnitelmat Atrium Retail Parkin alueeseen liittyviä tai sitä koskettavia aikaisempia suunnitelmia ja selvityksiä ovat: - Pikaraitiotieselvitys välillä Turun-väylä - Kera, WSP Finland Oy, 15.5.2009 ja Espoon raideliikennevisio, Strafica Oy, 11.2.2011 - Espoo Kaskrödselbacken muinaisjäännösrajausja kartoitus (Mikroliitti Oy, 2010) - Johtosiirron esisuunnitelma (Ramboll, 28.1.2014) - Sepänkylän liikepaikka-analyysi (NCC Ramboll 28.4.2015) - Hulevesitarkastelu (Vahanen Environment Oy, 28.8.2015) - Keran osayleiskaavan kaupallinen selvitys (Ramboll Oy 25.9.2015) - Palomiehentien liikenteen toimivuustarkastelut (WSP Finland 20.11.2015) - Arkkitehtisuunnittelu (Optiplan Oy, versio 19.12.2016) - Pihasuunnitelma (WSP Finland, versio 2.1.2017) - Meluselvitys (WSP Finland Oy, 11.1.2017) Kuva 3. Suunnittelualue kuvattuna Kehä II:lta länteen Kuva 4. Alueen nykyinen maankäyttö Kuva 1. Suunnittelun aluerajaus (ympyröity) Kuva 2. Alueen nykyinen maankäyttö 1.2 Suunnittelutyön taustat ja tavoitteet Suunnittelutyön pohjana on Espoon kaupungin asemakaavan muutos liikerakennusten korttelialueesta. NCC Property Development Oy:n tilauksesta WSP laati kunnallisteknisen yleissuunnitelman Atriumin kiinteistön liittämiseksi osaksi ympäröivää infrastruktuuria käsittäen kunnallistekniset verkostot (vesihuolto). Vesihuoltosuunnitelmassa otettiin myös huomioon tontin läpikulkevien paineviemärin ja sähkölinjan siirrot. Tämän lisäksi laadittiin kustannusarvio aiemmin suunnitelluista katumuutoksista. Korkeustiedot pohjautuvat N2000korkeusjärjestelmään (ETRS-GK25 tasokoordinaatisto).

5 2 NYKYTILANNE 2.1 Maankäyttö ja maan omistus Alueen korttelin 55003 tontit omistaa NCC Property Development Oy (Kiinteistö Oy Espoon Palomiehentie 6 ja Kiinteistö Oy Saraheinä). Toimistokaavalla oleva tontti muutetaan Atrium kauppapuistoksi. Liikerakennusten yhteenlasketuksi pinta-alaksi on ensimmäisessä vaiheessa arvioitu 22 500 m 2. Alueen katu- ja viheralueet omistaa Espoon kaupunki. Turunväylän sekä Kehä II:sen liikennealueen omistaa liikennevirasto. Alueen välittömässä läheisyydessä pohjoispuolella on muinaismuistoalue (Karkrödselbackenin röykkiöryhmä), jolle rakentaminen ei ole sallittua muinaismuistolain (SDK 1963/295) perusteella. 2.2 Maaperä ja pohjaolosuhteet 2.2.1 Maa- ja kallioperä ja alueen rakennettavuus Suunnittelualueen luonnontilainen pohjamaa on pohjatutkimustietojen ja Espoon kaupungin maaperäkartan mukaan savea, silttiä, hiekkamoreenia tai kalliota. Suunnittelualueen lounaispuolella on moreeni-/kalliomäki, jonka korkein kohta sijaitsee tasolla +34. Muuten suunnittelualue on melko tasainen maanpinnantason vaihdellessa noin välillä +23 +25. Suunnittelualueen keskiosassa savikerroksen paksuus on enimmillään noin 6 metriä. Pääasiassa savikerros on kuitenkin 3-4 metrin paksuinen. Maaperäkartta on esitetty kuvassa 5. Espoon rakennettavuusluokituksen mukaan suunnittelualue jakaantuu kolmeen osaan: 1) Keskiosan savialue (vaaleansininen väri) on rakennettavuusluokassa 4, mikä on vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö. 2) Savialuetta ympäröivä normaalisti rakennettava alue (keltainen alue, jossa vinoviivoitus) rakennettavuusluokassa 2. Normaalisti rakennettavalla alueella kantava maakerros on enintään kahden metrin syvyydessä ja maanpinnan kaltevuus alle 10-15%. 3) Lounaisosan moreeni-/kalliomäen itäreuna on kaltevuudeltaan 15-30% ja rakennettavuusluokitukseltaan 3b vaikeasti rakennettava rinnemaasto. Suunnittelualueella sijaitsee paikoitellen 1-3 metriä korkeita louheja/tai murskekasoja väliaikaisesti varastoituna. 2.2.2 Maanpinta ja pohjavesi Suunnittelualueella ei sijaitse pohjavesiputkia eikä pohjaveden pinnantasosta ole käytössä havainnointitietoa. 2.3 Vesihuolto ja hulevedet 2.3.1 Vesihuolto Vedenjakelun osalta suunnittelualuetta palvelevat Palomiehentiellä SG 400/2008 runkovesijohto, sekä SG 200/1968 jakeluvesijohto. Palomiehentiellä sijaitsee 2 palopostia suunnittelualueen läheisyydessä, lounais- ja luoteissuunnassa (Paloaseman ja Palomiehentie 5 kohdalla). Palomiehentiellä suunnittelualueen lounaisosassa (suunnitellun ajoliittymän kohdalla) sijaitsee keräilyviemärin (PVC 160) päätekaivo. Keräilyviemäri jatkuu Palomiehentietä lounaaseen ja liittyy Stensintiellä länteen johtavaan runkoviemäriin (PVC 200). Suunnittelualueen läpi kulkee myös HSY:n paineviemäri (PEH 250/1997). Paineviemäri kulkee suunnittelualueen eteläosan läpi Palomiehentielle ja liittyy runkoviemärin kaivoon Palomiehentiellä suunnittelualueesta pohjoiseen. Alueen vesihuoltoverkostot näkyvät kuvassa 6. Kuva 6. Vesihuoltoverkostot suunnittelualueen ympäristössä (vesijohdot sinisellä, jätevesiputket ruskealla). 2.3.2 Hulevedet Alueen hulevedet johdetaan viemäreiden ja pintavalunnan avulla kohti Turunväylää ja Turunväylän alitse Lukupuroon. Palomiehentiellä suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee kaksi hulevesiviemäriä, jotka keräävät Palomiehentien hulevesiä. Hulevedet puretaan tontin länsi-/luoteisreunalla ja hulevesien kulkusuunta on kyseisistä purkukohdista tontin läpi, kohti Turunväylää. Tontin läntisellä reunalla Palomiehentiellä kulkee pohjoiseen laskeva, n. 125 metriä pitkä hulevesiviemäri (B 300), jonka purkuaukko sijaitsee tontin länsi-/luoteisreunalla. Toinen purku n. 100 metriä pitkästä hulevesiviemäristä sijaitsee tontin luoteiskulmassa. Tontin itäpuolella Kehä II:sen liittymän ja tontin välissä kulkee avo-oja, joka laskee kohti Turunväylää. Alueen hulevesiviemärit näkyvät kuvassa 7. Tontin alueen hulevesilaskelmat on esitetty erillisessä hulevesitarkastelussa (Vahanen Environment Oy, 2015). Kuva 5. Kaava-alueen maaperäkartta Kuva 7. Suunnittelualueen ympäristön nykyinen hulevesiverkosto Palomiehentiellä (kirkkaan vihreällä).

6 2.4 Muut verkot Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsee kaukolämpö, tele- sekä sähkökaapeleita (kuva 8). Alueen sähkönjakeluverkosto kulkee pääasiallisesti aluetta rajaavien läntisen Palomiehentien ja itäisen Kilonväylän alla. Suunnittelualueen pohjoisosassa kulkee sähkökaapeli tontin reunassa noin 50 metrin matkalla. Palomiehentietä pitkin kulkee myös telekaapeleita ja kaukolämpöverkosto. Tonttialueen läpi kulkee Caruna-verkkoyhtiön runkokaapeli. 1999 aseman muutostöiden yhteydessä. Kunnostus on toteutettu massanvaihdolla, missä kohteesta poistettiin pilaantunutta maaainesta yhteensä 324 tonnia. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt kunnostuksesta tehdyn loppuraportin eikä kohteessa tai sen ympäristössä ole toimenpidetarvetta kunnostukseen liittyen. Kuva 8. Kaukolämpö-, tele- ja sähköverkot suunnittelualueen ympäristössä (violetti, vihreä ja punainen järjestyksessä). Kaukolämpöputket kulkevat kuvassa Palomiehentietä vihreän telekaapelin kohdalla. 2.5 Suojelukohteet ja pilaantuneet maat 2.5.1 Muinaismuistoalueet Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Kaskrödselbackenin muinaismuistoalue. Alueesta on tehty muinaisjäännösrajaus ja kartoitus vuonna 2010 (Mikroliitti Oy). Kaikista aluetta koskevista maankäyttö- ja hankesuunnitelmista sekä toimenpiteistä tulee pyytää museoviraston lausunto. Suunnittelualueen eteläpuolella on paikallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen alue, jossa ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka oleellisesti muuttavat kokonaisuuden luonnetta. 2.5.2 Pilaantuneet maat Uudenmaan ELY-keskuksen maaperän tilan tietojärjestelmän mukaan suunnittelualueella ei sijaitse pilaantuneen maan kohteita. Suunnittelualueen pohjoispuolella osoitteessa Palomiehentie 4 on ollut polttonesteiden jakelutoimintaan liittyen mineraaliöljyllä pilaantunutta maata. Alue on kunnostettu elo-syyskuussa vuonna

7 3 KAAVOITUS 3.1 Kaavoitusprosessi 3.1.1 Maakuntakaava Alueella on voimassa 8.11.2006 ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava, jossa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta Turunväylän ja Kehä II:sen vieressä (kuva 9). YM:n 30.10.2014 vahvistamassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa alueen rakennetta tiivistetään ja lisätään pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen yhteysväli, joukkoliikenteen vaihtopaikka sekä vähittäiskaupan suuryksikkö (seudullinen). 3.1.2 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) alue on varattu kehitettäväksi työpaikka-alueeksi (TP). Alueen etelä- ja länsipuolella on asuntoalue (A). Suunnittelualuetta länsipuolella sivuaa uusi raidelinjaus ja itäpuolella virkistysyhteys. Luoteispuolelle on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY). Kehä II:n osuutta on yleiskaavassa osoitettu merkittävästi parannettavaksi. Kuvassa 10 on esitetty yleiskaavaote alueelta. 3.1.3 Asemakaava Kortteli 55003 on asemakaavassa osoitettu toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY-1). Ote asemakaavasta on esitetty kuvassa 11. Nihtiportin asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan seuraavasti: Suunnittelualueen eteläpuolella on paikallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen alue, joka on osoitettu asemakaavassa rakennustaiteellisesti merkittäväksi ympäristökokonaisuudeksi (EH). Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka oleellisesti muuttavat kokonaisuuden luonnetta. Pohjoispuolella on lähivirkistysalue, jolla sijaitsee muinaismuistolain mukainen muinaismuistoalue. Kuva 10. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon eteläosien yleiskaavassa (http://www.espoo.fi/fi- FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Yleiskaava/Voimassa_olevat _yleiskaavat/espoon_etelaosien_yleiskaava, luettu 18.5.2017) Kuva 9. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmässä (http://kartta.uudenmaanliitto.fi/maakuntakaavat/index.html, luettu 18.5.2017) Kuva 11. Ote ajantasa-asemakaavasta (http://kartat.espoo.fi/, luettu 18.5.2017).

8 4 VESIHUOLTO- JA MUUT VERKOT 4.1 Vesihuoltoverkostot Maankäytön muuttuminen alueella vaikuttaa tontilla sijaitsevan paineviemäriputken sijaintiin. Kauppapuisto liitetään olemassaoleviin kunnallisiin vesi- ja viemäriverkostoihin. Vesihuolto- ja muiden verkostojen sijainti ja siirtotarpeet on esitetty liitteen 1 yleissuunnitelmakartassa. 4.1.1 Vesihuollon mitoitusarvot ja ennusteet Vedenkäyttö tulevan kiinteistön alueella on arvioitu perustuen liikeja toimistorakennusten vedenkulutukseen, 4 l/k-m 2 /vuorokausi (HSY:n vesihuolto Verkostosuunnittelukäytännöt). Huipputuntikäytön/keskimääräisen tuntikäytön kertoimeksi on arvioitu 2,5 (RIL-237-2-2010 Vesihuoltoverkostojen suunnittelu, s. 19 taulukko 3). Kiinteistön pinta-alan, 22 500 m 2 perusteella veden keskimääräinen tuntikäyttö on noin 1,04 l/s ja huipputuntikäyttö 2,60 l/s. HSY:n keräilyviemärin (PVC 160) kapasiteetti tarkistettiin tulevan tonttiliitoksen varalta. Keräilyviemärin kaltevuusprofiili on esitetty kuvassa 12. Korkeus merenpinnasta (m) 30 27,85 28 26 24 22 20 27,59 27,49 27,37 26,53 24,63 23,86 22,96 0 50 100 150 200 Linjan pituus (m) Kuva 12. Palomiehentiehen eteläisen keräilyviemärin kaltevuusprofiili. Kaltevuusprofiilissa alin korkeus on havainnollistamisen vuoksi asetettu arvoon 20 m. Keräilyviemärin kaltevuus ensimmäisellä kaivovälillä on noin 5 ja toisella 6. Viemärin kapasiteetti on vastaavilla väleillä 12 l/s ja 13 l/s. Jäteveden virtaama on oltava ensimmäisellä kaivovälillä 2 l/s ja toisella 1,5 l/s kerran päivässä putken itsehuuhtoutuvuuden takaamiseksi. 4.1.2 Vesihuollon tekninen yleissuunnitelmaselostus Alueella olevan paineviemäriputken siirrosta on tehty esisuunnitelma (Ramboll, 2014). Paineviemäriputken tarkkaa sijaintia on kohdennettu uudelleen olemassa olevan esisuunnitelman perusteella, jotta putki voidaan sijoittaa suunnittelualueen eteläpuolelle parkkialueen sijasta. Nykyisin paineviemäriputki kulkee suunnitellun parkkihallin lävitse tontin eteläosassa myötäillen +23 korkeuslinjaa. Paineviemäri purkaa viettoviemäriin Palomiehentiellä korosta +26,95. Siirretty paineviemäri liitetään nykyiseen PEH 250/1997 paineputkilinjaan tontin länsipuolella Palomiehentiellä. Paineviemärin pituus- ja tyyppipoikkileikkaus on esitetty liitteessä 2. Vesijohdon osalta kiinteistö liitetään lounaisen kiinteistön reunan kautta Palomiehentiellä sijaitsevaan SG 200/1968 jakelujohtoon. Putken pituus on noin 57 metriä ja sen kooksi valittiin huipputuntikäytön (2,6 l/s) ja maksimivirtausnopeuden (1,2 m/s) perusteella PE 75-paineputki (PN 10). Keräilyviemärin liitoskaivon pohjan korkeus on tasolla +27,59. Atrium Retail Park:in alemman kerroksen lattiakorkeus on tasolla +21,5, joten jätevedet on pumpattava kiinteistön alueelta. Kiinteistön jätevedet esitetään johdettavaksi suunnittelualueen kaakkoisreunaan kiinteistöpumppaamoon. Pumppaamo sijoitetaan suunnitellun hulevesien viivytysaltaan välittömään läheisyyteen. Kiinteistön jätevedet johdetaan kiinteistöpumppaamoon 80 metriä pitkässä PVC 160- gravitaatioputkessa. Koska maaperä on kyseisellä kohdalla lähinnä pehmeää savimaata ja putken päällä on säännöllistä liikennöintiä, maata vahvistetaan keventämällä metrin syvyydeltä koko viettoviemärin pituudelta. Pumppaamolta lähtevä paineviemäri voidaan sijoittaa samaan kaivantoon siirrettävän PEH 250/1997 paineviemärin kanssa. PE 63 -jätevesiputki on noin 136 metriä pitkä ja se purkaa tontin rauhoituskaivoon korosta +28.23. Rauhoituskaivosta lähtee 2,5 metriä pitkä 160 PVC jätevesiputki, joka purkaa vietolla keräysviemärilinjan päätykaivoon (+29,77 / +28,03). Mitoitusvirtaamana pumppaamolle käytettiin huipputuntivirtaamaa 2,60 l/s ja virtausnopeutena 0,7-1,3 m/s. Pumppaamon geodeettinen nostokorkeus on noin 7 metriä ja putkistohäviöt huomioiden kokonaisnostokorkeus on noin 12 metriä. Pumppaamon lopullisessa mitoituksessa ja toiminnallisuudessa on huomioitava keräilyviemärin kapasiteetti, itsepuhdistuvuus ja toteutusvaiheen linjaus. Edellä kuvattujen tonttijohtojen lopulliset liitoskohdat ja korkeudet antaa HSY:n liitospalvelut. Tonttijohtojen ja pumppaamon mitoitus tarkistetaan myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Kuva 13. Suunnitellut kiinteistön vesi-, jätevesi- ja hulevesijohdot sekä vaihtoehto paineputken siirrosta. 4.2 Hulevedet 4.2.1 Hallintaperiaatteet ja mitoitusperusteet Suunnittelualueelle on tehty hulevesitarkastelu (Vahanen Environment Oy, 2018), jonka mukaan kattovesiä ja pysäköintialueen vesiä johdetaan sadevesiviemäreiden kautta yläpihalle suunniteltavaan hulevesikasettiin (85 m 3 ) ja siitä tontin pohjoispuolelle rakennettavaan hulevesiviemäriin. Samaan viemäriin johdetaan tontin ulkopuolelta tulevat hulevedet, joiden virtaamaksi on arvioitu 253 l/s sateen intensiteetillä 260 l/s*ha (Vahanen Environment Oy, 2018). Viemärin kokonaisvirtaamaksi arvioitiin 400 l/s, jossa on mukana tontin ulkopuolelta ja kasetista tulevat vedet. Hulevesiviemärin pituus- ja tyyppipoikkileikkaus on esitetty liitteessä 3. Hulevesiviemärin rakentamisen kustannukset kuuluvat HSY:lle ja liitos kasetista tulee määritellä liitoskohtalausunnon tilauksessa. Rakennettavasta hulevesiviemäristä vedet puretaan muokattavaan avo-ojaan kiinteistön koillisosassa. Hulevesiviemärin ja avo-ojan rakentamisessa pitää huomioida suunnittelualueen pohjoispuolella oleva muinaismuistoalue (Kaskrödselbackenin röykkiöryhmä). Muut kuin kasettiin johdettavat tontin hulevedet johtuvat sadevesiviemäreissä tontin kaakkoisosaan rakennettavaan hulevesialtaaseen (400 m 3 ) ja siitä edelleen kohti Turunväylää ja Lukupuroa.

9 4.2.2 Sähköverkosto ja muut linjat Kiinteistön rakennussuunnitelman perusteella sähkölinja jää pohjoisen ajoluiskan kohdalle ja on siirrettävä. Siirrettäessä on otettava huomioon suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva muinaismuistoalue (Kaskrödselbackenin röykkiöryhmä). Ehdotus sähkökaapelin uudeksi linjaukseksi on esitetty suunnitelmaliitteessä. Siirtotyön osalta on tehtävä asiakaslähtöinen siirtotyö verkkoyhtiö Carunan kanssa. Kiinteistö voidaan tarvittaessa liittää Palomiehentiellä kulkevaan kaukolämpö-, sähkö- ja televerkostoon.

10 5 TOTEUTETTAVUUS 5.1 Toteutusjärjestys Taulukko 1. Kustannusarvio. Osa-alue Kustannus Katumuutokset 79 000 Kaava-alueen kunnallistekniikka rakentuu maankäytön kehittymisen myötä. HSY:n paineviemärin siirto ja kiinteistön paineviemärin rakentaminen toteutetaan samassa vaiheessa. Rakentamisen aikana vanhat johdot ovat toiminnassa. 6 KUSTANNUSARVIOT 6.1 Katumuutokset ja vesihuolto Alustava kustannusarvio taulukossa 1 perustuu hankeosatasoiseen laskentaan Fore-ohjelmistolla. Kustannusarvio sisältää vesihuollon rakentamisen, avo-ojan muokkauksen sekä katumuutosten kustannukset. Laskennassa käytetty maarakennuskustannusindeksi (2010) on 107,20 (lokakuu 2016). Foressa laskennassa on käytetty ohjelmiston Espoolle tarjoamana aluekertoimena 1,00. Hankkeen kokovaikutuskerroin oli 1,00 ja toteutusympäristökerroin 1,00. Kaivannon leikkauksen ja rakennekerrosten materiaalien kuljetusmatkaksi on laskelmissa käytetty 25 30 km. Hankeosalaskelmat eivät sisällä kasvillisuuden poistoa. Muut sähkö- ja televerkot ei laskettu Avo-ojan muokkaus 19 000 Paineviemärien yhteinen kaivanto-osuus 98 000 Paineviemärin purkaminen tontin alueelta ja liitosputket nykyiseen 8 000 Kiinteistöpumppaamo ja tonttijohdot 104 000 Kustannukset yhteensä 308 000 Tilaajatehtävät, katu 12 000 Tilaajatehtävä, muut 32 000 Kokonaiskustannukset (alv 0%) 352 000 Osa vesi- ja viemärijohtojen kaivannoista voidaan täyttää kaivuumassoilla, mikä on otettu huomioon laskelmaa tehtäessä. Liitteen 4 FORE-laskelmien tarkentamiseksi paineviemärien yhteiskaivanto-osuus erotettiin omaksi laskelmakseen. Kyseinen laskelma pohjautuu aiemmin tehtyyn esiselvitykseen kunnallisen paineviemärin siirrosta (Ramboll 2015). Avo-ojan muokkauksen osalta kustannusarvio perustuu arvioituun yksikköhintaan 100 /m 2, toimenpiteen kustannuksia ei ole eritelty kustannusarviossa. Vesihuollon kustannuksissa ei ole huomioitu liittymismaksuja. Liittymismaksut ja kustannusarviossa esitetyt vesihuollon kustannukset kuuluvat kiinteistölle. Rakennettavan hulevesiviemärin kustannukset kuuluvat HSY:lle ja ne on eritelty liitteessä 5. Katumuutosten osalta kustannusarvio pohjautuu liikenneselvitysvaiheessa tehtyyn rakennusosalaskelmaan (Liite 5.) Mahdollisia sähkö- tai telejohtosiirtojen kustannuksia ei ole huomioitu.

11 LIITTEET Raportin liitteet: 1. Vesihuollon yleisasemapiirustus 2. Paineviemärin pituus- ja tyyppipoikkileikkaus 3. Hulevesiviemärien pituus- ja tyyppipoikkileikkaus 4. Vesihuollon hankeosalaskelma 5. Katumuutosten rakennusosalaskelma

LUONNOS 15.3.2018

LUONNOS 14.3.2018 # #

LUONNOS 14.3.2018 # #

KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projekti: 308951_Atrium Laskelma: Atriumin kauppapuiston vesihuolto Työnumero: Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Vastuuhenkilö: Viimeinen muokkaaja: Raportoija: Asiakas: Investointi Pietu Pankkonen Pietu Pankkonen Pietu Pankkonen Pietu Pankkonen WSP Finland Oy Asiakkaan projektipäällikkö: Aluekerroin: 1,00 Kustannusindeksi: 109,30 (2010=100) Päivämäärä: 16.3.2018 Koko hanke yhteensä: 241 510 Koko laskelma Hankeosat ja muut kustannukset Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Paineviemärin siirto (sis. purku) 0 8 016 412.1 Jätevesijärjestelmä U m 21 381,71 8 016 Paineviemäri 250 PEH Kiinteistön tonttijohdot 0 201 947 412.1 Jätevesijärjestelmä U m 37 279,35 10 336 Paineviemäri 63 PE 412.1 Jätevesijärjestelmä U m 75 463,18 34 738 Viettoviemäri 160 PVC 414.1 Vesihuoltoverkosto U m 41 277,71 11 247 Vesijohto 75 PE 414.1 Vesihuoltoverkosto U m 124 788,69 97 798 Paineviemärit, yhteinen kaivanto-osuus 414.1 Vesihuoltoverkosto U m 16 478,88 7 662 Vesijohto ja tonttijv, yhteinen kaivantoosuus 414.5 Pumppaamo U kpl 1 40 166,14 40 166 Kiinteistöpumppaamo 100-900 Hankeosat ja muut kustannukset yhteensä 209 963 Laskelman tilaajatehtävät 5600 Suunnittelutehtävät 15 747 Sivu 1 / 2

5700 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät 15 800 Tilaajatehtävät yhteensä 15 % 31 547 100-5700 Hankeosat, muut kustannukset ja tilaajatehtävät yhteensä 241 510 Koko hanke yhteensä (Alv. 0%) 241 510 (Alv. 24%) 58 000 Koko hanke yhteensä (Alv. 24%) 299 500 Sivu 2 / 2

KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projekti: 308951_Atrium Laskelma: Työnumero: Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Vastuuhenkilö: Viimeinen muokkaaja: Raportoija: Asiakas: HSY Ulkopuolisten vesien hulevesiviemäröinti Investointi Pietu Pankkonen Pietu Pankkonen Pietu Pankkonen Pietu Pankkonen WSP Finland Oy Asiakkaan projektipäällikkö: Aluekerroin: 1,00 Kustannusindeksi: 111,80 (2010=100) Päivämäärä: 16.3.2018 Koko hanke yhteensä: 67 011 Koko laskelma Hankeosat ja muut kustannukset Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Tontin ulkopuolisten vesien hulevesiviemäröinti 0 58 258 413.1 Hulevesijärjestelmä U m 71 334,44 23 746 400 B -viemärilinja 413.1 Hulevesijärjestelmä U m 92 375,14 34 513 500 B -viemärilinja 100-900 Hankeosat ja muut kustannukset yhteensä 58 258 Laskelman tilaajatehtävät 5600 Suunnittelutehtävät 4 369 5700 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät 4 384 Tilaajatehtävät yhteensä 15 % 8 753 100-5700 Hankeosat, muut kustannukset ja tilaajatehtävät yhteensä 67 011 Koko hanke yhteensä (Alv. 0%) 67 011 (Alv. 24%) 16 100 Koko hanke yhteensä (Alv. 24%) 83 100 Sivu 1 / 1

KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projekti: Laskelma: Työnumero Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Vastuuhenkilö: Viimeinen muokkaaja: Raportoija: Asiakas: Projektipäällikkö: Aluekerroin: 1,10 308951_ATRIUM_RETAIL_ PARK 308951_ATRIUM_RETAIL_ PARK Investointi Jaakko Aho-Mantila Jaakko Aho-Mantila Jaakko Aho-Mantila WSP Finland Oy Kustannusindeksi: 109,30 (2010=100) Päivämäärä: 11.8.2017 Laskelman kustannukset yhteensä: 91 100 Koko laskelma Rakennusosat Tunniste Rakennusosa Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Uusi ajorata asfaltti m2 0,00 45 247 1133 Valaisinpylvään siirto, H=8-12m kpl 2 271,14 542 1133 Valaisimen jalustan purku kpl 2 48,09 96 2112 Suodatinkangas N2 m2tr 1 000 1,21 1 206 2121.2 Jakava kerros KaM 0-63, alle 1500 m3rtr m3rtr 480 20,88 10 022 2121.8 +kuljetuksen lisäkustannus (20-25 km), jakavat kerrokset 2131.1 Sitomaton kantava kerros KaM 0-16, alle 1500 m3rtr 2131.2 Sitomaton kantava kerros KaM 0-32, yli 5000 m3rtr 2131.5 +kuljetuksen lisäkustannus (20-25 km), sitomattomat kantavat kerrokset 2141.4 Valuasfaltti VA 11 / 70 (30 mm) (levitettävä ala on 200-1500 m2) m3rtr 480 7,17 3 440 m3rtr 144 24,04 3 462 m3rtr 144 18,27 2 630 m3rtr 288 7,17 2 064 m2tr 961 22,67 21 785 Uusi jkpp asfaltti 0,00 2 930 2112 Suodatinkangas N2 m2tr 65 1,21 78 2121.2 Jakava kerros KaM 0-63, alle 1500 m3rtr m3rtr 33 20,88 689 2121.8 +kuljetuksen lisäkustannus (20-25 km), jakavat kerrokset 2131.1 Sitomaton kantava kerros KaM 0-16, alle 1500 m3rtr 2131.2 Sitomaton kantava kerros KaM 0-32, yli 5000 m3rtr 2131.5 +kuljetuksen lisäkustannus (20-25 km), sitomattomat kantavat kerrokset 2141.4 Valuasfaltti VA 11 / 70 (30 mm) (levitettävä ala on 200-1500 m2) m3rtr 33 7,17 236 m3rtr 8 24,04 192 m3rtr 8 18,27 146 m3rtr 16 7,17 115 m2tr 65 22,67 1 473 Uusi reunakivi 0,00 5 995 2211.22 Reunatuki 80 x 130 x 1000, liimattava betoninen harmaa mtr 230 26,06 5 995 Uusi erotuskaistakiveys 0,00 5 990 2112 Suodatinkangas N2 m2tr 88 1,21 106 2121.2 Jakava kerros KaM 0-63, alle 1500 m3rtr m3rtr 44 20,88 919 Sivu 1 / 2

2121.8 +kuljetuksen lisäkustannus (20-25 km), jakavat kerrokset 2131.1 Sitomaton kantava kerros KaM 0-16, alle 1500 m3rtr 2131.2 Sitomaton kantava kerros KaM 0-32, yli 5000 m3rtr 2131.5 +kuljetuksen lisäkustannus (20-25 km), sitomattomat kantavat kerrokset 2143.111 Betonikiviverhous, iso sauvakivi (278 x 138 x 80 mm) harmaa m3rtr 44 7,17 315 m3rtr 13 24,04 317 m3rtr 13 18,27 241 m3rtr 26 7,17 189 m2tr 88 44,34 3 902 Vanhan maan poisto 0,00 5 259 1111 Jätepuun ja kasvillisuuden poisto, normaali m2tr 300 1,85 554 1141 Pintamaan poisto, normaali ( kuljetus < 5 km ) m2tr 300 0,97 290 1141.1 +kuljetuksen lisäkustannus (20-25 km), poistettavat pintamaat 1142.1 +kuljetuksen lisäkustannus (20-25 km), poistettavat rakennekerrokset ja penkereet m2tr 300 1,91 573 m3ktr 377 7,89 2 973 1151 Asfaltin jyrsintä ( kuljetus < 5 km ) m3rt 377 2,30 868 1000-4000 Rakennusosat yhteensä 65 420 Työmaatehtävät 5100 Rakentamisen johtotehtävät 3 271 5300 Rakentamisen työmaatehtävät ja erityiset työmaakulut 1 308 5400 Työmaapalvelut 1 308 5500 Työmaan kalusto 654 5200 Urakoitsijan yritystehtävät 7 196 5761.31 Hintatason muutokset 0 Työmaatehtävät yhteensä 13 738 1000-5500 Rakennusosat ja työmaatehtävät yhteensä 79 159 Tilaajatehtävät 5600 Suunnittelutehtävät 5 937 5700 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät 5 957 Tilaajatehtävät yhteensä 11 894 1000-5580 Rakennusosat, työmaatehtävät ja tilaajatehtävät yhteensä 91 052 Muut kustannukset Nimi Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Muut kustannukset yhteensä Koko hanke yhteensä (Alv. 0%) 91 100 (Alv. 24%) 21 900 Koko hanke yhteensä (Alv. 24%) 112 900 Sivu 2 / 2