Hepolammin entinen kaatopaikka, Tampere

Tampereen kaupunki, Tilakeskus Hepolammin entinen kaatopaikka, Tampere Kaatopaikan historiaselvitys Viite 82122234 Versio lopullinen Pvm 29.1.2009 Hyväksynyt Tarkistanut Tomi Pulkkinen Kirjoittanut Olli Lehtovaara Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere Finland Puhelin: 020 755 6800 www.ramboll.fi

Sisällys 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUSKOHDE 1 2.1 Sijainti 1 2.2 Omistus- ja kaavatilanne sekä tulevat toiminnot 1 2.3 Naapurusto, nykyinen maankäyttö 2 2.4 Pohjasuhteet 2 2.5 Pinta- ja pohjavedet 3 2.6 Suotovedet 3 3. TOIMINTAHISTORIA 3 3.1 Alueelle tehdyt tutkimukset ja selvitykset 4 PIIRUSTUKSET 82122234-H1 Sijaintikartta 1 : 20 000 82122234-H2 Kaatopaikan rajaus 1 : 3 000 I

1. JOHDANTO Ramboll Finland Oy on tehnyt Tampereen kaupungin Tilakeskuksen toimeksiannosta kaatopaikan historiaselvityksen Tampereen Hervannassa sijaitsevalle Hepolammin suljetulle kaatopaikalle. Tämän selvityksen tavoitteena on koota yhteen alueen historiatietoja ja eri aikoina tehtyjen tutkimusten tuloksia. Tampereen kaupungin Tilakeskuksen yhteyshenkilönä toimi Liisa Parviainen. Ramboll Finland Oy:ssä työstä on vastannut projektipäällikkö M.Sc. Tomi Pulkkinen ja suunnittelija B.Env.Man Olli Lehtovaara. 2. TUTKIMUSKOHDE 2.1 Sijainti Hepolammin suljettu kaatopaikka sijaitsee Tampereen Hervannassa Poliisikoulun, ammattiopiston ja Veran varaston välisellä alueella. Pohjoisimmassa osassaan alue rajautuu Hepolamminkatuun, idässä Hervannantiehen, etelässä Selkämäenraittiin ja idässä Hervannanraittiin. Kaatopaikka-alueen rajaus perustuu historiatietoihin sekä vanhoihin ilmakuviin ja karttoihin. Alueen sijainti on esitetty sijaintikartassa 82122234-H1 ja kaatopaikan rajaus piirustuksessa 82122234-H2. Kohteen koordinaatit ovat x:3332799, y:6820389 (yhtenäiskoordinaatisto) ja x:16404, y:92786 (Tampereen kaupungin koordinaatisto). 2.2 Omistus- ja kaavatilanne sekä tulevat toiminnot Alueen omistaa Tampereen kaupunki. Vaajakadun pohjoispuolinen ammattioppilaitokseen rajautuva kaatopaikan osa (3/7059) on asemakaavassa 6755 merkitty yleisten rakennusten ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolle saa rakentaa myös liiketilaa (YKT-1). Asemakaava on vahvistettu 10.4.1989. Vaajakadun pohjoispuolinen ammattioppilaitokseen rajautuva kaatopaikan osa (3/7059) on asemakaavan muutoksessa 7967 merkitty yleisten rakennusten ja toimistorakennusten alueeksi (YKT-1). Tampereen ammattioppilaitoksen tontti 1/7059 on merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Vaajakadun eteläpuolinen Selkämäenraittiin rajautuva kaatopaikan osa (7/7062) on merkitty korttelialueeksi, jolle saa alueen erityisominaisuudet huomioon ottaen rakentaa koulutustoimintaa palvelevia rakennuksia (E-10). Asemakaavan muutos on hyväksytty kunnanvaltuustossa 16.3.2005. Veran varastotoiminnassa oleva tontti, joka ei sijaitse kaatopaikka-alueella 2/7058 on merkitty kaavassa 4525 (30.9.1974) voimalaitosten ja siihen liittyvien rakennelmien ja laitosten korttelialueeksi (TVL). Tontti 1/7058, jolla sijaitsee päämuuntoasema, on merkitty kaavassa 4525 (30.9.1974) voimalaitosten ja siihen liittyvien rakennelmien ja laitosten korttelialueeksi (TVL). 1

Kaatopaikan pohjoisosa, tontit 10/7059 ja 11/7059 on kaavassa 6755 (23.3.1989) merkitty yleisten rakennusten ja toimistorakennusten korttelialueeksi (YKT-1). Tampereen kaupungin tilakeskus suunnittelee ammattioppilaitoksen logistiikkaosaston uuden rakennuksen ja piharakenteiden rakentamista kaatopaikka-alueen reunalle tontilla 8/7059, Vaajakadun ja Hervannanraitin risteyksen läheisyyteen. Rakentamiseen liittyvä kaava 8292 on tällä hetkellä vireillä. 2.3 Naapurusto, nykyinen maankäyttö Kaatopaikka rajautuu pohjoisessa Hervannan ammattioppilaitokseen ja Hepolamminkatuun, idässä Väkipyöränkatuun ja Hervannantiehen, etelässä Poliisikouluun ja Selkämäenraittiin ja lännessä Hervannanraittiin. Naapurustossa on liike- ja toimistorakennuksia. Lähin asuinrakennus on Poliisikoulun asuntola noin 100 metrin etäisyydellä kaatopaikka-alueesta länteen. Kaatopaikka-alueen päälle on rakennettu kevyitä rakenteita. Pohjoisella erillisalueella Vaajakadun ja ammattioppilaitoksen välissä (11/7059) sorakentällä sijaitsee Tampereen Koiraurheilijat Ry:n harjoituskenttä, minkä eteläpuolella (10/7059) sijaitsee Hervannan Tennishalli Oy:n omistama paineilmahalli. Eteläisellä merkittävästi suuremmalla alueella sijaitsee Vaajakadun pohjoispuolella (3/7059) Poliisikoulun parkkipaikka ja Vaajakadun eteläpuolella (7/7062) Poliisikoulun ajoharjoittelurata ja muita harjoittelutiloja. 2.4 Pohjasuhteet Hepolammin alueen perusmaana on pääasiassa kivistä moreenia ja silttikerrostumia tai avokalliota. Kaatopaikan eteläisen osan kohdalla on aiemmin ollut suo, minkä perusteella kaatopaikan eteläosan kohdalla on kalliopainautuma. Kalliopinta kaatopaikan eteläosassa ei ole tiedossa. Kaatopaikan länsireuna tontilla 3/7059 rajautuu muita luonnontilaisia alueita korkeammalla olevaan avokallioalueeseen. Alueen länsireunassa kulkeva kevyenliikenteenväylä (Hervannanraitti) on louhittu kallioon. Kaatopaikka rajautuu tällä alueella painanteeseen, johon on muodostunut lammikko alueen sade- ja valumavesistä. Samalla paikalla on ollut lampi jo ennen alueen rakentamista ja sitä on täytetty ammattioppilaitoksen rakentamisen yhteydessä ja todennäköisesti myös kaatopaikan toiminnassa. Tontilla 3/7059 jätetäytön maanpinta on korkeimmillaan noin tasolla +152,5, josta se laskee länteen luonnollisen maanpinnan tasolle. Luonnontilaisilla alueilla maanpinta on alimmillaan noin tasolla +143 ja korkeimmillaan noin tasolla +148. Kalliopinta on alueella korkeimmillaan noin tasolla +147, tontin 8/7059 länsiosan avokallioalueella. Vuoden 2008 tutkimusten mukaan kallion pinta tällä alueella on alimmillaan noin tasolla +137, tontin 3/7059 lounaisosassa, pohjavesiputken PVP-1 kohdalla. Tontilla 2/7058, kaatopaikan koillispuolella, kalliopinta on varmistettu kahdesta pisteestä tasolle +136 128. Kallio viettää tontilla koilliseen kohti entistä Hepolampea. Jätetäytön päällä on tontilla 3/7059 tutkitusti 1 2 metrin paksuinen täyttömaakerros. Muillakin kaatopaikan osilla on todennäköisesti vähintään vastaava täyttökerros. Eteläiset jätetäytön alueet ovat selvästi ympäristöään korkeammalla. 2

2.5 Pinta- ja pohjavedet Varsinaisen kaatopaikan alueella ei ole sadevesiviemäröintiä. Sadevedet päätyvät pintavaluntana maastoon tai imeytyvät jätetäyttöön. Kaatopaikkaa ympäröiviltä alueilta ja kaatopaikan päälle rakennetuilta katualueilta pintavedet johdetaan sadevesiviemäreissä maastoon. Tonttien 3 ja 8/7059 rajalla sijaitsee lammikko, johon purkautuu kaatopaikan suotovesiä. Lammikosta ei lähde laskuojia, vaan vedet imeytyvät maastoon tai haihtuvat. Tutkimuskohteen lähimmät suuremmat vesistöt ovat Ahvenisjärvi, joka sijaitsee noin 900 m kohteesta lounaaseen ja Koivusenojannotko, joka sijaitsee tutkimuskohteesta noin 900 m luoteeseen. Koivusenojannotkosta vesi virtaa Särkijärveen. Tutkimuskohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueen pohjavettä käytetä talousvetenä. Vuoden 2008 tutkimuksissa havaittiin tontilla 3/7059 vettä noin 2,5 3,5 m syvyydellä maanpinnasta koekuopissa KK1 (noin tasolla +143) ja KK7 (noin tasolla +142,5) ja noin 1,0 metrin syvyydellä maanpinnasta koekuopassa KK3 (noin tasolla +144). Koekuopissa havaittu vesi oli jätetäytön sisäistä vettä, ei pohjavettä. Pohjaveden havaintoputkissa havaittiin vettä noin 5,6 7,0 metrin syvyydellä maanpinnasta PVP1 tasolla +141,6 ja PVP2 tasolla +143,9. Vesi pohjavesiputkissa on todennäköisesti kaatopaikan sisäistä vettä eikä varsinaisesti pohjavettä. Pohjavesi (tai kaatopaikan suotovesi) kulkeutuu kaatopaikka-alueen länsiosasta todennäköisesti Koivusenojannotkoon ja edelleen Särkijärveen. Kallion pinnanmuodoista päätellen pohjavesi virtaa kaatopaikka-alueen pohjoisosassa entistä Hepolampea kohti. Tarkempaa tietoa kohteen pohjoispuolelta ei ole. 2.6 Suotovedet Viemärikartan perusteella Vaajakadulla kulkee kaatopaikan halki sekä sadevesi- että jätevesiviemäri. Varmaa tietoa suotovesien keräämisestä kumpaakaan linjaan ei ole. Kaatopaikan suotovesiä purkautuu tontin 3/7059 lammikkoon. 3. TOIMINTAHISTORIA Alueella on toiminut yhdyskunta- ja teollisuusjätteen kaatopaikka vuodesta 1961 vuoteen 1976. Kaatopaikka oli kunnan omistuksessa ja sen asukaspohja oli noin 90 000 asukasta. Toiminnan aikana sinne sijoitettiin historiatietojen mukaan 85 000 m 3 /a jätettä mukaan lukien kiinteää yhdyskuntajätettä, teollisuusjätettä, kuivaamatonta lietettä, nestemäistä teollisuusjätettä tai sakkaa ja mahdollisesti myös teurastamojätettä. Kaatopaikalle on sijoitettu myös ongelmajätteitä ml. öljyisiä jätteitä, liuotinpitoisia jätteitä, syövyttäviä aineita sisältäviä jätteitä, raskasmetalleja sisältäviä jätteitä, syanideja tai isosyanaatteja sisältäviä jätteitä, orgaanisia halogeeniyhdisteitä sisältäviä jätteitä ja muita ongelmajätteitä. Kaatopaikalle ei ole rakennettu pohjarakennetta. Kaatopaikan eteläosan alueella oli aiemmin suota ja pohjoisosassa moreenipeitteistä kalliota. Jätteitä on osittain tiivistetty täyttövaiheen aikana ja käytössä oli jatkuva osittainen peittäminen ja suppea erillissijoitus lietteille. Alueella oli lietealtaita, joihin sijoitettiin myös öljyisiä jätteitä. Alueella oli tiettävästi erillisaltaita myös ongelmajätteille. Altaiden sijainti ei ole tiedossa. Kaatopaikalla on ollut kaatopaikkapaloja toiminnan aikana. Historiatietojen mukaan jätetäytön pintaala on noin 10,6 ha. Ilmakuvista ja vanhoista kartoista arvioitu jätetäytön 3

pinta-ala on 12,1 ha. Jätetäytön tilavuudeksi on historiatiedoissa arvioitu > 1 milj. m 3. Toiminnan aikana ei ollut käytössä suotovesien käsittelyä, ne on kuitenkin tiettävästi viemäröity toiminnan päätyttyä ainakin osittain. Kaatopaikka on maisemoitu pintamailla ja puustolla. Varsinaisia pintarakenteita ei kuitenkaan ole rakennettu. Kaatopaikalla on ollut osittaista valvontaa toiminnan aikana. Alueelle on tehty suppeita jätetäytön ominaisuuksien tutkimuksia 1980-luvulla ja ympäristövaikutuksia on tutkittu 1980-1990 lukujen taitteessa. Suppea tai vahvistamaton perustus/täyttö/hoitosuunnitelma on ollut käytössä samoin kuin lopettamissuunnitelma. Em. suunnitelmia ei kuitenkaan ole saatu käyttöön tämän selvityksen puitteissa. Suomalaisten kaatopaikkojen ongelmajätteistä aiheutuvia riskejä on arvioitu teoksessa Kaatopaikkojen ongelmajätteiden ympäristövaikutukset, Vesi- ja Ympäristöhallitus 1990, ISBN 951-47-4281-8. Riskinarvioinnissa Hepolammin kaatopaikka sai painotetuksi tulokseksi 10,5 pistettä. Eniten pisteitä tutkituista kaatopaikoista sai Saksanahon kaatopaikka Kuusankoskella, 49 pistettä. Hepolammin kaatopaikka sijoittui tutkimuksessa riskeiltään vähemmän merkittävien kaatopaikkojen joukkoon. 3.1 Alueelle tehdyt tutkimukset ja selvitykset Kaatopaikka-alueelle ja sen ympäristöön on kaatopaikan sulkemisen jälkeen tehty useita tutkimuksia, lähinnä erilaisia rakennettavuusselvityksiä. Reunaalueille tehtyjen pohjatutkimusten tuloksia on hyödynnetty kaatopaikan rajauksessa. Alla on tiivistelmät kaatopaikka-alueeseen liittyvistä tutkimuksista, jotka olivat käytössä tähän selvitykseen. Insinööritoimisto Geotesti Ky on antanut perustamistapalausunnon Hervannan ammattikoululle tontille 1/7059/Hervanta 12.5.1984. Maaperätutkimukset on suorittanut Tampereen kaupunki täry- ja painokairauksin. Tontin koillis- ja länsiosa on entistä kaatopaikka-aluetta. Täytön paksuus entisellä kaatopaikalla on ollut 6 7 metriä. Erillisessä maanrakennusurakassa kaatopaikka-alueille on tehty massanvaihto kovaan pohjaan asti. Vesi- ja ympäristöhallitus on julkaissut 31.12.1990 Riskikaatopaikkatutkimuksen pääraportin Kaatopaikkojen ongelmajätteiden ympäristövaikutukset. Tutkimuksessa on käsitelty myös Hepolammin kaatopaikkaa. Insinööritoimisto Geotesti Oy on tehnyt pohjarakennussuunnitelman kohteeseen TKS Hervanta tontilla 2/7058/Hervanta 5.6.1997. Tontille on ajettu runsaasti täytemaata pitkän ajan kuluessa ja alueen koilliskulmassa on vielä 1970-luvulla ollut Hepolampi, jonka pinta on ollut noin 6 m syvyydessä nykyisestä maanpinnasta. Suunnittelualueen etelä- ja länsipuolella on ollut kaatopaikka ja kairaustutkimuksissa havaittiin haisevaa turvetta täyttökerroksen alla. Kalliopinta on varmistettu suunnittelualueen pohjoisosassa ja se viettää koilliseen entistä Hepolampea kohti. Tampereen Viatek Oy:n (Ramboll) Hannu Kaleva on 20.5.1998 antanut perustamistapalausunnon Poliisikoulun ampumaradalle. Ehdotetulle rakennuspaikka 1:lle on tehty 8 painokairausta ja 2 koekuoppaa, joiden perusteella rakennuspaikka 1 olisi entisen kaatopaikan maisemoituun rinteeseen. Tästä johtuen harjoitustalon koillispuolelle sijoittunut rakennuspaikka 1 hylättiin. Tampereen kaupungin Geotekniikkainsinööri Milko Tietäväinen on kirjoittanut lausunnon Hervannanraitin ja Työpajanraitin alueen rakennettavuudesta 15.8.2001. Lausunnossa todetaan, että Työpajanraitin alueella on 4

täyttöä, mutta ei kaatopaikkaa. Maaperän pilaantumisen jatkotutkimusta kuitenkin suositellaan. Käytettävissä on ollut yksi näyte ojan pohjalta, josta on havaittu kohonnut kuparipitoisuus (laboratorio 128 mg/kg). Hervannanraitin suunnasta katsoen ammattikoulun toisella puolella on tiedossa entinen öljyisten vesien imeytyspaikka, jonka ei kuitenkaan ole arvioitu vaikuttavan Hervannanraitin rakennettavuuteen. Hervannanraitin itäpuolinen maankaatopaikka on kuitenkin tiedetty entiseksi yhdyskuntajätteen kaatopaikaksi. Maaperän haitta-ainetutkimuksia on suositeltu alueelle ja Työpajanraitti on arvioitu rakennettavuudeltaan paremmaksi vaihtoehdoksi. SCC Viatek Oy:n (Ramboll) Hannu Kaleva ja Tomi Pulkkinen ovat 14.10.2003 antaneet pohjatutkimus- ja perustamistapaehdotuksen Poliisikoulun harjoitusalueelle. Tutkimukset ovat käsittäneet painokairauksia, koekuoppia ja näytteenottoa. Raportissa ehdotetaan harjoittelualueen siirtämistä pois jätetäytön päältä, merkittävistä rakennuskustannuksista johtuen. Tampereen kaupungin kuntatekniikan- ja liikennesuunnitteluyksikön Kari Hietala on antanut raportin vuonna 2003 tontin 8/7059/Hervanta maaperän pilaantumisen tutkimisesta. Kaatopaikasta otetuissa näytteissä on havaittu merkittäviä haitta-aine pitoisuuksia, minkä perusteella myös suotovesien on päätelty sisältävän haitta-aineita. Tarkastelualueen suotovedet virtaavat alueen luoteisosassa olevaan kosteikkoon, josta ne imeytyvät tai haihtuvat. Kosteikosta otetuissa sedimenttinäytteissä on havaittu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Raportissa arvioidaan alueen kunnostamismahdollisuuksia yleisellä tasolla. Tampereen kaupunki on tehnyt tutkimusraportin 8.6.2005 tontille 2/7058/Hervanta tehdyistä koekuopista. Lähimmäksi Työpajanraitin ja Väkipyöränkadun risteystä tehdyssä koekuopassa havaittiin täyttömaata 3,0 metriin asti, josta alkoi savikerros. Maavesi virtasi kaatopaikan suunnasta tiiviimmän täyttökerroksen päällä, noin 1m syvyydessä. Koekuopassa on havaittu selvästi erottuva, muttei pistävä, lantatunkion ja kaatopaikkajätteen haju. Täyttökerroksessa havaittiin kohonnut kokonaisöljyhiilivetyjen pitoisuus 1 metrin syvyydessä (kenttämittaus 1 103 mg/kg). Insinööritoimisto Geotesti Oy on tehnyt pohjarakennesuunnitelman Veran toimitiloille 17.8.2007. Tontille 4/7058/Hervanta on tehty 2 ja Tampereen kaupungin toimesta kairauksia ja koekuoppia. Rakennuspohjalla on arvioitu olevan 1 6 m sekalaista täytemaata, minkä alla on silttiä ennen moreenia tai suoraan moreenia. Ramboll Finland Oy on tehnyt Tampereen kaupungin tilakeskukselle kaatopaikan riskikartoituksen tontilla 3/7059 ammattioppilaitoksen laajennukseen liittyen vuonna 2008. Riskikartoitusta ei ole vielä raportoitu. Ramboll Finland Oy Tomi Pulkkinen Ryhmäpäällikkö Olli Lehtovaara Suunnittelija 5

KOHDE Historiaselvitys Hepolammin suljettu kaatopaikka Tampere Sijaintikartta 1 : 20 000 Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 6800 fax 020 755 6801 www.ramboll.fi YMP 82122234 H1 2 O. Lehtovaara OLa T. Pulkkinen 29.1.2009