Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040

Samankaltaiset tiedostot
tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Kehittyvä yhdyskuntarakenne. kasvun mahdollistajana. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. Nähtävillä

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Strateginen yleiskaava

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

LIITE 1a. Suunnittelu

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet

Mäntsälän maankäytön visio Rakennemallien kuvaukset

Lempäälän strateginen yleiskaava 2040 Tulevaisuusvaliokunnan työpaja

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Uudella yleiskaavalla resurssiviisaaseen kaupunkiin yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa HSYn

Joukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nykytilan kuvaus. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

Kaavamerkinnät ja -määräykset

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Rakennesuunnitelma 2040

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu TK

RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Yleiskaavan liikenne. Tiina Hulkko Yleiskaavatoimikunta

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

SUUNNITTELUPERIAATTEET

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus

Strateginen yleiskaava Yhteenveto kunnanhallituksen ja yhdyskuntalautakunnan työpaja

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

Citylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki

Jyväskylän seudun 20X0 sopimus

PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys

MAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Uusimaa-kaava Uudenmaan liitto 2018 Päivitetty 9/2019. Ydinalue. Helsingin seudun viherkehä. Ylimaakunnallinen viheryhteys.

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

Uusimaa-kaava 2050 UUDENMAAN RAKENNESUUNNITELMA

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Autotonta sisäänkäyntiä asemalta. Nuuksioon päin voisi kehittää.

KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

UUSI LOHJA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI TAVOITTEET. Kaupunkisuunnittelulautakunta LIM 1

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet:

Strateginen yleiskaava

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

IISALMEN YLEISKAAVA 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. IISALMEN KAUPUNKI PL 10, Iisalmi Puh. (017)

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016

Tampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

TUUSULAN KUNTA, LAHELANPELTO II ARVIOINTITAULUKKO Vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutukset energia- ja ekotehokkuuteen

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

Transkriptio:

Kuntakeskuksen helmi (kartta 1) keskusta ympäristöineen tiivistetään ja kehitetään vireänä asumisen, palveluiden ja työpaikkojen keskittymänä. Intensiivisin täydennysrakentaminen kohdistetaan aseman vaikutusalueelle. Suunnittelussa huomioidaan alueen herkkä ja pienimittakaavainen kulttuuriympäristö. Helmen rakennuskanta on rohkeaa, tulevaisuuteen katsovaa. Uudisrakentaminen on lähinnä kerrostaloja ja kaupunkipientaloja tavoitellen korkeaa aluetehokkuutta. Tämä mahdollistaa myös palvelujen kivijalkatoiminnot. Alueella varataan tilaa yleisille alueille sekä monipuolisesti kaupoille ja palveluille. Helmen alueella on toteutettava laadukasta viherympäristöä sekä varmistettava yhteydet läheisille virkistysalueille. Vapaat ranta-alueet varataan julkiseen käyttöön rantareitistöjä ja näkymäyhteyksiä kehittäen. Alueen toteutuksessa panostetaan laadukkaaseen esteettömyyteen ja liikenneturvallisuuteen. Sääksjärven helmi (kartta 1) Sääksjärven keskustaa ympäristöineen tiivistetään ja kehitetään vireänä asumisen, palveluiden ja työpaikkojen keskittymänä. Intensiivisin täydennysrakentaminen kohdistetaan tulevan seisakkeen läheisyyteen. Alueen rakennuskanta on rohkeaa, tulevaisuuteen katsovaa. Uudisrakentaminen on lähinnä kerrostaloja ja kaupunkipientaloja tavoitellen korkeaa aluetehokkuutta. Tämä mahdollistaa myös palvelujen kivijalkatoiminnot. Alueella varataan tilaa yleisille alueille sekä monipuolisesti kaupoille ja palveluille. Helmen alueella on toteutettava laadukasta viherympäristöä sekä varmistettava yhteydet läheisille virkistysalueille, erityisesti läntiselle metsävyöhykkeelle. Alueen toteutuksessa panostetaan tasoltaan hyvään esteettömyyteen ja liikenneturvallisuuteen., ehdotus (14002) Taajamahelmet (kartta 1) Aluetta kehitetään erityisesti asumisen ja päivittäispalveluiden keskittymänä. Alueelle voi sijoittua ympäristöhäiriötöntä työpaikkatoimintaa. Alueella rakennuskanta on melko tiivistä suosien keskitehokkaita ratkaisuja. Intensiivisin rakentaminen kohdistetaan ensisijaisesti joukkoliikennereittien varrelle ja seisakkeiden sijoittumispaikkojen varmistuessa näiden ympärille. Alueelta varmistetaan yhteydet läheisille virkistysalueille. Alueen suunnittelussa kiinnitetään huomioita erityisesti liikenneturvallisuuteen ja sujuviin yhteyksiin. Kylähelmet (kartta 1) Perinteisissä lempääläläisissä kylissä on jatkossakin tilaa hengittää ja tehdä töitä. Vetovoimatekijöitä ovat maaseutumainen asuminen ja miljöö, yhteisöllisyys sekä mahdollisuus virkistyksen ja elinkeinojen kehittämiseen. Kunkin kylän ominaispiirteiden säilymistä ja elinvoimaisuutta tuetaan mahdollistamalla harkittu lisärakentaminen painottaen kyläkeskuksien lähialueita. Uudisrakentaminen alueella on suunniteltava huolellisesti maalaismaisemia ja rakennettua ympäristöä kunnioittaen. Taajaman läheinen kylämiljöö (kartta 1) Perinteisissä lempääläläisissä kylissä on jatkossakin tilaa hengittää ja tehdä töitä. Vetovoimatekijöitä ovat maaseutumainen asuminen ja miljöö, yhteisöllisyys sekä mahdollisuus virkistyksen ja harkittuun elinkeinojen kehittämiseen. Kylien ominaispiirteiden säilymistä ja elinvoimaisuutta tuetaan mahdollistamalla maltillinen lisärakentaminen olevaa rakennetta täydentäen. Uudisrakentaminen alueella on suunniteltava erityisellä huolella paikallista kulttuuri- ja maalaismiljöötä sekä ja rakennettua ympäristöä kunnioittaen.

Kehittyvä nauhataajama (kartta 1) Lempäälän nauhamainen taajamarakenne muodostuu monipuolisista ja toisiaan tukevista toiminnallisista taajamakeskittymistä. Tiivistyvälle taajamavyöhykkeelle voi sijoittua lisää asutusta, palveluita ja taajamarakennetta tukevia työpaikkoja, jotka mahdollistavat monimuotoisen työnteon. Aluetta kehitetään paikallinen kulttuuriympäristö huomioiden. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota erityyppisten alueiden luontevaan kytkeytymiseen: alueiden suunnittelussa ja täydennysrakentamisessa erityistä huomiota kiinnitetään Lempäälälle ominaisten luontoyhteyksien sujuvuuteen, lähiluontoon ja lähiympäristön laatuun. Julkisia taajaman läheisten rantoja kehitetään virkistyksen rantareittien kokonaisuutena luonto ja kulttuuriperintö huomioiden. Tiivistyvää taajamaa kehitetään eri liikkumismuodoilla hyvin saavutettavana ja liikkumisympäristöltään laadukkaana. Alueiden liikenneympäristöjä kehitetään esteettöminä eritysesti kävely, pyöräily ja joukkoliikenne huomioiden. Joukkoliikenne toteutetaan aluksi linja-autoliikenteenä, mutta mitoituksessa ja toimintojen sijoittelussa varaudutaan myös lähijunaliikenteen laajempaan toteuttamiseen. Kulttuuriympäristön merkittävä arvoalue / kulttuuriympäristön merkittävä helmi (kartta 2) Alueella tapahtuva kehittäminen on sovitettava arvokkaan maiseman ja/tai kulttuuriympäristön vaatimuksiin. Alueen arvot huomioidaan alueelle kohdistuvassa suunnittelussa voimavarana tukien mahdollisuuksien mukaan arvojen säilymistä. Puolustusvoimain alue (kartta 1) Alueen ja sen ympäristön suunnittelussa turvata alueen toimintaedellytykset ja huomioida suojavyöhyke., ehdotus (14002) Merkittävästi parannettava valtakunnallinen rata ja asema/uusi seisake (kartta 1) Rataympäristöä kehitettäessä huomioidaan varaus neljään raiteeseen sekä varaukset lähijuna-asemien sijoittumiselle. Asemien ja seisakkeiden lähiympäristöjen suunnittelussa tulee mahdollistaa sujuva liityntäpysäköinti eri liikennemuodoilla. Ratamaisemaa tulee kehittää taajamamaiseman visuaalisena osana. Potentiaalinen seisakkeen sijainti (kartta 1) Potentiaalinen seisakkeen likimääräinen sijoittumispaikka. Alueen ympäristön suunnittelussa tulee mahdollistaa sujuva saavutettavuus ja seisakkeen toteutumista tukeva tiivis ja tehokas rakentaminen seisakkeen lähiympäristössä. Potentiaalinen ratavarikko (kartta 1) Potentiaalinen raideliikenteen varikon likimääräinen sijoittumispaikka. Varikon sijaintipaikka tulee huolella tarkastella suunnittelun edetessä huomioiden läheiset asuinalueet ja kulttuuriympäristöt sekä ekologiset yhteydet. Ratapihan ympäristö sekä ratavaraus (kartta 1) Aluetta kehitetään monipuolisena yritysalueena kiertotalouden, teollisuuden, puuterminaalien ja muun teknisen huollon alueena huomioiden mahdollinen ratapihan siirto. Alueen kehittäminen edellyttää toimivien kulkuyhteyksien luomista. Alueen luonnontilaa merkittävästi muokkaavat toimenpiteet voidaan aloittaa alueella vasta, kun päätös aktiivisten toimintojen sijoittumisesta alueelle on tehty. Alueen ja sen lähiympäristön suunnittelussa tulee huomioida vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelytoiminnoista aiheutuva suuronnettomuusriski lähialueelle. Mahdollinen tarve yksityiskohtaiselle riskiselvitykselle tai riskinhallintatoimenpiteille tulee arvioida tarkemman suunnittelun yhteydessä.

, ehdotus (14002) Tuotantotoiminnan yritysalue (kartta 1) Aluetta kehitetään tehokkaana yritys- ja tuotantotoiminnan alueina. Alueelle voi sijoittua yritys-, teollisuus- ja tuotantotoimintoja sekä logistisia toimintoja ja palveluja sekä kiertotalouden toimintoja. Nämä voivat aiheuttaa raskaasta liikennettä, melua, tärinää ja päästöjä. Alueella voidaan luoda myös edellytyksiä uusiutuvan energian tuotantoon. Merkittävä monipalvelukeskittymä (kartta 1) Seudullisesti merkittävä kauppa-, yritys- ja työpaikkakeskittymä sekä solmukohta, jonka kehityksessä huomioidaan joukkoliikenteen seudullisesti merkittävä rooli ja kevyen liikenteen paikallinen saavutettavuus. Alueelle sijoittuu monipuolisia pääasiassa työpaikkatoimintoja, kaupallisia palveluja, kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintoja sekä tuotantotoimintaa. Alueella luodaan myös edellytyksiä uusiutuvan energian tuotantoon. Tulevaisuuden yritysalue -selvitysalue 2040 (kartta 1) Alue on pitkän aikavälin varaus monipuolisten työpaikkatoimintojen sekä tuotantotoiminnan alueeksi. Alueen kehityksessä on huomioitava erityisellä huolella liikenneyhteyksien toimivuus ja saavutettavuus, läheisten kulttuuriympäristöjen arvot sekä turvattava luontoarvojen säilyminen. Kasvukehä (kartta 1) Merkinnällä osoitetaan Tampereen ydinkaupunkiseudun 2-kehään tukeutuva yritys- ja tutkimustoiminnan sekä asumisen vyöhyke. Kasvukehän liikenneyhteyksiä suunnitellaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Tien ympäristöön sijoittuvia alueita rakennetaan vaiheittain kiinnittäen huomiota toteutusjärjestykseen sekä varmistaen saavutettavuus Sääksjärven keskustasta. Reittiä kehitettäessä huomioidaan poikittaisen joukkoliikenteen sujuvuus. Maankäytön suunnittelussa tavoitellaan tiivistä ja sekoittunutta maankäyttöä sekä edistetään toimintojen saavutettavuutta eri liikkumistavoin. Suunnittelun yhteydessä tulee varmistaa myös virkistys- ja viheryhteyksien jatkuvuus. Kasvukehä II (kartta 1) Merkinnällä osoitetaan valtatien 3 oikaisuun tukeutuva yritys- ja tutkimustoiminnan vyöhyke. Kasvukehän liikenneyhteyksiä suunnitellaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Tien ympäristöön sijoittuvia alueita rakennetaan vaiheittain kiinnittäen huomiota toteutusjärjestykseen sekä varmistaen hyvä saavutettavuus. Maankäytön suunnittelussa tavoitellaan tiivistä maankäyttöä sekä edistetään toimintojen saavutettavuutta eri liikkumistavoin. Suunnittelun yhteydessä tulee varmistaa myös virkistys- ja viheryhteyksien jatkuvuus.

Taajamarakenteen runkoyhteydet (kartta 1) Liikkuminen Lempäälässä on helppoa, harkittua ja mahdollisuuksien mukaan päästötöntä. Merkityt reitit muodostavat rungon Lempäälän nauhataajamalle sekä toimivat ensisijaisina joukkoliikenteen pääyhteyksinä. Teitä ja niiden ympäristöjä kehitetään sujuvina taajamaliikenteen väylinä, joissa huomioidaan erilaiset liikkumistavat ja - palvelut kävely, pyöräily ja paikallisliikenne sekä julkinen liikenne. Teitä kehitetään ensisijaisesti taajamaa palvelevina kokoojakatuina, joiden nopeudet ovat hillittyjä ja joita pitkin joukkoliikenne kulkee. Lisäksi pyöräily-yhteyksiä taajaman laidoilta runkoyhteyden varteen sijoittuville joukkoliikennepysäkeille parannetaan. Liikenteen haittoja pyritään vähentämään aktiivisesti eri keinoin., ehdotus (14002) Moottoriväylä, valtatie 3 (kartta 2) Merkittävästi parannettava moottoriväylä, valtatie 3 (kartta 2) Uusi moottoriväylä, valtatien 3 Puskiaisten oikaisu (kartta 2) Tärkeä seutu- tai yhdystie (kartta 2) Uusi tie, 2-kehä (kartta 2) Kehittyvä moottoritieympäristö (kartta 1) Tien ympäristöä kehitetään houkuttelevana yritysten sijoittumisvyöhykkeenä, jonka maisemakuvassa vaihtelevat monimuotoiset yritysalueet sekä perinteinen lempääläläinen maalaismaisema. Moottoritien aiheuttamia haittoja pyritään aktiivisesti vähentämään yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Kehittyvä tieympäristö (kartta 1) Pitkän aikavälin potentiaalinen varaus yritysten sijoittumisvyöhykkeelle. Maisemakuvassa tulevat vaihtelemaan perinteiset laajat lempääläläiset maalaismaisemat sekä yritysalueet. Yhteisliikenteen potentiaalinen kehittämislinja (kartta 1) Merkityt reitit muodostavat potentiaalisen joukkoliikenteen ja muun palveluliikenteen reittejä sekä taajaman runkoyhteyttä tukevat reittejä.

Luontomatkailun ydinalue (kartta 1) Aluetta kehitetään alueen luontoarvojen ehdoilla matkailun kohdealueena. Rakentaminen alueella on suunniteltava paikallista kulttuuri- ja maalaismiljöötä kunnioittaen. Luonnonrauhan ydinalue (kartta 1) Luonnon hyvinvointi ja hyvinvointivaikutukset ovat tärkeä osa Lempäälän vetovoimaa. Alueelle luodaan merkittävä virkistyksen ja luonnonrauhan kokonaisuus. Luonnon ydinalue pyritään säilyttämään rakentamattomana sekä riittävän laajana ja yhtenäisenä. Alueelle tai läheisyyteen tulee välttää sijoittamasta toimintoja, jotka merkittävästi vaarantavat luontoarvoja tai aiheuttavat häiriötä luonnolle tai ihmisille. Metsävyöhyke (kartta 1) Aluetta ylläpidetään ja kehitetään yhtenäisenä, toiminnoiltaan ja luonnonympäristöltään monipuolisena metsäalueena. Aluetta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon toimivien ekologisten yhteyksien sekä viihtyisien virkistysyhteyksien kytkeytyminen muille alueille., ehdotus (14002) Olemassa olevat tärkeät ekologiset yhteydet (kartta 1) Alueen ja sen ympäristön suunnittelussa huomioidaan erityisellä huolella viheryhteyden säilyminen osana yhdyskuntarakennetta. Ekologisen yhteyden säilyminen ja kehittäminen tulee turvata tarkemmassa suunnittelussa. Kehitettävät ekologiset yhteydet (kartta 1) Ekologinen yhteys sijoittuu osaksi tiivistä ja täydentyvää taajamarakennetta. Yhteyden tarkempi sijoittuminen, säilyttämismahdollisuudet sekä kehittämismahdollisuudet ja -tavat tulee arvioida tarkemmassa suunnittelussa. Birgitan polku (kartta 2) Polkuverkostoa kehitetään seudullisesti houkuttelevana reittinä mahdollistaen sekä lähiretkeily että pidempimatkainen patikointi reitin eri osissa. Polkuverkoston jatkuvuus ja kulkemisen miellyttävyys huomioidaan muussa suunnittelussa. Pohjavesialue (kartta 2) Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden laatua, määrää tai vedenhankintakäyttöä. Hiljainen alue (kartta 2) Alueen suunnittelussa huomioidaan pyrkimys säilyttää alue hiljaisena. Alueelle tai sen lähisyyteen tulee välttää sijoittamasta toimintoja, jotka merkittävästi lisäävät alueen melua.