Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja

Samankaltaiset tiedostot
Smolttien alasvaellus: Ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa: ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia

Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa

Alasvaellusrakenteen jatkosuunnittelu ja kehittely (Billnäs) Kuva: Piia Nordström, Raaseporin kaupunki

MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS

Alasvaellustyöpaja Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lohikalojen alasvaellus Iijoessa: Tutkimustuloksia ja alasvaellusreittien yleissuunnitelma

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne

Rakennettujen jokien vaelluskalat

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi

Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimuskokonaisuudet. Sateenvarjot I-III. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA FOKUS, SISÄLTÖ, AIKATAULU JA RAHOITUS

EKOenergia verkosto ja merkki

Sateenvarjo III

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia

Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta

Esiselvitys smolttien ohjausrakenteesta Iijoen Haapakoskella

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

Toimivatko kalatiet? - Projekti loppusuoralla

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle

Lohen vaelluspoikaset rakennetuissa joissa

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

Iijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Vesijärvestä Sargassomerelle

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Vaelluskalat palaavat Iijokeen. LOHEN VAELLUSPOIKASTEN TELEMETRIASEURANTA IIJOEN ALAOSALLA v. 2010

Kokemäenjoen ankeriastutkimus

Maa- ja metsätalousministeriö Lausuntopyyntö valtioneuvoston asetuksesta kalastuksesta annetun asetuksen muuttamiseksi (1498/01.


Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

TOIMIVATKO KALATIET?

Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa ongelmat ja ratkaisumahdollisuudet

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet

Kala- ja vesitutkimuksia nro 98. Petri Karppinen & Ari Haikonen

Mitä Otvassa saavutettiin? Iijoki Foorumi, Kierikkikeskus,

Itämeren lohikantojen tila

EKOenergia verkosto ja merkki

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta

Tervetuloa Hiidenvesi-iltaan!

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Vaelluskalojen alasvaellusrakenteisiin liittyvän työpajan muistio

Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta

OHJELMA. Keskiviikko Rekisteröityminen 9.00 Tervetuloa tilaisuuteen! Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

RIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus. VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi Aki Mäki-Petäys RKTL

Sateenvarjo II Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet

YLISIIRTOJEN TUTKIMUKSELLISET HAASTEET

Kala- ja vesijulkaisuja nro 231. Haikonen, A., Kervinen, J. ja Karppinen, P.

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

VOIMALAITOSPADON YLÄPUOLISEN OSAN VAELLUSKALOJEN OHJAUSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU TEKNISTALOUDELLINEN VERTAILU

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Penobscot-joen entisöintiprojektin valvonta

Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Kotimaista säätövoimaa vedestä

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Istutusten tuloksellisuuden seuranta: PIT-telemetriasta ratkaisu?

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

Järvilohen telemetriatutkimukset. Saimaalla. Jorma Piironen RKTL/Joensuu

Panu Oulasvirta Alleco Oy

Transkriptio:

Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja Kuva: A. Lamberg Alasvaellustyöpaja, Helsinki 5.12.2018 Panu Orell, Luonnonvarakeskus

Esityksen sisältö Yläkanava-voimalaitos-alakanava Alasvaellusongelmien demonstraatiot Iijoki ja Kemijoki, istutustulokset Iijoki telemetriatulokset Tornionjoki vs. Kemijoki telemetriatulokset Alasvaellusongelmien syitä Alasvaelluksen järjestämisen perusperiaatteita Potentiaalisia alasvaellusratkaisuja 2 Panu Orell

Kuva: PVO-Vesivoima Oy 3 Panu Orell

4 Panu Orell

50 km 50 km 5 Panu Orell

Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetussa ja luonnontilaisessa joessa Kemijoki Tornionjoki Vapaa Vapaa Rakennettu 6 Panu Orell

7 Panu Orell

8 Panu Orell

Ongelmien syyt? Alasvaellukselle ongelmia aiheuttavat useat eri tekijät Tutkittua tietoa eri osatekijöiden merkityksestä on niukasti Hitaasti virtaavat patoallasketjut predaatio Vedenoton syvyys vaellus pysähtyy yläkanaviin predaatio Turbiinien läpiuinti stressi, vammat ja kuolleisuus Haluttomuus uida usean padon läpi Vaellus pysähtyy tavallisesti 2-3 padolle tultaessa Kalat oppinevat välttämään ikävyyksiä 9 Panu Orell

Alasvaelluksen järjestämisen perusteita Neljä vaihtoehtoista alasvaellusmahdollisuutta Turbiinien läpi Säännöstelypadon kautta (ohijuoksutus) Alasvaellusreitti (alasvaelluskalatie) Pyynti ja kuljetus Alasvaellusreitti koostuu kolmesta pääosasta Ohjausrakenne Sisäänkäynti Alasvaellusväylä Uloskäynti Tavoitteena tehokas ja nopea kalojen ohjaus voimalaitoksen ohi USA: 96 % kaloista ohittaa laitoksen 24 h tunnin sisällä! 10 Panu Orell

Kaksi ohjausrakenteen tyyppiratkaisua Angled rack välppärakenne Kulmaan asennettu roskavälppä Kiinteä rakenne Ulottuu pinnasta pohjaan Yleensä korkea ohjaustehokkuus Pienet-keskikokoiset joet Kelluva ohjausaita Kulmaan asennettu kelluva rakenne Kattaa vain osa joen syvyydestä Parhaimmillaan hyvä ohjaustehokkuus Keskikokoiset-suuret joet 11 Panu Orell

Penobscot, Stillwater 12 Panu Orell

Penobscot, Stillwater Ohjausrakenne Angled rack = roskavälppä Tiheävälinen välppä (välit 25 mm) Asennettu loivaan kulmaan Rakenne kiinteä, ulottuu pohjaan asti Alasvaellusväylä Kaksi sisäänkäyntiä, virtaama n. 3 m 3 /s Pintasisäänkäynti, 2/3 Pohjasisäänkäynti, 1/3 (ankeriaille) Alasvaellusväylänä betoniramppi 13 Panu Orell

14 Panu Orell

Kennebec, Lockwood 15 Panu Orell

Kennebec, Lockwood Ohjausrakenne Kelluva ohjausaita Worthington boom Ulottuu n. 3 m syvyyteen Muodot ja mallit säädettävissä Alasvaellusväylä Lyhyt aukko-putki suoraan padon läpi Alasvaellusväylään vettä n. 10 m 3 /s 6 % voimalan virtaamasta 16 Panu Orell

17 Panu Orell

Yhteenveto Alasvaelluksen turvaaminen on yhtä tärkeää kuin kutuvaelluksen! Tehokkaita alasvaellusreittejä on olemassa Ohjausrakenne sisäänkäynti alasvaellusväylä Alasvaellusreitti vaatii vesityksen Ratkaisut ovat aina kohdekohtaisia Suomessa tarve alasvaellusreiteille Tarve korostuu useiden patojen joissa (esim. Iijoki, Kemijoki) Kehitystyö käynnistynyt muutamissa kohteissa 18 Panu Orell

KIITOS! Kuva: A. Lamberg 19 Panu Orell

20 Panu Orell