Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015
Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi. - Tove Jansson 2 9.11.2015
3 9.11.2015
Syrjäytymisestä Ei ole olemassa yhtä syrjäytyneiden ryhmää Suurimmassa vaarassa ne, joiden omat resurssit ja mahdollisuudet ympäristön tukeen ovat olleet jo alun alkaen muita vähäisempiä Syrjäytyminen siirtyy sukupolvesta toiseen, mutta se ei periydy geneettisesti eikä ole yksilön ominaisuus Ulkopuolisuus Elämänhallinnan puute Avuttomuus
Syrjäytymisen hinta Valtiontalouden tarkistusviraston arvio 1 milj./ syrjäytynyt nuori Luvut eivät sisällä henkisen pääoman menetystä Lähde: Jukka Mäkelä, mukaillen: Nilsson, Wadeskog SEAB 2008
Syrjäytymisen kokonaishinta Lähde: Jukka Mäkelä, mukaillen: Nilsson, Wadeskog SEAB 2008
Syrjäytyminen etenee vaiheittain Kiinnittyminen yhteiskuntaan Normi 6v 16v Syrjäytymiskuilu 18v 24v Ulkopuolisuuden identiteetti Aika Lähde: Jukka Mäkelä, mukaillen: Nilsson, Wadeskog SEAB 2008
8 9.11.2015
Sosiaalinen osallisuus Syrjäytymisen vastakohta Vuorovaikutusta ja tekemistä Kokemus olla osa jotain yhteisöä/yhteiskuntaa Matka ja päämäärä Joskus matka on ainoa päämäärä Osallisuutta on olemassa myös palvelujärjestelmän ulkopuolella Osallisuuden kokemus syntyy yhteisöissä Ihminen on oman elämänsä asiantuntija 9
Koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuus näkyy nuorilla myös muina ongelmina % 40 35 30 25 20 15 10 5 0 NEET= Not in Employment Education or Training ei NEET NEET 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 0 1 2 3 4 5 1987 syntyneen NEET vuosien summa 1987 synt. toimeentulot uki 1987 synt. psyk poli tuomio (ehdollinen/ ehdoton) Larja, Törmäkangas, Merikukka, Ristikari, Gissler, Paananen. 2015. Mittaako NEET-indikaattori syrjäytymistä? 10 9.11.2015
Ystävien merkitys näkyy kaikessa THL Kouluterveyskysely, peruskoulu 8. ja 9.lk, 2004-2013 Joka 6. lla 20-34-vuotiaista sosiaalisen tuen ja yhteisyyden puutteita tai yksinäisyyden kokemuksia, Lähde: Shemeikka ym. 2015. 11 9.11.2015 11
Maahanmuuttajataustaiset, etenkin ensimmäisen polven nuoret joutuvat useammin kiusatuksi ja kokevat fyysistä uhkaa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % Matikka ym. 2014. Kouluterveyskysely 2013, Peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat 12 9.11.2015 12
Vieraskieliset nuoret kantaväestön nuoria suuremmassa syrjäytymisvaarassa Lähde: Pekka Myrskylä/Tilastokeskus. Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa 2014 Pohjois-Savon ELY-keskus, toukokuu 2014. 13 9.11.2015
Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa liittyvät muihin vaikeuksiin Ei keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa 25% Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa 20% 15% 10% 5% 0% Ei ystävää Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa THL Kouluterveyskysely 2013 Osallistunut muiden kiusaamiseen vähintään kerran viikossa Paljon vaikeuksia tehtävissä Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 14 9.11.2015 14
Osallisuuden tukeminen tulee aloittaa ihmisten arkipäivästä Työskentelyn tulee lähteä liikkeelle osallistujien itsensä taidoista, mielenkiinnon kohteista ja toiveista käsin Kiinnitettävä huomiota osallisuuden edellytysten luomiseen, mm. Sijainti Aukioloajat Maksuttomuus Toiminnan keskityttävä Ihmisten kohtaamiseen, ei tiettyihin menetelmiin, Läsnäoloon ja kanssakulkijuuteen Arkisiin jaettuihin ja hitaisiin kohtaamisiin Ovien avaamiseen kiinnostumiseen
Ongelmakeskeisyydestä vahvuuksien tukemiseen ja tulevaisuuden näyn luomiseen Useita koulun aloituksia Erotettu koulusta Oppimisvaikeudet Koulu keskeytynyt/ keskeytymässä Koulusta myöhästymistä Koulupoissaolot Koulukiusaamista Poissaolot työpajalta Ero seurustelukumppanista Arjesta selviytyminen Asioiden hoitamatta jättäminen Armeija keskeytymässä/poistettu armeijasta 16 Kannatellen, Lavikainen - Oman tulevaisuuden suunnittelu - Toimeentulon parantaminen - Koulutukseen hakeutuminen - Omien vahvuuksien löytyminen - Arkielämään liittyvistä tavallisista asioista selviäminen - Osallistuminen harrastusja järjestötoimintaan - Paremmat sosiaaliset valmiudet Paula Saikkonen, Sanna Blomgren, Pekka Karjalainen ja Minna Kivipelto Poistaako sosiaalityö huono-osaisuutta? Alkoholin ongelmakäyttö Päihteet Vuorokausirytmi sekaisin Asunnottomuus Ongelmallinen rahankäyttö Työttömyys/ilman koulutusta Mielenterveysongelmat Mielialaongelmat Huono motivaatio Moniongelmaisuus Jää neljän seinän sisälle Käsittelemättömät asiat
Omatoimisuus lisääntyy, tiiviin tuen tarve vähenee 17 Alkuun voi olla pitkä matka Lähde: Nuoret eteenpäin 2015 Olemassa olevat palvelut tukevat nuorta eteenpäin Kannatellen eteenpäin Elämä haltuun Nuoren kokonaistilanteen selvittäminen, tavoitteiden asettaminen Kontakti nuoreen 9.11.2015 Syrjäytynyt nuori Nuori pääsee olemassa olevien palveluiden piiriin Nuori tekee itselleen jatkosuunnitelman, tuki jatkuu Mielekäs tekeminen ja kuntoutuminen Yksilötapaamiset, toiminnalliset ja kuntouttavat ryhmät Luottamuksellisen suhteen luominen Nuori kohdataan hänelle tutussa ympäristössä Nuori saa oman työntekijän
Auttavia käsiä tarvitaan syrjäytymisen ehkäisemisessä ja osallisuuden edistämisessä oikein kohdennettuna vaikuttavat hankkeet ja 3.sektorin toiminta tärkeää Miran tarina: http://www.hs.fi/elama/a1361944620534 18
19 Tarvitaan osallisuutta ei toimenpiteiden kohteena olemista Todella syrjässä olevien etsimistä ja löytämistä Vertaistoiminnan vahvistamista Sosiaalisten verkostojen mukaan ottamista Matalan kynnyksen asiakaslähtöistä toimintaa (ei passiivisuutta) Enemmän omaehtoista toimintaa ja tekemistä Porkkanoita ja positiivista palautetta Nuoren oman ajattelun herättelyä, rohkaisua, toimintamahdollisuuksien avaamista ja eteenpäin tuuppimista Tukihenkilöitä, palveluohjausta, kaikkien yhdessä tekemistä
Sokra-koordinaatio hankkeiden tukena Kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Reija Paananen Tutkija, Pohjois-Suomi reija.paananen@diak.fi 040-508 4294 Ritva Sauvola Aluekoordinaattori, Pohjois-Suomi ritva.sauvola@diak.fi Puh. 040 508 8933 Diakonia-ammattikorkeakoulu Uusikatu 46, 90100 Oulu www.thl.fi/sokra Sakari Kainulainen Erityisasiantuntija sakari.kainulainen@diak.fi 20