Vantaa Kaupunkisuunnittelu Toimitiloja Vantaankosken asemalle / Ratastie 4 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 7.12.2010 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002104 Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.12.2010
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutos nro 002104, 7.12.2010 Asemakaavamuutos Vantaan kaupungin 17. kaupunginosa, Martinlaakso osa korttelia 17106 Kaava-alueen sijainti Alue on tontti 17-106-3 osoitteessa Ratastie 4 Sijaintikartta ja suhde kaupunkirakenteeseen. 2. TIIVISTELMÄ Kiinteistöosakeyhtiö Sanomalan keskusalue / Sanoma Oyj hakee Ratastie 4:ssä sijaitsevan liiketontin kaavamuutosta toimistorakentamiseen. Tontti on rakentamaton. Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on työpaikkaaluetta, mutta Monsaksenraitin pohjoispuolella sijaitsee vahastaan pientaloalue. Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on liikerakennusten korttelialuetta KL, jonka tonttitehokkuus on e = 0,50, rakennusoikeus 3 538 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontti esitetään muutettavaksi toimistorakennusten korttelialueeksi KT, tonttitehokkuudella e = 1,2, mikä tuottaa 8 491 k-m2 (kerrosneliömetrin) rakennusoikeuden. Siitä 1 500 k-m2 saa käyttää liiketiloja varten. Suurin sallittu kerrosluku olisi kuusi. Rakennus tulee sijoittaa kiinni tontin rautatien puoleiseen reunaan. Kaavamuutosta perustelevat yleiskaava ja sijainti Kehäradan aseman vieressä. Aseman viereisillä yritystonteilla on käytetty e = 1,2 1,3 tonttitehokkuuksia, vaikka pohjoispuolisella pientaloalueella tonttitehokkuus onkin vain e = 0,20. Alueen pohjoispuoliset omakotiasukkaat ovat vastustaneet kaavamuutosta. Kaavamuutosta on vastustettu myös nettiadressilla. Mielipiteiden johdosta kerrosluku on pientalotontin eteläpuolella kaksi. 1
3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista 1950-luvulta alkaen rakennettua omakotialuetta. Voimalantie on tarkoitus jatkaa Kehäradan ali. Kaksikerroksinen toimistotalo (1990) näkyy maisemassa. Toimitilatontti on nyt autiotonttina. 1950-luvulta alkaen rakennettua omakotialuetta. Suuri rantatie (Monsaksenraitti) reunapuustoineen toimii kevyen liikenteen yhteytenä asemalle. Viisikerroksinen toimitalo (2002), asemakaava sallii kuudennen kerroksen, pohjoissiipi matalampi. Lähiympäristön analyysi. Yleiskaavan työpaikkaalue on vielä avointa niittyä ja metsää. Kehäradan jatke Lentoasemalle valmistuu 2014. Vantaankosken rautatieaseman tuleva pohjoinen sisäänkäynti. Radan yli rakennetaan silta. Kaavoitettava tontti on nyt metsää. Bussiterminaali. Liityntäpysäköintialue valmistui 2010. Vantaankosken aseman eteläinen sisäänkäynti. Martinkyläntie (pääkatu), liittymä Ratastielle. TKa 11.10.2010 Ilmakuvapohja Vantaan kaupunki 2009 Luonnonympäristö Tontilla on nyt kuusimetsää. Maaperältään tontti on pääosin moreenia, alempana silttiä. Tontilla ei ole inventoituja luontokohteita. Rakennettu ympäristö Tontti on rakentamaton. Tontin 17-106-3 pinta-ala on 7 076 m2, tonttitehokkuus e = 0,50 ja siitä laskettu rakennusoikeus 3 538 k-m2. Tontin pohjoispuolinen Myllymäen omakotialue syntyi sotien jälkeen 1950- luvulla, mutta alueella on omakotitaloja eri vuosikymmeniltä. Martinlaakson yritysalue alkoi syntyä 1970-luvulla. Alueelle tulivat ensin Vantaan Energian voimalaitos (1975) ja punatiilinen Sanoman painotalo (1977), sitten Hansaprint (1985). 1990-luvulta alkaen yritysalueelle on rakennettu lisää yritysten toimitiloja, kuten Pöyry 1991 (Jaakonkatu 3), Siemens Nixdorf 1993 (Jaakonkatu 2), VTI Technologies Oy 1997 (Myllynkivenkuja 6), Labsystems 2002 (tontin lounaispuolella, Ratastie 2) sekä teollisuustalo 2007 (Myllynkivenkuja 1). Yritysalueelle on sijoittunut korkeaan tietotaitoon, ympäristöosaamiseen ja informaatiotuotantoon erikoistuneita yrityksiä. Vantaankosken asema avattiin liikenteelle 1991 ja tontin eteläpuolelle valmistui liityntäpysäköintialue 2010. Kehärata Vantaankoskelta Lentoasemalle ja edelleen Tikkurilaan valmistuu 2014. Monsaksenraitilta rakennetaan kevyen liikenteen silta rautatien yli. Sillalta tulee portaat ja hissi Vantaankosken 2
asemalle, joten tontti sijaitsee aivan rautatieaseman sisäänkäynnin vieressä. Rautatieaseman itäpuolella on bussiterminaali. Palvelut Lähin kauppa on Martinlaaksossa Laajavuorentiellä K-supermarket. Martinlaakson asemalle valmistuu noin 9 000 k-m2:n suuruinen kauppakeskus syksyllä 2011. Asemakaava sallii liiketilojen rakentamista myös Vantaankosken aseman itäpuolelle (3 500 k-m2). Liikenne - Autoliikenne: Ratastieltä pääsee Martinkylätien kautta mm. Hämeenlinnanväylälle. Vantaankosken alueesta on laadittu liikenneselvitys (Strafica Oy 2004), jonka mukaan alueelle voidaan sijoittaa rakentamista yhteensä noin 500 000 k- m2. Rataspolulla tulee esiintymään Vantaankosken aseman huoltoliikennettä. Muuta huoltoliikennettä Rataspolulla ei ole tarkoitus sallia. Sanomatie ja Sanomatien liittymä Kehä III:lle valmistuvat 2012. - Joukkoliikenne: Tontti sijaitsee Vantaankosken aseman vieressä. Aseman itäpuolella on bussiterminaali, jonne tullaan rakentamaan kevyen liikenteen silta Monsaksenraitin kohdalle. Asemalta on bussiyhteyksiä eri puolille Vantaata ja Espooseen. Helsingin linjan 453 päätepysäkki on tarkoitus siirtää Vantaankosken asemalle (Vantaan linjastosuunnitelma 2008 2013, YTV 2008). - Kevyt liikenne: Monsaksenraitti on rautatieasemalle johtava jalankulku- ja pyöräilykatu. Kulttuurihistorialliset kohteet - Monsaksenraitti on ollut osa Suurta rantatietä eli varhaiskeskiaikaista maantietä Turusta Viipuriin. Tie on Suomen vanhimpia maanteitä. Tie kulki kirkolta kirkolle ja johti Turun linnasta Viipurin linnaan, joka on 1200-luvulta. Tien merkitys väheni 1700-luvulla ja edelleen 1812, kun Helsingistä tuli pääkaupunki ja liikenne alkoi suuntautua sinne. Osuus Hämeenkylästä Vantaankoskelle muutettiin maantiestä kylätieksi vuonna 1906 ja samalla Hämeenkylästä Helsinkiin johtava kylätie muuttui maantieksi; se on nyt Vanha Hämeenkyläntie. Tästä syystä Suuri rantatie onkin voinut katkeilla useaan osaan Hämeenkylän ja Vantaankosken välillä. Tien korvaava Helsingin ohikulkutie (Kehä III) valmistui 1960-luvulla. Tiemuseo inventoi Suuren rantatien vuonna 1991. Tiestä mahdollisesti löytyvät vanhat rakenteet ovat muinaismuistolain suojaamia muinaismuistoja. Kaavamuutos ei koske Monsaksenraittia, mutta rajautuu siihen. Tekninen huolto Vesi- ja viemärijohdot ovat Monsaksenkujan eteläpäässä ja sadevesiviemäri Ratastiellä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt - Lentomelu: Alueen lentomelutaso on noin 60 db (Ilmailulaitos 2002, vuosien 2003-2030 verhokäyrä). - Rautatiemelu: Rautatien melutaso tontin itärajalla on alle 55 db (ennuste 2030). - Tieliikennemelu: Tieliikenteen melutaso on tontin etelärajalla noin 53 db ja pohjoisrajalla noin 56 db (mallinnus v. 2005). Ennusteen mukaan tieliikenteen melutaso tontin etelärajalla olisi noin 55 db ja pohjoisrajalla noin 60 db vuonna 2030. Tontille kantautuu tiemelua sekä Kehä III:lta että Martinkyläntieltä. 3
Suunnittelutilanne Asemakaavamuutos nro 002104, 7.12.2010 Maanomistus Tontin omistaa Kiinteistöosakeyhtiö Sanomalan keskusalue / Sanoma Oyj. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tavoitteena on mm. että työpaikka-alueita ei sijoiteta erilleen muusta yhdyskuntarakenteesta. Valtioneuvosto 13.11.2008. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Martinlaakso on merkitty keskustatoimintojen alueeksi. Ympäristöministeriö 8.11.2006. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Taajamatoimintojen alue. Keskustatoimintojen alue. Virkistysalue. Viheryhteystarve. Seutuliikenteen rata. (K) Maakaasun runkoputki. Lentomelualue. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde. Kehäkaupungin kehittämisvyöhyke. Yleiskaava Kaupunginvaltuuston 17.12.2007 hyväksymässä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on työpaikka-aluetta TP. Ote yleiskaavasta. A1 Tehokas asuntoalue. A3 Pientaloalue. ET Yhdyskuntateknisen huollon alue. L Tieliikenteen alue. LR Raideliikenteen alue. P2 Palvelujen alue. PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. T Teollisuusja varastoalue. TP Työpaikka-alue. VL Lähivirkistysalue. VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. c Keskustatoimintojen alakeskus. (LJ)- Joukkoliikenteen terminaali. (m1)- Lentomeluvyöhyke 1 (L DEN yli 60 db). (m2)- Lentomeluvyöhyke 2 (L DEN 55-60 db). (Z)- Voimansiirtolinja. Ohjeellinen ulkoilureitti. Historiallinen tie. Ohjeellinen raideliikenteen linjaus. Alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. 4
Asemakaava - Ensimmäinen asemakaava on nro 170400, Vantaankoski 1, vahvistettu sisäasiainministeriössä 21.5.1975. - Voimassa oleva asemakaavassa nro 701100, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.12.2008 ja tuli voimaan 13.1.2010, tontti on liikerakennusten korttelialuetta KL, tonttitehokkuus on e = 0,50. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Tontille saa rakentaa maanalaisen pysäköintitilan (map). Kaava sisältää tonttijaon. Kaavamääräysten mukaan alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaramyymälää. Autopaikkojen vähimmäismäärä on liiketiloille 1 autopaikka / 50 k-m2. Autopaikkoja saa sallitun kerrosalan lisäksi rakentaa tasoihin. Ote ajantasa-asemakaavasta. AOTP 1 KL KTTY KTY LP LRA e = 0,50 II map Yhdistettyjen pientalojen ja pienteollisuusrakennusten korttelialue. Liikerakennusten korttelialue. Toimistorakennusten ja/tai ympäristöä häiritsemättömien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Toimitilarakennusten korttelialue. Yleinen pysäköintialue. Rautatieaseman alue. Tonttitehokkuus. Suurin sallittu kerrosluku (roomalaisin numeroin). Maanalainen pysäköintitila. Rakennusjärjestys Vantaan rakennusjärjestys, Kv 15.11.2010, voimaan 1.1.2011. Tonttijako- ja rekisteri Alue on Vantaan kiinteistörekisterissä. Uusi tontti 17-106-3 (7076 m2) muodostuu tontista 17-106-2 (6591 m2) ja määräalasta 411-2-44-M601 (485 m2). Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284 / 1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Ei ole. 5
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavamuutoshakemus Kiinteistöosakeyhtiö Sanomalan keskusalue / Sanoma Oyj haki kaavamuutosta 10.5.2010 toimistorakentamiseen tonttitehokkuudella e = 1,2 siten, että hanke voisi sisältää liiketiloja 1500 k-m2 ja sallittu kerrosluku olisi kuusi. Tontti sijaitsee Kehäradan aseman vieressä ja on yleiskaavassa työpaikka-aluetta. Ennakkoneuvottelut Sanoma Oyj on neuvotellut kaavamuutoksesta 31.5.2010 ja 26.8.2010. Suunnitteluohjelma Kaavamuutostyö otettiin kaupunkisuunnittelun syksyn 2010 suunnitteluohjelmaan, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 13.9.2010 ohjeellisena. Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin 27.8.2010, lähetettiin osallisille ja julkaistiin internetissä. Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa 4.9.2010. Aluearkkitehti oli tavattavissa myös puhelimitse. Mielipiteet pyydettiin 5.10.2010 mennessä. Osallisia kaavoituksessa olivat hakija, alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat, vuokralaiset ja asukkaat (naapurit), kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset, kaupungin viranomaiset, Uudenmaan liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY, Ratahallintokeskus, Vantaan Energia Oy, Elsa Oyj, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Helsingin seudun liikenne HSL, kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Saadut mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen 1. Pirjo Salo, liikenneinsinööri, 2.9.2010: Ratastien/Martinkyläntien liittymän toimivuudesta ruuhka-aikaan on tullut palautetta kaupungille. Valot tarvitaan liittymään viimeistään Sanoman hankkeen toteuduttua. Ratastien/Martinlaaksontien liittymään on siis hyvä tehdä toimivuustarkastelu, jossa tarkastellaan miten liittymä toimisi liikennevaloilla Sanoman hankkeen toteuduttua. Tässä hankkeessa 7 metrin peruutusväli parkkipaikalla on riittävä. Sanoman alueen kuvaa tutkittuamme huomasimme, että tonttiliittymien lukumäärän tulisi olla pienempi. Tontin sisällä voisi esimerkiksi kulkea Ratastien suuntainen ajoyhteys ja tontilta olla yksi liittymä Ratastielle. Tontilta on vain yksi liittymä Ratastielle. Tontin kaikki liikenne tulee johtaa Ratastieltä. Martinkyläntien ja Ratastien risteykseen rakennetaan liikennevalot. 2. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 14.9.2010: - katujen ja tonttiliittymien suunnittelun yhteydessä huomioitava osoitteiden selkeys ja loogisuus. Tonttiliittymän tulee sijaita osoitteen mukaisessa kohdassa. - Suuret ja/tai korkeat rakennukset on sijoitettava tontille siten, että pelastuslaitoksen raskaalla ajoneuvokalustolla pystytään operoimaan niiden välittömässä läheisyydessä. Huomioitava mahdolliset kansirakenteet. Tontille tulee osoite ja tonttiliittymä Ratastieltä. Lisäksi pelastaminen on mahdollista Rataspolulta ja Monsaksenraitilta. 3. Myyrmäen aluetoimikunta 14.9.2010 päätti, että "Monsaksenraitti on ollut osa Suurta rantatietä eli keskiaikaista maantietä Turusta Viipuriin. Aluetoimikunta esittää, että tontille tuleva yrittäjä huomioisi ja käyttäisi hyväkseen liiketoiminnassaan Monsaksenraitin historiaa." 6
4. Helsingin seudun liikenne HSL 15.9.2010: Ei huomautettavaa. 5. Vantaan Energia Oy 27.9.2010: - Sähköverkko: Vantaan Energia Oy:n pienjänniteverkko sijaitsee alueella karttaliitteen mukaisesti. Vantaan Energia Sähköverkot Oy haluaa, että asemakaavan muutosehdotuksessa huomioidaan sähköverkon sijainti. Mikäli maakaapeleita pitää siirtää, niin siirtokustannusten osalta toimitaan Vantaan kaupungin ja Vantaan Energia Oy:n 20.7.1993 laaditun yhteistyösopimuksen mukaisesti. Pienjänniteilmajohdot kaapeloidaan tontin rakentamisen yhteydessä. - Kaukolämpöverkko: Ei huomautettavaa. Kiinteistö voidaan liittää kaukolämpöön. 6. Museovirasto 30.9.2010 (Dnro 471/303/2010): Museoviraston ja Vantaan kaupunginmuseon välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti rakennetun kulttuuriympäristön osalta lausunnon antajana toimii kaupunginmuseo, jota tulee kuulla asiassa. Arkeologisen kulttuuriympäristön osalta ei ole huomautettavaa. Museovirastoa ei ole tarpeen kuulla asian jatkovaiheissa. Vantaan kaupunginmuseoa on kuultu suullisesti 5.11.2010 eikä kaupunginmuseolla ollut huomautettavaa, koska kaavamuutos ei koske Suurta rantatietä ja tontti on ollut rakentamaton. 7. Jukka Jaakkola, As. Oy Vantaan Monsaksenkuja 5; Varma Valkeinen, Eija Valkeinen, K. Koivusalo, Sirpa Koivusalo, Kari J. Leino, Britt Wilander, Aki Ylijaara ja Sirkka Ylijaara 6.10.2010: Rajanaapureina emme ole saaneet etukäteen tiedotusta aikaisemmasta asemakaavamuutoksesta Monsaksenkuja 2:ssa, kun Aotp-asemakaava on muutettu KTY-kaavaksi, jossa rakennusoikeus nousee 0,5:stä 1,2:een ja kerrosluku 1 1/2:sta neljään. Saimme tiedon asiasta kaupungilta tulleen oman osoitteemme muutosilmoituksen yhteydessä, kun asemakaava oli jo muutettu. Vaadimme kaavan palauttamista ennalleen vedoten osallisten vaikutusmahdollisuuden puuttumiseen kaavamuutoksen ollessa näkemyksemme mukaan merkittävä, emmekä voi missään tapauksessa hyväksyä kerrosluvun korottamista kuuteen pientaloalueen läheisyydestä johtuen. Perustelut: Muutosalueen vieressä on Aotp-asemakaava-alue, joka koostuu pientaloista. Alueella ei ole kaavassa mainittua pienteollisuutta ollenkaan. Tiivis pientaloalue on ollut paikalla vuosia ja tätä rakennettua ympäristöä ja sen käyttöä tulee vaalia asemakaavamuutoksia suunniteltaessa. Kaavamuutoksessa ei ole otettu huomioon vaikutuksia aivan naapurissa sijaitseviin pientaloihin. Esimerkiksi: - taloudelliset haitat kiinteistöjen arvon laskun myötä, - viihtyvyys- yms. näkökohdat, - lain mukaan asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetuille muiden alueiden käytölle, - ohjeen mukaan pientaloalueen muutosraja kerrostaloalueeksi on suojattava riittävällä puisto- ja kasvillisuusalueella ja kerroskorkeus nostettava portaittain muutosalueen rajasta poispäin. Ehdotamme, että alue jää Aotp-asemakaava-alueeksi ja KTY-kaava-alueet rakennetaan tulevan ratalinjan itäpuolelle, jossa ei ole pientaloja lähellä. Se olisi luonnollinen rajaus ja ottaisi lain tarkoittamalla tavalla huomioon ensin rakennetun pientaloalueen. Vaadimme, että alueen (Ratastie 4) asemakaava jää ennalleen. Perustelut ovat samat kuin Asemakaavamuutos nro 001207:ssä. Ratastie 4:n naapurissa Ratastie 2:ssa toimitilarakennukset ovat aivan Martinkyläntien varressa, jossa ne ovat nelikerroksisia (maksimikerrosluku 6) ja 7
riittävän kaukana pientaloalueesta. Lähempänä pientaloaluetta kerroskorkeus on rajattu kolmeen. Naapurialueiden rakentaminen ja lähiympäristön analyysi on kuvattu edellä. Vaikutukset pientaloalueeseen on arvioitu jäljempänä. Monsaksenkujan kaavamuutos, Kehäradan asemakaava nro 701100, on tullut voimaan 13.1.2010. Kaavaan on sisältynyt oma kaava- ja valitusprosessinsa, johon sisältyi mm. ilmoittaminen joka kotiin Vantaalla jaetuissa Vantaan Sanomissa ja kaavoituskatsauksissa Vantaa suunnittelee ja rakentaa -lehdissä. Monsaksenkuja 2:n tonttia käsitellään asemakaavamuutoksessa nro 002107. Rakennusrekisterin mukaan Ratastie 4:n rakennettu kerrosluku on viisi. Tällä asemakaavalla ei puututa viereiseen Aotp-kortteliin 17108, jonka asemakaava on tullut voimaan 9.6.1980. Tämän jälkeen lähelle on valmistunut Vantaankosken rautatieasema 1991. Kehärata Lentoasemalle valmistuu 2014. Kaupunginvaltuuston 17.12.2007 hyväksymässä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on työpaikka-aluetta TP. Alueen lentomelutason Lden 60 db vuoksi uusien asuntojen rakentaminen ei ole mahdollista, mistä syystä asuinkortteli 17111 on muutettu toimitilakortteliksi. Kehärata yhdistää 200 000 asukasta ja 200 000 työpaikkaa, joten Vantaankosken asemaympäristö on merkittävä kehittämiskohde. Kestävän kehityksen mukaisesti asunnot ja työpaikat tulisi keskittää hyvien ratayhteyksien äärelle. Kaupungin kaavoituksella maan arvo voi sekä nousta että laskea eikä maan arvonlaskuja tai -nousuja lain mukaan korvata naapureille eikä naapureilta. Ei ole olemassa säädöstä, joka edellyttäisi asemakaavaan jätettäväksi tarpeettomia viherkaistaleita tai joka määräisi rakentamisen porrastamisesta asemakaavassa. Voimassa olevassa asemakaavassa on kuitenkin esitetty 5 metrin levyinen istutettava vyöhyke, jota ei poisteta. Lisäksi rakentaminen määrätään sijoitettavaksi kiinni tontin radan puoleiseen reunaan ja nykyisen omakotitalon eteläpuolella suurimmaksi kerrosluvuksi annetaan kaksi. Kaavamuutos mahdollistaa tontin tarkoituksenmukaisemman rakentamisen. Katso myös seuraavaa vastausta. 8. Sanna Koivusalo, 5.10.2010: Monsaksenkuja 2:n ja Ratastie 4:n raja- ja lähinaapurit lähettivät teille 5.10.2010 postileimatun mielipidekirjeen koskien asemakaavamuutoksia ko. tonteilla. Olemme avanneet 30.9. adressin vastustaaksemme suunnitelmien toteutumista ja 5.10. mennessä meille tukensa oli jo antanut 143 ihmistä. Näistä osa on asuinalueen muita asukkaita, jotka myös pelkäävät asuinalueensa ja sen viihtyisyyden puolesta, mutta suurin osa on ihmisiä muualta Suomesta, jotka haluavat auttaa meitä vastustamaan asemakaavoitussuunnitelmien toteutumista. Jokaikinen allekirjoitus lisää painoarvoa lähinaapureiden mielipiteelle, jonka vastaanotatte pian kirjeitse. Ohessa liitteenä adressista 5.10. tehty pdfdokumentti allekirjoituksineen. Adressi löytyy myös osoitteesta adressi.dy.fi "Adressi asuinalueen pelastamiseksi "Seuraava vetoomus taustatietoineen on pitkä ja seikkaperäinen, mutta haluan, että myös taustoja ennestään tuntematon saa hyvän käsityksen siitä, miten Vantaan kaupunki osoittaa välinpitämättömyyttään asukkaitaan kohtaan. Lukeminen vie vain muutaman minuutin ja asia on asuinalueen asukkaille ja näiden läheisille todella tärkeä, joten pyydän lukemaan alla olevan selostuksen ja allekirjoittamaan adressin asiamme puolesta. Vantaan Martinlaaksossa, Vantaankosken aseman luoteisreunalla, sijaitsee noin 45 perheen asuttama pientaloalue. Sen vanhimmat asutut talot ovat 50- luvulta, ajalta ennen alueen asemakaavoittamista, ennen Vantaankosken junaasemaa ja ennen Vantaan kaupungin suunnitelmia muuttaa alue tehokkuuden ja maksimaalisen tuoton nimissä kokonaan liiketoimintakäyttöön. Tiiviin asuinalueen laitamille on vuosien varrella noussut suuria tehtaita ja toimistoraken- 8
nuksia asemakaavamuutoksista johtuen. Lisäksi uuden Kehäradan rakennustyöt Vantaankosken asemalta pohjoiseen, yli lähiseudun asukkaiden virkistyskäytössä olleen idyllisen niittymaiseman, ovat jo käynnissä. Tästä liikenneyhteyksien parantumisesta johtuen kaupunki katsoo, että myös asuinalueen lähes koskemattomalle, radan puoleiselle laidalle tulisi rakentaa mahdollisimman korkeita liikerakennuksia. Asuinalue alkoi kasvaa varsinaisesti 80-luvulla ja vielä parin viime vuoden aikana alueelle on rakennettu uusia asuintaloja. Yleiskaavassa asuinaluetta ei kuitenkaan ole edes olemassa, vaan se ja ympäröivät tontit on määritelty lentomelun takia työpaikka-alueeksi. Yleiskaavan "ansiosta" yritysten etu onkin useimmiten mennyt asukkaiden edun edelle, mikä on muun muassa mahdollistanut suunnattoman tehdasrakennuksen pystyttämisen alle 30 metrin päähän rajanaapurissa sijaitsevasta paritalosta. Kun suunnitelmista on asukkaiden voimin valitettu, on Länsi-Vantaan aluearkkitehdin vastine ollut aina samansuuntainen: alue ei ole yleiskaavassa asuntoalue, joten asuintaloja siellä ei myöskään ole, eikä niitä tarvitse huomioida suunnittelussa. Tästä viimeisimpinä todisteina ovat tämänkin adressin perustamiseen johtaneet ilmoitukset kahdesta vireille tulleesta kaavasta koskien alueen rajalla sijaitsevia tontteja. Muun muassa molemman tontin lähinaapureina asuvat vanhempani vastaanottivat ilmoitukset elo-syyskuussa 2010. Toinen ilmoituksista käsitteli rajanaapurissa sijaitsevaa, vanhan autiotilan tonttia, jonka kaupunki osti kuolinpesältä osaksi siitä syystä, että tontti sijaitsee Vantaankosken aseman pohjoispäässä paikalla, josta Kehäradan linjaus kulkee. Silti tontti oli asemakaavassa merkitty samaan käyttöön, kuin muukin asuinalue, eli yhdistetyksi pientalojen ja pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi. (Adressin sisältämä kartta.) 9
Muun muassa vanhempani saivat tontin rajanaapurina ensimmäisen tontin kaavamuutoksia koskevan ilmoituksensa tuolloin elo-syyskuussa, kun tontti oli kaikessa hiljaisuudessa jo muutettu asemakaavassa toimitilakortteliksi ja nyt sille haettiin kerrosluvun korottamista neljästä kuuteen! Maankäyttö- ja rakennuslaissa ohjeistetaan kaavoitusmenettelyssä jotakuinkin niin, että ne, joiden asumiseen kaavamuutos vaikuttaa, tulee olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun (toisin sanoen oikeus valittaa suunnitellusta muutoksesta) ja osallisille on ilmoitettava tästä mahdollisuudesta näiden tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Kuitenkaan vanhempani, saati muut rajanaapurit eivät ole missään vaiheessa kuulleet muutossuunnitelmasta. Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa, jossa tarkemmin määritellään tapa ilmoittaa asemakaavamuutoksista, annetaan mahdollisuus ilmoittaa kaavasuunnitelmista vain niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan eli kunnnallislehdessä, jos katsotaan, ettei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana. Arvelen, että tällä sopivuus-lauseella Vantaan kaupunki perustelee edukseen sen, ettei tontin rajanaapureille ilmoitettu kaavamuutossuunnitelmista talouskohtaisesti kirjeitse, kuten rajanaapureille on tapana ilmoittaa. Kuitenkin edellä mainitussa asetuksessa säädetään jotakuinkin niin, että tiedotuksen on oltava laajempaa kaavamuutoksen ollessa merkittävä. Asuinalueella on eletty siinä uskossa, että autiotilan tontille rakennetaan asemakaavan sallimia, enintään kaksikerroksisia pientaloja, joten mielestäni muutos jopa kuusikerroksisiin toimistokolosseihin on erittäin merkittävä naapuruston näkökulmasta. Näkemykseni onkin, että Vantaan kaupunki on rikkonut maankäyttö- ja rakennusasetusta tehdessään kaavamuutoksen huolehtimatta osallisten tiedonsaannista ja asemakaava tulee palauttaa entiselleen. Samoihin aikoihin edellisen ilmoituksen kanssa saapui tiedotus kaavamuutossuunnitelmasta, jonka kohteena on asuinalueen ja Vantaankosken aseman välissä oleva metsätontti. Se on jo aiemmin kaavoitettu liikerakennuskäyttöön, mutta asuintalojen läheisyydestä johtuen enintään kahteen kerrokseen. Tontin omistama suuryritys hakee nyt kerrosluvun korottamista kahdesta kuuteen tehokkuuden nimissä ja sillä perusteella, että naapuritontilla, asuinalueen eteläpuolella, liiketilan maksimikorkeus on myös kuusi ja junaradan toisella puolella peräti kaksitoista kerrosta. Perusteluissa ei oteta kuitenkaan huomioon, että naapuritontin pohjoisreunassa, asuinalueen välittömässä läheisyydessä, suurin sallittu kerrosluku on asukkaiden valituksen ansiosta vain kolme ja junaradan itäpuoleisten tonttien lähellä ei ole ollenkaan asuinrakennuksia. Toimitetussa ilmoituksessa on myös arkkitehdin luonnos metsätontin käytöstä, josta ilmenee, että jopa kuusikerroksisiksi kohoavia liiketiloja on tarkoitus rakentaa vain metrien päässä lähimmästä pientalosta! Toivomme, ettei asuinalueen viihtyvyyttä ja asuntojen arvoa pilata tällaisilla suunnattoman suurilla toimistorakennuksilla, vaan alkuperäinen asemakaava pysyy. Kummassakaan ilmoituksessa ei oteta sanallakaan kantaa suunnitelmien vaikutuksista asuinalueeseen, mikä on mikä on mielestäni röyhkeyden huippu! Rakennus- ja maankäyttölain mukaan asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka haittaavat kaavassa osoitettujen muiden alueiden käyttöä, minkä lisäksi asemakaava on laadittava niin, että luodaan edellytykset viihtyisälle elinympäristölle, ja jo rakennettua ympäristöä tulee vaalia. Vaikka yleiskaavan mukaan asuinaluetta ei ole olemassa lentomelun takia, on se asemakaavassa määritelty muun muassa pientaloalueeksi siellä jo olevan suuren, tiiviin ja viime vuosina kasvaneen asuntalokannan ansiosta. Alueella on jo nyt länsi- ja etelänaapureinaan suuria teollisuus- ja liiketiloja, mitkä rasittavat alueen käyttöä, viihtyvyyttä ja arvoa. Vielä lähes koskemattomat pohjois- ja itäreunat takaavat, että pientaloasumisessa viihtyvyyttä ensisijaisesti luova rauha ja luonnon läheisyys on olemassa edes jossain määrin. Asuinalueemme on jo vuosia saanut kärsiä yritysten edun takia ja juna-aseman ympäristön tehostussuunnitelmat tulevat toteutuessaan viemään alueelta 10
loputkin siitä viihtyisyydestä, joka siellä joskus vallitsi. Lisäksi vaikka kyseessä on monille alueella asuville loppuelämän koti, ei tieto kiinteistöjen arvon lopullisesta romahtamisesta silti ilahduta. Suunnitelmien toteutuessa asukkailta viedään kaikki, minkä takia tälle asuinalueelle on alun perin koti rakennettu tai ostettu, eikä se ole mielestäni oikein kaupungilta, jonka tulisi taata asukkaillensa hyvät elinolot! Toivon, että allekirjoitatte tämän adressin ja autatte näin asukkaita puolustamaan oikeuttaan oman kodin rauhaan ja näyttämään, ettei Suomessa voi loputtomiin polkea yksityistä ihmistä maahan yritysten maksimaalisen tuoton nimissä. Asukkaiden puolesta kiittäen, Sanna Koivusalo Asukkaat ovat jo osaltaan ryhtyneet toimiin kaavamuutosten järkeistämiseksi, mutta kun vastassa on kaupunki ja suuryritys, jonka olemassaolosta kaupunki on riippuvainen, tarvitsemme kaiken liikenevän tuen asiassamme! Adressi toimitetaan kaavoituksesta vastaavalle Länsi-Vantaan aluearkkitehti Timo Kallaluodolle ennen valitusoikeuden umpeutumista, joten laittakaa tämän adressin linkki eteenpäin kaikille tutuillenne ja puolitutuillekin nyt! Jos haluatte kysyä tai huomauttaa jostain adressiin tai kaavamuutoksiin liittyvästä asiasta, olkaa hyvä ja lähettäkää sähköpostia osoitteeseen info.adressi@gmail.com. Allekirjoittaneet: 158. Sanna Virtanen - Vantaa - 06.10.2010 157. Jarkko Leino - Helsinki - 06.10.2010 156. Anna-Liisa Leino - Helsinki - 06.10.2010 155. Sonja Rantalainen - Vantaa - 05.10.2010 154. Lauri Rantalainen - Vantaa - 05.10.2010 153. Terttu Rantalainen - Vantaa - 05.10.2010 152. Sampo Rantalainen - Vantaa - 05.10.2010 151. Anita Strandberg - Kyrkslätt - 05.10.2010 150. Erja Pyykkönen - Kantvik - 05.10.2010 149. Samu Salovaara - Kantvik - 05.10.2010 148. Juha Salovaara - Kantvik - 05.10.2010 147. Taisto Salovaara - Kantvik - 05.10.2010 146. Ari Salovaara - Kantvik - 05.10.2010 145. Tarja Aaltonen - Vantaa - 05.10.2010 144. raija laatikainen - vantaa - 05.10.2010 143. Riitta Sorri - Kontiolahti - 05.10.2010 142. Mari Hälinen - Kontiolahti - 05.10.2010 141. Thea Järvenpää - Espoo - 05.10.2010 140. Katja Kärki - Vantaa - 05.10.2010 139. Henri Mecklin - Vantaa - 05.10.2010 138. Pipsa Korhonen - Vantaa - 05.10.2010 137. Risto Korhonen - Vantaa - 05.10.2010 136. Riitta Sinervirta - Kuopio - 04.10.2010 135. Jan Pihtsalmi - Loviisa - 04.10.2010 134. Niko Lindman - Kotka - 04.10.2010 133. Riitta Lindman - Vantaa - 04.10.2010 132. Helge Pihtsalmi - Loviisa - 04.10.2010 131. Maja Pihtsalmi - loviisa - 04.10.2010 130. Linus Rehnström - Tammisaari - 04.10.2010 129. Petra Ekholm - Tammisaari - 04.10.2010 128. Kaarlo Rantanen - Lahti - 04.10.2010 127. Ilari Siltanen - Jyväskylä - 04.10.2010 126. Paula Siltanen - Tampere - 04.10.2010 125. Olli Siltanen - Tuusula - 04.10.2010 124. Merja Siltanen - Lahti - 04.10.2010 123. Camilla Busi - Vantaa - 04.10.2010 122. Jani Kauhanen - Vantaa - 04.10.2010 121. Anne Lehtonen - Porvoo - 04.10.2010 120. Tina Melin - Espoo - 04.10.2010 119. Jesse Jokinen - vantaa - 04.10.2010 118. Miranda Heikkinen - Vantaa - 04.10.2010 117. Anne Hänninen - Vantaa - 04.10.2010 79. Tauno Tuomisto - Helsinki - 04.10.2010 78. Ilkka Elers - Hyvinkää - 04.10.2010 77. Tarja Saastamoinen - Helsinki - 04.10.2010 76. Mia Ingman - Kauniainen - 04.10.2010 75. Olli Isoaho - Espoo - 04.10.2010 74. Jouko Laatikainen - Vantaa - 04.10.2010 73. Juha Leino - Vantaa - 04.10.2010 72. Timo Kuula - Helsinki - 04.10.2010 71. Maija Markelin - Helsinki - 04.10.2010 70. Ben Wilander - Espoo - 04.10.2010 69. Nina Elgmren - Helsinki - 04.10.2010 68. Anita Grahn - Helsinki - 04.10.2010 67. Annika Bertlin - Tammisaari - 04.10.2010 66. Mikael Lindfors - Kauniainen - 04.10.2010 65. Minna Wilander - Espoo - 04.10.2010 64. Pontus Ingman - Kauniainen - 04.10.2010 63. Kari J. Leino - Vantaa - 03.10.2010 62. Britt Wilander - Vantaa - 03.10.2010 61. Kristina Hietaniemi - Hyvinkää - 03.10.2010 60. Hanna Kääriäinen - Vantaa - 02.10.2010 59. Lea Kääriäinen - Vantaa - 02.10.2010 58. Juho Suvanto - Vantaa - 02.10.2010 57. Juho Koivusalo - Vantaa - 02.10.2010 56. Lea Niemistö - Vantaa - 02.10.2010 55. Saana Laurila - Hämeenlinna - 01.10.2010 54. Virpi Laurila - Hämeenlinna - 01.10.2010 53. Pertti Laurila - Hämeenlinna - 01.10.2010 52. Milla Laurila - Siilinjärvi - 01.10.2010 51. Aini Aaltonen - Vantaa - 01.10.2010 50. Noa Garam - Helsinki - 01.10.2010 49. Miki Garam - Helsinki - 01.10.2010 48. Sini Garam - Helsinki - 01.10.2010 47. Erkki Laurila - Helsinki - 01.10.2010 46. Tuula Laurila - Helsinki - 01.10.2010 45. Timo Aaltonen - Järvenpää - 01.10.2010 44. Minna Joentakanen - Helsinki - 01.10.2010 43. Soili Honkajoki - Helsinki - 01.10.2010 42. Pekka Pakkanen - Helsinki - 01.10.2010 41. Tiina Konttinen - Vantaa - 01.10.2010 40. Siru Tiilikainen - Vantaa - 01.10.2010 39. Erno Örthén - Vantaa - 01.10.2010 38. Anja Melto - Vantaa - 01.10.2010 37. Martta Forss - Vantaa - 01.10.2010 11
116. Matti Hänninen - Vantaa - 04.10.2010 115. Risto Paajanen - Helsinki - 04.10.2010 114. Mikko Santanen - Vantaa - 04.10.2010 113. Hans Grahn - Espoo - 04.10.2010 112. Riitta Grahn - Espoo - 04.10.2010 111. Heidi Rehn - Helsinki - 04.10.2010 110. Anja Siltala - Vantaa - 04.10.2010 109. Tarmo Appelgren - Joensuu - 04.10.2010 108. Jouni Saarela - Vantaa - 04.10.2010 107. Sari Pirskanen - Turku - 04.10.2010 106. Anniina Ögeturk - Hyvinkää - 04.10.2010 105. Niina Nylander - Turku - 04.10.2010 104. Päivi Auvinen - Vantaa - 04.10.2010 103. Liisa Immonen - Vantaa - 04.10.2010 102. Tuuli Saariaho - Helsinki - 04.10.2010 101. Laila Jokinen - Vantaa - 04.10.2010 100. Marco Berndes - Espoo - 04.10.2010 99. Mika Mehtonen - aikaisemmin Vantaa - 04.10.2010 98. Kari Hakulinen - Kontiolahti - 04.10.2010 97. Bob Wilander - Porvoo - 04.10.2010 96. Paula Jousmäki - Lempäälä - 04.10.2010 95. Boris Wilander - Isnäs - 04.10.2010 94. Brita Wilander - Isnäs - 04.10.2010 93. Veera Lehtovaara - Helsinki - 04.10.2010 92. Paavo Elers - Hyvinkää - 04.10.2010 91. Arja Elers - Hyvinkää - 04.10.2010 90. Jutta Nihtilä - Espoo - 04.10.2010 89. Outi Tossava - Vantaa - 04.10.2010 88. Risto Walden - Helsinki - 04.10.2010 87. Milla Holmström - Kirkkonummi - 04.10.2010 86. Andreas Melin - Espoo - 04.10.2010 85. Sari Kivisoja - Helsinki - 04.10.2010 84. Harri Kallunki - Vantaa - 04.10.2010 83. Tapani Päivärinta - Vantaa - 04.10.2010 82. Maarit Reiman - Vantaa - 04.10.2010 81. Jouni Elers - Porvoo - 04.10.2010 80. Mia Stürmer - Helsinki - 04.10.2010 36. Kim Järvinen - Vantaa - 01.10.2010 35. Heino Kuronen - Vantaa - 01.10.2010 34. Tuula Kuronen - Vantaa - 01.10.2010 33. Sari Koskinen - Vantaa - 01.10.2010 32. Tessa Jalonen - Heinola - 01.10.2010 31. Isabella Öljymäki - ylivieska - 01.10.2010 30. Tia Leinonen - Kärkölä - 01.10.2010 29. Tarja Koski-Sipilä - Hyvinkää - 30.09.2010 28. Johanna Dorota - Vantaa - 30.09.2010 27. Joni Saksholm - Porvoo - 30.09.2010 26. Carina Hellsten - Helsinki - 30.09.2010 25. Teemu Pulkkinen - Vantaa - 30.09.2010 24. Ville Sortava - Vantaa - 30.09.2010 23. Ari Hämäläinen - Vantaa - 30.09.2010 22. Tuomas Pulkkinen - Vantaa - 30.09.2010 21. Liisi Saarinen - Helsinki - 30.09.2010 20. Niina Saarinen - Vantaa - 30.09.2010 19. Miia Saarinen - Vantaa - 30.09.2010 18. Pirkko Saarinen - Vantaa - 30.09.2010 17. Kauko Saarinen - Vantaa - 30.09.2010 16. Kari Pulkkinen - Vantaa - 30.09.2010 15. Eeva Pulkkinen - Vantaa - 30.09.2010 14. Viveka Hellstén - Helsinki - 30.09.2010 13. Mirva Jumppanen - Tuusula - 30.09.2010 12. Pauliina Valtonen - Kirkkonummi - 30.09.2010 11. Meiju Huhtinen - Vantaa - 30.09.2010 10. Kirsi Vuori - Turku - 30.09.2010 9. Maria R - Vantaa - 30.09.2010 8. Olli Ojanperä - Vantaa - 30.09.2010 7. Jenny Lehtonen - Porvoo - 30.09.2010 6. René Messia de Prado - Helsinki - 30.09.2010 5. Riikka Varis - Helsinki - 30.09.2010 4. Kaarlo Koivusalo - Vantaa - 30.09.2010 3. Sirpa Koivusalo - Vantaa - 30.09.2010 2. Tuomas Lehtonen - Espoo - 30.09.2010 1. Sanna Koivusalo - Espoo - 30.09.2010 Pääkaupunkiseutu on kehittynyt paljon 1950-luvulta, jolloin omakotialue syntyi. Helsingin maalaiskunnasta on tullut liki 200 000 asukkaan Vantaan kaupunki. Kaupunkiseutu kasvaa koko ajan ja tulee muuttumaan tulevaisuudessakin. Tontti on saavutettavissa hyvin sekä teitse että rautateitse. Aluearkkitehti ei ole kiistänyt, etteikö alueella asuttaisi. Autiotilan tontti käsitellään asemakaavamuutoksessa nro 002107. Naapurialueiden rakentaminen ja lähiympäristön analyysi on kuvattu edellä. Asemakaavoitukseen osallistumisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 ja 32a :ssä. Monsaksenkujan kaavamuutos, Kehäradan asemakaava nro 701100, on tullut voimaan 13.1.2010. Kaavaan on sisältynyt oma kaava- ja valitusprosessinsa, johon sisältyi mm. ilmoittaminen joka kotiin Vantaalla jaetuissa Vantaan Sanomissa ja kaavoituskatsauksissa Vantaa suunnittelee ja rakentaa -lehdissä sekä internetissä. Asemakaavaan tontin luoteiskulman kerrosluvuksi tulee kaksi kerrosta. Lisäksi rakentaminen määrätään sijoitettavaksi kiinni tontin radan puoleiseen reunaan. Kaavamuutos mahdollistaa tontin tarkoituksenmukaisen rakentamisen. Kaavamuutoksen vaikutuksia pientaloalueeseen ei arvioida vielä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa vaan tässä kaavaselostuksessa jäljempänä. Katso myös edellistä vastausta. 9. Sanna Koivusalo 20.10.2010: ajattelimme informoida otsikossa mainittuja asemakaavamuutoksia vastustavaan adressiimme tulleen edelleen nimiä allekirjoitusten määrän huidellessa jo 186:ssa. Tämän asuinalueen asukkaista 12
suurimman osan nimet ovat siis jo adressissa, eivätkä nämä ihmiset halua kotiensa lähelle toteutuvan tällaisia suunnitelmia. 186. Luka Laitinen - Oulu - 17.10.2010 185. Nella Laitinen - Oulu - 17.10.2010 184. Niina Laitinen - Oulu - 17.10.2010 183. Marko Laitinen - Oulu - 17.10.2010 182. Juha Laitinen - Piehinki - 17.10.2010 181. Piia Laitinen - Piehinki - 17.10.2010 180. Jorma Laitinen - Piehinki - 17.10.2010 179. Raija Laitinen - Piehinki - 17.10.2010 178. Antti Lehtonen - Porvoo - 16.10.2010 177. Esa Lehtonen - Porvoo - 16.10.2010 176. Emma Äänisalo - Vantaa - 15.10.2010 175. Jari Ropponen - Vantaa - 15.10.2010 174. Lea Kettunen - Helsinki - 14.10.2010 173. Soili Voutilainen - Kuopio - 14.10.2010 172. Joonas Vuorela - Vantaa - 14.10.2010 171. Suvi Vuorela - Vantaa - 14.10.2010 170. Marko Vuorela - Vantaa - 14.10.2010 169. Valte Vuorela - Vantaa - 14.10.2010 168. Anne Vuorela - Vantaa - 14.10.2010 167. Ari Vuorela - Vantaa - 14.10.2010 166. Janne Walveranta - Vantaa - 13.10.2010 165. Oliver Walveranta - Vantaa - 13.10.2010 164. Heidi Walveranta - Vantaa - 13.10.2010 163. Kalevi Kortesmaa - Vantaa - 12.10.2010 162. Sirkka Ylijaara - Vantaa - 11.10.2010 161. Aki Ylijaara - Vantaa - 11.10.2010 160. Esa Ylijaara - Vantaa - 11.10.2010 159. Kirsi Vatanen - Vantaa - 09.10.2010 Neuvottelut viranomaisten kanssa - Vantaan kaupunginmuseo 5.10.2010: Ei huomautettavaa. Asemakaavan tavoitteet - Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, joten vertailu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan ei ole tarpeen. (MRA 25 ) Asemakaavamuutos täydentää pääkaupunkiseudun kaupunkirakennetta ja hyödyntää olevaa joukkoliikennettä ja kunnallistekniikkaa eikä ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Asemakaavamuutos on myös maakuntakaavan mukainen. - Suhde yleiskaavaan Asemakaavamuutos on oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen. - Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Kerroskorkeus laskee kahteen tontin luoteisnurkassa, jonka pohjoispuolella on pientaloja. Monsaksenraitin ja Ratastien varrella säilyy istutusvyöhyke. Rakentaminen määrätään kiinni rautatien puoleiseen tontin rajaan. Tontille sallitaan liittymä vain Ratastieltä. Kaavaluonnoksen suhde suunnitelmaluonnokseen. Asemakaavamuutoksen suunnittelu Asemakaavamuutoksen laati aluearkkitehti Timo Kallaluoto. Suunnitteluun osallistuivat maankäytön kehittämispäällikkö Armi Vähä-Piikkiö, liikenneinsinöörit Pekka Haasanen, Pirjo Salo, suunnitteluinsinööri Marika Orava, lakimies Petteri Leinonen ja suunnitteluavustaja Leena Rokala. Hakijaa edustivat kiinteistöpäällikkö Pentti Katainen ja Jarkko Ämtö. Hakijan konsulttina toimi arkkitehti Hannu Jaakkola / Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy. 13
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavamuutos nro 002104, 7.12.2010 Kaavaratkaisu Tontti muutetaan toimistorakennusten korttelialueeksi KT, tonttitehokkuudella e = 1,2, mikä tuottaa 8 491 k-m2 rakennusoikeuden. Siitä 1 500 k-m2 saa käyttää liiketiloja varten. Suurin kerrosluku on kuusi, mutta tontin lounaisnurkassa vain kaksi. Autopaikkoja on varattava sekä toimisto- että liiketiloja varten vähintään 1 ap / 50 k-m2, kun autopaikkoja käytetään yhteiskäyttöisesti. Tämä tuottaa 170 autopaikkaa. Erillispysäköintinä tarvittaisiin toimistoille 140 autopaikkaa (1 ap / 50 k- m2) ja liiketiloille 43 autopaikkaa (1 ap / 35 k-m2), yhteensä 183 autopaikkaa. Pysäköintiä on mahdollista sijoittaa maan alle ja pysäköintilaitokseen. Kaavaratkaisun perustelut Kaavamuutos perustuu oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan. Tontti sijaitsee aivan rautatieaseman vieressä, joten tontin tehokas käyttö toimistorakentamiseen on perusteltua. Rakentamisen keskittäminen rautateiden vaikutusalueille on kestävän kehityksen mukaista. Liikenne Kaavamuutos perustuu valmiiseen joukkoliikenteeseen. Autopaikkoja rakennetaan noin 170-183 kpl. Autopaikkoja saa sijoittaa tasoihin ja maan alle. Martinkyläntien ja Ratastien risteykseen rakennetaan liikennevalot. Autopaikkoja on varattava vähintään - liikkeet 1 ap / 35 k-m2, kuitenkin vain 1 ap / 50 k-m2, jos autopaikat ovat yhteiskäytössä toimistotilojen autopaikkojen kanssa, - tilaa vaativa kauppa 1 ap / 50 k-m2, - toimistotilat 1 ap / 50 k-m2. Palvelut Kaavamuutos mahdollistaa tontille 1 500 k-m2 liiketilaa. Periaate, kuinka maan arvo ja rakentamistehokkuus kasvavat rautatieasemien lähellä. Ympäristön häiriötekijät - Suhde melutilanteeseen Kaavaan annetaan seuraava ääneneristävyysmääräys: Toimistojen ja vastaavien hiljaisten työtilojen ulkokuoren ääneneristävyyden L lento- ja liikennemelua vastaan tulee olla vähintään 35 db(a). Tämä täyttää sekä lento-, että rautatie- ja tieliikennemelun ääneneristävyysvaatimuksen. - Suhde tärinään Korttelin suhde junien aiheuttamaan tärinään on tutkittu Kehäradan asemakaavan nro 701100 yhteydessä. Radalla ei kulje tavarajunia. Tekninen huolto Tontti on liitettävissä valmiiseen kunnallistekniikkaan ja kaukolämpöön. Hulevedet johdetaan tontilta Ratastien sadevesiviemäriin, josta vedet lasketaan Martinkyläntietä länteen ja edelleen Pitkäjärveen. Tavoitteena on, että pintaveden valuma ei kasva nykytilanteesta mitoitussateella (150 l / s / ha). Jätevesiviemärin korko on +41,40 ja tontin alimmat osat ovat alempana, jolloin jätevedet on käytännössä pumpattava. 14
Asemakaavamuutoksen keskeiset vaikutukset - Vaikutukset suhteessa nykytilanteeseen Rakentamaton tontti tulee rakennetuksi, jolloin totuttu metsämaisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Asemakaavan liiketontti muuttuu toimistotontiksi, jolla sallitaan liiketilojen rakentamista. Tontin rakennusoikeus lisääntyy 4 953 k- m2, jolloin maankäyttö tehostuu. Suurin sallittu kerrosluku nousee kahdesta kuuteen. - Vaikutukset suhteessa rakennettuun ympäristöön Rakentaminen vaikuttaa naapuritonttien ja rautatien näkymiin. Vantaankosken aseman ympäristöstä muodostuu toimistokeskus, jossa voidaan tarjota myös tarpeellisia lähipalveluita. Rakennuksen korkeudeksi tulee enintään kuusi kerrosta, tontin luoteiskulmassa kaksi. Uudisrakennus varjostaa aamuisin lähinnä yhtä omakotitonttia, mutta nykytilanteessakin kuusimetsä varjostaa tonttia ja omakotitonttien omatkin puut varjostavat. Sen sijaan pientalojen eteläpuolella pysäköintialueen osalta varjostus vähenee. Työpaikkarakentamisen myötä asuntojen kysyntä kasvaa kaupunginosassa. - Vaikutukset suhteessa luonnonympäristöön Tontin metsäinen luonnonympäristö muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. - Liikenteelliset vaikutukset Alueelta on erinomaiset joukkoliikenneyhteydet, joten oman auton käyttö ei ole välttämätöntä. Töihin myös pyöräillään 10 km säteeltä. Strafica Oy tutki v. 2004, että Vantaankosken alueelle Kehä III:n ja Martinkyläntien väliin voidaan sijoittaa rakentamista yhteensä 500 000 k-m2. Kun sama maanomistaja toteuttaa Hämeenlinnanväylän länsipuoleisen korttelin tonttitehokkuudella e = 1,0 (asemakaavatyö nro 171200), voidaan tämä tontti rakentaa tonttitehokkuudella e = 1,2 ilman että alueen kokonaisliikennemäärä selvitykseen nähden lisääntyisi. Selvityksen mukaan Martinkyläntie tulee leventää 2 + 2 -kaistaiseksi, kun alueen kokonaismaankäyttö toteutuu. Lisäksi tarvitaan Sanomatie Martinkyläntieltä Kehä III:lle sekä Sanomatien eritasoliittymä Kehä III:lle, jotka valmistuvat vuonna 2012. Yleiskaavassa (2007) esitetyn maankäytön liikenteelliset vaikutukset on tutkittu yleiskaavan laatimisen yhteydessä. - Sosiaaliset vaikutukset Kehärata yhdistää toisiinsa 200 000 asukasta ja 200 000 työpaikkaa, kansainvälisen lentokentän, pääkaupungin ydinkeskustan ja kolme aluekeskusta. Alueelle sijoittuva yritys tarjoaa työtä ja toimeentulomahdollisuuksia. Rautatieaseman ja nykyisen asutuksen yhteyteen sijoittuu uusia työpaikkoja. Tällöin ihmisiä liikkuu ympäristössä enemmän varsinkin arkipäivinä. Rakentaminen rautatien vaikutusalueelle ja hyvien bussiyhteyksien varaan mahdollistaa autottoman elämäntavan ja liikkumisen omin voimin, millä on vaikutusta ihmisten terveyteen. Nopeat liikenneyhteydet (sekä rata- että tieyhteydet) mahdollistavat nopean liikkumisen, jolloin liikenteeseen käytetään vähemmän aikaa, ja tämä koituu muun elämän hyväksi. Hanke tarjoaa työtä myös rakentamisvaiheessa. Nämä vaikuttavat mm. ihmisten hyvinvointiin ja sukupuolten tasa-arvoon. - Ekologiset vaikutukset Rakentaminen rautatieaseman viereen mahdollistaa tehokkaan joukkoliikenteen, millä on vaikutusta mm. energian käyttöön ja ilmastonmuutokseen. 15
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavamuutos nro 002104, 7.12.2010 Asemakaavaan liittyy toteuttamissopimus. Tontti on tarkoitus myydä toteuttajalle, kun kaavamuutos on tullut voimaan. Rakennusluvasta ilmoitetaan naapureille ja rakennuspaikalla (MRL 133 ). Vantaalla 7.12.2010 VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluyksikkö Timo Kallaluoto Aluearkkitehti Laatijan yhteystiedot: Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, Timo Kallaluoto, Kielotie 28, 01300 Vantaa timo.kallaluoto@vantaa.fi, p. (09) 8392 2675 16
Kehäradan avorataosuuden rakentaminen on aloitettu. Vantaankosken asema Liityntäpysäköintialue Nykytilanne, joulukuu 2010. 17
Nykytilanne, ortoilmakuva vuodelta 2009. Kuvan ottamisen jälkeen on rakennettu edellisen sivun pohjakartalla näkyvä liityntäpysäköintialue ja on aloitettu Kehäradan avorataosuuden rakentaminen vuonna 2010. 18
Hankkeen viitesuunnitelma Asemakaavamuutos nro 002104, 7.12.2010 Asemapiirros. Julkisivu Vantaankosken asemalle päin. Normaalikerros. Pysäköintikellari. Pihapysäköintitaso. Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy 25.8.2010. 19