S-ryhmän ilmastotavoitteet ja -toimenpeet Vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen, YMPÄRISTÖPÄIVÄ, Oodi
PARAS PAIKKA ELÄÄ paraspaikkaelaa.fi #paraspaikka S-ryhmän 100 tekoa
S-ryhmällä on kunnianhimoiset ja tieteeseen perustuvat (SBT) ilmastotavoitteet Tavoitteena on vähentää oman toimintamme kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030 Iso Juttu -ilmastokampanja: miljoonan tonnin ilmastopäästötavoite vuoteen 2030 mennessä yhdessä kumppaniyritysten kanssa. Asiakkaille tarjotaan tietoa ja vaihtoehtoja oman kulutuksen ilmastovaikutusten vähentämiseen Lisäksi yhteistyöhankkeita arvoketjun eri toimijoiden sidosryhmien kanssa.
Päästöjen vähentäminen omassa toiminnassa ja yhdessä kumppaneiden kanssa
Tavoitteena tuottaa 80 % käyttämästämme sähköstä omalla uusiutuvalla energialla eli tuuli- ja aurinkovoimalla vuoden 2025 loppuun mennessä. Uusiutuvan energian osuus käyttämästämme sähköstä on noin 60 %. Tuotamme 56 % käyttämästämme sähköstä omalla tuulivoimalla. Asennamme noin 37 000 aurinkopaneelia toimipaikkoihimme vuoden 2019 loppuun mennessä Tavoitteenamme on tehostaa energiankulutusta 30 % vuoden 2015 tasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Olemme vähentäneet suhteellista energiankulutusta 34 % vuodesta 2010 muun muassa kansittamalla ja ovittamalla kylmäkalusteita ja vaihtamalla led-valaisimiin.
S-ryhmän Sipoon logistiikkakeskukselle BREEAM Excellent ympäristösertifikaatti Suomen suurin rakennus ja korkeimmat Excellent pisteet 75,5 % Suomessa tähän mennessä. Erityistä huomiota kiinteistön ja alueen energiatehokkuuteen sekä uusiutuvan energian käyttöön. Hyödyntää geobiohybridilaitoksella tuotettua lämpöä sekä kylmäjärjestelmän hukkalämpöä. Järjestelmän kuluttama sähköenergia tuotetaan S-ryhmän omalla tuulivoimalla.
Mukana 93 yhteistyökumppania. Oman toiminnan päästöt vähentyneet 38% vuoden 2015 tasosta.
Kauppa voi vaikuttaa asiakkaille ratkaisuja kestävään kuluttamiseen
Satokausiajattelulla vauhtia kasvisten käyttöön Kaikkien tutkimusten mukaan suomalaiset syövät edelleen liian vähän kasviksia. Tämä on yhteinen haaste. S-marketien ja Prismojen yhteistyö Satokausikalenterin kanssa on kasvattanut muutamassa vuodessa suomalaisten kasvisten kulutusta hurjasti ensimmäisenä vuonna kasvu oli 12 miljoonaa kiloa! Inspiroivat reseptit ja käyttövinkit madaltavat kokeilun kynnystä Pari viikkoa sitten satokausiajattelu löysi tiensä myös ABC-noutopöytiin. Näin tavoitetaan 30 000 ruokailijaa päivittäin.
Omat ostot palvelu Voit seurata omaa kasvisten kulutusta. Tavoitteena on saada suomalaiset syömään enemmän kasviksia.
Suomu nousuun Sesonkikalat uivat myymälöihin. Sesonkikala-konsepti suunniteltu Satokausikalenterin kanssa S-marketeissa ja Prismoissa. Kaikki S-ryhmän ruokakaupoissa tarjolla olevat kalat ja äyriäiset on nostettu kestävistä kalakannoista. S-ruokakauppojen valikoimiin tulee paljon uusia, erityisesti kotimaisia kalatuotteita.
Viestintä toimipaikoissa ja ilta-ale taklaa ruokahävikkiä Hävikinhallinnan tärkein ase on onnistunut tilaaminen. Ns. punalapuilla ja ilta-alella on kuitenkin ollut merkittävä rooli ruokahävikin vähentämisessä. S-ryhmän ruokakaupoista on saanut vanhentumassa olevista tuotteista ilta-alea pian kahden vuoden ajan. Ilta-alen aikana punalaputetuista elintarvikkeista saa myymälän viimeisinä aukiolotunteina -60 prosentin alennuksen. Mukana iltaalessa ovat lähes kaikki S-ruokakaupat. Ensimmäisen vuoden aikana ilta-alekäytäntö pienensi ruokahävikkiä jopa 10 prosenttia. Eniten hävikki väheni pienissä myymälöissä, tuoteryhmistä lihaja maitotaloustuotteissa.
S-ryhmän muovilinjauksen keskeiset tavoitteet
Muovikassien kulutus laskussa ja omat ostot palvelu kertoo kassien kulutuksen
Pienelläkin muutoksella voi saada suuria aikaan Viinirypälerasiat kokivat muodonmuutoksen ja vanha kansi sai väistyä. Muutoksen myötä säästetään muovia miljoonan muovikassin verran.
Panttijärjestelmä laajenee myös mehupulloihin kierrätys tehostuu S-ryhmän omien merkkien, Xtran ja Rainbown muovisiin tiivistemehupulloihin tulee pantti ja ne voi jatkossa kierrättää palauttamalla takaisin myymälään. S-ryhmä haluaa näin lisätä muovinkierrätystä ja hyötyjä ympäristölle. Palautuspulloista syntyy kierrätyksen myötä muun muassa uusia pulloja ja sadetakkeja. Palauttaessa mehupullosta saa 10 40 senttiä pullon koosta riippuen.
Uudet yhteistyöhankkeet kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa
Tulevaisuusvalmennukset Polku ilmastoyrittäjyyteen ja ratkaisuja parempaan kannattavuuteen, ilmastonmuutoksen hillintään ja ruuantuotannon arvostuksen nousuun.
Ilmastoyrittäjyys: resurssitehokkuus hiiliviljely läpinäkyvyys
Mitä jos, ilmastoyrittäjä saisi tulevaisuudessa taloudellisen korvauksen panoksestaan hiilensitojana?
Markkinapaikan kehittäminen ilmakehästä poistetulle hiilelle TARJONTA (hiilensidonta) Kolmannen osapuolen verifiointi Markkinaehtoinen hinnoittelu Kolmannen osapuolen verifiointi KYSYNTÄ (päästöt) Hanke A Hanke B Tuottaja A Tuottaja C Tuottaja B Yritys A Metsitys Pelto- ja peltometsäviljely Sidotun hiilen määrän tieteellinen todentaminen EUR Hiilen markkinapaikka EUR CRC Päästetyn hiilen määrän tieteellinen todentaminen EUR CRC Velvoitettujen sektoreiden yritykset (esim.) Hiilen talteenottoteknologiat Polttoainejakelijat ja liikenne Muut yritykset Sähköntuottaja Yritys B Hanke C Muut hiiltä sitovat hankkeet (esim. soiden ennallistaminen) CRC CRC EUR (S-ryhmä) Yksityiset kuluttajat CRC (Carbon Removal Credit) -jäljitettävyys varmistaa hiilikrediittien aitouden ja jäljitettävyyden
Näe pidemmälle paraspaikkaelaa.fi #paraspaikka Kiitos. Twitter: @Lea Rankinen