VARKAUDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

VARKAUDEN KAUPUNKI VARKAUDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT EHDOTUS Ehdotus 9.10.2007

1 JOHDANTO...1 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin... 2 4 Paikalliset olosuhteet... 3 2 LUKU: JÄTEVEDET...3 5 Vesihuoltolaitoksen jätevesiverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen talousjätevesien käsittely... 4 6 Ulkokäymälän käyttö... 6 7 Sade-, hule- ja kuivatusvesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston alueella... 7 8 Asumisjätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin... 7 9 Karjasuojien ja maitohuoneiden pesuvesien käsittely... 8 10 Tuotantoeläinten lannan, lietelannan ja virtsan levitys... 8 10.1 Yleistä... 8 10.2 Tuotantoeläinten lannan, lietelannan ja virtsan levitys pohjavesialueella... 8 10.3. Tuotantoeläinten lannan, lietelannan ja virtsan levitys asutuksen läheisyydessä... 8 11 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien pesu... 9 12 Lumenvastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely... 9 3 LUKU: ILMANSUOJELU JA PÖLYNTORJUNTA...9 13 Savukaasupäästöjen ja ilmastointilaitteiden haitallisten vaikutusten ehkäisy...10 14 Rakennus- ja kunnostustyöt...10 15 Liikenneväylien, pihojen ja pysäköintialueiden puhtaanapito...10 16 Tilapäisen asfalttiaseman, kiven ja mineraalisen rakennusjätteen murskaus...10 4 LUKU: MELUN TORJUNTA...11 17 Yleissäännös...12 18 Tiedotusvelvollisuus erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta ammattimaisesta toiminnasta...12 19 Erityisen häiritsevä melu yöaikaan...12 20 Erityistilanteet (ylioppilaskirjoitukset, jumalanpalvelukset, päiväkotien lepoajat ym.)..12 21 Ilmoitusvelvollisuus erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta ammattimaisesta toiminnasta...12 22 Äänentoistolaitteiden käyttö...13 23 Ilotulitukset...13 24 Savukaasupuhaltimien ja ilmastointilaitteiden meluntorjunta...13 5 LUKU: KEMIKAALIEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI...13 25 Polttoaineiden ja muiden kemikaalien säilytys ja säiliöiden tarkastus...14 6 LUKU: VALVONTA, RANGAISTUKSET JA VOIMAANTULO...15 26 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja...15 27 Valvonta ja rangaistukset...15 28 Määräyksistä poikkeaminen...15 29 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo...16

1 JOHDANTO Uusi ympäristönsuojelulaki (86/2000) tuli voimaan maaliskuussa vuonna 2000 ja tämä mahdollistaa kuntia laatimaan lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia kuntaa tai sen osaa koskevia määräyksiä, jotka koskevat muuta kuin ympäristösuojelulain mukaan luvanvaraista tai ilmoitusvelvollista toimintaa. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset toimivat uutena ohjauskeinona ympäristönsuojelulain (86/2000) ja -asetuksen (169/2000) rinnalla. Ympäristönsuojelumääräyksiä vastaavia kunnallisia sääntöjä ovat jätehuoltomääräykset, rakennusjärjestys ja terveydensuojelumääräykset, joita on huomioitu ympäristönsuojelumääräyksiä laadittaessa. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen, osaltaan ennaltaehkäistä ympäristön hajapäästöluonteista pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset tulee perustaa ympäristönsuojelulain säännöksien tai sen nojalla annettujen säädösten konkretisointiin ympäristön suojelemiseksi paikallisesti. Määräysten tulee liittyä aina ympäristönsuojelulailla säädettyihin asioihin ja ne ovat lakia tai sen nojalla annettuja asetuksia täydentäviä säädöksiä, joiden sallittu sisältö määräytyy ensi sijassa ympäristösuojelulain aineellisesta sisällöstä. Määräysten sisältöä harkittaessa on edellä olevan lisäksi otettu hallinnossa noudatettavan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti huomioon, että määräysten noudattaminen ei muodostu kuntalaisten kannalta kohtuuttomaksi. Ympäristönsuojelumääräysten luonnos valmisteltiin yhteistyönä naapurikuntien ympäristönsuojelusihteerien kanssa. Luonnoksen pohjalta kunnat tekevät omat paikalliset olosuhteensa huomioon ottavat ympäristönsuojelumääräykset. Työryhmä aloitti ympäristönsuojelumääräysten valmistelun tammikuussa 2004. Työryhmään kuuluivat Varkauden kaupungin ympäristösuojelupäällikkö Karita Krooks ja ympäristönsuojelutarkastaja Päivi Parikka, ympäristösihteeri Hanna Kakriainen, Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymästä ja ympäristönsuojelusihteeri Eila Kainulainen, Heinäveden kunnasta, ympäristönsuojelusihteeri Väinö Kuutti, Joroisten kunnasta ja ympäristönsuojelusihteeri Pentti Laitinen, Leppävirran kunnasta. Ympäristötekniikan opiskelija Anne Parkkinen laati ympäristönsuojelumääräysten luonnoksen perusteluineen opinnäytetyönään. Kangaslammin liityttyä Varkauteen 1.1.2005 jouduttiin ympäristönsuojelumääräysten laadinta aloittamaan uudestaan. Ympäristönsuojelumääräysten valmistelusta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma joka on asetettu yleisesti nähtäville 10.11.2005.

2 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristösuojelulain (86/2000) täytäntöön panemiseksi. Ympäristönsuojelumääräyksillä pyritään tarkentamaan yleisesti hyväksyttyjä velvoitteita. Tavoitteena on helpottaa ympäristönsuojeluvalvontaa ja tuoda selkeästi esiin nykyisin valvonnassa sovelletut laintulkinnat ja näin varmistaa elinkeinonharjoittajien, kuntalaisten ja kiinteistönomistajien tiedonsaanti ja oikeusturva. Tavoitteena on myös vähentää byrokratiaa, kuten vähentämällä ilmoitusmenettelyjä tietyin edellytyksin. Tarkentamalla ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä pyritään myös pienentämään riskejä ja turvaamaan terveellisempi, puhtaampi ja viihtyisämpi ympäristö. 2 Määräysten antaminen ja valvonta Ympäristönsuojelulain 19 :n 1 momentin mukaan määräykset antaa kunnanvaltuusto. Ympäristönsuojelulain 21 :n 1 momentin mukaan kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lain 5 :n 1 momentin mukaan tehtävät hoitaa kunnan määräämä toimielin, jona Varkauden kaupungissa toimii tekninen lautakunta. Ympäristönsuojelulain 21 :n 2 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää sille ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua toimivaltaa, lukuun ottamatta hallintopakon käyttöä, viranhaltijalle siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa säädetään. Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain 7 :n mukaan kunnanvaltuusto voi antaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle oikeuden siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle, jollei laissa erikseen toisin säädetä. Viranhaltijalla, jolle siirretään em. tehtäviä, tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Ympäristönsuojelulain 19.1 :ssä rajataan ympäristönsuojelumääräysten sääntelyalaa siten, että määräykset eivät voi koskea luvanvaraista toimintaa, eivätkä ympäristönsuojelulain 61, 62 tai 78 :ien mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa. Ympäristönsuojelumääräykset ovat säädöshierarkkisesti samantasoisia muiden kunnallisten säännöstöjen kanssa. Tällaisia määräyksiä ovat jätehuolto- ja terveydensuojelumääräykset, rakennusjärjestys sekä eräiltä osin kaavamääräykset. Koska ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelullisin perustein, tulee niissä noudattaa annettua parempaan ympäristönsuojelulliseen tulokseen tai tasoon johtavaa määräystä, vaikka samasta asiasta olisikin määrätty muissa kunnallisissa säännöksissä. Koska ympäristönsuojelumääräykset sitovat kansalaisten ohella myös viranomaisia, tulee muiden viranomaisten lupa-asiaa ratkaistaessa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon, mitä kyseisestä asiasta on ympäristönsuojelumääräyksissä säädetty. Esimerkiksi rakennusluvassa ei tule hyväksyä ympäristönsuojelulliselta toteutukseltaan tai tasoltaan huonompaa jätevesien käsittelymenetelmää kiinteistölle kuin mitä ympäristönsuojelumääräyksissä on edellytetty. Vastaavasti yleisötapahtuman järjestämistä kunnan hallinnassa olevilla yleisillä alueilla koskevassa alueen käyttösopimuksessa tulee ottaa huomioon, mitä ympäristönsuojelumääräyksissä on meluntorjunnan osalta edellytetty. Myös kaavoituksessa tulee kaavamääräykset sovittaa ympäristönsuojelumääräyksiin siten, ettei niiden välillä ole ristiriitaisuuksia.

3 Vesihuoltolain mukaan on kunnan määriteltävä vesi- ja viemärilaitokselle toiminta-alue. Varkauden kaupunginhallitus määritteli Varkauden vesihuollon toiminta-alueen päätöksessään 30.1.2006 40. Toiminta-alueella noudatetaan vesihuoltolakia. Toimintaalueen ulkopuolella noudatetaan Ympäristöministeriön antamaa asetusta talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. 4 Paikalliset olosuhteet Ympäristönsuojelumääräykset koskevat koko kaupungin aluetta. Määräyksissä on otettu huomioon ympäristönsuojelullisesti erityishuomiota vaativat alueet, joille annetaan näitä alueita erikseen koskevia määräyksiä pilaantumisen ehkäisemiseksi. Taajaan rakennettu alueella tarkoitetaan lähinnä asemakaavoitettuja ja niiden lievealueita, suunnittelutarvealueita sekä kylä- ja muita vastaavia alueita. Näillä alueilla erityismääräykset ovat tarpeen erityisesti terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja viihtyisyyden turvaamiseksi. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavedenmuodostumisaluetta, joka on luokiteltu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeäksi I- tai II-luokan pohjavesialueeksi sekä näihin rinnastettavissa olevia muita pohjavedenmuodostumisalueita. Näillä alueilla erityismääräykset ovat tarpeen pohjaveden pilaantumisriskin vuoksi. Suomen ympäristökeskus on määritellyt valtakunnallisesti tärkeät pohjavesialueet. Ranta-alueilla tarkoitetaan vesistöjen ranta-alueita, joilla on lähinnä vesiensuojelun kannalta tarpeen antaa ympäristönsuojelumääräyksiä. Kyse ei välttämättä ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamasta rantavyöhykkeestä tai alueesta, vaan rantaalueet määritellään ympäristönsuojelumääräysten valmistelun yhteydessä kunnan ympäristönsuojelun kannalta tarkoituksenmukaisesti. Virkistys- tai loma-asuntoalueilla tarkoitetaan aktiivisessa käytössä olevia virkistysalueita ja tiiviihköjä loma-asuntoalueita. Näissä on tarpeen rajoittaa häiriötä tuottavia toimintoja, kuten häiritsevää melua aiheuttavia töitä, jotta voidaan ehkäistä muun muassa ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden heikentymistä. Vesihuollon toiminta-alue määritellään vesihuoltolain 1 :ssä alueeksi, jossa vesi- ja viemärilaitos tai vesiosuuskunta huolehtii vesihuollosta. Vesihuoltolain mukaan kunnan on määriteltävä alue, jolla kiinteistöjen liittäminen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka asutukseen rinnastettavan elinkeino- ja vapaa-aikatoiminnan laadun tai määrän vuoksi. Toiminta-alueella sijaitsevalla kiinteistöllä on velvollisuus liittyä vesihuoltoverkkoon, ellei sille myönnetä vapautusta. Toiminta-alueesta päätettäessä on kunnan asetettava tavoitteellinen aikataulu toiminta-alueen eri osien liittämisestä verkostoon (Vesihuoltolaki 8 ). 2 LUKU: JÄTEVEDET Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella on Suomessa noin miljoona asukasta 350.000 asunnossa. Näiden talousjätevedet kuormittavat vesistöjä 350-400 tonnilla fosforia ja 8.000-10.000 tonnilla orgaanista ainetta mitattuna seitsemän vuorokauden biologisena hapenkulutuksena (BHK 7 ). Sekä fosforin että orgaanisen aineen kuormitus on 1,5-1,8 kertainen verrattuna vesihuoltolaitosten viemäriin liittyneen noin 4,2 miljoonan asukkaan jätevesien kuormitukseen. Haja-asutusalueella asuvan yhden henkilön jätevesien orgaaninen aine ja kokonaisfosfori kuormittavat ympäristöä 6-8 kertaisesti verrattuna vesihuoltolaitoksen viemäriin liittyneeseen asukkaan kuormitukseen.

4 Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 1 kohdan perustelujen mukaan määräyksiä voidaan antaa toimista, rajoituksista ja rakennelmista, joilla ehkäistään päästöjä ja niiden haitallisia vaikutuksia. Määräykset voivat koskea jätevesien puhdistusmenetelmiä tai etäisyysvaatimuksia ranta-alueista, ajoneuvojen pesun rajoittamista tietyllä alueella ja öljyn erotuskaivojen edellyttämistä pesupaikoilla sekä muita vastaavia seikkoja. Edelleen perustelujen mukaan ympäristönsuojelumääräyksillä voidaan yksilöidä alueellisesti talousjätevesien puhdistusvaatimuksia. Määräyksissä voi olla tarvittaessa ajoitusmääräyksiä olemassa olevien laitteistojen tason parantamiselle. Valtioneuvosto on säätänyt asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Asetuksen tavoitteena on vähentää talousjätevesistä aiheutuvia päästöjä ja niiden haitallisia vaikutuksia ottaen huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Haitallisia päästöjä ovat ravinteet (fosfori ja typpi), joille asetuksessa on annettu puhdistamistavoitteet sekä taudinaiheuttajat. 5 Vesihuoltolaitoksen jätevesiverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen talousjätevesien käsittely 5.1 Asuinkiinteistöjen jätevesien johtaminen ja käsittely Jätevesien käsittelyssä noudatetaan 11.6.2003 annettua valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla annettuja säädöksiä. Asetuksessa on määritetty haja-asutuksen jätevesien käsittelylle nk. peruspuhdistustason lisäksi lievemmät vaatimukset, joita voidaan perustellusta syystä käyttää erikseen ympäristönsuojelumääräyksissä määritellyllä kunnan alueella. Asetuksen mukaan myös asetusta tiukempia määräyksiä voidaan paikallisiin olosuhteisiin perustuen antaa. Varkaus on vesistöjen rikkomaa ja asutus sijaitsee pääosin vesistöjen rannalla tai läheisyydessä. Meillä on myös erityisen herkkiä vesistöjä, Natura-alueet Mula ja Ruokojärvi. Vesistöjen rannoilla ja Natura-kohteiden suojelun kannalta on perusteltua asettaa näissä asetusta tiukemmat vaatimukset jätevesien käsittelylle. Jätevesien käsittelyssä on mahdollista asettaa lievemmät puhdistusvaatimukset vain harvaan asutuilla alueilla, jotka eivät sijoitu pohjavesialueille eivätkä vesistöjen läheisyyteen. Myös riittävät etäisyydet muuhun asutukseen on edellytyksenä lievempien puhdistusvaatimusten sallimiselle. On erityisesti huomioitava, että asetuksen lievemmät puhdistusvaatimukset täyttävistä jätevesien käsittelyjärjestelmistä, aiheutuva ravinnekuormitus maaperään on kaksinkertainen verrattaessa asetuksen perustasoon. Asetuksessa on säädetty, että vanhojen kiinteistöjen jätevesijärjestelmät tulee saattaa asetuksen vaatimustason mukaiseksi kymmenen vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta eli vuoden 2013 loppuun mennessä. Mattojen pesu siten, että pesuvedet joutuvat suoraan vesistöön, ei ole suotavaa, mutta varsinaista kieltoa ei ole katsottu tarpeelliseksi antaa. Pesuaineita sisältävien jätevesien pääseminen puhdistamatta vesistöön aiheuttaa mm. vesistön virkistyskäyttöarvon laskemista loma-asutusalueilla ja vesistöjen rehevöitymistä. Kaikessa pesussa tulee käyttää ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia pesuaineita.

5 5.2 Jätevesijärjestelmän sijoittaminen ja jätevesien johtaminen ranta- ja pohjavesialueilla Pohjavesialueilla tapahtuvaa jätevesien maaperäkäsittelyä ja maahan imeyttämistä voidaan pitää ympäristönsuojelulain 8 :n vastaisena. Jätevesien sisältämät haittaaineet voivat kulkeutua pohjaveteen aiheuttaen ympäristö- ja terveyshaittoja sekä juomaveden pilaantumista. Tästä syystä vesikäymäläjätevedet on johdettava umpisäiliöön pohjavesialueilla ja säiliö on varustettava täyttymishälyttimellä. Riittävä suojaetäisyys jäteveden maaperäkäsittely- tai imeytyskohdasta talousvesikaivoihin ja muihin vedenottamoihin tarvitaan ensisijaisesti terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. On tärkeää, että jätevesien mahdollisesti sisältämät taudinaiheuttajat eivät pääse leviämään talousvetenä käytettävään pohjaveteen alueilla, joille ei vesijohtoverkosto ylety. Lisäksi on pyrittävä torjumaan nitraattimuodossa olevan typen haitat pohjavedelle. Suojaetäisyyksillä pyritään varmistamaan jätevesien riittävät laimennusolosuhteet näiden haittojen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelumääräyksiä laadittaessa on syytä huomioida jätevesijärjestelmien voimakas kehittyminen viime vuosina. Tästä syystä on hyvä jättää määräyksiin joustavuutta, jottei liian tiukkoja määräyksiä jouduta vähän väliä tarkistamaan. On myös syytä huomioida, että rakennuslupaa myönnettäessä ja toimenpideilmoitusta hyväksyttäessä rakennusvalvontaviranomainen ratkaisee kiinteistökohtaisesti jätevesienkäsittelyn vaatimustason. Pysyvää ja loma-asutusta on useiden sangen pienikokoisten järvien ja lampien rannoilla hyvinkin tiheästi rakennettuna. Järvien ja lampien kuormituksen vähentämiseksi ja niiden vedenlaadun parantumisen mahdollistamiseksi on jätevesien kuormituksen rajoittaminen ja riittävien suojaetäisyyksien käyttö välttämätöntä. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan jätevedet tulee käsitellä ja johtaa niin, ettei niistä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Ympäristönsuojelulain 103 :n mukaan jätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan tai altaaseen. Siksi saostuskaivojen, umpikaivojen tai vastaavien lietteitä ei saa levittää käsittelemättöminä maahan. Myöskään pelloille lannan seassa ei lietteitä saa levittää ilman käsittelyä. Rannoille rakennettaessa tulee huomioida maaperäkäsittelyjärjestelmän ja maahan imeyttämisen riittävät etäisyydet rannasta sekä kunkin vesistön tulvakäyttäytyminen. Näin varmistetaan, etteivät jätevedet pääse mahdollisten tulvien mukana kulkeutumaan vesistöihin. Ranta-alueille rakennettaessa on rakenteiden sijoitus suunniteltava siten, että vältetään tulvista aiheutuvat vahingot. Viime kädessä kuntien rakennuslupia hoitavien viranomaisten tehtävänä on huolehtia siitä, ettei rakenteita sijoiteta liian alas. Määräyksiä vähimmäiskorkeuksista voidaan myös antaa kaavoissa. Suosituksia alimmista rakentamiskorkeuksista vesistön eri osissa antavat alueelliset ympäristökeskukset. Haukiveden ja Unnukan rannoilla maaperäkäsittelylaitteiden sijoittamisessa on syytä huomioida Ympäristöministeriön vuonna 1999 antama suositus alimmista rakentamiskorkeuksista. Alin suositeltava rakentamiskorkeus määräytyy keskimääräin kerran 50 vuodessa esiintyvän tulvavedenkorkeuden perusteella. Suosituksen mukaan Savonlinnan yläpuoliselle Saimaan osalle saadaan alimmaksi suositeltavaksi rakentamiskorkeudeksi ilman aaltoiluvaraa NN +77,80 m. Myös muilla rannoilla on tulvien aiheuttaman vettymisvaaran vuoksi syytä määritellä alin korkeus maaperäkäsittelylle.

Mula ja Ruokojärvi kuuluvat valtakunnalliseen Natura-verkostoon arvokkaina lintuvesinä. Natura-alueen suojelu on tarkoitus toteuttaa yksityismaiden luonnonsuojelualueina. Määräysten mukaan kohteiden suojeluarvoa ei saa heikentää toimilla alueen sisällä tai valuma-alueella. Järvien linnustollinen arvo perustuu laajaan lintuja suojaaviin kasvistoihin ja toisaalta riittäviin vapaisiin laskeutumisalueisiin, hyvään vedenlaatuun ja vähäiseen ihmisvaikutukseen. Järvien ekologisen tilan säilyttämiseksi on tarpeen estää jätevesien rehevöittävä vaikutus. 6 5.3 Vesikäymälän käyttö Vesikäymälän rakentaminen on kielletty ilman tieyhteyttä olevilla kiinteistöillä ja saarilla. Määräyksen tarkoituksena on estää vesikäymälän rakentaminen paikkoihin, joissa säiliöiden ja saostuskaivojen tyhjentäminen ei ole mahdollista pysyvää tieyhteyttä tai asianmukaisilla tyhjennyslaitteilla varustettuja veneitä käyttäen. Kielto ei koske saaria, joihin on pysyvä tieyhteys. Jätevesien käsittelyjärjestelmissä on yleensä saostuskaivot esikäsittelyjärjestelmänä. Myös ne on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, ettei puhdistamo pääse tukkeutumaan. 5.4 Jätevesijärjestelmän huolto- ja kunnossapito Kiinteistön omistajan velvollisuus huolehtia puhdistuslaitteiden toimivuudesta ja velvollisuus tarkastaa laitteiden puhdistusteho perustuvat ympäristönsuojelulain 4 ja 5 :ien mukaisiin yleisiin periaatteisiin ja velvollisuuksiin. Saostuskaivot tulee jätevesijärjestelmän toiminnan varmistamiseksi tyhjentää säännöllisesti. Mikäli saostuskaivojen tyhjennys laiminlyödään, voi seurauksena olla kiintoaineksen karkaamisen myötä varsinaisen puhdistusjärjestelmän, kuten suodattimen tai imeytyskentän toiminnan heikkeneminen ja siten edelleen kuormituksen lisääntyminen. Sakokaivoliete on jätettä, jonka ammatti- ja laitosmainen käsittely ja hyödyntäminen ovat luvanvaraista toimintaa. Jätteentuottajalla on jätelain 6 :n mukaisesti velvollisuus huolehtia jätteen asianmukaiseen käsittelyyn luovuttamisesta. Omassa toiminnassa syntyvän sakokaivolietteen hyödyntäminen levittämällä se peltoon voidaan hyväksyä maatiloilla, joilla on käytettävissä asianmukaiset laitteet lietteen hygienisointia varten. Jätettä saa kuljettaa vain toiminnanharjoittaja, joka on merkitty jätetiedostoon. Kiinteistönhaltijan kirjanpitovelvollisuus perustuu ympäristönsuojelulain 5 :n mukaiseen yleiseen velvollisuuteen olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Varkauden kaupungin teknisellä lautakunnalla ja sen määräämällä viranhaltijalla on ympäristönsuojelulain 83 :n mukaisesti oikeus valvontaan ja ympäristönsuojelulain toimeenpanoa varten saada toiminnanharjoittajalta tarpeellisia tietoja. 6 Ulkokäymälän käyttö Käymälävesien ja jätteiden huuhtoutuminen tulvavesien mukana on estettävä sijoittamalla käymälät riittävälle korkeudelle suhteessa tulviin. Vesien- ja terveydensuojelun kannalta määräys on välttämätön. Kuivakäymälästä saattaa väärin hoidettuna aiheutua haju- tai muita viihtyisyyshaittoja ympäristöön, joten oikeisiin välineisiin ja käymälän asianmukaiseen hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota.

7 Käymäläjätteen sisältämät ravinteet aiheuttavat vesistöön päästessään vesistön rehevöitymistä. Ravinteiden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi on tehokkainta estää jo ennakolta niiden pääsy vesistöihin. Ympäristönsuojelulain 8 :ssä säädetty pohjaveden pilaamiskielto koskee myös käymäläjätteen käsittelyä. Tämän vuoksi käymälän tiiveysvaatimus on sisälletty määräykseen. Käsittelemättömän käymäläjätteen maahan hautaaminen aiheuttaa vesistöjen pilaantumisvaaraa ja on siksi kielletty. Koska kuivakäymäläjätettä kertyy suhteellisen vähäisiä määriä, asianmukaista kompostointia ja peltoon levitystä voidaan pitää tämän jätteen suositeltavana käsittelytapana. Mikäli kompostointi on mahdotonta, on perusteltua vaatia sen toimittamista muun jätelietteen tavoin tarvittavan luvan omaavalle vastaanottajalle. 7 Sade-, hule- ja kuivatusvesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston alueella Sadevesien, hulevesien ja kuivausvesien johtaminen jätevesijärjestelmään on kielletty, koska ne häiritsevät jätevesijärjestelmän toimintaa. Saostuskaivot ja imeytysjärjestelmät on mitoitettu keskimääräisen talousveden kulutuksen mukaan. Sade- ja hulevesimäärät voivat hetkellisesti olla kymmeniä kertoja suuremmat kuin järjestelmän mitoitus, jolloin puhdistaminen ei ehdi tapahtua suunnitellusti. Suuret vesimäärät voivat aiheuttaa myös sen ettei saostuskaivoissa oleva kiintoaines ehdi laskeutua ja voi mahdollisesti tukkia imeytys- tai suodatusjärjestelmän. 8 Asumisjätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin Määräyksillä kielletään sellaisten aineiden johtaminen viemäriverkkoon, jotka voivat haitata jätevedenpuhdistamon tai viemäriverkon toimintaa ja heikentää jäteveden puhdistustulosta tai pilaantumisriskiä purkuvesistön eliöstölle ja haitata sen virkistys tai muuta hyötykäyttöä. Naapureille voi myös aiheutua haju- ja muuta haittaa kyseisten aineiden johtamisesta jätevesiviemäriin. Asumavesistä poikkeavat vedet voivat sisältää aineita, joiden joutuminen viemäriverkkoon voi aiheuttaa häiriötä jätevedenpuhdistamon toiminnalle sekä pilaantumisen vaaraa jätevesien purkuvesistölle ja sen eliöstölle. Öljyä, polttoaineita, liuottimia tai rasvoja käsittelevien yritys- ja teollisuuskiinteistöjen jätevedet on käsiteltävä öljyn- ja/tai rasvanerottimissa ennen jätevesiviemäriin johtamista, koska kyseisten aineiden joutuminen viemäriverkkoon voi aiheuttaa haittaa viemäriverkostolle ja häiriöitä jätevedenpuhdistamon toiminnalle sekä mahdollisesti myös naapureille voi ilmetä haittoja. Hälytinlaitteiden edellyttäminen uusissa erotinlaitteistoissa on tarpeen laitteistojen tyhjennyksen, huollon ja toiminnan kannalta ylitäyttymisen ja vahinkotilanteiden estämiseksi. Hälytinlaitteistoja edellytetään ainoastaan erotinlaitteistoilta, jotka asennetaan ympäristönsuojelumääräysten voimaantulon jälkeen. Kiinteistönhaltijan kirjanpitovelvollisuus perustuu ympäristönsuojelulain 5 :n mukaiseen yleiseen velvollisuuteen olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksesta. Varkauden kaupungin teknisellä lautakunnalla ja sen määräämällä viranhaltijalla on ympäristönsuojelulain 83 :n mukaisesti oikeus valvontaan ja saada toiminnanharjoittajalta ympäristönsuojelulain toimeenpanoa varten tarpeellisia tietoja.

8 9 Karjasuojien ja maitohuoneiden pesuvesien käsittely Haja-asutuksen jätevesien ohella merkittävää vesistökuormitusta aiheutuu lypsykarjatilojen maitohuoneiden jätevesistä. Maitohuoneessa tarvitaan vettä lypsykoneen, tilasäiliön, lypsyastioiden ja lattioiden pesuun. Keskimäärin jätevesiä syntynee noin 400 litraa vuorokaudessa. Käytetyt pesumenetelmät ja aineet vaikuttavat syntyvien jätevesien laatuun. Pesuainekemikaalien lisäksi maitohuoneen jätevedet sisältävät maidosta peräisin olevaa orgaanista ainesta, joka on biologisesti hyvin helposti hajoavaa. Kaksi litraa maitoa vastaa orgaanisen aineen määrältään neljän hengen jätevesiä. Maitohuoneen jätevesille paras käsittely on johtaa ne kunnan jätevedenpuhdistamolle. Ellei se ole mahdollista on jätevesille rakennettava oma maa- tai pienpuhdistamo. Ne voidaan myös johtaa liete- tai virtsasäiliöön, jotka on suunniteltava riittävän kokoiseksi, sillä maitohuoneen jätevesiä muodostuu noin 100-200 m 3 vuodessa. Maitohuoneiden jätevesissä on runsaasti rasvaa, jonka vuoksi säännöllinen saostuskaivon tyhjentäminen on tarpeen. 10 Tuotantoeläinten lannan, lietelannan ja virtsan levitys 10.1 Yleistä Paikallisten olosuhteiden perusteella voidaan lannan levitykselle asettaa Valtioneuvoston nitraattiasetusta tiukemmat määräykset. Nitraattiasetus perustuu EY-direktiiviin. Ko. direktiivi on nk. minimiharmonisointidirektiivi eikä se estä sen vaatimuksia ankarampia kansallisia määräyksiä. 10.2 Tuotantoeläinten lannan, lietelannan ja virtsan levitys pohjavesialueella Ympäristönsuojelulain 8 :ssä on ehdoton pohjaveden pilaamiskielto. Lannan ja virtsan sekä puristenesteiden sisältämät ravinteet ja haittaeliöt aiheuttavat pohjavesialueilla sijaitseville pelloille levitettäessä vaaran pohjaveden pilaantumiselle. Itkonsaaren pohjavesialueella sijaitsee Kangaslammin kirkonkylän vedenottamo. Näillä perusteilla rajoitus lannan ja virtsan käsittelylle on tarpeen. 10.3. Tuotantoeläinten lannan, lietelannan ja virtsan levitys asutuksen läheisyydessä Naapuruussuhdelain 17 :n mukaan ei naapurille tai lähistöllä asuvalle saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta muun muassa ympäristölle haitallisista aineista, pölystä, hajusta, kosteudesta tai melusta. Lietelannalla ja virtsalla on voimakas ominaishaju, jonka leviäminen lähiasutusta haittaavasti on estettävä. Myös tämän vuoksi on nitraattiasetuksen lannan levityksen määräyksiä syytä noudattaa. Sijoituslannoitusmenetelmällä hajuhaittaa ei pääse syntymään. Pohjaveden ja kiinteistökohtaisten talousvesikaivojen vedenlaadun turvaamiseksi on tarpeen määrätä vyöhyke, jolla kuivikelannan, lietelannan, virtsan ja puristenesteen levitys on kielletty. Vyöhykkeen leveys määräytyy kaivon rakenteen, maaperän, pinnanmuotojen perusteella, mutta vähimmäisetäisyys 50 metriä on tarpeen.

9 11 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien pesu Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesuvedet ovat pääsääntöisesti sellaisia jätevesiä, jotka tulee käsitellä kuten muutkin jätevedet. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, mikäli edellä mainittuja laitteita pestään pelkällä vedellä, jolloin vesi sisältää lähinnä tien pinnasta noussutta pölyä. Tästä ei aiheudu ympäristön pilaantumista, vaikka vesi johdettaisiinkin maaperään ilman puhdistamista. Vesien pilaantumisen estämiseksi on tarpeen kieltää pesuvesien johtaminen puhdistamattomina suoraan vesistöön. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesusta voi aiheutua ympäristön pilaantumista ja sitä kautta yleisen viihtyisyyden ja alueen virkistyskäytön vähentymistä. Ammattimaisessa tai muuten laajamittaisessa pesussa käytetään yleisesti erilaisia liuotinpohjaisia voimakkaita pesuaineita, joiden vesimäärät ovat suuria tai pesutapahtumat ovat toistuvia samalla alueella. Pesutoimintaa voidaan pitää ammattimaisena, mikäli se täyttää yritys- tai ansiotoiminnan erityismerkit. Laajamittainen pesutoiminta voi olla myös muuta, kuin ammattimaista toimintaa, mikäli esimerkiksi samalla alueella pestään useita autoja toistuvasti, jolloin ympäristön pilaantumisen vaara on olemassa. Viemäriverkoston toiminnan kannalta on välttämätöntä, että jätteet käsitellään ennen viemäriin johtamista öljyn- ja hiekanerotuskaivoissa. Vesilaitos edellyttää vesihuoltolain mukaisesti normaalista poikkeavien vesien osalta luvan hakemista vesien viemäriin johtamiselle. Luvassa määritellään viemäröitävän veden laadusta, määrästä sekä seurannasta. 12 Lumenvastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely Lunta ei luokitella jätteeksi, mutta lumen varastoinnilla ja sulamisvesillä saattaa kuitenkin olla haitallisia vaikutuksia ympäristön kannalta. Lumen vastaanottopaikaksi katsotaan varastointialueet, joille tuodaan aurauslunta esimerkiksi tie- ja katualueilta sekä kiinteistöiltä ja joka on tuodun lumen viimeinen säilytyspaikka. Myös välivarastointi, jossa lunta varastoidaan useita viikkoja ennen poiskuljetusta, on lumen vastaanottopaikka. Katualueella oleva, lyhytaikainen lumen keräyspiste ei ole näissä määräyksissä tarkoitettu lumen vastaanottopaikka. Lumenkaatopaikoille tuotava lumi saattaa sisältää roskia ja muita haitta-aineita, joista saattaa aiheutua roskaantumista tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lumenkaatopaikka on tämän vuoksi tarpeen sijoittaa ja sitä tulee käyttää siten, että haitalliset vaikutukset voidaan ehkäistä. Joissakin tilanteissa on tarpeen rakentaa lumenkaatopaikalle selkeytysallas, jolla kuormittava vaikutus ehkäistään. Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen pohjavesialueelle tai ranta-alueelle sekä lumenkaato vesistöön on kielletty, jotta haitalliset aineet eivät pääse pilaamaan pohjavettä tai pääse suoraan vesistöön aiheuttamaan vesistön pilaantumista. 3 LUKU: ILMANSUOJELU JA PÖLYNTORJUNTA Tähän lukuun on koottu määräykset, joilla ehkäistään ilmanlaadun heikkenemistä, häiritsevää pölyämistä ja niistä aiheutuvia ympäristön pilaantumista, terveydellistä haittaa ja viihtyisyyden vähenemistä. Varsinkin tiheään asutuilla alueilla voi määrältään suhteellisen pienistäkin savukaasu- ja muista päästöistä ilmaan aiheutua haittaa lähiympäristön asukkaille ja muille lähistöllä oleville. Ilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa terveysvaikutuksia erityisesti herkille väestöryhmille ja yksilöille. Pöly ja savu sekä niiden mukana mahdollisesti leviävät lika-aineet voivat aiheuttaa vahinkoa myös omaisuudelle

ja sen käytölle. Terveydellistä haittaa voivat suurempina pitoisuuksina aiheuttaa myös ilman mukana leviävät kemikaalihöyryt ja ärsyttävät hajut. 10 13 Savukaasupäästöjen ja ilmastointilaitteiden haitallisten vaikutusten ehkäisy Savukaasujen mukana ympäristöön pääsevät epäpuhtaudet ja haju heikentävät ympäristön viihtyisyyttä ja terveydellistä laatua. Niistä saattaa lisäksi aiheutua haittaa myös yksityiselle omaisuudelle ja sen käytölle. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi on perusteltua kieltää kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa ja muissa tulisijoissa haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttavien polttoaineiden käyttö. Savu tai muu ympäristölle ja/tai terveydelle vaarallinen aine tai yhdiste saattaa päästökohteen lähellä olevilla asuinalueilla ja muissa häiriintyvissä kohteissa aiheuttaa viihtyisyyden vähentymistä, haittaa omaisuudelle ja jopa terveydellistä haittaa. Haitallisia päästöjä aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon häiriintyvien kohteiden läheisyys, savun leviämistä estävät rakenteet, maaston ja kasviston ominaisuudet sekä päästölähteen korkeus. 14 Rakennus- ja kunnostustyöt Määräyksessä mainitussa rakennus- ja kunnostustoimenpiteistä saattaa syntyä hajua tai pölyä taikka muuta näihin verrattavaa rasitusta ympäristölle, joka voi tietyissä olosuhteissa aiheuttaa ympäristönpilaantumisen vaaraa taikka terveys- tai viihtyisyyshaittaa kohteen läheisyydessä. Ennakkoon toteutetuilla riittävillä suojaustoimenpiteillä voidaan haitallisten vaikutusten leviämistä vähentää merkittävästi. Taajaan asutulla alueella tulee rakennus- ja kunnossapitotoimenpiteitä tehtäessä kiinnittää erityistä huomiota toimenpiteistä aiheutuvien haittojen vähentämiseen ja rajoittamiseen naapureiden läheisyyden vuoksi. Riittävän häiriöttömän ajan takaamiseksi toimenpidealueen läheisyydessä on katsottu tarpeelliseksi rajoittaa häiriöitä aiheuttavien toimenpiteiden suorittamista päiväsaikaan. 15 Liikenneväylien, pihojen ja pysäköintialueiden puhtaanapito Erityisesti keväisin tonttien sekä katu- ja tiealueiden puhdistamisen yhteydessä nousee ilmaan leijuvaa pölyä, jonka pitoisuudet saattavat tietyissä olosuhteissa varsinkin kaupungin keskusta-alueella ylittää valtioneuvoston ilmanlaadulle asettamat ohjearvot. Leijuvasta pölystä aiheutuu ympäristön pilaantumista ja terveydellisiä haittoja. Pölyäminen aiheuttaa terveyshaittaa erityisesti hengityselinsairaille, sydämen vajaatoiminnasta kärsiville ja muille sydänsairaille. Näistä syistä on pölyävien menetelmien esim. hiekanpoisto kuvaharjauksella ja lehtipuhaltimilla kielletty. 16 Tilapäisen asfalttiaseman, kiven ja mineraalisen rakennusjätteen murskaus Asfalttiasemat ja murskauslaitokset, jotka toimivat alle 50 vuorokautta vuodessa eivät yleensä tarvitse ympäristölupaa. Asfalttiasemista ja murskauksesta saattaa aiheutua merkittävää melu- ja pölyhaittaa lähialueilla. Pölyäminen saattaa tietyissä olosuhteissa ylittää valtioneuvoston ilmanlaadulle asettamat ohjearvot ja siten aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ympäristön pilaantumisen sekä terveys- ja viihtyvyyshaittojen ennaltaehkäisemiseksi on tilapäisilläkin asfalttiasemilla ja murskauslaitoksilla käytettävä riittäviä pölyämisen ehkäisymenetelmiä.

11 Ympäristönsuojelulain 8 :ssä on säädetty, ettei ainetta tai energiaa saa panna tai johtaa paikkaan, josta voi aiheutua pohjaveden pilaantumista. Vaikka asfalttiasemilla, kivilouhimoilla ja murskauslaitoksilla käytettävien työkoneiden tankkauspisteet olisikin sijoitettu pohjavesialueen ulkopuolelle, muodostavat itse koneissa olevat öljyt ilmeisen riskin pohjaveden laadulle esimerkiksi onnettomuus- ja vikatilanteissa. Tästä syystä edellä mainittuja laitoksia ei saa sijoittaa I-luokan pohjavesialueille. Vaikka tilapäiset asfalttiasemat, kivilouhimot ja murskauslaitokset toteutettaisiinkin säädettyjen ehtojen mukaisesti, saattaa ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi olla tarpeen antaa täsmentäviä määräyksiä. Tästä syystä toiminnasta on tehtävä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus. 4 LUKU: MELUN TORJUNTA Ympäristönsuojelulaki, Valtioneuvoston meluohjearvot (993/1992) ja laki eräistä naapuruussuhteista on se lainsäädännöllinen perusta, johon meluntorjuntatyössä tukeudutaan. Melun häiritsevyyden määrittelyssä käytetään nimenomaan meluohjearvoja, joita ylittävät melutasot on todettu olevan terveydelle haitallista ja alentavan selvästi viihtyisyyttä. Valtioneuvoston meluohjearvot ovat luonteeltaan suosituksia, mutta käytännössä niitä käytetään määräyksien perusteluina. Ohjearvojen ylittäviä melutasoja asuin- ja virkistysalueilla ei voida pitää terveydelliseltä kannalta hyväksyttävinä. Valtioneuvosto toteaa periaatepäätöksessään meluntorjunnasta 31.5.2006, että meluntorjunnan päämäärä on terveellinen, viihtyisä ja vähämeluinen elinympäristö. Periaatepäätöksen tavoitteena on melutasojen aleneminen ja melulle altistumisen vähentäminen. Periaatepäätöksessä painotetaan, että melun aiheuttamien ongelmien ennaltaehkäisy ja olemassa olevien haittojen vähentäminen edellyttävät, että meluntorjunta otetaan huomioon kaikkea melua aiheuttavaa toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Meluntorjunnan päämäärän saavuttamiseksi on valtioneuvosto asettanut alla luetellut tavoitteet, joilla melulle altistumista vähennetään vuoteen 2020 mennessä. Päiväajan keskiäänitason yli 55 desibelin melualueilla asuvien määrä on vähintään 20 % pienempi kuin vuonna 2003. Sisämelutaso ei ylitä päivällä eikä yöllä valtioneuvoston antamia ohjearvoja. Oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla päästään valtioneuvoston ohjearvojen mukaisiin melutasoihin. Jos tämä ei ole jo rakennetuilla alueilla kustannusten tai paikallisten olosuhteiden takia mahdollista, tavoitteena on, ettei päivämelutaso ylitä 60 desibeliä eikä yömelutaso 55 desibeliä. Nämä meluntorjuntatoimet tulee kohdistaa ensi vaiheessa asuinalueille, joilla päiväajan keskiäänitaso ylittää 65 desibeliä ja alueille, joilla altistuvia on paljon. Asuinalueiden lisäksi tulee kiinnittää erityistä huomiota melutasojen alentamiseen oppi- ja hoitolaitosten alueilla sekä virkistysalueilla. Tavoitteena on säilyttää myös hiljaisia alueita. Meluntorjunnan keinoina valtioneuvosto esittää seuraavaa. Melusta aiheutuvien haittojen estämiseksi ja vähentämiseksi ehkäistään melua sen lähteessä, estetään melun leviämistä, sijoitetaan toiminnot melun kannalta tarkoituksenmukaisesti ja suojataan melulle altistuvia kohteita. Meluhaittoihin tulee kiinnittää huomiota erityisesti alueidenkäytön ja liikenteen suunnittelun ja toteutuksen, asuntojen rakentamisen ja peruskorjauksen sekä ajoneuvojen ja laitteiden suunnittelun, hankinnan ja käytön yhteydessä. Ympäristömelun on viimevuosien tutkimustuloksissa todettu aiheuttavan merkittävästi taajamissa ja vilkkaiden liikenneväylien varrella asuville terveydellistä haittaa ja viihtyisyyden alenemista. Häiritsevän melun torjuntaan on sen vuoksi syytä puuttua myös

ympäristönsuojelumääräyksissä. Meluntorjuntaan voidaan puuttua myös kaavamääräyksillä. 12 17 Yleissäännös Taajamissa asukkaat altistuvat monenlaiselle melulle. Melu aiheuttaa sekä psyykkisiä että fyysisiä terveyshaittoja mm. keskittymis- ja unihäiriöitä sekä päänsärkyä ja masentuneisuutta. Melu on myös viihtyvyyshaitta. Meluntorjuntaan on näiden syiden vuoksi kiinnitettävä erityistä huomiota kaikessa toiminnassa. 18 Tiedotusvelvollisuus erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta ammattimaisesta toiminnasta Tiedottamisvelvollisuudesta on määrätty, jotta naapurit ja viranomaiset osaavat ennalta varautua toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuviin häiriöihin. Kerrostaloissa tiedottaminen porraskäytävien ilmoitustauluilla varmistaa asukkaiden tiedonsaantioikeuden toteutumisen. 19 Erityisen häiritsevä melu yöaikaan Liikenteen, työkoneiden ja vastaavien aiheuttama melu koetaan erityisen häiritseväksi yö- ja lepoaikaan. Yöaikaisia toimintoja on sen vuoksi tarpeen rajoittaa ja erityisen häiritsevää melua aiheuttavia toimintoja kokonaan kieltää. Yhteiskunnan toiminnalle välttämättömät työt, kuten esimerkiksi auraus, hiekoitus ja vakavat vauriot teissä tai putkistoissa, on voitava tehdä kellonajasta riippumatta. Myös sellaiset maataloustyöt, jotka on tehtävä yöaikaan, ovat sallittuja. 20 Erityistilanteet (ylioppilaskirjoitukset, jumalanpalvelukset, päiväkotien lepoajat ym.) Ylioppilaskirjoitukset ja koulujen sisäänpääsykokeet ovat niihin osallistujille ainutkertainen, tulevaisuuteen huomattavasti vaikuttava yksittäinen tilaisuus. Jumalanpalvelukset, päiväkotien lepoajat ja vastaavat ovat luonteeltaan rauhaa ja hiljaisuutta vaativia tilanteita. Näissä erityistilanteissa on melusta erityistä häiriötä ja siksi on perusteltua asettaa kieltoja melua aiheuttaville toiminnoille. 21 Ilmoitusvelvollisuus erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta ammattimaisesta toiminnasta Ympäristönsuojelulain 60 :ssä on säädetty velvollisuudesta tehdä ilmoitus tilapäisestä melua tai tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä tai tapahtumasta. Näissä määräyksissä on määritelty ne tilapäistä melua ja tärinää aiheuttavat toiminnot, joista meluilmoitus tulee tehdä. Meluilmoitus tulee tehdä 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Louhintatöitä, lyöntipaalutusta ja iskuvasaran käyttöä joudutaan usein rakentamisen yhteydessä harjoittamaan asutuksen läheisyydessä tai keskellä. Erityisesti räjäytykset aiheuttavat asukkaille kohtuutonta meluhaittaa. Sen vuoksi muulloin kuin klo 7-18 on toimintaa syytä ohjata meluilmoituksesta annettavin määräyksin.

Kiviaineksen ja mineraalisen rakennusjätteen murskaus on myös toimintoja, joista aiheutuu huomattavaa meluhaittaa lähiympäristöön. Alle 50 vuorokauden toiminnasta on siksi tehtävä meluilmoitus. Tavanomaisen rakentamisen aiheuttamaa meluhaittaa ei pidetä erityisen häiritsevänä, joten ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Sen sijaan voimakasta, hetkellistä melua aiheuttavista rakennus- ja korjaustöistä sekä viikonloppuisin ja yöaikaan tehtävästä, meluisasta rakennustyöstä ilmoitus on tehtävä. Näin viranomaisella on tarvittaessa mahdollisuus antaa melun rajoittamista ja yleistä tiedottamista koskevia määräyksiä. Suurissa yleisötilaisuuksissa, esimerkiksi konserteissa ja urheilukilpailuissa, mm. äänentoistolaitteiden käyttö klo 21.00-7.00 koetaan erityisen häiritseväksi. Meluilmoituksen ratkaisussa voidaan mm. äänentoistolaitteiden käytölle ja muille järjestelyille antaa määräyksiä meluhäiriön ennaltaehkäisemiseksi. Moottoriurheilukilpailuissa ajoneuvojen äänitaso nousee häiritsevän korkeaksi. Kilpailujen järjestäminen edellyttää meluilmoituksen tekoa aina, kun sillä ei ole maastoliikennelain mukaista lupaa tai ympäristölupaa (jääradat, moottoriurheiluradat). 13 22 Äänentoistolaitteiden käyttö Äänentoistolaitteiden oikealla suuntaamisella ja äänenvahvistimien säädöillä voidaan olennaisesti vaikuttaa melun tasoon ja leviämiseen. Jos edellä mainituilla keinoilla ei saada riittävästi ehkäistyä melun leviämistä ympäristöön, voidaan melun leviämistä ehkäistä suojarakenteilla. 23 Ilotulitukset Ilotulitusten aikarajoitukset on määritelty räjähdeasetuksessa ja ilotulituksista on kokoontumislain mukaan tehtävä ilmoitus poliisille. Näiden ilmoitusten nojalla voi poliisiviranomainen antaa tarpeelliset määräykset tilaisuuden järjestämiselle eikä meluilmoitusta ole tarpeen tehdä. 24 Savukaasupuhaltimien ja ilmastointilaitteiden meluntorjunta Ilmastointilaitteiden ja vastaavien ilman sisäänotto- ja poistopuhaltimien melutasot voivat olla häiritsevän korkeat ja aiheuttaa naapurustossa meluohjearvon ylityksiä ja kohtuutonta haittaa terveydelle tai merkittävää viihtyisyyden alenemista. Laitteet ovat yleensä jatkuvassa käytössä ja niiden äänen taajuus saattaa olla erityisen häiritsevää. Haittoja voidaan vähentää sijoittamalla ja suuntaamalla puhaltimet ja muut laitteet siten, ettei niiden melu leviä asutuksen suuntaan, ellei tämä ole mahdollista, voidaan melulähteet koteloida melua eristävällä materiaalilla ja näin ehkäistä häiritsevän melun leviämistä. 5 LUKU: KEMIKAALIEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI Pienikin määrä jotakin terveydelle ja ympäristölle vaarallista kemikaalia saattaa hallitsemattomasti ympäristöön päästessään aiheuttaa vakavan ympäristön pilaantumisen vaaran. Erityisen ongelmallisia ovat nestemäiset aineet, jotka voivat aineen ominaisuuksista riippuen imeytyä nopeasti maaperään ja kulkeutua veteen liuenneena kauaskin onnettomuuspaikalta. Kemikaalionnettomuuden ennaltaehkäiseminen edellyttää asianmukaisia varastosäiliöitä ja varastotiloja sekä säännöllistä laitteiden huoltoa ja

tarkastusta. Nämä määräykset on annettu kemikaalivuotojen hallitsemattoman ympäristöön pääsemisen ja niistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. 14 25 Polttoaineiden ja muiden kemikaalien säilytys ja säiliöiden tarkastus 25.1 Säiliöiden sijoittaminen Öljy ja useat muut yleisesti käytetyt kemikaalit aiheuttavat ympäristöön joutuessaan vakavan maaperän, pohjaveden ja muun ympäristön pilaantumisvaaran. Maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi on nestemäisten terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien vuodot ympäristöön, maaperään tai vesistöön estettävä riittävin suojatoimin; käyttämällä kaksivaippaisia maanalaisia säiliöitä, sijoittamalla yksivaippaiset säiliöt vuotojen varalta tiiviisiin suoja-altaisiin ja varustamalla säiliöt vuotoilmaisimilla. Ympäristönsuojelulain 19 :n perustelujen mukaan määräyksissä voidaan antaa tarvittaessa aikataulu olemassa olevien laitteistojen tason parantamiselle tai vanhentuneiden laitteiden poistamiselle käytöstä silloin, kun se on pohjavesien tai vesistöjen suojelun kannalta välttämätöntä. 25.2 Käytöstä poistetut säiliöt Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maaperän pilaamiskiellon nojalla jätettä ei saa jättää maaperään siten, että seurauksena on vaaran tai haitan aiheutuminen terveydelle tai ympäristölle. Käytöstä poistetut puhdistamattomat polttoaine- ja kemikaalisäiliöt ovat riski maaperälle ja pohjavesille. Vanhojen säiliöiden ympärillä maaperä saattaa olla pilaantunutta ja edellyttää puhdistamista. Maaperän pilaantumisen ennaltaehkäisemiseksi ja mahdollisesti jo aiheutuneen haitan korjaamiseksi on käytöstä poistettujen säiliöiden käsittelyssä noudatettava huolellisuutta. 25.3 Säiliöiden tarkastus Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastosäiliöiden kunto tulee säännöllisin tarkastuksin varmistaa mahdollisten vuotojen tai muiden turvallisuuden kannalta merkittävien vikojen havaitsemiseksi. Maanalaiset öljysäiliöt ovat etenkin ikääntyessään ympäristöriski, koska niiden mahdollisia vuotoja on vaikea havaita. Vuotaessaan maanalaiset öljysäiliöt voivat aiheuttaa maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisvaaran. Pohjavesialueilla tarkastus on lakisääteistä, mutta ympäristönsuojelumääräyksellä tarkastusvelvollisuus ulotetaan vesistöjen pilaantumisen ennaltaehkäisemiseksi koskemaan myös muilla kuin pohjavesialueilla olevia säiliöitä. Nestemäisten terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien säiliöiden tarkastukset tulee suorittaa pohjavesi- ja ranta-alueilla vuoden 2009 loppuun mennessä. Muilla alueilla sijaitsevat säiliöt, jotka ovat näiden määräysten voimaantullessa yli 15 vuotta vanhoja tai joiden käyttöönottoaikaa ei voida todistaa, on tarkastettava vuoden 2009 loppuun mennessä. Säiliöiden tarkastukselle on annettu siirtymäaika, koska kaikkia ei ole mahdollista tarkastaa heti näiden määräysten voimaantultua. Tarkastukset saattavat edellyttää säiliöihin teknisiä muutoksia. Säiliöiden omistajille on siirtymäaikaa käyttäen varmistettu kohtuullinen aika toteuttaa määräysten edellyttämät muutokset. Tarkastuksilla saadaan pienennettyä mahdollisen onnettomuuden aiheuttamaa riskiä.

15 25.4 Onnettomuudet ja maaperän pilaantuminen Öljy ja useat muut yleisesti käytetyt kemikaalit aiheuttavat ympäristöön joutuessaan vakavan maaperän, pohjaveden ja muun ympäristön pilaantumisvaaran. Esimerkiksi maansiirtotöiden yhteydessä vaarallisia kemikaaleja kuten poltto- ja voitelunesteitä säilytetään usein tilapäisesti työmaiden yhteydessä. Näissä yhteyksissä on monesti ilmennyt puutteita turvallisen käsittelyn varmistamisessa. Näin ollen on tarpeellista kiinnittää erityistä huomiota kemikaalien tilapäiseen varastointiin. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien vuodot maaperään, pohjaveteen tai vesistöön on estettävä myös tilapäisessä varastoinnissa. Pilaantuneiden maiden tutkimuksen ja kunnostuksen valvonta kuuluu alueelliselle ympäristökeskukselle, joka myös antaa luvat kunnostukselle. Kun onnettomuudesta ilmoitetaan välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille, voidaan puhdistustoimet aloittaa mahdollisimman pian ja näin haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan vähentää. 6 LUKU: VALVONTA, RANGAISTUKSET JA VOIMAANTULO 26 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 83 :ssä määrättyyn tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuteen, jonka mukaan viranomaisella on oikeus saada valvontaa ja ympäristönsuojelulain toimeenpanoa varten tarpeelliset tiedot. 27 Valvonta ja rangaistukset Ympäristönsuojelulain 13 luvussa on säännökset valvonnasta ja hallintopakosta. Ympäristönsuojelumääräysten rikkomistilanteessa voi valvontaviranomainen kieltää jatkamasta tai toistamasta määräyksen vastaista menettelyä tai määrätä velvollisuus täytettäväksi muulla tavalla. Ympäristönsuojelulain 88 :n mukaan viranomainen voi tehostaa antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään. Toimivalta pakkokeinojen käyttämiseen on teknisellä lautakunnalla. Ympäristönsuojelulain 116 :ssä on rangaistussäännös, jonka nojalla voidaan ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tuomita sakkorangaistus yleisessä tuomioistuimessa. Määräysten rikkomistilanteessa voidaan tehdä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten. 28 Määräyksistä poikkeaminen Ympäristönsuojelulain 19 :n 3 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää erityisistä syistä poikkeuksen ympäristönsuojelumääräyksistä. Lähtökohtana on, että määräyksistä poiketaan vain harvoin yksittäisissä tapauksissa. Lupaa poikkeamiseen tulee hakea kirjallisesti ja sitä koskeva asia tulee käsitellä hallintomenettelyä koskevan lainsäädännön mukaisesti. Myös ympäristönsuojelumääräykset on annettu 1 :n mukaisesti ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, joten poikkeamislupa voidaan myöntää ainoastaan siinä tapauksessa, että toiminnan harjoittaja tai tapahtuman järjestäjä kykenee näistä määräyksistä poikkeavalla muulla hyväksyttävällä tavalla estämään toiminnasta tai tapahtumasta aiheutuvan pilaantumisen.

16 29 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Kaupunginvaltuusto päättää ympäristönsuojelumääräysten antamisesta siten kuin ympäristönsuojelulain 19 :ssä on säädetty. Ympäristönsuojelumääräysten hyväksymistä koskeva päätös annetaan tiedoksi siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Päätös katsotaan annetun tiedoksi kun kuulutus on asetettu yleisesti nähtäville. Samoin on kuulutettava ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta.