Haja-asutuksen jätevesien käsittely

Transkriptio

1 Haja-asutuksen jätevesien käsittely

2 Laki eräistä naapuruussuhteista 26/ : Talli, navetta, lantasäiliö, käymälä tai muu sellainen laitos on niin tehtävä, ettei naapuri kärsi siitä ilmeistä haittaa. 4 :ssä kielletään likavesien johtaminen ja jätteiden sijoittaminen siten, että niistä aiheutuu haittaa naapurille tai muulle lähellä asuvalle. edelleen voimassa! 2

3 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn historiaa alkuperäiset vesilain 10:19 ja 20 (voimassa ): 19 : Vesikäymälästä tuleva jätevesi, joka kulkee avouomassa tai päästetään maahan, on ennen sen uomaan tai maahan päästämistä johdettava asianmukaisesti tehdyn saostuskaivon kautta, mikäli asetuksella ei ole määrätty muunlaista puhdistuslaitetta tehtäväksi. Asetuksella voidaan määrätä, että muukin kuin 1 momentissa tarkoitettu jätevesi, joka kulkee avouomassa tai päästetään maahan ja josta saattaa aiheutua huomattavaa haittaa, on johdettava asianmukaisen puhdistuslaitteen kautta. Tämän pykälän säännökset eivät koske aluetta, jolle on vahvistettu asemakaava. 20 :Jos jätevesi, josta ei tämän luvun 19 :n nojalla ole asetuksella annettu määräyksiä ja joka kulkee avouomassa tai päästetään maahan, aiheuttaa huomattavaa haittaa eikä kysymys ole alueesta, jolle on vahvistettu asemakaava, voidaan se, jonka maalta tai laitoksesta jätevesi on lähtöisin, haittaa kärsivän tai asianomaisen valvontaviranomaisen hakemuksesta määrätä haitan poistamiseksi tarpeellisessa määrin puhdistamaan jätevesi ennen sen johtamista uomaan tai maahan, taikka ryhtymään muuhun haitan estämistä tarkoittavaan toimenpiteeseen. Jos kysymys on jätevedestä, jonka johtamiseen viranomaisen lupa ei ole tarpeen, käsittelee asian vesilautakunta. Milloin jäteveden johtamiseen on ollut hankittava viranomaisen lupa, kuuluu 1 momentissa tarkoitetun määräyksen antaminen sille viranomaiselle, joka luvan on myöntänyt.

4 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn historiaa Vesilain muutos 467/1987: kumotaan 10 luvun 19 :n 3 momentti, muutetaan 19 :n 1 momentti ja : Vesikäymälästä tuleva jätevesi on ennen sen avouomaan, maahan tai vesistöön päästämistä johdettava asianmukaisesti tehtyjen saostuskaivojen kautta tai muulla tavalla puhdistettava, jollei 3 tai 24 :ssä tarkoitetussa tai rakennuslainsäädännön mukaisesti annetussa luvassa tai 20 :n nojalla ole puhdistamisesta vastaavalla tavalla määrätty. (2 mom ennallaan) (asetusta ei koskaan annettu) 20 : Jos jätevesi, joka kulkee ojassa tai päästetään maahan, aiheuttaa huomattavaa haittaa eikä kysymys ole toimenpiteestä, joka edellyttää vesioikeuden lupaa, voi ympäristönsuojelulautakunta määrätä sen, jonka maalta tai laitoksesta jätevesi on lähtöisin, tarpeellisessa määrin puhdistamaan jäteveden ennen sen johtamista ojaan tai maahan taikka ryhtymään muuhun toimenpiteeseen haitan estämiseksi. lisätään10 lukuun uusi 24 a, 24 b, 25 a ja 30, voimaantulo

5 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn historiaa 2000-luvulle tultaessa lainsäätäjä havaitsi tarpeen säännellä haja-asutuksen jätevesien käsittelyä tarkemmin - ei EU velvoitetta - pyrkimyksenä edistää vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoa - VN:n periaatepäätös vesien suojelun tavoitteista vuoteen 2005 ei ollut toteutunut - haja-asutusalueella yhden henkilön jätevesien orgaaninen aine ja fosfori kuormittivat tuolloisten arvioiden mukaan ympäristöä 6-8 kertaisesti verrattuna viemäriin liittyneen henkilön kuormitukseen

6 Haja-asutuksen jätevedet YSL:n säätämisen yhteydessä v lain velvoitteiden piti säilyä entisen tasoisina asetusten antovaltuuksien laajuus keskustelutti, mm. perustuslakivaliokunnassa=> esitti, että ympäristön pilaantumisen määritelmää tulisi tarkentaa lain nojalla annettavien asetusten taloudellisia vaikutuksia ei voitu arvioida haja-asutuksen jätevedet sinänsä eivät juurikaan aiheuttaneet keskustelua

7 Haja-asutuksen jätevedet ja YSL vesilain19-20 kumottiin lailla 88/2000 (pilaamista koskevat asiat siirrettiin YSL:iin) YSL103 Jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus Jos kiinteistöä ei ole liitetty yleiseen viemäriin eikä toimintaan tarvita tämän lain mukaista lupaa, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vesikäymälän jätevedet sekä muut talousjätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan tai altaaseen siten, että jätevesien puhdistus vastaa vähintään 18 :n nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. YSL 18 Talousjätevedet Ympäristöministeriö voi asetuksella säätää vesikäymälän jätevesien ja muun talousjäteveden puhdistuslaitteista ja menetelmistä, umpikaivoista, näiden laitteiden käytöstä ja kunnossapidosta, imeytysalueesta ja lietteen poistamisesta ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet.

8 Haja-asutuksen jätevedet ja YSL => kului lähes neljä vuotta, ennekuin uusi asetus ja sen mukana määräykset jätevesien käsittelystä astuivat voimaan. => vuosina omakotitalon tai mökin rakentaneiden oikeusturva? Taloudellisten vaikutusten arvioinnin huomioon ottaminen puutteellista asetusta laadittaessa Olemassa olevien järjestelmien uusimisen siirtymäaika 10 v., vuoden 2013 loppuun

9 Asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtuutus: ympäristönsuojelulaki 11, 18 ja 103 alun perin asetuksenantovaltuus oli YM:llä, asetuksen kuitenkin antoi VN lisäksi noudatettava kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä vaikutusten kohtuuttomuus yksittäisille kiinteistöille => YSL:n 18 :ään 2. momentin lisäys v

10 Uusi YSL 3a luku: Talousjätevesien käsittely viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 27 b Jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus Jos kiinteistöä ei ole liitetty viemäriverkostoon eikä toimintaan tarvita tämän lain mukaista lupaa, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Talousjätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön taikka ojaan, tekolammikkoon tai vesilain 1 luvun 3 :n 1 momentin 6 kohdan mukaiseen noroon. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.

11 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla VNA 209/2011, voimaan Vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistustasolle Talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen

12 Kotitalouden jätevesi vanha jv-asetus - 40 % - 85 % - 90 % vuoden 2011 jv-asetus - 30 % - 70 % - 80 % 12

13 Jv-asetuksen taloudellisia vaikutuksia Lainsäätäjäkin havaitsi sittemmin, että asetuksella on taloudellisia vaikutuksia Vaikutusten kohtuuttomuus yksittäisille kiinteistöille => kunnan ysv voi myöntää kiinteistökohtaisen poikkeuksen YM asetti hajajätevesityöryhmän , jonka tarkoituksena on asetuksen toimeenpanon edistäminen: ehdotus kotitalousvähennyksen laajentamisesta myös jvjärjestelmän suunnitteluun ja huoltoon energia- ja korjausavustusten tulorajojen korottaminen Rahallinen kokonaispanostus? x /10 v + hallinnolliset kulut Vaikutukset kunnalliseen rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojelutoimeen? kunnissa satojen henkilötyövuosien lisätarve

14 Mitä hyvää asetuksessa vesiensuojelun kannalta? selkeät vaatimukset uusien omakotitalojen ja lomaasuntojen jätevesien käsittelylle vauhdittanut viemärilinjojen rakentamista vauhdittanut pienpuhdistamoiden kehitystyötä mahdollisuus puuttua pohjavesialueiden ja rantojen ongelmatapauksiin mahdollisuus puuttua vanhojen, tiheään rakennettujen omakotitaloalueiden ongelmatapauksiin lisännyt ihmisten tietoisuutta jätevesistä ja niiden käsittelystä

15 Asetuksen ongelmia Uuden sääntelyn yhteensovittaminen puutteellista olemassa olleen lainsäädännön ja käytäntöjen kanssa (rantakiinteistöt, korjausavustuksilla kunnostetut vanhusten mökit) Byrokraattisuus Ei kannusta todellisiin uudistuksiin (vaihtoehtoiset käymäläratkaisut) Ei ole vastannut syrjäseutujen varsinaiseen jätevesiongelmaan (= lietteiden käsittelyn asianmukaisuus) Perustuu oletukselle, että uudistettu järjestelmä tehostaa jätevesien puhdistumista Järjestelmän mitoitus (väh. 5 henkilöle) Asetuksen painottuminen teknisiin ratkaisuihin, ei huomioi BEP:ä

16 Periaatteellisia kysymyksiä suhteellisuusperiaate? paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen? sääntelyn puuttuminen entistä pienempiin toimijoihin ja yksityiskohtiin (jätehuolto, kiinteistöjen energiatodistukset, omakotitalojen savupäästöt jne.)=> kuinka pieniä hajakuormitusyksiköitä on kustannustehokasta valvoa?