Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 1 / 31 Elintarviketurvallisuusvirasto Maa- ja metsätalousministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Eläintautien torjuntayhdistys Tässä ohjeessa annetaan suositukset EHEC-bakteerin torjunnasta nautatiloilla sekä teurastamoissa ja pienteurastamoissa. Ohje korvaa maa- ja metsätalousministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Elintarvikeviraston, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen ja Eläintautien torjuntayhdistyksen 13.6.2003 antaman ohjeen "" (MMMELO Dnro 2100/80/2003).
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 2 / 31 Sisällysluettelo Sivu 1. Johdanto 3 2. Lainsäädäntö 3 2.1. Eläintautilaki 3 2.2. Elintarvikelaki 4 2.3. Tartuntatautilaki 4 3. Määritelmät 4 4. EHEC-bakteerin toteaminen 5 5. EHEC-bakteerilöydöksestä ilmoittaminen 5 5.1. Naudan ulostenäytteet 5 5.2. Elintarvikenäytteet 6 6. Toimenpiteet nautatiloilla 6 6.1. Kaikilla nautatiloilla noudatettavat ohjeet 6 6.2. Toimenpiteet tilalla, jonka naudassa on todettu EHEC-bakteeri 7 6.2.1. Tilakäynti ja näytteenotto 7 6.2.2. Uusintakäynti, riskinhallintasuunnitelma ja seuranta 7 6.2.3. Eläinten toimittaminen teuraaksi 9 6.2.4. Välitysvasikoiden ja muiden eloeläinten myynti tilalta 9 6.2.5. Maidon ja muiden elintarvikkeiden luovuttaminen tilalta 9 6.2.6. Suoran EHEC-tartunnan ehkäiseminen 10 6.2.7. Toimenpiteet, jos tila ei noudata riskinhallintasuunnitelmaa 10 6.3. Toiminta epidemiaselvityksen yhteydessä 10 7. Toimenpiteet teurastamossa ja pienteurastamossa 11 7.1. EHEC-bakteerin seuranta 11 7.2. EHEC-tiloilta vastaanotettujen nautojen käsittely 11 7.3. Toimenpiteet todettaessa EHEC-bakteeri naudan ruhon pintanäytteessä 12 7.4. Lantasakkosopimus 12 8. Lisätietoja 13 Liitteet Liite 1. Yleisiä hygieniaohjeita nautatiloille (ETT) 14 Liite 2. Tilakäynti ja riskienhallintasuunnitelma EHEC-tartuntatilalle (ETT) 19 Liite 3. Todistusmalli EHEC-positiivisen tilan naudan tarkastuksesta ennen teurastukseen toimittamista 28 Liite 4. Todistusmalli EHEC-riskinhallintasuunnitelman noudattamisesta 29
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 3 / 31 1 1. Johdanto Enterohemorraginen Escherichia coli (EHEC) bakteeriryhmä käsittää useita E.coli bakteerin alatyyppejä, joista zoonoosina merkittävin on O157:H7. Bakteeria esiintyy yleisimmin nautakarjan ja muiden märehtijöiden ruuansulatuskanavassa, josta sitä erittyy ajoittain myös ulosteisiin. Naudalle kyseinen bakteeri ei yleensä aiheuta tautia, mutta ihmiselle se saattaa aiheuttaa mm. verisen ripulin ja erityisesti lasten ja vanhusten kyseessä ollen hengenvaarallisen munuaisvaurion. Viime vuosien aikana on EHEC epidemioita esiintynyt lisääntyvässä määrin eri puolilla maailmaa. Epidemioissa tartunta on yleensä levinnyt elintarvikkeiden, kuten pastöroimattomien maitotuotteiden, vihannesten tai lihatuotteiden välityksellä. Epidemia voi levitä myös juoma- tai uimaveden välityksellä. Yksittäisissä sairaustapauksissa tartunnan lähdettä on vaikeampi jäljittää, mutta suora ja epäsuora kontakti eläinten ulosteisiin ja tilavierailut ovat osoittautuneet riskitekijöiksi. Myös ihmisestä toiseen tapahtuva tartunta on mahdollinen. EHEC bakteerien esiintymistä suomalaisilla teurasnaudoilla on selvitetty kartoitustutkimuksin vuosina 1997 ja 2003. E. coli O157 todettiin vuonna 1997 1,3 % naudoista ja vuonna 2003 0,4 % nautojen ulostenäytteitä ja 0,07 % ruhonäytteitä. Muita EHEC-bakteereita löydettiin vuonna 2003 30 % nautojen ulostenäytteistä ja 11 % ruhoista. Vuonna 2004 teurastamoiden EHEComavalvontaseurantanäytteistä oli 1,2 % E. coli O157-positiivisia. Vuonna 2005 E. coli O157 - positiivisten näytteiden osuus oli 0,5 %. Vuonna 2004 kartoitettiin E. coli O157-bakteerin esiintymistä suomalaisilla nautatiloilla. Tutkimukseen osallistui 126 vapaaehtoista tilaa, joista E. coli O157 todettiin seitsemällä (5,6 %) tilalla. Lisäksi Suomessa on todettu useita E. coli O157 ja muiden serotyyppien aiheuttamia sairastumisia, jotka on jäljitetty nautatiloihin. Tämän ohjeen valmistelussa on käytetty hyväksi EELAn ja Eläintautien torjuntayhdistyksen (ETT) EHEC-tilojen tutkimusprojektista ja kansainvälisistä julkaisuista saatuja tietoja. Tämän hetken tietämyksen valossa näyttää ilmeiseltä, että tilan saneeraus ja EHEC-tartunnasta eroon pääseminen ei ole mahdollista samalla tavalla kuin esimerkiksi salmonellatartunnan suhteen. Hyviä hygieniakäytäntöjä noudattamalla pystytään tilalla kuitenkin rajoittamaan EHEC-bakteerin leviämistä. 2 2. Lainsäädäntö 2.1 2.1. Eläintautilaki EHEC-tartunta ei ole eläintautilain (55/1980) mukainen vastustettava eläintauti. Siksi nautojen pitopaikoille ei anneta eläintautilain mukaisia rajoituksia ja määräyksiä EHEC-tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi. Eläintautilain nojalla voidaan kuitenkin määrätä EHEC-näytteenotosta. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa nautaeläinten EHEC-tutkimuksista teurastamossa ja pitopaikassa (24/EEO/2006) säädetään pitopaikassa tapahtuvasta näytteenotosta, jos tilan naudan ulostenäytteessä on todettu EHEC-bakteeri. Lisäksi asetuksessa säädetään näytteenotosta tilanteissa, joissa nautojen pitopaikan epäillään olevan yhteydessä ihmisten EHEC-tartuntoihin.
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 4 / 31 2.2 2.2. Elintarvikelaki Edellä mainittu MMM:n asetus nautojen EHEC-tutkimuksista teurastamossa ja pitopaikassa on annettu myös elintarvikelain (23/2006) nojalla. Asetuksessa säädetään teurastamoiden ja pienteurastamoiden omavalvontaan kuuluvasta EHEC-seurannasta. Elintarvikelain nojalla on annettu myös MMM:n asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista (134/2006). Asetuksessa säädetään tuotantotilaa koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta. Asetuksen mukaan tuotantotilan on ilmoitettava kirjallisesti teurastamolle, pienteurastamolle tai muulle laitokselle tieto elintarviketurvallisuuteen vaikuttavista eläinten sairauksien esiintymisestä tilalla. Tämän perusteella tilan on ilmoitettava tuotantoeläimissä todetusta EHEC-tartunnasta teurastamolle tai pienteurastamolle ennen eläinten lähettämistä teuraaksi. Maidontuotantotilan on vastaavasti ilmoitettava tuotantoeläimissä todetusta EHEC-tartunnasta meijerille. Elintarvikelain nojalla ei ole säädetty erityisistä toimenpiteistä todettaessa EHEC-bakteeri elintarvikkeissa. Lain 7 :n mukaan elintarvikkeiden tulee olla mikrobiologisilta ominaisuuksiltaan sellaisia, etteivät ne aiheuta vaaraa ihmisen terveydelle. Elintarvike, jossa on todettu EHECbakteeri, on tämän perusteella sellaisenaan elintarvikkeeksi kelpaamaton. 2.3 2.3. Tartuntatautilaki Ihmisten EHEC-infektiot luokitellaan tartuntatautilain (583/1986) nojalla annetussa tartuntatautiasetuksessa (841/1997) yleisvaarallisiksi tartuntataudeiksi. Kansanterveyslaitos on julkaissut vuonna 2003 ohjeen "Suositukset toimenpiteistä EHEC-tartuntojen yhteydessä". 3 3. Määritelmät Tässä ohjeessa tarkoitetaan: 1. EHEC-bakteerilla E.coli O157-bakteeria, jolla on shigatoksiinin (Stx I ja/tai Stx II) muodostamiseen tarvittavat geenit ja bakteerin kiinnittymiseen vaikuttava geeni (eae) sekä non-o157 EHEC-kantoja, joiden on todettu aiheuttavan ihmisten sairastumisia; 2. pienteurastamolla elintarvikelain 6 :n 21 kohdan mukaista teurastamoa; 3. maidolla elintarvikkeeksi tarkoitettua raakamaitoa ja ternimaitoa; 4. tilalla ja tuotantotilalla nautojen pitopaikkaa; 5. EHEC-epäilytilalla, tilaa, jonka naudan ulostenäytteestä on eristetty EHEC-bakteeri teurastamossa tai pienteurastamossa; sekä 6. EHEC-positiivisella tilalla, tilaa, jonka naudoista tai tuotantoympäristöstä on eristetty EHECbakteeri tilalla tapahtuneessa näytteenotossa ja joka ei vielä ole saanut todistusta riskinhallintasuunnitelman noudattamisesta.
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 5 / 31 4 4. EHEC-bakteerin toteaminen EHEC-bakteeri voidaan todeta naudan ulostenäytteestä esimerkiksi teurastamon tai pienteurastamon omavalvontanäytteestä tai epidemiaselvityksen yhteydessä. Jos EHEC-bakteeri eristetään muussa laboratoriossa kuin Evirassa, bakteerikanta toimitetaan Eviran Helsingin laboratorioon varmistukseen ja jatkotutkimuksiin. Tässä ohjeessa esitettyihin tuotantotilaa koskeviin toimenpiteisiin ryhdytään ainoastaan, jos EHECbakteeri on eristetty ulostenäytteestä. Naudan ruhon pintanäytteestä eristetty EHEC-bakteeri ei aiheuta tuotantotilaa koskevia toimenpiteitä. Toimenpiteitä tilalla ei myöskään aloiteta ennen kuin bakteerikanta on varmistettu Evirassa. 5 5. EHEC-bakteerilöydöksestä ilmoittaminen 5.1 5.1. Naudan ulostenäytteet Naudan ulostenäytteessä todetusta EHEC-bakteerista ilmoitetaan aina alla olevan ohjeen mukaisesti riippumatta siitä onko kyseessä viranomaisnäyte vai omavalvontanäyte. 5.1.1 Eviran ilmoitukset Evira ilmoittaa naudan ulostenäytteessä todetusta ja varmistetusta EHEC-bakteerista: - näytteen lähettäjälle; - läänineläinlääkärille, jonka alueella nautatila on; sekä - kunnaneläinlääkärille, jonka alueella nautatila on. Jos näyte on otettu teurastamossa tai pienteurastamossa, Evira ilmoittaa edellä mainittujen lisäksi myös; - teurastamon tai pienteurastamon tarkastuseläinlääkärille; sekä - läänineläinlääkärille, jonka alueella teurastamo tai pienteurastamo on. Evira ilmoittaa tarvittaessa EHEC-bakteerilöydöksistä myös Kansanterveyslaitokselle. 5.1.2 Kunnaneläinlääkärin ilmoitukset Kunnaneläinlääkäri ilmoittaa EHEC-bakteerilöydöksestä: - tilalle, jolta nauta on peräisin; - tilan suostumuksen saatuaan Eläintautien torjuntayhdistyksen terveydenhuoltoeläinlääkärille; - kunnan elintarvikelain mukaiselle viranomaiselle (jos ei ole itse ko. lain mukainen viranhaltija); sekä - kunnan terveysviranomaiselle (terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille). Tarkastuseläinlääkärin ilmoitukset Teurastamon tarkastuseläinlääkäri ilmoittaa EHEC-bakteerilöydöksestä: - teurastamon omavalvonnasta vastaavalle taholle; - teurastamon hankinnasta vastaavalle taholle; sekä
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 6 / 31 - teurastamon terveydenhuoltoeläinlääkärille. Pienteurastamon tarkastuseläinlääkäri ilmoittaa tuloksesta pienteurastamolle. 5.1.3 Tuotantotilan ilmoitukset Alkutuotantoasetuksen 134/2006 mukaisesti tuotantotilan on ilmoitettava kirjallisesti EHECtartunnasta tilan eläimiä vastaanottavalle teurastamolle tai pienteurastamolle sekä maitoalan laitokseen, joka ottaa vastaan tilan maitoa. Tila toimittaa kopion edellä mainituista ilmoituksista kunnaneläinlääkärille. Koska EHEC-tartunta ei ole vastustettava eläintauti, eläintautilaki ei velvoita tilaa ilmoittamaan EHEC-tartunnasta tilan myydessä tai luovuttaessa eloeläimiä. Eloeläinten myyntiä koskevia suosituksia on luvussa 6. ja liitteessä 2. 5.1.4 Muut laboratoriot Jos EHEC-kanta eristetään muussa kuin Eviran laboratoriossa, ilmoittaa laboratorio alustavan tutkimustuloksen tutkimuksen tilaajalle. Eristetty kanta toimitetaan Eviraan jatkotutkimuksiin. 5.2 5.2. Elintarvikenäytteet Evira ilmoittaa todetusta EHEC-bakteerista näytteen lähettäjälle. Jos EHEC-kanta eristetään muussa laboratoriossa kuin Evirassa, laboratorio ilmoittaa alustavan tutkimustuloksen tutkimuksen tilaajalle. Eristetty kanta toimitetaan Eviraan jatkotutkimuksiin. Elintarvikealan toimijan on ilmoitettava välittömästi omavalvontatutkimuksissa todetusta EHECbakteerista elintarvikevalvontaviranomaiselle. Lisäohjeita ilmoitusmenettelystä elintarvikkeiden aiheuttamissa terveysvaaratilanteissa annetaan Terveysvaara-kansiossa. 6 6. Toimenpiteet nautatiloilla 6.1. Kaikilla nautatiloilla noudatettavat ohjeet Kaikkia nautatiloja koskevia ohjeita on annettu ETT:n ohjeessa Yleisiä hygieniaohjeita nautatiloille ulosteperäisten bakteerien (salmonella, EHEC, kampylobakteeri, listeria, Mycobacterium paratuberculosis) aiheuttamien tartuntojen ennaltaehkäisemiseksi (liite 1). EHECin ja muiden suolistoperäisten bakteerien torjunnassa on ensiarvoisen tärkeää, että teurastettaviksi lähetettävät eläimet ovat puhtaita. Lantaiset eläimet on puhdistettava ja niiden on annettava kuivua ennen teuraaksi lähettämistä (katso luku 7.4.).
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 7 / 31 6.2. Toimenpiteet tilalla, jonka naudassa on todettu EHEC-bakteeri 6.1 6.2.1. Tilakäynti ja näytteenotto Saatuaan Evirasta tiedon, että naudan ulostenäytteessä on todettu EHEC-bakteeri teurastamonäytteenotossa, kunnaneläinlääkärin on tehtävä näytteenottokäynti tilalle, josta nauta on peräisin (MMM asetus 24/EEO/2006). Kunnaneläinlääkäri ilmoittaa tilalle EHEC-tartunnasta ja sopii tilan kanssa mahdollisimman nopeasti toteutettavasta tilakäynnistä. Tilan suostumuksen saatuaan kunnaneläinlääkäri kutsuu tilakäynnille mukaan asiantuntijaksi joko terveydenhuoltoeläinlääkärin teurastamosta, jonka asiakas tila on, tai ETT:n terveydenhuoltoeläinlääkärin. Teurastamo voi hyväksyä edellä mainittujen sijasta asiantuntijaksi myös muun eläinten terveydenhuoltoon perehtyneen eläinlääkärin. Kunnaneläinlääkärin käynti korvataan valtion varoista toimituspalkkiosäännösten mukaisesti. Terveydenhuoltoeläinlääkärin kulut korvaa joko ETT tai teurastamo, jonka palveluksessa eläinlääkäri on. Jos teurastamo tai pienteurastamo ei ole ETT:n jäsen eikä sillä ole omaa terveydenhuoltoeläinlääkäriä, terveydenhuoltoeläinlääkärin kulujen korvaamisesta sovitaan teurastamon tai pienteurastamon ja tilan välillä. Tilakäynnillä otetaan näytteitä naudoista ja tuotantoympäristöstä asetuksen 24/EEO/2006 liitteen 2 mukaisesti. Näytteet lähetetään tutkittavaksi Eviran mikrobiologian tutkimusyksikköön Helsinkiin. Näytteiden pakkaamisessa ja lähettämisessä on noudatettava Eviran antamia ohjeita. Näytteiden lähettämisestä on etukäteen tiedotettava Eviran mikrobiologian tutkimusyksikölle. Evira maksaa näytteiden lähettämisen ja tutkimisen. Lisäksi tilakäynnillä kartoitetaan tilan työskentely- ja hygieniakäytännöt sekä arvioidaan teuraaksi lähetettävien eläinten puhtaus. Tarkemmat ohjeet tilakäynnin toteuttamisesta on ETT:n ohjeessa Tilakäynti ja riskinhallintasuunnitelma EHEC-tartuntatilalle (liite 2). 6.2.2. Uusintakäynti, riskinhallintasuunnitelma ja seuranta Tila, jonka ympäristö- ja ulostenäytteissä ei todettu EHEC-bakteeria Tilalle, jolla ensimmäisellä tilakäynnillä ei todeta EHEC- bakteereita tuotantoympäristöstä otetuista pintapuhtausnäytteistä tai eläimistä otetuista ulostenäytteistä, ei tehdä seurantakäyntiä. Tilalta voidaan myydä elo- ja teuraseläimiä normaalisti heti kun tilanäytteiden tutkimustuloksista on saatu laboratoriotutkimustodistus. Tilalle voidaan kuitenkin laatia riskinhallintasuunnitelma ensimmäisen tilakäynnin huomioiden perusteella. Tilasta vastaavalta henkilöltä ei kuitenkaan edellytetä sitoutumista suunnitelman noudattamiseen. Tilalle annetaan suositus liittymisestä säännölliseen terveydenhuoltoon. Tila, jonka ympäristö- ja/tai ulostenäytteestä todettiin EHEC-bakteeri Tilalle laaditaan terveydenhuoltoeläinlääkärin ja kunnaneläinlääkärin yhteistyönä tilakäynnin ja näytteiden tutkimustulosten perusteella riskinhallintasuunnitelma EHEC-tartunnan leviämisen
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 8 / 31 ehkäisemiseksi ja tartuntariskin alentamiseksi. Riskinhallintasuunnitelman laatimisessa käytetään apuna ETT:n ohjetta "Tilakäynti ja riskinhallintasuunnitelma EHEC-tartuntatilalle" (liite 2). Kunnaneläinlääkäri toimittaa kopion riskinhallintasuunnitelmasta läänineläinlääkärille ja Eviran eläinten terveys- ja hyvinvointiyksikköön. Tilan suostumuksen saatuaan kunnaneläinlääkäri toimittaa suunnitelmasta kopion myös ETT:lle. Tila toimittaa kopion tilalle laaditusta riskinhallintasuunnitelmasta teurastamoon tai pienteurastamoon. maidontuotantotilat toimittavat kopion myös meijeriin. Jos tilalla on selvästi erillisiä eläintenpitoyksiköitä, joista vain osa on todettu tilanäytteenotossa EHEC-positiiviseksi, voidaan kunnaneläinlääkärin päätöksellä riskinhallintasuunnitelmassa mainitut toimenpiteet rajoittaa koskevaksi vain positiiviseksi todettuja yksiköitä. Tällöin eläimet eivät saa liikkua positiivisten ja negatiivisten yksiköiden välillä. Negatiiviseen yksikköön sovelletaan samoja ohjeita kuin tilaan, jonka ympäristö ja/tai ulostenäytteistä ei todettu EHEC-bakteeria. Tilalle tehdään seurantakäynti noin 2-3 kuukauden kuluttua ensimmäisestä käynnistä (asetus 24/EEO/2006). Käynti tehdään samalla periaatteella kuin ensimmäinen käyntikin eli kunnaneläinlääkärin ja terveydenhuoltoeläinlääkärin yhteistyönä. Seurantakäynnin aikana tarkastetaan, toteuttaako tila riskinhallintasuunnitelmaa, arvioidaan eläinten puhtaus sekä otetaan uudet näytteet eläimistä ja tuotantoympäristöstä. Eläinlääkäreiden kulut korvataan samalla periaatteella kuin ensimmäisellä käynnillä. Uusintanäytteet toimitetaan Eviran mikrobiologian tutkimusyksikköön, ja Evira korvaa näytteiden lähettämisen ja tutkimisen. Jos tila on toteuttanut riskinhallintasuunnitelman edellyttämät toimenpiteet asianmukaisesti, tuotantoympäristöstä eläimiin kohdistuvan EHEC-tartuntapaineen voidaan katsoa alentuneen ja teuraaksi lähetettävät eläimet ovat puhtaita, kunnaneläinlääkäri antaa tilalle riskinhallintasuunnitelman noudattamisesta kirjallisen todistuksen (liite 4). Ennen todistuksen kirjoittamista kunnaneläinlääkäri kuulee tilakäynneillä mukana ollutta terveydenhuoltoeläinlääkäriä. Kunnaneläinlääkäri toimittaa kopiot myöntämistään todistuksista läänineläinlääkärille ja Eviran eläinten terveys- ja hyvinvointiyksikköön, sekä tilan suostumuksen saatuaan myös ETT:lle. Tila toimittaa kopion todistuksesta teurastamoon tai pienteurastamoon. maidontuotantotilat toimittavat kopion myös meijeriin. Tila ohjeistetaan liittymään säännölliseen terveydenhuoltoon ja tilalle tehdään vuosittain erikseen sovittava määrä terveydenhuoltokäyntejä. Tilalle laadittavassa terveydenhuoltosuunnitelmassa painotetaan erityisesti ulosteperäisten bakteeritartuntojen ennaltaehkäisyä. Jos kunnaneläinlääkäri ei toisen tilakäynnin perusteella voi myöntää tilalle todistusta riskinhallintasuunnitelman noudattamisesta, niin kunnaneläinlääkäri tekee tilan pyynnöstä ja tilan kustannuksella uuden tarkastuskäynnin kolmen kuukauden kuluessa. Evira laskuttaa uudella tarkastuskäynnillä mahdollisesti otettavien uloste- ja ympäristönäytteiden tutkimuskustannukset hinnastonsa mukaisesti. 6.2.3. Eläinten toimittaminen teuraaksi Jos tilalta lähetetään nautoja teuraaksi ennen kuin tilanäytteenoton tulokset on saatu tai ennen kuin tila on saanut kunnaneläinlääkäriltä todistuksen riskinhallintasuunnitelman noudattamisesta, kunnaneläinlääkäri tekee teuraaksi lähetettäville eläimille tilalla tarkastuksen teurastuskelpoisuuden toteamiseksi. Tarkastus tehdään 3 10 päivää ennen suunniteltua teurastuspäivää. Teuraaksi lähetettävien eläinten on oltava puhtaita. Puhtauden arvioinnissa käytetään apuna suositussopimusta lantaisten eläinten toimittamisesta teurastamoon. Eläinlääkäri
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 9 / 31 kirjoittaa tarkastuksesta todistuksen (liite 3), joka toimitetaan teurastamoon. Tila vastaa tarkastuksen kustannuksista. Jos tilan eläinten on tarkastuksissa säännöllisesti todettu olevan puhtaita, voidaan yksittäisistä tarkastuksista luopua kunnaneläinlääkärin, tilan ja teurastamon yhteisellä sopimuksella. Tilan eläimet voidaan toimittaa teurastettaviksi normaalisti ilman erityistoimenpiteitä, sen jälkeen kun tila on saanut kunnaneläinlääkäriltä todistuksen riskinhallintasuunnitelman noudattamisesta (liite 4). Tila toimittaa kopion todistuksesta teurastamoon tai pienteurastamoon. Teurastettavien eläinten tulee olla puhtaita. Puhtauden arvioinnissa käytetään apuna suositussopimusta lantaisten eläinten toimittamisesta teurastamoon. 6.1.1 6.1.2 6.2.4. Välitysvasikoiden ja muiden eloeläinten myynti tilalta Tilalta ei ole suositeltavaa myydä välitysvasikoita eikä muita eloeläimiä, ennen kuin tila on saanut kunnaneläinlääkäriltä todistuksen riskinhallintasuunnitelman noudattamisesta. Tämän jälkeen eloeläimiä voidaan myydä normaalisti. 6.1.3 6.2.5. Maidon ja muiden elintarvikkeiden luovuttaminen tilalta Tilalta luovutetaan maitoa vain elintarvikelain mukaisesti hyväksyttyyn maitoalan laitokseen pastöroitavien tuotteiden valmistukseen. Kunnan elintarvikevalvontaviranomainen kieltää maidon ja pastöroimattomien maitopohjaisten tuotteiden myynnin suoraan tilalta. Tarvittaessa viranomainen voi kieltää myös pastöroitujen maitopohjaisten tuotteiden myynnin suoraan tilalta, jos katsoo toiminnasta aiheutuvan EHEC-tartunnan leviämisen vaaraa. Tilan saama todistus riskinhallintasuunnitelman noudattamisesta ei kumoa pastöroimattoman maidon suoramyyntikieltoa. Pastöroimattoman maidon suoramyynti katsotaan erittäin merkittäväksi EHEC-tartunnan leviämisen riskiksi. Pastöroimattoman maidon myyntikiellon kumoaminen tehdään tapauskohtaisen harkinnan perusteella, kumoaminen edellyttää useampaa näytteenottokertaa tilalla. Viranomainen voi tarvittaessa kysyä näytteenotto-ohjeita Eviralta. Jos tilan yhteydessä toimii elintarvikelain nojalla hyväksytty maitoalan laitos, on laitoksen varmistettava tuotantohygienia ja päivitettävä omavalvontasuunnitelmansa elintarvikevalvontaviranomaisen kanssa. Viranomainen antaa tarvittaessa määräyksiä laitokselle EHEC-tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi. Jos tilan yhteydessä harjoitetaan muiden elintarvikkeiden valmistusta tai myyntiä, on tilan huolehdittava EHEC-tartunnan leviämisen ehkäisemisestä. Kunnan elintarvikevalvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa toimintaa koskevia määräyksiä tartunnan ehkäisemiseksi. 6.1.4 6.2.6. Suoran EHEC-tartunnan ehkäiseminen Ihminen voi saada EHEC-bakteeritartunnan saatuaan naudan ulostetta suuhunsa. Usein tartunta tapahtuu likaantuneiden käsien välityksellä. EHEC-bakteerin tautia aiheuttava bakteerimäärä on pieni verrattuna useaan muuhun bakteeriin. Naudan uloste on merkittävä tartunnanlähde ja myös Suomessa on todettu lasten sairastumisia nautatilakontaktin seurauksena.
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 10 / 31 EHEC-tartunnan ehkäisemiseksi huolehditaan, että lapset eivät ole navetassa, laitumella tai muissa tuotantotiloissa, missä he voivat saada lantaa suuhunsa. Lisäksi lapsia opastetaan käsienpesuun ulkoa tultaessa ja ennen ruokailua. Nautojen kanssa työskentelevät henkilöt vaihtavat vaatteensa ja jalkineensa navetasta poistuessaan sekä pesevät kätensä. Tilan kotitaloudessa on myös noudatettava hyvää keittiöhygieniaa. Kädet pestään ennen ruoanlaittoa ja ruokailua. Tilalla tuotettua maitoa ei juoda kuumentamatta. Tilalla ei sallita lapsiryhmien (esim. koulu- tai päiväkotiryhmät) vierailuja. Jos tilan yhteydessä harjoitetaan maatilamatkailua tai muuta vastaavaa toimintaa, niin tilan on huolehdittava EHECtartunnan leviämisen ehkäisemisestä vierailijoihin. Vieraita ei päästetä kontaktiin nautojen kanssa, eikä vieraille tarjota tilan maitoa pastöroimattomana. Kunnan terveydensuojelulain mukainen viranomainen voi tarvittaessa antaa toimintaa koskevia määräyksiä tartunnan ehkäisemiseksi. Tila voi ottaa yhteyttä kunnan terveysviranomaisiin (terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaava lääkäri) halutessaan lisätietoja ihmisten EHEC-tartunnasta. Näytteenotto tilan ihmisistä ei yleensä ole tarpeen, ellei ihmisillä ole ripulioireita. 6.1.5 6.2.7. Toimenpiteet, jos tila ei noudata riskinhallintasuunnitelmaa Tilalla on oikeus kieltäytyä riskinhallintasuunnitelman laatimisesta ja noudattamisesta sekä terveydenhuoltoeläinlääkärin kutsumisesta tilalle. Kunnaneläinlääkärin on kuitenkin otettava tilalta EHEC-näytteet asetuksen 24/EEO/2006 mukaisesti. Kunnaneläinlääkärin on myös valvottava, että tila ilmoittaa EHEC-tartunnasta teurastamoon ja maitoa vastaanottavaan laitokseen. Jos teurastamo tai pienteurastamo vastaanottaa nautoja tilalta, on laitoksen omavalvontasuunnitelmaan sisällytettävä kuvaus näiden nautojen ja niistä saatavan lihan käsittelystä (luku 7.2.). Elintarvikevalvontaviranomainen kieltää maidon tai maitopohjaisten tuotteiden suoramyynnin tilalta. Jos tilalla harjoitetaan maatilamatkailua, pitopalvelua tai muiden elintarvikkeiden myyntiä, niin kunnan terveydensuojelulain mukainen viranomainen antaa näitä toimintoja koskevia määräyksiä. 6.3. Toiminta epidemiaselvityksen yhteydessä Kansanterveyslaitos haastattelee kaikki henkilöt, joilla on todettu EHEC-tartunta. Jos haastattelussa ilmenee, että tartunnansaanut henkilö on ollut kontaktissa johonkin nautatilaan, KTL ilmoittaa tästä terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle henkilölle, joka puolestaan ilmoittaa asiasta kunnaneläinlääkärille. Kunnaneläinlääkärin on tällöin käytävä mahdollisimman nopeasti tilalla ja otettava tilan naudoista ja tuotantoympäristöstä näytteitä EHEC-tutkimuksia varten (asetus 24/EEO/2006). Näytteet lähetetään tutkittaviksi Eviraan ja Evira maksaa näytteiden tutkimus- ja lähetyskulut. Näytteiden pakkaamisessa ja lähettämisessä on noudatettava Eviran antamia ohjeita. Jos tilaan kontaktissa olleessa ihmisessä on todettu O157-kanta, näytteet toimitetaan Eviran mikrobiologian tutkimusyksikön laboratorioon Helsinkiin. Jos ihmisessä on todettu jokin muu EHEC-kanta, näytteet toimitetaan Eviran Kuopion tutkimusyksikköön. Molemmissa tapauksissa näytteiden lähettämisestä on ilmoitettava etukäteen Eviraan. Jos näytteissä todetaan EHECbakteeri, toimitaan luvun 6.2. mukaisesti.
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 11 / 31 Kunnaneläinlääkäri toimii EHEC-epidemiaselvityksessä yhteistyössä kunnan elintarvikevalvonta-, terveydensuojeluviranomaisen ja terveysviranomaisen kanssa. 7. Toimenpiteet teurastamossa ja pienteurastamossa Teurastamon ja pienteurastamon on sisällytettävä omavalvontaansa kuvaus EHEC-bakteerin seurannasta, EHEC-epäily ja EHEC-positiivisilta tiloilta vastaanotettavien nautojen käsittelystä ja toimenpiteistä todettaessa EHEC-bakteeri. Seuraavissa luvuissa esitetään vähimmäisvaatimukset omavalvontasuunnitelmalle. 7.1. EHEC-bakteerin seuranta Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 24/EEO/2006 (nautojen EHEC-tutkimukset teurastamossa ja pitopaikassa) mukaisesti teurastamon ja pienteurastamon on sisällytettävä omavalvontaansa EHEC-bakteerin tutkiminen teurastamoon ja pienteurastamoon vastaanotettujen nautojen ulosteesta. Vastaava vaatimus on ollut voimassa 1.1.2004 lähtien. 7.2. EHEC-tiloilta vastaanotettujen nautojen käsittely EHEC-epäily- tai positiivisilta tiloilta tulleet eläimet sijoitetaan teurastamon navettaan siten, että ne voidaan teurastaa erillään muusta teurastuksesta. Eläimet teurastetaan teurastuslinjassa viimeisinä, työpäivän päätteeksi tai erillisessä sairasteurastusosastossa, jonka jälkeen osasto pestään. Teurastushygieniaan kiinnitetään erityistä huomiota. Jos EHEC-epäilytilan tilanäytteenotossa ei todeta EHEC-bakteeria, tilan naudat voidaan teurastaa ilman erityistoimenpiteitä. Vastaavasti EHEC-positiivisen tilan naudat voidaan teurastaa normaalisti ilman erityistoimenpiteitä, sen jälkeen kun tila on saanut todistuksen riskinhallintasuunnitelman noudattamisesta. Jos tila kieltäytyy riskinhallintasuunnitelman teosta tai toisella tarkastuskäynnillä todetaan, ettei suunnitelmaa toteuteta, tilan naudoista saatavista ruhoista otetaan pintasivelynäyte EHEC-bakteerin varalta. Näytteenotto sisällytetään teurastamon tai pienteurastamon omavalvontaohjelmaan. Teurastamo tai pienteurastamo ja tuottaja sopivat keskenään näytteenoton kustannusten korvaamisesta. Ruhot ja niistä saadut elimet säilytetään erillään muista ruhoista kunnes pintasivelynäytteiden tulokset ovat valmistuneet. 7.3. Toimenpiteet todettaessa EHEC-bakteeri naudan ruhon pintanäytteestä Jos ruhon pintanäytteestä on todettu EHEC-bakteeri, siitä saatava liha on käytettävä vähintään + 70 C lämpötilaan kuumennettavien lihavalmisteiden valmistukseen. Kuumennuskäsittely voidaan tehdä vain lihavalmistelaitoksessa. Kuitenkaan ruhoja, jotka tutkitaan EHEC-bakteerin varalta Eviran tutkimusprojekteissa, ei tarvitse pidättää tutkimuksen ajaksi, eikä positiiviseksi todettuja ruhoja ja niistä saadusta lihasta tehtyjä tuotteita edellytetä takaisinvedettäviksi. 7.4. Suositussopimus lantaisten eläinten toimittamisesta teurastamoon
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 12 / 31 Vuonna 2004 solmittiin uusi suositussopimus lantaisten eläinten toimittamisesta teurastamolle ja niiden arvostelusta (Työryhmämuistio MMM 2004:2). Sopimuksen tarkoitus on lisätä lihan ja lihatuotteiden turvallisuutta sekä edistää eläinten hyvinvointia tiloilla. EU:n hygienialainsäädännön mukaisesti teuraseläinten puhtaus on toimijan vastuulla. Teurastamon on sisällytettävä omavalvontaansa lantaisten eläinten erottelu ja seuranta. Teurastamon tarkastuseläinlääkäri valvoo puhtaustarkkailua ja ratkaisee teuraseläinten lantaisuusluokituksen. Sopimuksen mukaan lantaisten nautojen teurastilityshintaa lasketaan. Sopimus sisältää myös kuvallisen lantaisuuden arvosteluohjeen.
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 13 / 31 7 8. Lisätietoja 8 EHEC-asetus / tilakäynnit: Evira, eläinten terveys- ja hyvinvointiyksikkö, eläinlääkintöylitarkastaja Sirpa Kiviruusu puh 02077 24216, sähköposti sirpa.kiviruusu@evira.fi EHEC-asetus / teurastamoiden EHEC-seuranta: Evira, liha- ja kalahygienianyksikkö, ylitarkastaja Maria Miettinen puh 02077 24271, sähköposti maria.miettinen@evira.fi EHEC-näytteiden ottaminen, lähettäminen ja tutkiminen; O157-kannat: Evira, mikrobiologian tutkimusyksikkö Teresa Skrzypczak puh 02077 24477, sähköposti teresa.skrzypczak@evira.fi varalla Vesa Myllys puh 02077 24470, sähköposti vesa.myllys@evira.fi Muut kuin O157-kannat: Evira, Kuopion tutkimusyksikkö Tarja Pohjanvirta puh 02077 24958, sähköposti tarja.pohjanvirta@evira.fi varalla Sirpa Heinikainen puh 02077 24963, sähköposti sirpa.heinikainen@evira.fi Tilakäynnit, tilanäytteenotto ja riskinhallintasuunnitelman teko: ETT terveydenhuoltoeläinlääkäri Olli Ruoho puh (06) 4126999, 040 8201257, sähköposti olli.ruoho@ett.fi Ihmisten sairastumisiin liittyvät asiat: Kansanterveyslaitos Infektioepidemiologian osasto puh (09) 4744 8557 (infektiolääkäri) 9 Lainsäädäntö: MMM eläinlääkintöylitarkastaja Terhi Laaksonen puh (09) 160 52782, sähköposti terhi.laaksonen@mmm.fi
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 14 / 31 Liite 1. YLEISIÄ HYGIENIAOHJEITA NAUTATILOILLE, ulosteperäisten bakteerien (salmonella, EHEC, kampylobakteeri, listeria, mycobacterium paratuberculosis) aiheuttamien tartuntojen ennaltaehkäisemiseksi 291002 10 11 Mikäli tilalla on jo todettu salmonella- tai EHEC- tartunta, annetaan tarkemmat tilakohtaiset ohjeet tautisaneerauksesta vastaavan eläinlääkärin laatimassa saneeraussuunnitelmassa. 12 13 YLEISTÄ 14 Osastojako ja kertatäyttöisyys Tuotantoyksikön jako osastoihin ja osastojen kertatäyttöisyys mahdollistavat tartuntaketjun katkaisun ja helpottavat tautiriskien hallintaa. Mikäli osastot ovat kertatäyttöisiä, tulee ne pestä, desinfioida ja antaa kuivaa aina erien välillä. Kaikissa tapauksissa kuuluu tuotantotilojen puhtauteen ja hygienian ylläpitoon vuosittainen perusteellinen pesu. Samassa yhteydessä voidaan toteuttaa kuluneiden ja rikkoutuneiden rakenteiden korjaukset. Eläinten kasvatusolosuhteet on järjestettävä siten, että eläimillä on kuiva makuualusta, eikä niihin muodostu haitallista lantapanssaria (MMMELO:n ohje). Tarvittaessa on parsissa ja karsinoissa käytettävä riittävästi kuivikkeita. Tuotantotiloissa työnsä puolesta vierailevia henkilöitä varten tulee olla varattuna asianmukaiset suojavaatteet ja jalkineet. Tiloissa tulee niin ikään olla saatavilla lämmintä vettä ja kunnollinen mahdollisuus käsien ja jalkineiden pesuun. Tarpeettomia ulkopuolisten henkilöiden vierailuja tuotantotiloissa tulee välttää. Lasten oleskelua eläintiloissa ei tule sallia, mikäli tilan eläimistä on todettu salmonella tai EHEC tartuntoja. 15 16 REHUHYGIENIA Rehuissa ei saa olla ulosteperäistä saastutusta Eläinten rehut tulee kasvattaa, valmistaa ja varastoida siten, ettei ulosteperäistä saastutusta joudu rehun sekaan. Lietelantaa ei tule levittää pintalevityksenä nurmelle tai laitumelle. Lietteen multaus nurmella on tehtävä siten, ettei lietettä jää pintaan. Multauksen jälkeen voidaan nurmea niittää tai laiduntaa aikaisintaan kolmen viikon kuluttua. Useimmat ulosteperäisiä tartuntoja aiheuttavat bakteerit tuhoutuvat kuumennuksessa (vähintään 60-70 C), mutta joidenkin tiedetään olevan erittäin haponkestäviä. Rehunsäilöntämenetelmät, joissa ph ei laske riittävän alas (alle ph 4,0), ovat riski rehun hygieenisen laadun kannalta.
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 15 / 31 Rehut tulee varastoida siten, että koti- ja villieläimet eivät pääse rehuvarastoon. Rehusiilojen tulee olla katettuja ja avoimet rehuastiat peitetään esimerkiksi levyillä. Rehuvaunut ja väkirehuautomaatit suojataan siten, että lintujen yms. ulosteita ei joudu rehun sekaan. Rehu ei saa päästä saastumaan varastoinnin aikana ruokintapöydällä. 17 RUOKINTAHYGIENIA Hyvän ruokintahygienian tarkoituksena on estää lannan ja sen mukana ulosteperäisten bakteerien kulkeutuminen eläinten suuhun. Hyvän ruokintahygienian perustana on puhtaan ja likaisen puolen erottelu navetassa. Lannan kulkeutuminen eläinten ruokintapöydälle ihmisten jaloissa ja/tai koneiden pyörissä tulee estää. Ruokintapöydälle kuljetaan vain puhtain jalkinein ja tarvittaessa desinfiointialtaan kautta. Koneiden pyörät ja ajoreitti puhdistetaan ennen ruokintapöydälle ajoa. Rehun-, eläinten- ja lannankuljetusreitit tulee jo tuotantorakennuksen suunnitteluvaiheessa pitää mahdollisimman tarkoin erillään. Eläinten kulku ulos navetasta laitumelle tai eläinkuljetusautoon ei saa tapahtua ruokintapöydän tai rehuvaraston kautta. Kulkureitti on järjestettävä eri kautta kuin maidonnouto tilalta tai rehuntoimitus tilalle tapahtuu. Rehun-, eläinten ja lannankuljetusreittien risteämistä ei vanhoissa tuotantoeläintiloissa voida aina täysin estää. Tällöin voidaan eläinten siirto karsinasta toiseen tehdä esimerkiksi rakennushienokalkilla tai kuiviketurpeella peitettyä kujaa pitkin. Rakennushienokalkki ja turve estävät löysän ulosteen roiskumista sekä tappavat taudinaiheuttajia, ja kuja on eläinten siirron jälkeen helppo puhdistaa. Lantaa saattaa kulkeutua ruokintapöydälle myös eläinten nostellessa jalkojaan pöydän puolelle tai muutoin roiskua niiden liikkuessa karsinoissaan. Parsi- ja karsinarakenteiden muutoksilla, kuten esimerkiksi ruokintapöydän reunan korotuksella tai umpinaisemmilla karsinarakenteilla tulee lannan kulkeutuminen ruokintapöydälle estää. Ahtaissa ja sokkeloisissa tiloissa oikea työjärjestys on perusedellytys hyvän ruokintahygienian ylläpitämiselle. Ensin poistetaan lanta sekä puhdistetaan parret ja kulkukäytävät. Tämän jälkeen seuraa eläinten ruokinta. Vasikoiden ruokinnassa on myös huomioitava rehun ja lannan pitäminen erillään. Eläimiä ei ruokita lattialta, vaan esimerkiksi sopivalla korkeudella olevista ruokintahäkeistä. Vasikoiden juoma-astiat pestään päivittäin. Astioita ei saa pinota päällekkäin, vaan ne kuivataan yksittäin esimerkiksi ritilän päällä ylösalaisin. Sama koskee myös muita eläinten ruokinnassa käytettäviä irtonaisia astioita. Juottoautomaattien puhtaudesta on niin ikään huolehdittava. Ulosteperäisen saastutuksen joutuminen eläinten juomaveteen tulee estää. Varsinkin nuorkarjan karsinoissa joutuu ulostetta helposti juomakuppeihin. Taipuisan letkun päähän asennettu juomanippa on parempi ratkaisu. Eläimille tulee taata puhtaan juomaveden saanti myös laidunkaudella. Juoma-astiat on tarvittaessa tyhjennettävä, puhdistettava ja
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 16 / 31 desinfioitava päivittäin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pihatoissa ja laitumilla käytettävien juoma-altaiden hygieniaan. 18 LANNANKÄSITTELY Lantaa ei saa joutua eläinten rehuun tai juomaveteen Lannankäsittely navetassa tulee tapahtua siten, että lantaa ei esim. ruokintatyön yhteydessä kulkeudu eläinten rehuun tai juomaveteen. Lantalan tulee olla selvästi erillään eläinten kulkureiteistä ja rehuvarastoista. Valumavedet eivät saa päästä saastuttamaan kulkureittejä, laitumia tai rehuvarastoja. Eläinten- ja lannankuljetusreitit eivät saa risteillä rehun- ja maidonkuljetusreittien kanssa. Lantaa ei saa kulkeutua lannanlevityskaluston tai eläinten kuljetuksen kautta yleisille teille tai piha-alueille. Lanta levitetään pääsääntöisesti syksyllä ennen kyntöä tai keväällä ennen maan muokkausta. Suositeltavin tapa on kylvää pelto tämän jälkeen viljalle. Lantaa ei levitetä laitumille, nurmille, vihannespelloille tai kotipuutarhaan ennen sadonkorjuuta. Kuivalantaan sekoitetaan riittävästi olkea tai muuta kuiviketta, jotta se kompostoituu varastoinnin aikana. Lantakasan siirtely ja kääntäminen edistävät kompostoitumista, jolloin saavutetaan riittävä lämpötila useimpien taudinaiheuttajien tuhoamiseksi. Lietelanta käsitellään tarvittaessa kalkitsemalla (ph yli 11) tai ilmastamalla siten, että siinä olevat taudinaiheuttajat (Salmonella, EHEC) tuhoutuvat. Tarkemmat ohjeet annetaan tilakohtaisessa saneeraussuunnitelmassa. Kuiva- tai lietelantaa ei tule levittää pintalevityksenä nurmelle tai laitumelle. Lietteen multaus nurmella on tehtävä siten, että lietettä ei jää pintaan. Multauksen jälkeen voidaan nurmea niittää tai laiduntaa aikaisintaan kolmen viikon kuluttua. Lannanajokalusto puhdistetaan irtonaisesta liasta ja lannasta, mikäli sitä siirretään tilalta toiselle. Lietesäiliö voidaan huuhdella sisältä muutamaan kertaan vedellä, mikäli sitä ei muutoin voida puhdistaa. Erityisesti urakoitsijoiden toivotaan tuntevan vastuunsa tartuntatautien leviämisen ehkäisyssä ja huolehtivan kalustonsa asianmukaisesta puhdistuksesta tilojen välillä. Mikäli samaa kalustoa käytetään myös likakaivojen tyhjennykseen, on kalusto syytä puhdistaa ja desinfioida huolellisesti ennen karjatiloille siirtymistä. 19 LYPSYHYGIENIA Mitä hyvällä lypsyhygienialla tarkoitetaan? >Lypsyhygienialla estetään lian ja ulosteperäisten bakteerien pääsy maitoon. Mikäli tilan eläimistä on todettu salmonella- tai EHEC tartunta, ei raakamaitoa tule kuumentamattomana käyttää ihmisravinnoksi. Tinkimaidon myynti tilan ulkopuolelle on tällöin kielletty.
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 17 / 31 Työjärjestys: Ennen lypsyn aloittamista poistetaan navetasta lanta sekä puhdistetaan parret ja kulkukäytävät. Tämän jälkeen seuraa lypsy ja eläinten ruokinta. Lypsäjä keskittyy vain lypsyyn, eikä liiku työn lomassa muualla navetassa. Puhtaus: Ennen lypsyä puhdistetaan parsi kaikesta lannasta ja kuivikkeista, jotta mahdollisesti putoavat lypsimet eivät pääse imaisemaan likaa tai roskia. Parren tulee olla puhdas ja kuiva. Kullekin parsirivistölle ja /tai osastolle varataan omat parsien puhdistusvälineet. Välineiden kuljettelu ympäri navettaa ei ole suotavaa. Lannanpoistoon tarkoitettuja välineitä ei koskaan käytetä esimerkiksi ruokintapöydän puhdistukseen. Ennen lypsyä ja tarvittaessa joka vaiheessa lypsyn aikana pitää olla mahdollisuus käsien pesuun. Mikäli käytetään suojakäsineitä, pitää myös niitä puhdistaa. Utareen puhdistaminen: Utareen likaantumista pyritään estämään kaikin tavoin puhdistustyön helpottamiseksi. Lehmien utareista ajellaan karvat ja itsensä likaavilla lehmillä käytetään utareliivien sisällä sanomalehtiä. Puhdistamisessa vältetään runsasta veden käyttöä; vain vetimet pestään vedellä, sillä kastellusta utareesta valuu kuivauksen jälkeenkin likavettä lypsimiin. Vetimien puhdistuksessa ja kuivaamisessa käytetään lehmäkohtaisia, kuumasta vedestä otettuja ja kuivaksi puristettuja lypsypyyhkeitä. Lypsypyyhkeiden puhdistus ja desinfiointi tapahtuu mielellään konepesussa valkopesuohjelmalla (80-95 C). Tarvittaessa voidaan myös käyttää kiehuvaa vettä ja /tai sopivaa desinfiointiainetta. Lypsy: Lypsy tapahtuu normaaliin tapaan lypsinten putoamisia välttäen. Päältä likaantuneet lypsimet pestään harjalla ja desinfioidaan ennen lypsylaitteiston pesua. Desinfioinnissa käytetään maitotalouskäyttöön hyväksyttyjä valmisteita. Maitohuoneen hygienia: Maitohuone ja maitoauton kuljettajan kulkureitti pidetään puhtaana ja tätä varten tulee olla omat siivousvälineet. Turhia käyntejä maitohuoneessa vältetään, eikä siellä säilytetä ylimääräistä tavaraa. Maitoauton kulkureitti ei saa risteillä eläinten laidunreittien tai lannankuljetusreittien kanssa. Lypsyasemilla lisäksi huomioitava: Lypsyasemalle varataan omat puhdistusvälineet, joita ei käytetä lantapuolella. Aseman lattia pestään joka lypsykerran jälkeen. Lehmät ajetaan ylös ennen lypsyn aloittamista riittävän ajoissa, jotta ne ehtivät ulostaa lantapuolelle eivätkä lypsyasemalle. Eläinten jaloissa asemalle kulkeutunut lanta huuhdotaan välittömästi pois juoksevalla vedellä ennen ko. ryhmän lypsyn
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 18 / 31 aloittamista. Utareen puhdistuksessa ei käytetä suihkuvettä, vaan se tapahtuu kuten edellä on kuvattu. Lisähuomautus: Tilalla pitäisi aina olla saatavilla kiehuvan kuumaa vettä hyvän pesutuloksen aikaansaamiseksi. Mekaaninen lian poisto ennen pesua ja mahdollista desinfektiota on tärkeää, ja tätä varten tarvitaan jokaiseen kohteeseen oma harja. Desinfektioaineiden teho on paras huolellisesti puhdistetuilla pinnoilla.
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 19 / 31 20 LIITE 2. TILAKÄYNTI JA RISKIENHALLINTASUUNNITELMA EHEC- TARTUNTATILALLE 31.5.2006/ETT Pvm: Omistaja: Osoite: Puhelin / fax / E-mail: Kunnaneläinlääkäri: Terveydenhuoltoeläinlääkäri: Meijeri: Teurastamo: Tilan nautojen määrä (kpl); alle 1-vuotiaita: yli 1-vuotiaita: Sisällysluettelo: 1. TILANNESELVITYS 1.1. Tartunnan laajuuden selvittäminen 1.2. Ympäristön aiheuttaman tartuntapaineen selvittäminen 1.3. Pohjapiirros 2. TOIMINTASUUNNITELMA 2.1. Tartunnan leviämisen estäminen tilalta 2.2. Tartunnan rajoittaminen = leviämisen estäminen tilalla 2.3. Tuotantotilojen puhdistus ja desinfiointi 2.4. Lannan ja virtsan käsittely 2.5. Eläinten laiduntaminen 3. SEURANTA JA JATKOTOIMENPITEET Suunnitelman tavoitteena on minimoida ko. tilalla todetusta patogeenisestä EHEC-tartunnasta elintarvikkeiden tai suoran kontaktin kautta ihmisille aiheutuva tartuntariski. Suunnitelma laaditaan virkaeläinlääkärin sekä tilan käyttämän teurastamon tai ETT:n terveydenhuoltoeläinlääkärin yhteistyönä. Erityisesti kiinnitetään huomiota tartuntariskin hallinnan kannalta oleellisiin asioihin: Estetään rehujen ja juomaveden ulosteperäinen saastutus Huolehditaan teuraaksi lähtevien eläinten puhtaudesta Huolehditaan hyvästä lypsyhygieniasta
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 20 / 31 1. TILANNESELVITYS 1.1. Tartunnan laajuuden selvittäminen Tilan naudoista otetaan ulostenäytteitä siten, että EHEC- tartunta voidaan osoittaa 95 %:n luotettavuudella, jos yli 5 % pitopaikan naudoista on EHEC- positiivisia. Tutkittavien nautojen lukumäärä on esitetty taulukossa 1. Näytteenotto painotetaan karjan nuorimpiin eläimiin. Eläimet voidaan tutkia joko yksilönäyttein tai korkeintaan 5-10 eläimen yhteisnäyttein. Yksilökohtaiset ulostenäytteet otetaan peräsuolen loppupäästä kertakäyttöisellä tutkimuskäsineellä. Käsine vaihdetaan näytteiden välillä. Tarvittaessa voidaan näytteenoton helpottamiseksi käyttää liukasteena parafiiniöljyä. Näytteen on sisällettävä vähintään 10 g ulostetta. Näytteet pakataan yksittäin kertakäyttöisiin, kierrekorkilla varustettuihin näytepurkkeihin, joiden kylkeen merkitään vedenkestävällä merkintäkynällä näytteen järjestysnumero tai eläimen tunnus. Yhteisnäytteet otetaan keräämällä karsinan pohjalta eläinten lukumäärää vastaava määrä vähintään 10 g suuruisia osanäytteitä ja yhdistämällä ne yhdeksi näytteeksi. Yhteen yhteisnäytteeseen voidaan yhdistää korkeintaan kymmenen naudan näytteet. Osanäytteet voidaan kerätä esimerkiksi 5 litran pakastepusseihin. Pussiin lisätään lopuksi hieman kädenlämpöistä puhdasta vettä ja näyte sekoitetaan pussia puristelemalla tasaiseksi massaksi. Vaihtoehtoisesti voidaan osanäytteet kerätä puhtaaseen muovisankoon ja sekoittaa siinä. Sekoitetusta ulostemassasta otetaan näytteeksi noin 50 g, joka pakataan esimerkiksi puhtaaseen, tukevaan pakasterasiaan tai sulkuliitokselliseen pakastepussiin. Näytepurkkeihin tai pusseihin merkitään vedenkestävällä merkintäkynällä näytteen järjestysnumero. Näytepurkit tai -pussit pakataan isompiin muovipusseihin ja jäähdytetään mahdollisimman nopeasti 4 ± 2 C lämpötilaan. Näytteitä ei saa pakastaa. Taulukko 1. Tutkittavien nautojen lukumäärä. Nautojen lukumäärä pitopaikassa Tutkittavien nautojen lukumäärä 1-20 Yhtä suuri kuin nautojen lukumäärä 21-29 20 30-39 25 40-49 30 50-59 35 60-89 40 90-199 50 200-499 55 500 tai enemmän 60
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 21 / 31 Pvm. Tutkittuja eläimiä Tartunnankantajia Tartunta % 1.2. Ympäristön aiheuttaman tartuntapaineen selvittäminen Tilalla otetaan pintapuhtausnäytteitä ympäristön saastuneisuusasteen ja nautoihin kohdistuvan tartuntapaineen selvittämiseksi. Pintapuhtausnäytteitä otetaan erityisesti juomakupeista, ruokintapöydiltä ja -astioista sekä tarvittaessa myös rehuvarastosta ja rehunjakolaitteista. Pintapuhtausnäytteiden ottamiseen soveltuvat steriloidut, puskuroidulla peptonivedellä tai fysiologisella NaCl-liuoksella kostutetut noin 5 x 5 cm:n kokoiset vaahtomuovikuutiot tai sideharsotaitokset. Pvm. Kpl Positiivisia Saastutus % Näytteet juoma-astioista/ juomavedestä Näytteet ruokintapöydältä Näytteet rehuvaraston lattioilta Näytteet kulkukäytäviltä Muut näytteet (rehunjakolaitteet ym.)
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 22 / 31 1.3. Pohjapiirros eläinten sijainti ja numerointi ruokintakäytävä, juomakupit ja -astiat lantakäytävät lantala / virtsakaivo / lietesäiliö rehuvarastot ja rehunajoreitit maitohuone työskentelyreitit: ruokinta, lannanpoisto, ym. karjan kulkureitit kesällä Ulosteperäisten bakteeritartuntojen ennaltaehkäisy perustuu tartuntaketjun katkaisuun eläinten peräpäästä suun ulottuville. Pohjapiirrokseen merkitään erityisesti tartuntariskin kannalta oleellinen likaisen (eläinten parret ja karsinat, lantakäytävät ja -kourut, kulkukäytävät eläinten läheisyydessä jne.) ja puhtaan (ruokintapöytä ja astiat, juomakupit, rehuvarasto, maitohuone, kulkureitit ruokintapöydälle, rehuvarastoon, maitohuoneeseen jne.) puolen sijoittuminen navetassa ja kulkureittien risteäminen. Pohjapiirrokseen merkitään myös ympäristönäytteenoton tulokset (sekä positiiviset että negatiiviset). 2. TOIMINTASUUNNITELMA 2.1. Tartunnan leviämisen estäminen tilalta
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 23 / 31 Yleistä: Riski tartunnan leviämisestä tilan ulkopuolelle pyritään minimoimaan seuraavin keinoin: Tilan on hygienia-asetuksen mukaan ilmoitettava tilalla todetusta patogeenistä EHEC tartunnasta teurastamoon tai pienteurastamoon sekä meijeriin. Tilalta ei lähetetä teuraaksi lantaisia eläimiä. Teuraaksi lähteville eläimille tehdään kunnaneläinlääkärin toimesta tuottajan kustannuksella tarkastus eläinten puhtauden ja teurastuskelpoisuuden toteamiseksi. Teuraaksi lähetettävien eläinten on oltava puhtaita. Puhtauden arvioinnissa käytetään apuna suositussopimusta lantaisten eläinten toimittamisesta teuraaksi (lantasakkosopimus). Tämä menettely on voimassa, kunnes tila on saanut kunnaneläinlääkäriltä todistuksen riskinhallintasuunnitelman noudattamisesta. Tämän jälkeen tilalta voidaan lähettää eläimiä teuraaksi normaaliin tapaan. Tilalta ei myydä eläimiä pitoon eikä välitykseen ennen kuin tila on saanut todistuksen riskinhallintasuunnitelman noudattamisesta. Tilalla huolehditaan hyvästä lypsyhygieniasta, jotta ulosteperäistä saastutusta ei joudu maitoon. (ETT:n ohje ulosteperäisten bakteeritartuntojen ennaltaehkäisy nautatiloilla). Maitoa ei käytetä kuumentamattomana elintarvikkeeksi eikä tilalta myydä tinkimaitoa. Pääsy tuotantotiloihin sallitaan vain välttämättömille vierailijoille ja heille tarjotaan asianmukainen suojavaatetus (saappaat ja haalarit). Tuotantotiloissa tulee olla saatavissa lämmintä vettä ja asianmukainen mahdollisuus jalkineiden, käsien ja työvälineiden pesuun. Lähetettäessä eläimiä teuraaksi viedään eläimet tilan oman väen toimesta navetan ovelle, mikäli mahdollista. Lasten vierailuja tuotantotiloissa ei sallita. Lannankäsittelyn on tapahduttava siten, että siitä ei aiheudu tartuntariskiä ihmisille eikä muille karjatiloille. Lantaa ei saa kulkeutua yleisille tai muiden tilojen käyttämille teille ja piha-alueille. Tilakohtaiset ohjeet: 2.2. Tartunnan rajoittaminen = leviämisen estäminen tilalla Yleistä Periaate: Katkaise ulosteperäisten bakteerien kulku eläinten peräpäästä suun ulottuville.
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 24 / 31 Hyvällä ruokinta- ja rehuhygienialla on oleellinen merkitys ehkäistäessä ulosteperäisiä bakteeritartuntoja nautaeläimillä. Ulosteperäisen saastutuksen joutuminen eläinten rehuun, ruokintapöydälle ja juomaveteen tulee estää. Tämän toteutumiseksi on huomioitava seuraavaa: Rehut tuotetaan, varastoidaan ja käsitellään siten, että lantaa ei joudu rehun sekaan. Rehuvarastot on suojattava jyrsijöiltä, linnuilta ja muilta tuhoeläimiltä. Rehu ja lanta on käsiteltävä eri kuljetus- ja työvälineillä. Lannan ja lian kulkeutuminen ruokintapöydälle eläinten ja ihmisten jaloissa sekä koneiden pyörissä tulee estää. Jos eläimiä joudutaan nautakasvattamoissa siirtelemään karsinasta toiseen, tulee ruokintapöydän puhdistukseen kiinnittää erityistä huomiota. Lannan joutuminen eläinten juoma-astioihin tulee estää ja ne tulee tarvittaessa pestä ja desinfioida päivittäin. Juomanipat ovat erityisesti nuorkarjalla ja nautakasvattamoissa paras ratkaisu. Tuotantoyksikön jako osastoihin, osastojen kertatäyttöisyys sekä niiden pesu ja desinfiointi kasvatuserien välillä auttavat tartuntaketjun katkaisussa ja vähentävät tartuntapainetta. Eläintiheys tulee pitää kohtuullisena. Kriittiset pisteet: kulkureittien risteäminen, ruokintapöydän suojaus juomaveden puhtaus karkearehun viljely, lannanlevitys Tilakohtaiset ohjeet: 2.3. Tuotantotilojen puhdistus ja desinfiointi Yleistä: Tuotantotilat tulee puhdistaa ja desinfioida EHEC-bakteeriin tehoavalla desinfiointiaineella vähintään kerran vuodessa. Nautakasvattamoissa pestään ja desinfioidaan osastot aina kasvatuserien välillä. Jos tilojen kunnollinen kuivatus pesun jälkeen ennen uusien eläinten tuloa ei ole mahdollista, on vaihtoehtona mekaaninen puhdistus ja kuivadesinfektioaineiden käyttö.
Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 25 / 31 Pesu ja desinfiointi tapahtuvat ETT:n ohjeen mukaan: Hallitse puhdistustekniikka, hillitse tartunnat. Eläinten ruokintapöytä, ruokinta-astiat ja juomakupit on tarvittaessa puhdistettava ja desinfioitava päivittäin. Puhdistustoimenpiteet kohdistetaan ruokintalinjan saastuneisuus-asteen mukaan pintapuhtausnäytteiden perusteella. Tilakohtaiset ohjeet: