Uusi vuosi, uudet kujeet - Kurkistus Aerobiologian laboratorion vuoteen 2016 Sirkku Häkkilä
Asumisterveysasetus ja mikrobikasvun osoittaminen Terveyshaittaa selvitettäessä on mittauksessa ja näytteenotossa käytettävä standardoituja menetelmiä tai vastaavia muita luotettavia menetelmiä. Mikrobikasvu todetaan ensisijaisesti rakennusmateriaalista mikrobien kasvatukseen perustuvalla laimennossarja- tai suoraviljelymenetelmällä ja mikroskopoimalla tehdyllä analyysillä. Mikrobihaitta voidaan todeta myös 6-vaiheimpaktorilla otetun ilmanäytteen tai pintasivelynäytteen laimennossarjamenetelmällä tehdyllä analyysillä. Ilmanäytteen osalta on oltava ilman mikrobipitoisuuden lisäksi myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista)
Suoraviljely à la Aerobiologian yksikkö Ollut käytössä yli 20 vuotta Lajistopainotus: suuri-itiöiset lajit arvioidaan kasvustoksi pienemmissä määrissä Validoitu omaan käyttöön vuonna 2005, Tulonen. Tulossa vuonna 2016 validointi EVIRA:n hyväksyntään tähdäten. Aineisto on jo olemassa ja alustavaa vertailua tehty.
Materiaalinäytteen suoraviljely vs. laimennosviljely Suoraviljely Hienonnettu näyte annostellaan maljoille 0,25 ml/malja, vaikeasti annosteltavan materiaalin määrä sovelletaan. Tulokset + asteikolla -, (+), +, ++, +++ Laimennosviljely (STM) Näytteestä punnitaan n. 1 g:n osanäyte, joka laimennetaan laimennosliuokseen 1:10, seuraava laimennos on edellistä aina kymmenen kertaa pienempi. Tulokset ilmoitetaan cfu/g = pesäkkeen muodostava yksikkö/g. Molemmissa menetelmissä näytteet viljellään kolmelle kasvatusalustatyypille: THG, MA2 ja DG18.
Suoraviljelyn lajistopainotus Peruslajiston osalta kasvustoksi arvioidaan +++ 50 pesäkettä/malja Pienemmissä pesäkemäärissä arvioidaan kasvustoksi a) biomassaan nähden suuri-itiöiset mikrobiryhmät: Alternaria, Stachybotrys ja Ulocladium -suvut b) ryhmät, joiden itiöt levittyvät suoraviljelyssä huonosti: Chaetomium ++ = 6-24 pesäkettä/malja +++ = 25 pesäkettä/malja Suhteellisesti runsaampia itiömääriä tuottavat ryhmät arvioidaan kasvustoksi taas muita ryhmiä suuremmissa pesäkemäärissä (esim. Penicillium) +++ 100 pesäkettä/malja
Suoraviljelyn validointi ja FINAS-arviointi Eviran hyväksyntää varten vuonna 2016 Vertaillaan laimennosviljelyn ja lajistopainotetun suoraviljelyn tuloksia toisiinsa. Tarkastellaan erityisesti saatujen tulosten tulkinnan samankaltaisuutta, mutta myös lajistoon kiinnitetään huomiota. Alustavien tulosten perusteella menetelmien vastaavuus tulosten tulkinnan osalta on >87%. FINASin arvio toiminnan laadukkuudesta, EVIRAn hyväksyntää varten tarvitaan arvio menetelmän luotettavuudesta ja yhtenevyydestä verrattuna laimennosviljelyyn.
Pesäkemääräluokat vs. pitoisuus aktinomykeetit sienet, MA2 sienet, DG-18 100 000 000 100 000 000 100 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 cfu/g 10 000 10 000 10 000 100 100 100 1 0 1 2 3 4 - (+) + ++ +++ ++++ n = 166 7 30 26 62 21 1 0 1 2 3 4 - (+) + ++ +++ ++++ n = 32 15 53 94 94 24 1 0 1 2 3 4 - (+) + ++ +++ ++++ n = 22 15 47 92 111 25 suoraviljely, pesäkemääräluokka
Suoraviljelyn ja laimennoksen tulosten vastaavuus Verrattuna asumisterveysohjeen pitoisuusalueisiin, viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen mikäli elinkykyisten sienten kasvu on runsasta (+++/++++) tai aktinomykeettikasvu on kohtalaista tai runsasta (++/+++/++++) (Tulonen, 2005)
Suoraviljely asetuksen soveltamisoppaan mukaisesti (Työterveyslaitos) Lusikallinen (0,5 ml) materiaali/malja. Jos lusikkaa ei voida käyttää, kullekin elatusalustalle siirretään 6-15 materiaalihippusta. Näyte levitetään tasaisesti koko alustalle Käytetyt alustat: Hagem, DG18, M2 ja THG. Hagem hidastaa eräiden nopeakasvuisten lajien leviämistä maljoille Ei lajistopainotusta kasvun määrän arvioinnissa. Vahva viite vauriosta kun sienten pesäkemäärä kasvatusalustalla +++ ( 50 pesäkettä/malja) Łvastaa laimennoksen 10 000cfu/g. Viite vauriosta 20-49 cfu/malja
Joulu tuli aikaisin Uusi lelu yksikön henkilökunnalle Mycometer
Mycometer Menetelmä perustuu homesienissä esiintyvän beta-n-acetylhexosaminidase (NAHA) entsyymin aktiivisuuden mittaamiseen fluorometrisesti NAHA-entsyymiä esiintyy useissa homeissa Menetelmällä voidaan analysoida materiaali-, pinta (ja ilmanäytteitä) Mitattu entsyymin aktiivisuus on suoraan verrannollinen mikrobien määrään.
Miten Mycometer analyysi toteutetaan? Materiaalinäytteenotto kuin viljelynäytteissä, näytettä punnitaan analyysiin 0,3 g. Pintanäyte, 3x3 cm 2 alueelta, suolaliuokseen kostutetulla pumpulipuikolla. Ilmanäyte pumpulla suodattimelle. Näytekoko 300 l, 20 l/min. Näytteiden analysointi tehdään mittaamalla NAHA-entsyymin aktiivisuuden määrä liuoksesta, johon on lisätty vakiomäärä uutettua näyteliuosta. Näytteiden analysointi valmisteluinen kestää n. 45 min.
Mihin Mycometer soveltuu? Homekasvuston määrän toteamiseen Kasvustoalueen koon tarkentamiseen ja vaurioituneen alueen korjauksen tai puhdistamisen onnistumisen tarkistamiseen nopeasti. Ei voida määrittää mitä lajeja kasvustossa on, ilmoittaa homesienten biomassan (elävät, kuolleet sekä lepotilassa olevat yhteensä). Ei määritä näytteen toksisuutta Havaitsee herkästi homeiden entsyymiaktiivisuuden, mutta se ei havaitse hiivoja, bakteereita, aktinomykeettejä eikä muita mikroorganismeja.
Kolme luokkaa testituloksia Luokka A: MycoMeter - arvo 25 Homeen määrä normaalilla tasolla Hyvin hoidettujen rakennusten silmin nähden puhtaat pinnat (ei kosteusvauriota) Luokka B: 25 < MycoMeter - arvo < 450 Sienten biomassan määrä kohonnut. Homeen taso on normaalitason yläpuolella. Suuret itiöpitoisuudet pintapölykerrostumissa, vanhat homevauriot. Jatkotutkimukset muilla menetelmillä Luokka C: MycoMeter - arvo > 450 Homeen määrä on paljon normaalitasoa korkeampi johtuen sienikasvustosta. Runsas biomassapitoisuus, epätavanomainen homekasvu. Virhelähteitä Vääriä positiivisia voi tulla, jos näytemateriaali sisältää runsaasti siitepölyä, hyönteisten osia, verta tai jauhoja.
Virhelähteet Samat näytteenoton ongelmat kuin viljeltävissäkin näytteissä Näytteenottokohdan valitseminen vaikuttaa tulokseen olennaisesti Koska näytekoko pienempi kuin viljeltävissä näytteissä, menetelmänä edellisiä herkempi sattuman vaikutukselle.
Mycometer validointia vuonna 2016 Aluksi menetelmävertailua suoraviljelyn, suoramikroskopoinnnin ja/tai laimennosviljelyn välillä Kun riittävä varmuus menetelmän luotettavuudesta, tarjolla myös asiakkaille Mycometer- menetelmää testataan myös muualla Mycometer-menetelmän luotettavuuden kehittäminen: THL arvioi Mycometer-menetelmän luotettavuutta homevaurioiden toteamiseen. Pro gradu -työ valmistumassa. Aerobiologian yksikkö ja Vitalab: suoraviljelyn ja Mycometerin vertailu
Kuidut sisätiloissa Teollisia mineraalikuituja ovat keraamiset kuidut, eristevilla- ja lasivillakuidut. Eristevillakuidut aiheuttavat ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä, ja ne saattavat altistaa ylähengitysteiden tulehduksille. Eristevillakuitujen poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia. Ne eivät todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Toimenpideraja kahden viikon aikana pinnoille laskeutuneessa pölyssä on 0,2 kuitua/cm 2.
Mineraalikuitujen pitoisuuksien määrittäminen pinnoilta Kahden viikon laskeutunut pöly: Näytteenottopaikka sellainen, jossa huoneilman pöly voi vapaasti laskeutua näytealustalle esim. petrimaljan kannelle. (näytteenottokohtaan ei saa osua voimakkaita ilmavirtauksia). Alustalle laskeutunut pöly kerätään geeliteipille painamalla geelipinta alustaa vasten mahdollisimman tiukasti ja näyte toimitetaan laboratorioon. Laboratoriossa näytteestä lasketaan stereomikroskooppia käyttäen yli 20 mikrometrin pituiset teolliset mineraalikuidut. Tulos ilmoitetaan yksikössä kpl kuitua/cm². Alin ilmoitettava pitoisuus on yleensä 0,1 kuitua/cm².
Uusinta uutta turuilta ja toreilta
Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus Tulossa Ohje kuntotutkijoille kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten kunnon ja vaurioitumismekanismien määritykseen. Oppaan tarkoituksena yhtenäistää rakennusalan ammattilaisten toimintaa kosteus- ja homevaurioituneiden rakennusten kuntotutkimusten suunnittelussa, toteutuksessa ja tutkimustulosten analysoinnissa ja raportoinnissa. Julkaisija ympäristöministeriö
Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus Luku 1 Tutkimuksista onnistuneisiin korjauksiin Luku 2 Tutkimussuunnitelma Luku 3 Tutkimuksen toteutus Luku 4 Tutkimusselostus Luku 5 Rakenteiden kosteustekninen käyttäytyminen Luku 6 Mikrobikasvu rakennusmateriaaleilla Luku 7 Rakenteiden kosteusvaurioriskin arviointi
Hometalkoot: Kosteus- tai homevaurion korjauttaminen: omakotitalon omistajan opas Oppaassa annetaan ohjeita omakotitalon omistajalle kosteus- tai homevauriokorjaushankkeen tutkimusten, suunnittelun ja toteutuksen läpivientiin sekä tarvittavien sopimusten tekemiseen. Oppaaseen liittyy malliesimerkki pientalon homekorjaushankkeesta http://omakotitalot.hometalkoot.fi/muut-oppaat Vastaava opas tulossa taloyhtiöille
Hometalkoot: Päättäjän homeopas Kohti terveitä taloja ja kannattavaa kiinteistönpitoa Ohjaa toimitilojen hallintaan ja ylläpitoon kokonaisuutena sekä auttaa ymmärtämään rakennusten pitkän tähtäimen kunnossapidon ja sisäilmaongelmien välistä yhteyttä. Auttaa ymmärtämään sisäilmaongelmien taustoja Antaa neuvoja yleisimpiin ongelmatilanteisiin. Ohjeita akuuttien sisä- ilmaongelmien ratkaisemiseen Ohjeita siihen, miten päättäjien viisaalla toiminnalla rakennusten ongelmia ja korjausvelkaa on mahdollista vähentää.
Hometalkoot: Homeettomaksi siivous ja irtaimiston puhdistus Yleistä tietoa homepölystä ja homeen hajusta Pölyn leviämisen estäminen kosteus- ja homevaurioiden purku- ja korjaustöissä Homeettomaksi siivouksen ajoitus Työntekijän henkilökohtaiset suojaimet ja altistumisen vähentäminen siivouksen aikana Homeettomaksi siivouksen menetelmät Siivousjärjestys Irtaimiston ja pintojen puhdistus Tekstiilien ja muiden pehmeiden pintojen puhdistus http://omakotitalot.hometalkoot.fi/muut-oppaat
Tulossa. Asetuksen soveltamisopas, Valvira Ohjeet kosteus- ja homevaurioiden tutkimiseen työpaikoilla: TTL laatii ohjeen sisäilmaongelmien tutkimista ja hallintaa varten. Ohje laaditaan työpaikoille, työterveyshuolloille ja työsuojelusta vastaaville sekä sisäympäristöä tutkiville tahoille. Erityishuomio kohdistuu kosteus- ja homevaurioihin. Mycometer-menetelmän luotettavuuden kehittäminen: THL arvioi viljelymenetelmää nopeamman Mycometer-menetelmän luotettavuutta homevaurioiden toteamiseen. Ohjeistusten laatiminen desinfiointi- ja otsonointikäsittelyihin: THL ja TTL ovat aloittaneet biosidi- ja otsonointikäsittelyyn liittyvän tutkimustiedon keräämisen. Kerätyn materiaalin pohjalta laaditaan ohje biosidien ja otsonoinnin käytöstä homekorjauksissa.
Kiitos!