Tyo suunnitelmaehdotus

Tyo suunnitelmaehdotus I. Vastuutaho Aluepilotin hallinnollinen vastuu on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymällä. Toteutuksesta vastaa Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos. II. Tavoitteet ja toteutus Aluepilotin tavoitteet ja suunnitelma niiden toteutumiseksi on kuvattu alla. 1. Asiakasosallisuus palveluissa ja kehittämistyössä - Hoitopolkujen kehittäminen asiakkaan ja läheisen näkökulmasta - Kokemusasiantuntijuus osana kehittämistyötä - Vertaistoiminta Toteutus - Asiakkaat ja läheiset mukana kehittämisryhmissä o Olemassa olevien palveluiden tutkiminen o Kokemusperäisen tiedon hyödyntäminen nykytilan arvioinnissa ja kehittämistarpeiden esiin nostamisessa - Kokemusasiantuntijoiden rekrytointi ja koulutus sekä mukanaolo palveluiden sekä palveluprosessien suunnittelussa, toteuttamisessa ja kehittämisessä - Kokemusohjaajuuteen perustuvan tuen ja toiminnan käynnistäminen sekä kehittäminen 2. Palvelujen kehittäminen - Nykytilan analyysi ja kehittämistarpeiden tunnistaminen - Seudullisten hoitopolkujen kuvaaminen ja rakentaminen - Olemassa olevien palvelujen kehittäminen Toteutus - Olemassa olevien palveluiden ja palvelurakenteiden tunnistaminen ja kuvaaminen - Kehittämistarpeiden löytäminen, valinta ja nimeäminen - Palveluiden sisäisen laadun ja palveluiden välisen yhteistyön kehittäminen perus- ja erityispalveluissa o Ongelmakeskeisyydestä ratkaisuihin - Tuki- ja hoitopalveluiden kuvaaminen seudullisena kokonaisuutena asiakkaan näkökulmasta o Keinona palvelumuotoilu - Mahdollisten uusien palveluiden tarvekartoitus ja kehittäminen o Tarkastelussa erityisesti läheisten tukeminen osana hoitoa ja kuntoutusta 1

3. Osaamisen lisääminen - puheeksiotto- ja tunnistamistaidot - läheisten huomioiminen ja mukaanotto - verkostotyö Toteutus - Työntekijöiden osaamiskartoitus (sähköinen kysely) - Työntekijöiden prosessikoulutus o Puheeksiotto- ja tunnistamistaidot o Menetelmäosaaminen o Vertaistoiminnan merkitys hoidossa ja kuntoutuksessa o Läheisten merkitys ja osallistuminen hoitoon ja kuntoutukseen III. Yhteistyökumppanit ja tehtävät hankkeessa (jäsennetty roolien perusteella) Osallistujatahot Tehtävät hankkeessa Peruspalvelut Lahden sosiaali- ja terveystoimi Tavoite 2, 3 Peruspalvelukeskus Oiva Peruspalvelukeskus Aava Erityispalvelut A-klinikkasäätiö / Lahden A-klinikkatoimi Tavoite 2, 3 PHSOTEY / Psykiatrian avohoito Kolmas sektori Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tavoite 1, 3 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry / Lahden Elokolo Päijät-Hämeen Mielenterveystyön Tuki MIETE ry Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät-Hämeen yhdistys ry Sosiaalipedagogiikan säätiö / Pelirajat on -hanke Muut yhteistyökumppanit PETE Päijät-Hämeen ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry / Pelitaito-projekti Tavoite 2, 3 IV. Väestöpohja ja karkea arvio hoitoa hakevista ongelmapelaajista Päijät- Hämeessä Asukkaita yhteensä (31.12.2011) Karkea arvio hoitoa hakevista (lkm) Päijät-Hämeen maakunta 212 734 165 AAVA 49 578 30 Hartola 3 292 2

Iitti 7 002 Myrskylä 2008 Nastola 15 027 Orimattila 16 369 Pukkila 2016 Sysmä 4 261 OIVA 40 684 40 Asikkala 8 498 Hollola 22 020 Hämeenkoski 2 130 Kärkölä 4 798 Padasjoki 3 369 LAHTI 102 308 60 HEINOLA 20 164 35 Näiden lisäksi on lukuisa joukko asiakkaita, jotka hakeutuvat palveluiden piiriin jonkin muun ongelman vuoksi, mutta joilla on myös todettu ongelmapelaamista. Esimerkiksi psykiatrian poliklinikoilla on asioinut elokuussa 2012 n. 20 potilasta, joilla peliongelma on toisena tai kolmantena diagnoosina. Heinolan kaupunki ei ole hankkeen sopijaosapuoli, mutta kaupungin asukkaat käyttävät hankkeessa mukana olevien tahojen palveluja (mm. A-klinikka). V. Aikataulu ja kehittämistyön jaksotus hankeajalle Rahoituspäätös: marraskuu 2012 Työntekijän hakuprosessi ja rekrytointi: marras-joulukuu 2012 (tammikuu 2013) Hanke käynnistyy: tammi-maaliskuu 2013 2013 Kevät - Työntekijän orientaatio ja kouluttautuminen (osaamisen vahvistaminen) - Toteutuksesta sopiminen hanketahojen kanssa - Kehittämisryhmän (ydinryhmä) perustaminen ja toiminnan käynnistäminen - Vertaisryhmätoiminnan käynnistäminen (Lahden Elokolo ja Pelirajat on hanke) Syksy - Osaamiskartoitus - Palveluiden nykytilan kuvaus (Mielenterveystalo) ja analyysi - Kokemusasiantuntija- (Miete ry ja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö) ja vertaisryhmäohjaajakoulutuksen (Lahden Elokolo ja Pelira- 3

jat on hanke) suunnittelu ja aloitus, koulutusten yhdistäminen - Vertaisryhmät jatkuvat 2014 Kevät - Prosessikoulutuksen suunnittelu ja valmistelu - Kokemusasiantuntija- ja vertaisryhmäohjaajakoulutus - Palveluiden ja palvelurakenteen kehittäminen - Vertaisryhmät jatkuvat Syksy - Prosessikoulutus alkaa - Palveluiden ja palvelurakenteen kehittäminen - Vertaisryhmät jatkuvat 2015 - Vertaisryhmätoiminta jatkuu - Palveluiden ja palvelurakenteen kehittäminen ja juurruttaminen - Viestintä - Arviointi ja raportointi VI. Kuvaus palvelujen järjestämistavasta ja sen hallinnollisesta sijoittumisesta alueen palvelurakenteessa Aluepilotti sijoittuu hallinnollisesti kuntien peruspalveluiden ja erityispalveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden välimaastoon toimien niitä tukevana ja yhdistävänä linkkinä. Syksyllä 2012 päijäthämäläinen ongelmapelaaja tai tämän läheinen saa apua kuntien päihde- ja mielenterveystyön palvelujen kautta sekä mm. Lahden A-klinikalta ja Päijät-Hämeen keskussairaalan psykiatrian avopalveluista. Aluepilotti tarttuu kuitenkin palvelukokonaisuuden haasteisiin: hajanaisesti järjestäytyneisiin ja vaikeasti löydettäviin / saataviin palveluihin, ongelman havainnointiin, tunnistamiseen ja puheeksioton taitoihin erityisesti peruspalveluissa, yhteisesiintyvyyden huomiointiin erityisesti erityispalveluissa sekä työntekijöiden ammattitaidon ja osaamisen vahvistamiseen. Aluepilotin tarkoituksena on kehittää ja kuvata sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita tuottavien organisaatioiden sisäiset hoitopolut, huomioiden mahdolliset muutokset palveluiden järjestämisessä. Lisäksi sen tarkoituksena on koota seudun olemassa olevat palvelut yhteen, tiekartaksi asiakkaalle, pelaajalle tai tämän läheiselle, jotta heidän olisi helpompi saada tarvitsemaansa apua. Aluepilotti tuo järjestökentän samalle kartalle julkisen sektorin kanssa. Yhteistoiminta lisää eri tahojen ja toimijoiden tietoisuutta toisistaan ja tarjottavista tuki- ja kuntoutuspalveluista. Aluepilotissa määritellään alueella toimivien yksiköiden välistä suhdetta, yhteistyön muotoja ja sen koordinaatiota, sekä kehitetään olemassa olevia palveluja, palvelujärjestelmää ja niiden laatua vastaamaan enemmän asiakkaiden tarpeita. Kyse ei ensisijaisesti ole uuden palvelun synnyttämisestä, vaan olemassa olevien resurssien tehokkaammasta käytöstä ja hyödyntämisestä hyvän palvelun näkökulmasta. Uusia palveluita lähdetään kehittämään, jos sellainen tarve aluepilotin aikana ilmenee (esim. läheisille suunnatut palvelut). 4

Tiedon ja palveluiden saatavuutta kehitetään toiminta-alueella mm. tekemällä tiivistä yhteistyötä Päijät-Hämeen Mielenterveystalo verkkoportaalin kanssa. Portaaliin ryhdytään jo syksyn aikana viemään peliongelmaisten palveluita sekä itsehoito-ohjeita. Seuraaviin Mielenterveystalon versioihin viedään aluepilotissa kehitettyjä ja koottuja hoitopolkuja ja jos ajalliset resurssit mahdollistavat, voidaan kokeilla myös verkkoterapiaa. Laadun varmistamiseksi lisätään julkisen ja kolmannen sektorin työntekijöiden osaamista. Lisäksi aluepilotissa kehitetään palveluiden saatavuutta, saumatonta toimivuutta ja tarpeeseen vastaavuutta. Aluepilottihanketta toteutetaan prosessikehittämisen mallilla, joka perustuu tarve- ja toimijalähtöiseen ajatteluun sekä jaettuun asiantuntijuuteen. Prosessikehittämisessä lopputulos ei ole tiedossa prosessin alkuvaiheessa. Prosessia ohjaa ennalta määritelty tavoite, mutta toteutus ja tuotos rakentuvat toiminnan myötä. VII. Kuvaus asiakasryhmistä, asiakastyön menetelmistä ja lähestymistavoista / hoidollisista suuntauksista perusteluineen Aluepilotin asiakasryhmänä ovat jo palveluiden piirissä olevat ja sinne hakeutuvat peliongelmaiset läheisineen sekä palveluiden piiriin muista syistä hakeutuneet, esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmaiset asiakkaat (yhteisesiintyvyys). Peliongelman yhteisesiintyvyys mielenterveys- ja päihdeongelman kanssa on jopa 50 % luokkaa. Kuitenkin monesti hoitoon hakeutuminen tapahtuu muun syyn kuin peliongelman vuoksi. Tämän vuoksi olisi suositeltavaa seuloa mielenterveys- ja päihdepalveluja käyttävät asiakkaat myös peliongelmien suhteen. Palvelun tuottaja Asiakasryhmät Asiakastyön menetelmät / lähestymistavat / Hoidolliset suuntaukset Lahden sosiaali- ja terveystoimi Peruspalvelukeskus Oiva Peruspalvelukeskus Aava Lahden A- klinikkatoimi Päihde- ja mielenterveysongelmaiset sekä ongelmallisesti pelaavat ja heidän läheisensä. Päihde- ja mielenterveysongelmaiset sekä ongelmallisesti pelaavat ja heidän läheisensä. Päihde- ja mielenterveysongelmaiset sekä ongelmallisesti pelaavat ja heidän läheisensä. Päihdeongelmaiset päijäthämäläiset, joilla myös muita riippuvuuksia. Palvelutarpeen arviointi ja ohjaus. Sosiaalityön menetelmät (mm. verkostotyö ja ratkaisukeskeiset menetelmät) puheeksiotto, asia- kas-/palvelu- /hoitosuunnitelman teko Palvelutarpeen tunnistaminen, arviointi ja ohjaus. Sosiaalityön menetelmät (mm. verkostotyö ja ratkaisukeskeiset menetelmät) Tilannekartoitus, tavoitteellinen hoitosuunnitelma, yksilö ja / tai ryhmätapaami- Perustelut Suunnitelma on asikaskohtainen, sitouttava ja avain muutokseen Suunnitelma on asikaskohtainen, sitouttava ja avain muutokseen Suunnitelma on asikaskohtainen, sitouttava ja avain muutokseen Yksilöllisyys, luottamuksellisuus. Tukea antavaa. 5

PHSOTEY / Psykiatrian avohoito Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Miete ry Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät-Hämeen yhdistys ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry / Lahden Elokolo kts. toiminnan tarkempi kuvaus alla Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry / Pelitaito-projekti kts. toiminnan tarkempi kuvaus alla Sosiaalipedagogiikan säätiö/pelirajat on hanke Erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa tarvitsevat psykiatriset potilaat, joilla lisäksi mahd. päihdeongelma ja hoidon jossain vaiheessa todettu peliongelma Mielenterveys ja päihdekuntoutujat, joilla voi olla myös peliongelmia Mielenterveyskuntoutujat, joilla voi olla myös peliongelmia Mielenterveyskuntoutujien omaiset ja läheiset Ongelmallisesti pelaavat ja heidän läheisensä (ml. sekä peli- että päihdehaitoista kärsivät) Lapset, nuoret ja heidän sidosryhmänsä (vanhemmat, koulun henkilökunta sekä lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset ja vapaaehtoistoimijat) Ongelmallisesti pelaavat ja heidän läheisensä set Haastattelu, hyvä anamneesi, hoitosuunnitelman teko, sovittu hoitojakso. Menetelminä supportio, psykoedukatio, erilaiset terapiat, perhe- ja verkostotapaamiset Vertaistuki, vertaistukiryhmät, kokemusasiantuntijuus Vertaistuki, vertaistukiryhmät, kokemusasiantuntijuus, kuntouttava työtoiminta, avoin päivätoiminta, virkistystoiminta Yksilö/perhe keskustelut, Voimavarakeskeisyys Vertaistuki- ja ryhmät Vertaistuki, vertaisryhmät Vapaaehtoistoiminta Voimavarakeskeisyys Ratkaisukeskeisyys Työssä käytetään EHYT ry:n monipuolisia menetelmiä sosiaalisissa medioissa sekä kouluissa ja oppilaitoksissa. Lapset ja nuoret kohdataan vuorovaikutteisesti siellä missä he ovat ja viettävät aikaansa. Vertaisryhmä Vapaaehtoisuus Maallikkoauttajuus Voimavarakeskeisyys Hoitosuunnitelma yksilökohtainen, moniammatillisen tiimin tuella. Tarvittaessa jatkohoidon ohjaus muiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuottajien verkostoihin Yhdistyksen toiminta ehkäisee yksinäisyyttä, syrjäytymistä sekä uudelleen sairastumista, lisää osallisuutta ja yhteisöön kuulumisen tunnetta, koordinoi kokemusasiantuntijuuden käyttöä. Yksilöllistä tukea, tietoa ja keskustelua läheisille. Palveluohjausta, Vertaistuen eri muodot voimaannuttavina osatekijöinä Syrjäytymisen vähentäminen, omaehtoisen yhteisöllisyyden tukeminen ja kansalaistoimintaan kannustaminen. Toiminta vahvistaa peli- ja päihdeongelmilta suojaavia tekijöitä ja yhteisöllisyyttä. Vapaaehtoinen maallikkoauttajuuteen perustuva vertaisryhmä täydentää ja tukee 6

kts. toiminnan tarkempi kuvaus alla Ratkaisukeskeisyys Sosiaalipedagogiikka ammattilaisten tarjoamaa hoito- ja kuntoutustyötä. Vertaisryhmä voi myös toimia ensimmäisenä portaana henkilön hakeutuessa hoitoon ja kuntoutukseen. Kansalaisten kohtaamispaikka Lahden Elokolo Kansalaisten kohtaamispaikat Elokolot vähentävät syrjäytymistä, tukevat omaehtoista yhteisöllisyyttä ja kannustavat kansalaistoimintaan. Paikallisella auttamistoiminnalla luodaan ja pidetään yllä alueen sosiaalista pääomaa kokoamalla erilaisista sosiaalisista ja yhteiskunnallisista taustoista ihmisiä mukaan kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan. Toiminta vahvistaa päihdeongelmilta suojaavia tekijöitä ja yhteisöllisyyttä. Tavoitteena on vähävaraisten, työttömien, moniongelmaisten erityisryhmien ja jopa akuutissa kriisissä olevien henkilöiden kannustaminen mielekkääseen ja osallistuvaan elämään. Kansalaisosallistuminen toimintakeskusverkoston toimintaan lisää ihmisten osallisuutta, joka on yksi merkittävimpiä terveyden taustatekijöitä. Tavoitteena ovat sosiaalisesti kestävät, terveelliset ja turvalliset elinympäristöt. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ylläpitämä Lahden Elokolo toimii aluepilottihankkeessa yhteistyössä Sosiaalipedagogiikan säätiön Pelirajat on -hankkeen kanssa. Pelirajat on etsii koulutettavat vertaisohjaajat alueelta, järjestää koulutuksen ja ohjaajien tuen sekä tiedottaa alkavista ryhmistä. Lahden Elokolo tarjoaa ryhmille kokoontumistilan sekä mahdollisuuden hyödyntää heidän toimintaverkostoja. Tavoitteena, että yhteistyön tuloksena vertaisryhmät juurtuvat osaksi Lahden Elokolon toimintaa. Aluepilotti tukisi juurruttamistyötä ja mahdollistaisi entistä tiiviimmän yhteistyön järjestölähtöisen vapaaehtoistoiminnan ja erilaisten tuki- ja hoitopalveluiden välillä. Lisätietoja: www.ehyt.fi/lahdenelokolo Pelitaito-projekti Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toteuttaa viisivuotisen Pelitaito-projektin (2010 2014) Rahaautomaattiyhdistyksen tukemana. Projekti on jatkoa Elämä On Parasta Huumetta ry:n Ehkäisevät työkalut lasten ja nuorten rahapelaamiseen (2007 2009) -hankkeelle. Rahapelaamisen lisäksi projektissa käsitellään lasten ja nuorten digitaalista pelaamista (tietokone-, konsoli-, verkko- ja mobiilipelit). Toiminta kohdistuu lasten ja nuorten lisäksi heidän sidosryhmiinsä kuten vanhempiin, koulun henkilökuntaan sekä kohderyhmän kanssa työskenteleviin muihin ammattilaisiin ja vapaaehtoistoimijoihin. Tavoitteena on lasten ja nuorten liikapelaamisen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy sekä positiivisen pelikulttuurin edistäminen. Projekti luo työkaluja ja apuvälineitä pelaamisen hallintaan sekä jakaa tietoa pelaamisesta. Toiminnalla edistetään pelien lukutaitoa, vanhempien pelituntemusta ja laajempaa ymmärrystä lasten ja nuorten pelikulttuureista. Tavoitteisiin pyritään vuorovai- 7

kutuksellisella ja osallistavalla toiminnalla. Toimintaa toteutetaan monipuolisilla menetelmillä kouluissa, oppilaitoksissa ja sosiaalisissa medioissa. Toiminta kohdistuu lasten ja nuorten lisäksi myös vanhempiin ja muihin aikuistoimijoihin. Toiminnalla pyritään vaikuttamaan kohderyhmien pelaamista koskeviin tietoihin, taitoihin ja asenteisiin. Oikea, ymmärrettävä ja oleellinen tieto ja aiheen monipuolinen käsittely auttavat yksilöitä tekemään omaan pelaamiseensa liittyviä ratkaisuja siten, että myös mahdolliset riskit tulevat paremmin huomioiduksi. Lisätietoja: www.pelitaito.fi Pelirajat'on - ongelmallisesti pelaavien ja heidän läheistensä vertaisryhmätoiminta Sosiaalipedagogiikan säätiön Pelirajat on hanke (2012 2014) on jatkohanke säätiön vuosina 2008-2010 toteuttamalle Pelaajien ja läheisten vertaistukiverkosto -projektille. Pelirajat on hankkeen päätavoitteena on juurruttaa ja vakiinnuttaa pelaajien ja läheisten maallikkoauttajuuteen perustuva vertaisryhmätoiminta valtakunnallisesti osaksi paikallisia tuki- ja hoitopalveluita. Pelirajat on pähkinänkuoressa Pelirajat on -ryhmät on tarkoitettu niille, joilla on ongelmia pelaamisen kanssa. Ongelmallinen pelaaminen voi tarkoittaa sekä rahapelaamista että aikaa vievää digitaalista pelaamista. Ryhmiä järjestetään myös läheisille. Ryhmissä saa ymmärrystä saman asian kanssa painivilta ja neuvoja tilanteen käsittelemiseen, arjessa jaksamiseen ja tulevaisuuteen suuntautumiseen. Ryhmät ovat ns. suljettuja pienryhmiä, joihin otetaan maksimissaan 10 osallistujaa. Ne kokoontuvat lähtökohtaisesti kerran viikossa 1-3 tuntia kerrallaan yhteensä 10 kertaa. Ohjaajat tapaavat osallistujat ennen ryhmän aloittamista. Tapaamisessa puhutaan osallistujan odotuksista ja keskustellaan ryhmän tarkoituksesta. Osallistumispäätös syntyy yhteisen keskustelun tuloksena. Osallistujat asettavat itse tavoitteet ja vaikuttavat myös käsiteltäviin asioihin ja sisältöihin. Ryhmät ovat luottamuksellisia ja vaitiolosääntöä kunnioitetaan. Ryhmä on osallistujille maksuton. Ryhmänohjaajat ovat täysi-ikäisiä, koulutettuja vertaisia ja toimivat maallikkoauttajina vapaaehtoisuuden pohjalta. Jokaisen koulutuksesta kiinnostuneen kanssa keskustellaan etukäteen koulutuksesta, ryhmän ohjaamisesta ja elämäntilanteesta. Päätös koulutukseen osallistumisesta tehdään yhdessä. Ohjaajien peruskoulutusohjelmaan kuuluu kaksi viikonloppukurssia, vähintään yhden oman ryhmän ohjaaminen ja siihen liittyvä työnohjaus. Ohjaajilla on peruskoulutuksen jälkeen mahdollisuus osallistua täydennyskoulutuksiin. He voivat kouluttautua myös mentoreiksi, joka tarkoittaa kummina toimimista uusille ohjaajille. Hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä tuki- ja hoitopalveluiden kehittämisessä. 8

Mitä toimijoita, resursseja ja prosesseja toiminta edellyttää? Pelirajat'on -toiminnan toteutuminen vaatii tahon, joka vastaa vapaaehtoisten kouluttamisesta, tukemisesta ja työnohjauksesta. Vertaisohjaajakoulutuksen järjestäminen sopii luontevasti sosiaali- ja terveysalalla toimivalle päihde- tai mielenterveysasioihin keskittyneelle järjestölle. Lisäksi toiminta vaatii sopivan matalan kynnyksen kokoontumistilan ryhmälle. Sellainen löytyy yleensä ohjaajakoulutuksen järjestävältä taholta tai yhteistyöverkostojen kautta (esim. A-klinikka). Aluepilotin aikana näistä vastaa Sosiaalipedagogiikan säätiö yhteistyössä Lahden Elokolon kanssa. Osallistujien löytäminen ryhmiin edellyttää säännöllistä ja aktiivista tiedottamista sekä yhteydenpitoa ja yhteistyötä työssään ja toiminnassaan pelaajia ja läheisiä kohtaavien toimijoiden kesken. Tällaisia tahoja ovat esim. A-klinikat, mielenterveystoimistot (psykiatriset poliklinikat), järjestöt ja yhdistykset, perheneuvolat, koulut, sosiaalitoimi ja talous- ja velkaneuvonnat. Aluepilotti juurruttamisen mahdollistajana Pelirajat on -hanke toimii Lahdessa yhteistyössä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja sen ylläpitämän Lahden Elokolon kanssa. Pelirajat on etsii koulutettavat vertaisohjaajat alueelta, järjestää koulutuksen ja ohjaajien tuen sekä tiedottaa alkavista ryhmistä. Lahden Elokolo tarjoaa ryhmille kokoontumistilan sekä mahdollisuuden hyödyntää heidän toimintaverkostoja. Tavoitteena, että yhteistyön tuloksena vertaisryhmät juurtuvat osaksi Elokolon toimintaa. Aluepilotti tukee juurruttamistyötä ja mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön järjestölähtöisen vapaaehtoistoiminnan ja erilaisten tuki- ja hoitopalveluiden välillä. Lisätietoja: www.pelirajaton.fi VIII. Kuvaus asiakastietojärjestelmistä Phsotey psykiatrinen avohoito: Effica- järjestelmä Lahti: Pegasos ja SosiaaliEffica Peruspalvelukeskukset Oiva ja Aava: Sosiaali- ja terveyseffica A-klinikka: A-klinikan henkilörekisteriohjelma Sosiaalipsykiatrinen säätiö: SosiaaliSeniori Sosiaalipedagogiikan säätiöllä, Miete ry:llä, EHYT ry:llä ja Omaiset mielenterveystyön tukena ry:llä ei ole käytössään asiakastietojärjestelmiä. IX. Suunnitelma hyödyntää valtakunnallisia tuki- ja hoitopalveluja sekä RAYrahoitteisia vertaistukihankkeita Tarjouksemme mukainen aluepilottihanke tekee yhteistyötä seuraavien valtakunnallisten palveluiden ja RAY-rahoitteisten hankkeiden kanssa: A-klinikkasäätiö Lahden A-klinikka on mukana hankkeessa. 9

Mielenterveystalo Tietoja peliongelmaisten palveluista ja niihin hakeutumisesta. Seuraaviin versioihin ammattilaisille hoitopolkujen kuvaaminen ja mahdollisuus myös verkkoterapian pilotointiin. Peluuri Osaamista ja tietoa hyödynnetään. Tiltti Osaamista ja tietoa hyödynnetään. Peliklinikka Osaamista ja tietoa hyödynnetään. GA Vertaistukiryhmät tulevat ammattilaisille tutummiksi ja asiakkaita opitaan ohjaamaan niihin aktiivisemmin. Kokemusasiantuntijoita voidaan saada myös GA:n kautta mukaan hankkeeseen. sekä Sosiaalipedagogiikan säätiö Pelirajat on hankkeen vertaistoimintamallin tuominen osaksi Päijät-Hämeen julkisia palveluja. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry / Pelitaito projekti 2010-2014 Pelitaito-projekti saa RAY:n rahoitusta. Rahapelaamisen lisäksi projektissa käsitellään lasten ja nuorten digitaalista pelaamista (mm. tietokone-, konsoli-, verkko- ja mobiilipelit). Pelitaitoprojektin työntekijöiden osaamista ja työpanosta sekä projektissa kerättyä tietoa voidaan käyttää hankkeessamme. Päijät-Hämeen mielenterveystyön tuki MIETE ry MIETE ry saa RAY:n kohdennettua toiminta-avustusta vertaistukitoimintaansa. MIETE ry:ssä olevaa asiantuntemusta käytetään hankkeessamme. Lisäksi MIETE ry vastaa yhtenä toimijana kokemusasiantuntijuus- ja vertaisryhmäosaamisesta hankkeessa. Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät-Hämeen yhdistys Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät-Hämeen yhdistys saa RAY:n kohdennettua toimintaavustusta vertaistukitoimintaansa. Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät-Hämeen yhdistys olevaa asiantuntemusta käytetään hankkeessamme. Lisäksi Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät-Hämeen yhdistys vastaa yhtenä toimijana kokemusasiantuntijuus- ja vertaisryhmäosaamisesta hankkeessa. X. Yhteys olemassa oleviin ohjelmiin ja suunnitelmiin Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Päijät-Hämeessä Alueelliset palvelutuottajien mielenterveys- ja päihdetyön strategiat, suunnitelmat ja toimintaohjelmat Sosiaali- ja terveysministeriö: KASTE-ohjelma Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli 2009) PETE Päijät-Hämeen ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön toimintasuunnitelma (erityisesti O-Pete verkosto) SADe: Mielenterveystalo-nettiportaali 10

XI. Talousarvio vuosille 2013 2015 TA2013 TA2014 TA2015 Tuet ja avustukset THL:lta 60 000 60 000 60 000 Materiaalit ja palvelut -8 100-8 100-8 100 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -400-400 -400 Palvelujen ostot -7700-7700 -7700 Henkilöstökulut -49 000-49 000-49 000 Palkat ja palkkiot -40300-40300 -40300 Henkilösivukulut -8700-8700 -8700 Liiketoiminnan muut kulut Rakennusten ja huoneistojen vuokrat -2 900-2 900-2 900 Koneiden ja laitteiden vuokrat 0 0 0 Muut kulut 0 0 0 YHTEENSÄ -60 000-60 000-60 000 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat TA2013 Toimistotarvikkeet -150 Elintarvikkeet -350 Toimisto- ja pankkipalvelut -100 Asiantuntijapalvelut -2 000 Painatukset ja ilmoitukset -200 Posti- ja telepalvelut -100 Ravitsemispalvelut -50 Ravitsemis- ja majoituspalvelut -200 Koulutusmatkojen matkakorvaukset -100 Muut matkustus- ja kuljetuspalvelut -500 Henkilöstön koulutus -200 Työnohjauspalvelut -250 Palvelun osto (sisäinen) -4 000 YHTEENSÄ -8 100 11

XII. Oma resursointi Toimijataho Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä / Psykiatrian avohoito Lahden sosiaali- ja terveystoimi / Psykososiaaliset palvelut Peruspalvelukeskus Oiva Peruspalvelukeskus Aava A-klinikkasäätiö / Lahden A-klinikkatoimi Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry / Lahden Elokolo ja Pelitaito-projekti Omaiset mielenterveystyön tukena ry Miete ry Sosiaalipedagogiikan säätiö / Pelirajat on hanke Resurssit Hankkeen hallinnointi: kehittämispäällikön ja johtajan ohjaava työ, toimistosihteerin työpanos sekä seutukoordinaattorin ja koko työyhteisön yhteistyö ja kollektiivinen tuki. Työn tekemisen resurssit (mm. tila, laitteet) Yhden työntekijän osallistuminen hankkeen ydinryhmään. Työntekijöiden osallistuminen mahdollisiin koulutuksiin yms. Yhden työntekijän osallistuminen hankkeen toimintaan. Työntekijöiden osallistuminen mahdollisiin koulutuksiin yms. Vähintään kahden työntekijän osallistuminen hankkeeseen osana toimenkuvaansa. Työntekijöiden osallistuminen mahdollisiin koulutuksiin yms. Yhden työntekijän osallistuminen hankkeen ohjausryhmään. Työntekijöiden osallistuminen mahdollisiin koulutuksiin yms. Yhden työntekijän osallistuminen hankkeen ydinryhmään. Lisäksi peliongelmaisten hoitoon erikoistunut terapeutti koko työyhteisön tuella. Tiloja, kokemusasiantuntijuutta Elokolon tiloja voidaan hyödyntää hankkeessa. Aluetyöntekijän työpanos. Resurssi on henkilötyövuosissa laskettuna vuodessa 0,5-1/12 htv. Pelitaito -projektin kolmen työntekijän asiantuntemusta aluepilotin käyttöön hankkeen toimintaaikana vuoteen 2014 saakka. Yhden työntekijän osallistuminen läheisille suunnattujen vertaisryhmien käynnistämisen tuessa sekä vertaisryhmän tarvittavien tilojen mahdollistaminen. Tiloja, kokemusasiantuntijuutta, tiedottamista jäsenverkostojen kautta, työntekijän osaamista ja työaikaa kokemusasiantuntija ja vertaisryhmäohjaajakoulutuksiin. Kolmen työntekijän työpanosta (tiedottaja, hankesuunnittelija, hankejohtaja) aluepilotin käyttöön hankkeen toiminta-aikana (2012 14). Hankkeen antama resurssi aluepilottiin henkilötyövuosissa laskettuna vuodelle 2013 (1/12 htv) ja 2014 (1/12 htv). Hanke ei hae aluepilotilta taloudellisia resursseja vuosille 2012 2014. 12

XIII. Tulosten juurruttaminen Toimintaa ja tuloksia ryhdytään juurruttamaan heti hankkeen alusta alkaen ja toimintamallit ja - linjat valitaan siten, että ne voivat jäädä pysyviksi hankkeen päätyttyä. Juurrutettavia toiminnan osa-alueita ovat vertaisryhmätoiminta, läheisten tiivis mukanaolo hoidossa ja kuntoutuksessa, läheisille suunnatut palvelut (jos tarve nousee toiminnan aikana esiin), kokemusasiantuntijatoiminta, kehittämisryhmät ja osaamisen ylläpitäminen. Vertaisryhmätoimintaa ehditään hankkeen aikana toteuttaa kolmen vuoden ajan, joista kahden aikana järjestetään myös ohjaajakoulutusta. Ryhmien toteutustapa rakennetaan kuten pysyvä toiminta ja niissä tähdätään jatkuvuuteen. Tämä toteutuu tiiviissä yhteistyössä Pelirajat on hankkeen ja ryhmätoiminnasta paikallisesti vastaavien tahojen kanssa. Juurruttamisen ytimessä ovat selkeät sopimukset vastuista ja toiminnan vuosikello. Läheisten osalta juurruttaminen käynnistyy hankkeen edetessä. Läheiset osallistuvat hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen sekä ammattilaisten koulutukseen jo alusta alkaen. Toimijoiden mukanaolo toiminnan suunnittelussa edesauttaa tulosten juurtumista. Mahdollisten uusien palveluiden osalta toimitaan, kuten edellä on jo mainittu; ne tahot ja toimijat, jotka toimintaa hankkeen jälkeen jatkavat, ovat suunnittelemassa toimintaa alusta alkaen. Suunnitteluvaiheessa on tiedettävä, mikä taho jatkaa palvelua hankkeen jälkeen. Kokemusasiantuntijatoiminnasta seudulla löytyy jo osaamista paikallisilta yhdistyksiltä. Peliongelmaisille ei ole aikaisemmin järjestetty omaa kokemusasiantuntijakoulutusta. Toisaalta toimintaalueella on jo paljon koulutettuja kokemusasiantuntijoita, jotka tuntevat riippuvuuden problematiikkaa. Nyt, kun seudulla on keväällä aloittanut GA ryhmä, ja aluepilotin kautta käynnistyvät vertaisryhmät, on parempi mahdollisuus löytää potentiaalisia pelikokemuksen omaavia asiantuntijoita. Peliongelmat ja niiden hoito on kiinnostanut alan oppilaitoksia jo aikaisemmin, joten ainakin siellä on tilausta kokemusasiantuntijoille. Oppilaitoksissa on aiemmin käytetty kokemusasiantuntijoita mielenterveys- ja päihdepuolelta. Koulutetut kokemusasiantuntijat ovat myös oleellinen osa pysyväksi jäävää kehittämisryhmää. Kehittämisryhmistä muodostuu joko seudullisia tai alueellisia, riippuen halukkaiden osallistujien määrästä. Ryhmään/ryhmiin kuuluu kokemusasiantuntijoita, pelureita, läheisiä ja ammattilaisia. Ryhmän tehtävä on aktiivisempi aluepilottihankkeen aikana, jolloin erilaisia toimintoja tuodaan ja luodaan seudulle. Aluepilottihankkeen jälkeen ryhmän tehtävänä on ylläpitää saavutettuja asioita ja kehittää niitä edelleen. Ryhmälle on taattava toimintaedellytykset osana olemassa olevaa verkostokenttää sopimalla vastuista ja koordinaatiosta jo hyvissä ajoin hankkeen alkuvaiheessa. Ryhmän toiminnasta vastuun ottava taho tule olemaan mukana ryhmän toiminnassa alusta alkaen ottaen hiljalleen enemmän vastuuta ryhmän toiminnasta hankkeen edetessä. Osaamista ylläpidetään aluepilotin jälkeen olemassa olevien verkostojen (PETE Päijät-Hämeen ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö) ja kumppaneiden sekä pysyväksi juurtuneen kehittämisryhmien avulla. 13

XIV. Itsearviointi Aluepilottitoiminta perustuu jatkuvan prosessiarvioinnin malliin, jossa arviointia toteutetaan kaikissa yhteistyöfoorumeissa aluepilotin kaikilla tasoilla. Arviointiin osallistuvat kaikki aluepilotissa mukana olevat toimijat. Lisäksi arviointia toteutetaan pidemmän ja lyhyemmän aikavälin tavoitearviointina. Arviointiin käytetään Välittäjä 2009 hankkeessa kehitettyjä lomakkeistoja. Sosiaalialan osaamiskeskus Verso tarjoaa oppilaitoksille mahdollisuutta opinnäytetöiden, esimerkiksi arviointitutkimuksen tekemiseen. XV. Riskien hallinta-arvio Riskeinä aluepilottihankkeelle ovat työntekijän vaihtuminen, pysyvän rahoituspohjan löytymättömyys sekä toteutuksesta vastaavan organisaation hallinnolliset muutokset. Työntekijän vaihtuminen haittaa aina hetkellisesti hankkeen toimintaa. Aluepilottihankkeen taustalla on laaja toimijaverkosto, jonka piiristä mahdollinen jatkaja voidaan löytää. Pysyvän rahoituspohjan löytymistä edistetään heti työn alkuvaiheesta lähtien, osana juurruttamissuunnitelmaa. ks. kohta tulosten juurruttaminen. Toteutuksesta vastaavan organisaation hallinnolliset ja rakenteelliset muutokset voivat realisoitua esimerkiksi jos järjestämislaki ja sen mukaiset erityisvastuualueet käynnistävät toimintansa aluepilottihankkeen aikana. Lähtökohtaisesti hanke jatkaa toimintaansa muutoksista huolimatta ja mahdolliset muutokset ennakoidaan hyvissä ajoin. Riskinä on myös se, ettei kokemusasiantuntijuuden vahvistamisen tavoite toteudu siinä mittakaavassa, mitä juurtuminen edellyttäisi. Aluepilottihankkeen toimenpiteistä sovittaessa tehdään realistinen suunnitelma siitä, mitä hankkeen saamilla resursseilla voidaan saada aikaan ja miten olemassa olevaa kokemusosaamista hyödynnetään hankkeessa. 14