MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS LANDSKAPETS TILLSTÅND SOMMAREN 2013 -ÖVERSIKT

Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS LANDSKAPETS TILLSTÅND SOMMAREN 2013 -ÖVERSIKT

MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS LANDSKAPETS TILLSTÅND SOMMAREN 2013 -ÖVERSIKT Julkaisupäivä/Publiceras 3.6.2013 Varsinais-Suomen liitto/egentliga Finlands förbund PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku p. (02) 2100 900 fax. (02) 2100 901 ISBN 978-952-5599-89-3 2 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

TIIVISTELMÄ SAMMANDRAG TYÖTTÖMYYDEN KASVU KIIHTYY SALON SEUDUN TYÖTTÖMYYS KASVAA SUOMEN NOPEINTA VAUHTIA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS KASVAA MUUALLA PAITSI TURUS- SA TYÖVOIMAPOLIITTISILLA TUKITOIMENPITEILLÄ TYÖTTÖMYY- DEN KASVUA HIDASTETTU SUURTEN IKÄLUOKKIEN ELÄKÖITYMINEN TULEE KÄÄN- TÄMÄÄN TYÖTTÖMYYSASTEEN KEHITYKSEN PAREMPAAN SUUNTAAN ARBETSLÖSHETEN ACCELERERAR ARBETSLÖSHETEN I SALOREGIONEN ÖKAR I SNABBASTE TAKT I FINLAND LÅNGTIDSARBETSLÖSHETEN ÖKAR PÅ ANNAT HÅLL ÄN I ÅBO EN ÖKAD ARBETSLÖSHET HAR GJORTS LÅNGSAMMARE MED ARBETSKRFAFTSPOLITISKA STÖDÅTGÄRDER DE STORA ÅLDERSKLASSERNAS AVGÅNG MED PENSION KOMMER ATT FÅ UTVECKLINGEN AV ARBETSLÖSHETSGRA- DEN I EN BÄTTRE RIKTNING TALOUSKEHITYS NÄKYY EDELLEEN VÄESTÖNKEHITYKSESSÄ SALOSTA MUUTETAAN POIS TURUN, RAASEPORIN JA HELSIN- GIN SEUDUILLE TURKU KASVAA NOPEAMMIN KUIN KOSKAAN AIEMMIN TÄLLÄ VUOSISTUHANNELLLA MAAKUNTA KASVAA VIERASKIELISIN VOIMIN SUOMENKIELI- NEN VÄESTÖ VÄHENEE DEN EKONOMISKA UTVECKLINGEN KOMMER ALLTJÄMT TILL SYNES I BEFOLKNINGSUTVECKLINGEN MAN FLYTTAR BORT FRÅN SALO TILL REGIONERNA ÅBO, RASEBORG OCH HELSINGFORS ÅBO VÄXER SNABBARE ÄN NÅGONSIN TIDIGARE DETTA MILLENNIUM LANDSKAPET VÄXER MED FRÄMMANDE SPRÅK - DEN FINSKSPRÅKIGA BEFOLKNINGEN MINSKAR TARVITAAN TYÖPAIKKOJA, MAAHANMUUTTOA, PAREMPAA TYÖSSÄJAKSAMISTA SEKÄ TUOTTAVUUDEN NOUSUA DET BEHÖVS ARBETSPLATSER, INVANDRING, BÄTTRE VÄLBE- FINNANDE I ARBETET SAMT ÖKAD PRODUKTIVITET YHÄ USEAMPI ASUU YKSIN TAI KAKSISTAAN USEAMPI KUIN JOKA KUUDES LAPSI ASUU YHDEN AIKUISEN TALOUDESSA YKSINASUVIEN VANHUSTEN MÄÄRÄ TULEE KOLMINKERTAIS- TUMAAN 30 VUODESSA ALLT FLERA BOR ENSAMMA ELLER PÅ TU MAN HAND FLERA ÄN VART SJÄTTE BARN BOR I ETT HUSHÅLL MED EN VUXEN ANTALET ENSAMBOENDE ÅLDRINGAR KOMMER ATT TREDUBBLAS INOM 30 ÅR VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 3

TYÖTTÖMYYDEN KASVU KIIHTYY ARBETSLÖSHETEN ACCELE- RERAR Työttömyyden kasvu on kevään 2013 aikana kiihtynyt. Vielä vuosi sitten maakunnan työttömyystilanne oli samalla tasolla koko maan kanssa, mutta viimeisen vuoden aikana maakunnan työttömyys on kasvanut koko maata nopeammin. Huhtikuun lopussa maakunnassa oli 25 000 työtöntä työnhakijaa ja heidän lisäkseen yli 9200 henkeä oli erilaisissa työvoimahallinnon toimenpiteissä, joten pysyvämpää työtä vailla olevia oli yhteensä 34 250 henkeä, 11,7 % 17 64-vuotiaasta väestöstä. SALON SEUDUN TYÖTTÖMYYS KASVAA SUOMEN NOPEINTA VAUHTIA Salon seudun työttömyys on ollut kovassa kasvussa jo melkein vuoden ajan. Työttömyyden oletetaan kasvavan edelleen, sillä kaikki matkapuhelintehtaan irtisanomiset eivät ole realisoituneet ja työntekijöiden tukipaketit jatkuvat vielä. Vakka-Suomen työttömyyden kasvu kiihtyi erityisesti vuoden 2013 alussa, mutta kasvu on nyt hidastumassa. Vakka-Suomen työttömyysaste on silti koko maan alimmasta päästä ja tulevaisuuden näkymät ovat paremmat kuin Salossa, sillä alueelle on tulossa uusia tuotantolaitoksia. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS KASVAA MUUALLA PAITSI TURUSSA Turun kaupunki erottuu sekä maakunnan sisällä että maan suurimpien kaupunkien vertailussa siinä, että pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt, kun muualla se on kasvanut voimakkaasti. Turun samoin kuin muiden kasvukeskusten ongelmana on nuorisotyöttömyyden kasvu. Myös Lieto ja Kaarina, joiden väkiluku on vuosien varrella kasvanut voimakkaasti, painivat nyt kasvavan nuorisotyöttömyyden parissa. TYÖVOIMAPOLIITTISILLA TUKITOIMENPITEILLÄ TYÖTTÖMYYDEN KASVUA HIDASTETTU Vuoden 2010 kesän jälkeen maakunnan työttömyys laski lähes kaksi vuotta ennen kuin työttömyys kääntyi uudelleen kasvuun. Työttömyys saatiin laskusuunnalle erityisesti työvoimahallinnon tukitoimenpiteiden/palvelujen avulla kuten esimerkiksi työllistämällä ja työvoimapoliittisilla koulutuksilla. Ilman näitä työttömyys ei olisi laskenut tuona aikana. Näissä työvoimahallinnon palveluissa olevien henkilöiden määrä on vuoden 2010 jälkeen pysynyt likimain samalla tasolla, joten työttömyyden kasvu on aitoa eikä johdu työllistämispalveluissa olevien henkilöiden mahdollisesta vähenemisestä. SUURTEN IKÄLUOKKIEN ELÄKÖITYMINEN TULEE KÄÄNTÄMÄÄN TYÖTTÖMYYSASTEEN KEHITYKSEN PAREMPAAN SUUNTAAN Työttömien määrä tulee vähenemään lähes automaattisesti parin vuoden sisällä, sillä työllisistä joka viides ja työttömistä joka neljäs on yli 55-vuotias, ts. suurten ikäluokkien eläköityminen lisää avoimien työpaikkojen määrää ja vähentää työttömien määrää. 90-luvun laman aikaan työvoima oli huomattavasti nuorempaa. Tuolloin työvoimasta vain joka kymmenes oli täyttänyt 55 vuotta. Den ökade arbetslösheten har accelererat under våren 2013. Ännu för ett år sedan var situationen för landskapets arbetslöshet på samma nivå som för hela landet, men under det senaste året har landskapets arbetslöshet ökat snabbare än för hela landet. I slutet av april hade landskapet 25 000 arbetslösa arbetssökande och utöver dem dessutom över 9200 personer i olika slag av arbetskraftsförvaltningens åtgärder, således fanns det totalt 34 250 personer utan mer stadigvarande arbete, 11,7 % av befolkningen i åldern 17-64 år. ARBETSLÖSHETEN I SALOREGIONEN ÖKAR I SNAB- BASTE TAKT I FINLAND Arbetslösheten i Saloregionen har ökat i rask takt redan i nästan ett års tid. Man antar att arbetslösheten alltjämt ska öka, för alla uppsägningar vid mobiltelefonfabriken har realiserats och stödpaketen för arbetstagarna fortgår ännu. Den ökade arbetslösheten för Vakka-Suomi accelererade speciellt i början av år 2013., men ökningen har blivit långsammare nu. Arbetslöshetsgraden är för Vakka-Suomi ändå i den lägsta ändan för hela landet och framtidsutsikterna är bättre än för Salo, för nya produktionsanläggningar är på kommande till regionen. LÅNGTIDSARBETSLÖSHETEN ÖKAR PÅ ANNAT HÅLL ÄN I ÅBO Åbo stad skiljer sig både inom landskapet och vid en jämförelse med landets största städer såtillvida att antalet långtidsarbetslösa har minskat, medan det kraftigt ökat på annat håll. Problemet för Åbo, liksom för andra tillväxtcentraler, är den ökade ungdomsarbetslösheten. Också Lundo och S:t Karins, vilkas folkmängd kraftigt ökat under årens lopp, brottas nu med en ökad ungdomsarbetslöshet. EN ÖKAD ARBETSLÖSHET HAR GJORTS LÅNGSAM- MARE MED ARBETSKRFAFTSPOLITISKA STÖDÅTGÄR- DER Efter sommaren år 2010 gick landskapets arbetslöshet ned i nästan två år, innan den på nytt svängde om i en uppgång. Arbetslösheten bringades i en riktning som går nedåt, speciellt med hjälp av arbetskraftsförvaltningens stödåtgärder/tjänster, såsom genom att sysselsätta arbetslösa och med arbetskraftspolitiska utbildningar. Utan dessa hade arbetslösheten inte sjunkit under den tiden. Antalet personer, vilka omfattas av arbetskraftsförvaltningens tjänster, har efter år 2010 hållit sig nästan på ungefär samma nivå, varför den ökade arbetslösheten är äkta och den beror inte på en eventuell minskning av personer som är i sysselsättningstjänster. DE STORA ÅLDERSKLASSERNAS AVGÅNG MED PEN- SION KOMMER ATT FÅ UTVECKLINGEN AV ARBETS- LÖSHETSGRADEN I EN BÄTTRE RIKTNING Antalet arbetslösa kommer automatiskt att minska inom ett par år, för var femte sysselsatt och var fjärde arbetslös är över 55 år, m.a.o. ökar de stora åldersklassernas pensionering antalet arbetsplatser och minskar antalet arbetslösa. Vid tiden för recessionen på 90-talet var arbetskraften avsevärt yngre. Då hade endast var tionde av arbetskraften fyllt 55 år. 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

Kuvio 1. Työttömyysasteen kehitys seutukunnissa ajalla 2000.1. 2013.4. Figur 1 Utvecklingen av arbetslöshetsgraden i regionkommunerna under tiden 2000.1-2013.4. Kuvio 2. Laaja työttömyys: Työttömien ja työvoimahallinnon palveluissa olevien osuus 17 64-vuotiaasta väestöstä verrattuna tavalliseen työttömyysasteeseen ajalla 2006.12-2013.4 Työvoimahallinnon palveluissa olevat ovat esim. työllistettyjä, harjoittelussa tai työvoimakoulutuksessa. Heitä ei luokitella työnvälitystilasoissa työttömiksi eivätkä he sisälly TEM:n työttömyysasteeseen. Figur 2. Omfattande arbetslöshet: Andelen arbetslösa och inom arbetskraftsförvaltningens tjänster av den 17-64-åriga befolkningen jämfört med den vanliga arbetslöshetsgraden tiden 2006.12-2013.4 Arbetslöshetsförvaltningens tjänster omfattar exv. sysselsatta, personer i praktik eller arbetskraftsutbildning. De kan inte klassificeras som arbetslösa i arbetsförmedlingsstatistikerna, och de ingår inte heller i ANM:s arbetslöshetsgrad. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 5

Kartta 3. Laaja työttömyys: Työttömien ja työvoimahallinnon palveluissa olevien osuus 17 64-vuotiaasta väestöstä huhtikuussa 2013 Karta 3. Omfattande arbetslöshet: Andelen arbetslösa och inom arbetskraftsförvaltningens tjänster av den 17-64-åriga befolkningen i april 2013. 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

Kuvio 4-5. Nuorisotyöttömien (ylin) ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys ajalla 2000.1. 2013.4 Figur 4-5. Utvecklingen (översta) av antalet ungdomsarbetslösa och långtidsarbetslösa under tiden 2000.1-2013.4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 7

Kuvio 6. Työttömien määrän suhteellinen (%) kehitys ajalla 2007.1. 2013.4. kunnittain Figur 6. Den relativa utvecklingen av antalet arbetslösa (%) under tiden 2007.1.-2013.4 i de enskilda kommunerna 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

Kuvio7. Työttömien, nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrän suhteellinen (%) kehitys ajalla 2007.1. 2013.4. maakunnan suurimmissa kunnissa. Figur 7. Den relativa utvecklingen av antalet arbetslösa, ungdomsarbetslösa och långtidsarbetslösa (%) under tiden 2007.1.-2013.4 i landskapets största kommuner. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 9

Taulukko 8. Työnvälitystilaston mukaisia työttömyyslukuja kunnittain huhtikuussa 2013. Tabell 8. Arbetslöshetssiffrorna enligt arbetsförmedlingsstatistiken i de enskilda kommunerna i april2013. Kuvio 9. Työvoiman määrä ikäryhmittäin vuosina 1988 ja 2011 Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan. Vuonna 1988 maakunnassa oli yhtä monta työvoimaan kuuluvaa henkilöä kuin vuonna 2011. Figur 9. Arbetskraftsvolymen per åldersgrupper åren 1988 och 2011 enligt Statistikcentralens pendlingsstatistik. År 1988 hade landskapet lika många personer inom arbetskraften som år 2011. 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

Kuvio 10. Työttömien määrän suhteellinen (%) kehitys Suomen eri seuduilla. Figur 10. Den relativa utvecklingen av antalet arbetslösa (%) i Finlands olika regioner. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 11

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 12 Kuvio 11. Työttömien määrän suhteellinen (%) kehitys yli 50 000 asukkaan kunnissa. Figur 11. Den relativa utvecklingen av antalet arbetslösa (%) i kommuner med över 50 000 invånare.

TALOUSKEHITYS NÄKYY EDEL- LEEN VÄESTÖNKEHITYKSESSÄ DEN EKONOMISKA UTVECKLIN- GEN KOMMER ALLTJÄMT TILL SYNES I BEFOLKNINGSUTVECK- LINGEN SALOSTA MUUTETAAN POIS TURUN, RAASEPORIN JA HELSINGIN SEUDUILLE Talouskehityksen seuraukset näkyvät kaikista voimakkaimmin Salon seudulla, jossa väestö vähenee jo toista vuotta. Alueelta muutetaan pois lähialueille kuten Turun, Raaseporin ja Helsingin seuduille. Lähtömuutto kohdistuu erityisesti nuorempaan työikäiseen väestöön. MAN FLYTTAR BORT FRÅN SALO TILL REGIONERNA ÅBO, RASEBORG OCH HELSINGFORS Följderna av den ekonomiska utvecklingen syns allra kraftigast i Saloregionen, där befolkningen minskar redan för andra året. Man flyttar bort till närliggande områden såsom Åbo-, Raseborgs- och Helsingforsregionerna. Utflyttningen hänför sig särskilt till den yngre befolkningen i arbetsför ålder. TURKU KASVAA NOPEAMMIN KUIN KOSKAAN AIEMMIN TÄLLÄ VUOSISTUHANNELLLA Turun kaupungin väestönkasvu jatkaa voimistumistaan. Kasvuvauhti alkaa lähennellä jo 90-luvun huippulukuja. Samaan aikaan kasvukuntina pidetyt Naantali ja Aura ovat menettämässä väestöään jo toista vuotta peräkkäin. Muuttoliike Turusta Loimaan suuntaan liikkuu Auraa kauemmaksi, kohti Pöytyää, Marttilaa ja Oripäätä. MAAKUNTA KASVAA VIERASKIELISIN VOIMIN SUO- MENKIELINEN VÄESTÖ VÄHENEE Vuonna 2012 vieraskielisten määrä kasvoi maakunnassa ja koko Suomessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuoden 2012 lopussa Varsinais-Suomessa oli vieraskielisiä lähes 24 000 eli 5,1 % koko väestöstä. Vieraskielisten määrä ei kasva ainoastaan maahanmuuton seurauksena, sillä osa maakunnan vieraskielisistä on muuttanut maakuntaan jostain muualta Suomea. Lisäksi yhä useampi Suomessa ja suomalaiseksi syntynyt lapsi puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Vuosi 2012 jää historiaan maakunnallisesti merkittävänä tilastovuotena väestönkehityksen osalta. Tuolloin suomenkielisten määrä väheni ensimmäisen kerran vuosikymmeniin. ÅBO VÄXER SNABBARE ÄN NÅGONSIN TIDIGARE DETTA MILLENNIUM Åbo stads befolkningstillväxt fortsätter att stärkas. Tillväxttakten börjar redan närma sig 90-talets toppsiffror. Samtidigt håller Nådendal och Aura, som betraktats som tillväxtkommuner, på att förlora sin befolkning redan för andra året i rad. Flyttrörelsen från Åbo i Loimaa-riktningen rör sig längre bort från Aura, mot Pöytis, S:t Mårtens och Oripää. LANDSKAPET VÄXER MED FRÄMMANDE SPRÅK - DEN FINSKSPRÅKIGA BEFOLKNINGEN MINSKAR År 2012 ökade antalet personer med främmande språk i landskapet och i hela Finland mera än någonsin tidigare. I slutet av år 2012 fanns det i Egentliga Finland inemot 24 000 personer med ett främmande språk eller 5,1 % av hela befolkningen. Antalet personer med ett främmande språk ökar inte enbart till följd av invandringen, för en del av landskapets invånare med ett främmade språk har flyttat till landskapet från andra orter i Finland. Dessutom talar allt flera barn som blivit födda i Finland och såsom finländare något annat språk som sitt modersmål än finska, svenska och samiska. Året 2012 går till historien som ett betydande statistikår på landskapsnivå i fråga om befolkningsutvecklingen. Då minskade antalet finskspråkiga för första gången på årtionden. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 13

Kuvio 12. Suomenkielisten, ruotsinkelisten ja vieraskielisten määrän vuosimuutokset (henkeä) Varsinais-Suomessa ajalla 1981 2012. Figur 12. Förändringarna i antalet finskspråkiga, svenskspråkiga och med främmande språk per år (personer) i Egentliga Finland under tiden 1981-2012. 14 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

Taulukko 13. Suomenkielisten, ruotsinkelisten ja vieraskielisten määrä vuonna 2012 ja muutos (henkeä) edelliseen vuoteen Varsinais-Suomen kunnissa. Figur 13. Förändringarna i antalet finskspråkiga, svenskspråkiga och med främmande språk år 2012 och förändringen (personer) från året innan i Egentliga Finlands kommuner. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 15

Kuvio 14. Väestömuutokset vuodessa (henkeä) Varsinais-Suomen seuduilla vuosina 1983 2013. Vuoden 2013 arvo on Väestörekisterikeskuksen tietoa ajalta huhtikuu 2012 huhtikuu 2013. Figur 14. Förändringarna i befolkningen per år (personer) i regionerna i Egentliga Finland under tiden 1983-2013. Värdet år 2013 är Befolkningsregistercentralens uppgift för tiden april 201-april 2013. 16 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

Karttakokoelma 15 a Suhteelliset (%) väestömuutokset Varsinais- Suomen kunnissa ajalla 1997 2012. Kartsamling 15 a De relativa (%) befolkningsförändringarna i Egentliga Finlands kommuner under tiden 1997-2012. Karttakokoelma 15 b. Suhteelliset (%) väestömuutokset alle 15-vuotaiden määrässä Varsinais-Suomen kunnissa ajalla 1997 2012. Kartsamling 15 b. De relativa (%) befolkningsförändringarna för antalet personer under 15 år i Egentliga Finlands kommuner under tiden 1997-2012. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 17

Kuvio 16. Suhteelliset (%) väestömuutokset Varsinais-Suomen kunnissa ajalla 1976 2013. Figur 16. De relativa (%) befolkningsförändringarna i Egentliga Finlands kommuner under tiden 1976-2013. 18 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

TARVITAAN TYÖPAIKKOJA, MAA- HANMUUTTOA, PAREMPAA TYÖSSÄJAKSAMISTA SEKÄ TUOT- TAVUUDEN NOUSUA DET BEHÖVS ARBETSPLATSER, INVANDRING, BÄTTRE VÄLBEFIN- NANDE I ARBETET SAMT ÖKAD PRODUKTIVITET Suomi ja samalla myös muuttovoittoinen Varsinais-Suomi ikääntyy. Seuraavassa on esitetty muutamia laskelmia siitä, miten työpaikkakehitys, maahanmuutto ja ikääntyminen heijastuu maakunnan työlllisyyteen ja huoltosuhteisiin. Laskelmien tulokset tukevat sitä väitettä, että maakunta tarvitsee uusien työpaikkojen lisäksi, maahanmuuttoa, parempaa työssäjaksamista mutta erityisesti tuottavuuden kasvua sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Työvoimapulaa ehkäistään myös varustamalla nuoret sellaisella osaamisella, jota työelämä tarvitsee. LÄHTÖTILANNE: Jos työpaikkojen määrä säilyisi nykytasolla, työllisyys- ja työttömyysaste kehittyisivät silti parempaan suuntaan mutta taloudellinen huoltosuhde kasvaisi. Lähtötilanne-laskelman oletukset: Työpaikkojen ja työllisten määrän oletetaan säilyvän nykytasolla. Kuviokokoelmassa 17 on toteutunut työllisyystilanne vuoteen 2011 asti (n. 200 000 työpaikkaa ja 204 000 työllistä). Vuoden 2012 ja 2013 luvut ovat Varsinais-Suomen liitossa tehtyjä arvioita. Varsinais- Suomessa on työllisiä työpaikkoja enemmän, sillä reilut 4000 varsinaissuomalaista käy töissä maakunnan ulkopuolella. Työssäkäynti maakunnan ulkopuolella on yleistynyt (työllisten ja työpaikkojen käyrät ovat kauempana toisistaan). Työikäisten halut ja mahdollisuudet tehdä töitä eli työssä jäksaminen pysyy vuoden 2011 tasolla. Tämä tarkoittaa tilastokielellä sitä, että työvoiman osuus kussakin ikäryhmissä säilyy ennallaan. Asiasta on kerrottu enemmän skenaarion 2 kuvauksessa. Varsinais-Suomen väestö kehittyy Tilastokeskuksen vuoden 2012 trendilaskelman mukaisesti: 467 000 asukkaan Varsinais-Suomesta tulee vuoteen 2030 mennessä puolen miljoonan asukkaan maakunta. Tämä kehitys edellyttää vuodessa noin 1 700 hengen muuttovoittoa, (pääosin maahanmuuttoa). Aivan viime vuosina maakunnan muuttovoitto on ollut noin 1600 henkeä vuodessa eli trendilaskelman toteutuminen edellyttää siis viime vuosia voimakkaampaa muuttovoittoa. Kuviokokoelmassa 17 on myös esitetty, miten paljon tällä väestökehityksellä Varsinais-Suomessa olisi 18 64-vuotiaita eli työikäisiä. Finland och på samma gång Egentliga Finland med flyttningsöverskott får allt äldre befolkning. I det följande har framlagts några beräkningar om hur arbetsplatsutvecklingen, invandringen och åldrandet återspeglas i landskapets sysselsättning och försörjningskvot. Resultaten av beräkningarna stöder påståendet att landskapet, förutom nya arbetsplatser, behöver invandring, bättre välbefinnande i arbetet men i synnerhet ökad produktivitet både inom den offentliga och privata sektorn. Bristen på arbetskraft förebyggs även genom att utrusta ungdomarna med sådan kompetens som arbetslivet behöver. UTGÅNGSLÄGET: Om antalet arbetsplatser ska bevaras på nuvarande nivå, ska ändå sysselsättnings- och arbetslöshetsgraden utvecklas i en bättre riktning, men den ekonomiska försörjningskvoten ska öka. Antagandena för Utgångsläge-beräkningen Antalet arbetsplatser och sysselsatta antas kvarstå på nuvarande nivå. I figursamlingen 17 visas det uppnådda sysselsättningsläget ända fram till år 2011 (c. 200 000 arbetsplatser och 204 000 sysselsatta). Siffrorna för år 2012 och 2013 är uppskattningar, som gjorts hos Egentliga Finlands förbund. Egentliga Finland har flera sysselsatta arbetsplatser, för drygt 4000 personer från Egentliga Finland pendlar till arbete utanför landskapet. Pendlingen utanför landskapet har blivit allmännare (kurvorna för antalet sysselsatta och arbetsplatser ligger längre bort från varandra). Viljan och möjligheterna för personer i arbetsför ålder att arbeta, dvs. välbefinnandet i arbetet hålls på 2011-års nivå. Detta innebär på statistikspråk att andelen av arbetskraften i varje enskild åldersgrupp kvarstår oförändrad. Mer om saken har berättats i beskrivningen av scenario 2. Befolkningen i Egentliga Finland utvecklas i enlighet med Statistikcentralens trendkalkyl år 2012: Egentliga Finland med 467 000 invånare blir före år 2030 ett landskap med en halv miljon invånare. Denna utveckling förutsätter ett flyttningsöverskott på cirka 1 170 personer per år, (tills törsta delen invandring). Alldeles de senaste åren har landskapets flyttningsöverskott varit cirka 1600 personer per år, dvs. för att trendkalkylen ska uppnås förutsätter det ett kraftigare flyttningsöverskott än de senaste åren. I figursamling 17 har också förts fram, hur mycket en sådan befolkningsutveckling i Egentliga Finland skulle ha personer i åldern 18-64 år eller i arbetsför ålder. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 19

Lähtötilanne-laskelman tulokset: Suurten ikäluokkien eläköitymisen seurauksena työpaikkoja avautuu nuorimmille ikäluokille. Vuoden 2011 työttömistäkin jopa 37 % on yli 50-vuotiaita, joten iso osa työttömistä eläköityy. Suurten ikäluokkien eläköitymisestä seuraa työttömyysasteen nopea lasku ja työllisyysasteen nopea nousu tasolle, jossa oltiin vuonna 2008. Tuona vuotena maakunnassa oli työpaikkoja enemmän kuin koskaan aiemmin. Näiden kahden suhteellisen mittarin valossa näyttää asioiden kääntyvän lopulta parhain päin. Taloudellinen huoltosuhde kertoo, kuinka monta huollettavaa on yhtä työssäkäyvää kohti (ei-työlliset / työlliset). Väestön ikääntymisen seurauksena maakunnan taloudellinen huoltosuhde jatkaa kuitenkin kasvuaan. Yhä pienempi väestönosa elättää yhä suurempaa väestönosaa. Resultaten av Utgångsläget-beräkningen: Till följd av att de stora åldersklasserna avgår med pension blir arbetsplatser lediga för de yngre åldersklasserna. De facto är hela 37 % av de arbetslösa år 2011 över 50 år, alltså blir en stor del av de arbetslösa pensionärer. Till följd av att de stora ålderklasserna pensioneras sjunker arbetslöshetsgraden snabbt och sysselsättningsgraden går upp till en nivå, där man befann sig år 2008. Det året hade landskapet mera arbetsplatser än någonsin tidigare. I belysning av dessa två relativa indikatorer verkar sakerna äntligen svänga om till det bättre. Den ekonomiska försörjningskvoten visar hur många att försörja det finns per person i arbete (ej sysselsatta/sysselsatta). Till följd av att befolkningen åldras fortsätter landskapets ekonomiska försörjningskvot ändå att öka. En allt mindre del av befolkningen försörjer en allt större del av befolkningen. Kuviokokoelma 17. Lähtötilanne-laskelman mukainen työllisyys- ja huoltosuhdekehitys vuoteen 2040 asti. Figursamling 17. Utvecklingen av sysselsättningen och försörjningskvoten enligt utgångsläget-beräkningen fram till år 2040 20 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

SKENAARIO 1: Työvoima loppuisi kesken jos työpaikkojen määrä nousisi 212 000 vuoteen 2030 mennessä (voimassaolevan maakuntasuunnitelman tavoite). Skenaario 1 -laskelman oletukset: Tämän laskelman oletukset ovat muuten samat kuin lähtötilannetta kuvaavassa laskelmassa. Tässä laskelmassa työpaikkojen ja työllisten määrän oletetaan kehittyvän voimassaolevan maakuntasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti (212 000 työpaikkaa vuonna 2030). Skenaario 1 -laskelman tulokset: Työvoima ei riitä kaikkiin avautuviin työpaikkoihin (nolla työttömyys). Skenaario 1 on epärealistinen. Maakuntaan on saatava lisää työvoimaa. SCENARIO 1: Arbetskraften ska ta slut på hälft om antalet arbetsplatser ska stiga till 212 000 före år 2030 (målet i gällande landskapsöversikt). Scenario 1-beräkningens antaganden: Antagandena i denna kalkyl är i övrigt de samma som i kalkylen som beskriver utgångsläget. I denna kalkyl antas antalet arbetsplatser och sysselsatta utvecklas i enlighet med målen i gällande landskapsöversikt (212 000 arbetsplatser år 2030). Scenario 1-beräkningens resultat: Arbetskraften räcker inte till för de arbetsplatser som blir lediga (arbetslösheten noll). Scenario 1 är orealistiskt. Landskapet måste få mera arbetskraft. Kuvio 18. Skenaarion 1 mukainen työllisyyskehitys vuoteen 2040 asti. Figursamling 18. Utvecklingen av sysselsättningen enligt scenario 2 fram till år 2040. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 21

SKENAARIO 2: Jos työssäjaksaminen saataisiin paremmaksi, työvoima riittäisi juuri ja juuri voimassaolevan maakuntasuunnitelman tavoitteiden mukaiseen työllisyyskehitykseen. Skenaario 2 -laskelman oletukset: Tämän laskelman oletukset ovat muuten samat kuin skenaariossa 1, mutta tässä laskelmassa työvoiman määrää lisätään edistämällä työssäjaksamista. Tilastoissa tämä tarkoittaa sitä, että nostetaan väestön työvoimaosuuksia. Kuviossa 19 on esitetty naisten ja miesten työvoimaosuuksien kehitys eli kuinka suuri osa kustakin ikäryhmästä kuuluu työvoimaan. Työvoiman määrä ei tule vähenemään yhtä nopeasti kuin työikäinen väestö, sillä työssäjaksaminen noussut erityisesti yli 55-vuotiaiden keskuudessa. Nuorten kohdalla työvoimaosuudet ovat laskeneet pidempien koulutusaikojen takia. Kuvion vihreä palkki kuvaa vuoden 2035 tavoiteltua työvoimaosuutta, työssäjaksamisen tasoa. SCENARIO 2: Om man ska få välbefinnandet i arbetet att bli bättre, skulle arbetskraften nätt och jämt räcka till för en sysselsättningsutveckling enligt målen i gällande landskapsöversikt. Scenario 2-beräkningens antaganden: Antagandena i denna kalkyl är i övrigt de samma som i kalkyl 1, men i denna kalkyl utökas arbetskraftsvolymen genom att främja välbefinnandet i arbetet. I statistikerna innebär detta att befolkningens arbetskraftsandelar höjs. I figur 19 har utvecklingen av arbetskraftsandelarna för kvinnor och män presenterats, dvs. hur stor del av varje enskild åldersgrupp som hör till arbetskraften. Arbetskraftsvolymen kommer inte att minska lika snabbt som befolkningen i arbetsför ålder, för välbefinnandet i arbetet har ökat speciellt bland personer över 55 år. För de unga har arbetskraftsandelarna sjunkit på grund av de längre utbildningstiderna. Figurens gröna balk beskriver den eftersträvade arbetskraftsandelen år 2035, nivån på välbefinnandet i arbetet. Kuvio 19. Naisten ja miesten työvoimaosuudet Varsinais-Suomessa Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan. Työvoimaosuus kertoo, kuinka monta prosenttia väestöstä kuuluu työvoimaan. Figur 19. Arbetskraftsandelarna för kvinnor och män i Egentliga Finland enligt Statistikcentralens pendlingsstatistik. Arbetskraftsandelen visar hur många procent av befolkningen som hör till arbetskraften. 22 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

Skenaario 2 -laskelman tulokset: Työvoima riittäisi avautuviin työpaikkoihin ja taloudellinen huoltosuhde saataisiin hieman nykyistä alemmalle tasolle. Tässä laskelmassa työttömyysaste laskisi silti epärealistisen alas, erityisesti vuoden 2030 jälkeen. Tarvitaan vielä lisää työvoimaa. Scenario 2-beräkningens resultat: Arbetskraften skulle räcka till för de arbetsplatser som blir lediga och man kunde få det ekonomiska försörjningskvoten på en lägre nivå än i dag. I denna kalkyl skulle arbetslöshetsgraden det oaktat sjunka orealistiskt, i synnerhet efter år 2030. Det behövs ännu mera arbetskraft. Kuviokokoelma 20. Skenaarion 2 mukainen työllisyys- ja huoltosuhdekehitys vuoteen 2040 asti. Figursamling 20. Sysselsättnings- och försörjningskvotens utveckling enligt scenario 2 fram till år 2040. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 23

SKENAARIO 3: Jos työssäjaksaminen saataisiin paremmaksi ja muuttovoittoa tulisi yli 2000 henkeä vuodessa, työvoima riittäisi hyvin voimassaolevan maakuntasuunnitelman tavoitteiden mukaiseen työpaikkakehitykseen. Taloudellinen huoltosuhde ei kuitenkaan laskisi olennaisesti. Skenaario 3 -laskelman oletukset: Tämän laskelman oletukset ovat muuten samat kuin skenaariossa 2, mutta tässä laskelmassa työvoiman määrää lisätään kasvattamalla muuttovoittoa 2000 henkeen vuodessa eli noin 300 henkeä suuremmaksi kuin Tilastokeskuksen trendilaskelman oletuksissa. Tämä väestökehitys vastaa voimassaolevan maakuntasuunnitelman mukaista tavoiteltua väestökehitystä. Skenaario 3 -laskelman tulokset Nyt työvoimaa riittäisi hyvin kaikkiin avautuviin työpaikkoihin, eikä työttömyysaste laskisi epärealistisen alas ja työllisyysaste nousisi epärealistisen korkealle tasolle. Taloudellinen huoltosuhde ei kuitenkaan laskisi juurikaan nykytilanteesta. SCENARIO 3: Om välbefinnandet i arbetet kunde fås bättre och flyttningsöverskottet skulle bli över 2000 personer per år, skulle arbetskraften väl räcka för en arbetsplatsutveckling enligt målen i gällande landskapsöversikt. Det ekonomiska försörjningskvoten skulle ändå inte sjunka väsentligt. Scenario 3-beräkningens antaganden: Antagandena i denna kalkyl är i övrigt de samma som i scenario 2, men i denna kalkyl utökas arbetskraftsvolymen genom att utöka flyttningsöverskottet till 2000 personer per år eller till cirka 300 större än i antagandena i Statistikcentralens trendkalkyl. Denna befolkningsutveckling motsvarar den eftersträvade befolkningsutvecklingen enligt landskapsöversikten. Scenario 3-beräkningens resultat Nu skulle arbetskraften väl räcka till för de arbetsplatser som blir lediga och ej heller ska arbetslöshetsgraden sjunka orealistiskt och sysselsättningsgraden ska stiga till en orealistiskt hög nivå. Det ekonomiska försörjningskvoten skulle dock inte just alls sjunka från nuläget. 24 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

Kuviokokoelma 21. Skenaarion 3 mukainen työllisyys- ja huoltosuhdekehitys vuoteen 2040 asti. Figursamling 21. Sysselsättnings- och försörjningskvoten enligt scenario 3 fram till år 2040. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 25

SKENAARIO 4: Jos työssäjaksaminen saataisiin paremmaksi ja muuttovoittoa tulisi yli 3000 henkeä vuodessa, työvoimaa riittäisi vielä vuonna 2035 jopa 224 000 työpaikkaan. Taloudellinen huoltosuhde jäisi silti liian korkeaksi. Skenaario 4 -laskelman oletukset ja tulokset: Työpaikkojen määrä lähtisi todella huimaan kasvuun. Vuoteen 2035 mennessä maakunnan työpaikkojen määrä nousisi 224 000 työpaikkaan. Jotta työvoimaa riittäisi näin hyvään työllisyyskehitykseen, maakunnan nettomaahanmuuton täytyisi nousta 3000 henkeen vuodessa, olettaen että työvoimaosuudet ovat kuten skenaarioissa 2 ja 3. Näin suuren maahanmuuton seurauksena maakunnan väkiluku ylittäisi puolen miljoonan rajan vuonna 2023 ja vuonna 2035 väkiluku olisi jo 533 000 henkeä. Maakunnan vieraskielisten määrä nousisi yli 120 000 henkeen (sisältää toisen polven siirtolaiset) vuoteen 2035 mennessä. Taloudellinen huoltosuhde ei kuitenkaan laskisi juurikaan nykytilanteesta. SCENARIO 4: Om man fick välbefinnandet i arbetet bättre och flyttningsöverskottet blev över 3000 personer per år skulle arbetskraft räcka ännu år 2035 upp till 224 000 arbetsplatser. Den ekonomiska försörjningskvoten skulle det oaktat bli alltför hög. Scenario 4-beräkningens antaganden och resultat: Antalet arbetsplatser skulle verkligen få en enorm ökning. Före år 2035 skulle antalet arbetsplatser i landskapet stiga till 224 000 arbetsplatser. För att arbetskraft skulle räcka till för en så bra sysselsättningsutveckling, måste landskapets nettoinvandring stiga till 3000 personer per år, med antagandet att arbetskraftsandelarna är såsom i scenarierna 2 och 3. Till följd av en så stor invandring skulle landskapets invånarantal överskrida gränsen en halv miljon år 2023 och år 2025 skulle befolkningsmängden redan vara 533 personer. Antalet personer med främmande språk i landskapet skulle stiga till över 120 000 personer (innehåller invandrare i andra generation) före r 2035. Den ekonomiska försörjningskvoten skulle dock inte just alls sjunka från nuläget. 26 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

Kuviokokoelma 22. Skenaarion 4 mukainen työllisyys- ja huoltosuhdekehitys vuoteen 2040 asti. Figursamling 22. Sysselsättnings- och försörjningskvoten enligt scenario 4 fram till år 2040. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 27

YHÄ USEAMPI ASUU YKSIN TAI KAK SISTAAN ALLT FLERA BOR ENSAMMA ELLER PÅ TU MAN HAND Asuntokuntien rakenne on vuosien saatossa muuttunut hurjasti. Vielä vuonna 2000 yleisin asuntokuntarakennetyyppi oli ydinperhe, jossa on siis kaksi vanhempaa ja vähintään yksi lapsi. Lapsiperheiden määrä on tasaisesti laskenut. Samaan aikaan yksin ja kaksistaan asuvien määrä on noussut. Myös yksinhuoltajaisien määrä on ollut lievässä kasvussa. Vuonna 1980 lapsiperheistä joka viides oli yksinhuoltajaperheitä. Nyt heitä on jo joka neljäs. USEAMPI KUIN JOKA KUUDES LAPSI ASUU YHDEN AIKUISEN TALOUDESSA Usein kuulee sanottavan, että vaikka lapsiperheiden määrä on laskenut, perheiden keskikoko noussut, ts. lapsia hankitaan yhä useammin enemmän kuin kaksi. Ainakaan maakuntatason tilastoissa tämä ilmiö ei saa tilastoista tukea. Yksilapsisten perheiden osuus on vähentynyt ja kaksilapsisten perheiden osuus vastaavasti noussut, mutta vähintään kolmilapsisten perheiden osuus on säilynyt ennallaan ainakin Varsinais-Suomessa. Havaintoa saattaa selittää uusioperheiden määrän kasvu. Vanhempien erossa lapsi rekisteröidään ja sen seurauksena myös tilastoidaan vain yhteen osoitteeseen, vaikka lapsi asuisi säännöllisesti molempien vanhempien luona. Tällaisia yhden aikuisen taloudessa (rekisterin mukaan) eläviä lapsia on enemmän kuin joka kuudes, 18 % kaikista lapsiperheissä asuvista lapsista. Nämä kahden eri kodin väliä kulkevat lapset ovat todellisia ympärivuotisia kakkosasujia (kahden kodin väliä pendelöivät) toisin kuin aikuiset, jotka muuttavat kesäisin mökille ja käyvät sieltä käsin töissä. YKSINASUVIEN VANHUSTEN MÄÄRÄ TULEE KOLMIN- KERTAISTUMAAN 30 VUODESSA Varsinais-Suomen suurin yksinasuvien ikäryhmiä on 60 65-vuotiaat eli se ikäryhmä, johon kuuluu merkittävä osa suurista ikäluokista. Yksinasumisen yleisyys on kasvanut miehillä lähes jokaisessa ikäryhmässä. Naisten kohdalla yksinasuvien vanhusten yleisyys on taas laskenut. Avioerojen yleistyminen selittää miesten yksinasumisen yleistymisen, sillä lasten virallinen koti eron jälkeen on useimmiten äidin kuin isän luona. Iäkkäiden naisten yksinasumisen vähentymistä selittää paljolti sotaleskien luonnollinen poistuma sekä miesten eliniän nousu. Jos yksinasuminen on yhtä yleistä 20 30 vuoden päästä kuin nyt ja väestön kehitys noudattaa Tilastokeskuksen trendilaskelmaa, yksinasuvien vanhusten määrä tulee vähintään kaksin tai jopa kolminkertaistumaan nykyisestä (kuvio 27), mikä tulee aiheuttamaan haasteita esimerkiksi kotisairaanhoidon kustannuksiin sekä asuntotuotantoon. Kolmen sukupolven eläminen saman katon alla on Suomessa vielä melko harvinaista. Hushållslagens struktur har förändrats våldsamt under årens lopp. Ännu år 2000 var strukturtypen för ett hushållslag en kärnfamilj, alltså med två föräldrar och minst ett barn. Barnfamiljernas antal har stadigt gått ned. Vid samma tid har antalet som bor ensamma och på tu man hand ökat. Även ensamförsörjarnas antal har lindrigt gått upp. År 1980 var var femte av barnfamiljerna en ensamförsörjarfamilj. Nu är de redan var fjärde. FLERA ÄN VART SJÄTTE BARN BOR I ETT HUSHÅLL MED EN VUXEN Man hör ofta sägas att fastän antalet barnfamiljer har sjunkit, så har familjernas genomsnittsstorlek stigit, m.a.o. man skaffar ofta flera än två barn. Åtminstone i statistikerna på landskapsnivå får inte detta fenomen stöd i statistikerna. Andelen familjer med ett barn har minskat och andelen familjer med två barn i motsvarande mån stigit, men andelen familjer med minst tre barn har bevarat oförändrad åtminstone i Egentliga Finland. Iakttagelsen kan förklara det ökade antalet nyfamiljer. Vid föräldrarnas skilsmässa registreras, och till följd därav statistikförs, barnet endast till en adress, fastän barnet regelbundet skulle bo hos bägge föräldrarna. Sådana barn som lever i ett hushåll med en vuxen (enligt registret) är mera än vart sjätte, 18 % av alla barn som bor i barnfamiljer. Dessa barn, som går mellan två olika hem, är faktiska boende i en andrabostad året om (pendlande mellan två hem) på annat sätt än vuxna som på somrarna flyttar ut till stugan och pendlar till arbetet därifrån. ANTALET ENSAMBOENDE ÅLDRINGAR KOMMER ATT TREDUBBLAS INOM 30 ÅR Egentliga Finlands största åldersgrupp ensamboende är 60-65-åringarna, dvs. den åldersgrupp dit en betydande del av de stora åldersklasserna hör. Det allt allmännare ensamboendet har ökat hos männen nästan i varje åldersgrupp. I fråga om kvinnorna har åter det allmänna med ensamboende kvinnor gått ned. De allt allmänna skilsmässorna förklarar att männens ensamboende blivit allmännare, för barnens officiella hem efter skilsmässan är oftast hos modern än hos fadern. Det minskade antalet åldriga ensamboende kvinnor förklaras mycket av krigsänkornas naturliga avgång samt att männens livslängd stigit. Om ensamboendet är lika allmänt efter 20-30 år liksom nu och befolkningens utveckling följer Statistiskcentralens trendkalkyl, kommer antalet ensamboende åldringar att minst fördubblas eller tredubblas från det nuvarande (figur 27), vilket kommer att föra med sig utmaningar till exempel för hemsjukvårdens kostnader samt för bostadsproduktionen. I Finland är det ännu rätt sällsynt att tre generationer bor under samma tak. 28 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

Kuvio 23. Varsinais-Suomen asuntokuntarakenne vuosina 1980 2012. Muiksi asuntokunniksi luokitellaan esimerkiksi kimppakämpät sekä asuntolassa asuvat. Ennen vuotta 1990 myös avoparit tilastoitiin tähän ryhmään. Figur 23. Strukturen för Egentliga Finlands hushållslag åren 1980-2012. Som andra hushållslag klassificeras till exempel sambostäder samt sådana som bor på internat. Före år 1990 statistikfördes samboende även till denna grupp. Kuvio 24. Asuntoväestöön kuulumaton väestö vuosina 2001 ja 2011 Varsinais-Suomessa. Kaikki asukkaat eivät kuulu ns. asuntoväestöön. Asuntoväestöön kuulumattomat asuvat esimerkiksi vankiloissa, vanhankodeissa ja sairaaloissa tai heidän olinpaikastaan ei ole tarkempaa tietoa. Figur 24. Den befolknings om inte hör till bostadsbefolkningen åren 2001 och 2011 i Egentliga Finland. Alla boende hör inte till den s.k. bostadsbefolkningen. Sådana som inte hör till bostadsbefolkningen bor exempelvis i fängelser, på åldringshem och sjukhus eller också finns det inte noggrannare uppgift om deras vistelseort. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 29

Kuvio 25. Yksinasumisen yleisyys (yksinasuvien osuus väestöstä) Varsinais-Suomessa. Figur 25. Hur allmänt ensamboendet är (andelen ensamboende av befolkningen) i Egentliga Finland. Kuvio 26. Yksinasumisen yleisyys Varsinais-Suomessa, naiset ja miehet yhteensä Figur 26. Hur allmänt ensamboendet kvinnor och män är i Egentliga Finland. 30 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

Kuvio 27. Arvio yksinasuvien lukumäärän kehityksestä ikäryhmittäin vuoteen 2040 asti Varsinais-Suomessa. Figur 27, Uppskattning av utvecklingen för antalet ensamboende per åldersgrupp fram till år 2040 i Egentliga Finland. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 31